Buoret ja eanet eanandoallu ruđaid ovddas

• Importasuddjen mii doaibmá
• Stuorit rámmat dutkandoaimmaide ja máhttogaskkusteapmái
• Bidjat eanet árjjaid vuovdedollui
• Eanet vuoruhit sihkkaris borramušsuorggi
• Eanandoallo- ja borramušdieđáhusa čuovvolandoaimmat leat jođus

Dá lea stáhtabušeahta váldovuoruheamit jahkái 2013. Eanandoallo- ja biebmoministtar Trygve Slagsvold Vedum čujuha dasa ahte dát bušeahtta lea vuosttas lávki juksat eanandoallo- ja borramušdieđáhusa “Buresboahtin beavdái” (St.dieđ. no.9 2011-2012) mihttomeriid maid Stuoradiggi dohkkehii cuoŋománus.

-Bures doaibmi importasuddjen lea áibbas dárbbašlaš jos eanadoallu galggaš ovdánit Norggas.   Eanandoallošiehtadus ovttas importasuddjemiin galget váikkuhit dasa ahte dienasvejolašvuođat šaddet dohkálaččat, cealká Vedum.

• Prop. 1 S (2012-2013)

Buoret ja eanet heivehuvvon eanandoallu
Eanandoallošiehtadusas maid Stuoradiggi dohkkehii geassemánus, lea várrejuvvon 100 miljovnna kruvnnu eanaroggandoaimmaide. Dat lea okta doaibmabidju eanandoallo- ja borramušdieđáhusa ollašuhttimis. Bures gilvojuvvon eatnamat leat áibbas dárbbašlaččat buoridit gilvinteknihka mii lea dehálaš eaktun lasihit borramušbuvttadeami.

- Okta mihttomearri dieđáhusas lea ahte norgga eanandoallobuvttadeapmi galgá stuorrut olmmošlogu lassáneami mielde. Danne fertet mii buorebut geavahit areálaid, cealká Trygve Slagsvold Vedum.

Son čujuha maid árvalussii ásahit guovlulaš giliovddidanprográmmaid masa gullet  ealáhusprográmma, birasprográmma ja vuovde- ja dálkkádatprográmma.  Áigumuššan lea lasihit doarjagiid fylkkaid giliovddidandoarjagiidda 65 miljovnna kruvnnuin, ja ahte vuovdedoalu, báikkálaš borramušaid ja mátkeealáhusaid ealáhusortnegat sirdojuvvojit prográmmii. 

Lasihit dutkandoaimmaid
Borramušgálvvuid buvttadanulbmiliid ollašuhttimii dárbbašit eanandoallit ođđa ja áigeguovdilis máhtu ja gelbbolašvuođa. Oktan dán jagáš eanandoallošiehtadusa lassidoarjagiin lea juolludeapmi  dutkan- ja bagadallansuorgái 25 miljovnna kruvnnuin.

-Mun háliidan eanet dutkama geavahit borramušbuvttadeapmái  ja ahte máhtu galggašii fievrriduvvot   ealáhussii, ja ahte ealáhus ieš geavahišgoađášii daid.  Mun ásahan maid ekspeartajoavkkuid sihke gordne ja šibitsuorggi várás sihkkarastin dihtii ahte rivttes doaibmabijut álggahuvvojit, dadjá Vedum.

Dál lea maid áigumuš bidjat erenoamáš návccaid viiddidit borramušbuvttadeami, heivehit buvttadeami dálkkádatmolsašupmái ja lasihit gilvalannávccaid borramušgálvoindustriijas. Eanandoallo- ja biebmoministtar deattuha dutkama sihkkarastit doarvái ja buorre borramuša.

Eanet vuovdedollui
Soria-Moria-julggáštusas mearriduvvui ahte ráđđehus galgá eanet vuoruhit vuovdedoalu. Vuosttas bušeahta rájes, masa ráđđehusas lei ollislaš ovddasvástádus  – jagi 2007 - leat juolludusat vuovdedollui lassánan. Dát gusto maiddái jagi 2013-bušehttii. Oktiibuot leat doarjagat vuovdedollui lassánan 17 miljovnna kruvnnuin nu ahte dasa lea várrejuvvon 331 miljovnna kruvnnu.  10 miljovnna galgá geavahuvvot nannet vuovdedoalu váikkuhangaskaomiid eanadoallošiehtadusa ulbmiliid mielde. 5 miljovnna galgá geavahuvvot bioenergiijaprográmmii.

Bidjat árjjaid sihkkaris borramuššii
Norggas lea jos buohtastahttá eará riikkaiguin oadjebas dilli dávddaid ektui mat čuvvot borramušaid mielde.  Sivvan dasa lea earret eará ahte leat hui uhcán njoammuávdnasat borramušas ja šibihiin. Ráđđehus áigu ain ovddidit doaimmaid mat addet sihkkaris borramuša, buorre elliidčálggu ja buorre šaddo- ja elliiddearvvašvuođa. 

Boazodoallu balánssas
105 miljovnna sturrosaš boazodoallošiehtadus sihkkarastá govttolaš dienasvejolašvuođaid boazodollui.  Lea maid ovttaoaivilvuohta ásahit sierra oahppo- ja fuolahusbálvalusaid boazodollui.

- Go guohtunplánat dál váldojuvvojit atnui, de oažžu Norga dakkár boazodoalu mas lea buorre balánsa,  sihke ekonomalaččat ja ekologalaččat, dadjala eanadoallo- ja biebmoministtar Trygve Slagsvold Vedum.