Eanandoallo- ja biebmoministara sáhkavuorru Stuorradikkis dan oktavuođas go meannudedje Prop. 104 S Reindriftsavtalen 2012/2013, ja 2012 stáhtabušeahta rievdadusaid ja eará.

• Loga olles Stuorradikki digaštallama áššis nr. 11

Presideanta,

Guovvamánu 23. b. stáhta ja Norgga boazosápmelaččaid riikkasearvi vuolláičálle 2012/2013 boazodoallošiehtadusa. Diimmá soahpameahttunvuođa maŋŋá illudan, go dán jagi fas soabadedje. Oaivvildan soahpamuša buorrin ja oainnán, ahte dat addá ealáhussii buriid ovdánanvejolašvuođaid. Soahpamušas vuoruhit doaimmaid, mat ovddidit árvoráhkadeami ja márkanii heivehuvvon buvttadeami. Boazodoallošiehtadusa gaskaomiid rievdadit ain eanet dakkárin, ahte dat ovddidit boazodoalu ealáhussan, ja šiehtadusas láhčet dilálašvuođaid eandalii daidda boazodolliide, geain boazodoallu lea váldoealáhussan. 

Boazodoallopolitihkalaš ulbmiliid juksan eaktuda, ahte boazodoalloláhka ja boazodoallošiehtadus dievasmahttet nubbi nuppi, ja bossot ovtta guvlui. 2012/2013 boazodoallošiehtadus dahká aiddo dan, go ruhtadoarjagiiguin sáhttá dál čuovvulit dohkkehuvvon doallonjuolggadusaid. Dat mielddisbuktá, ahte siidaoasit, mat eai geahpet boazologu geahpedanplánaid mielde, dahje mat eai čuovvul gorálaš geahpedemiin njuovvanáigodagas 2012/2013, ožžot čielgasit unnit doarjaga. 

Dán jagi boazodoallošiehtadallamiid rámman lea muđui leamaš dilli, mas ealáhusas leat leamaš ollu hástalusat, mat gáibidit ollu.   

Dat guoská erenoamážit Finnmárkku osiid resursadillái. Mus lea bajimuš ovddasvástádus das, ahte boazodoallu olaha nanuvuođa ulbmila. Boazodoalus lea dattetge vuosttaš ovddasvástádus ráhkadit doallonjuolggadusaid, maiguin sihkkarastet ekologalaččat nana guohtungeavaheami ja boazologu. Mun lean máŋgii oaidnán dárbbašlažžan seaguhit iežan dáid proseassaide. Čujuhan dás bargui, mas mearridit bajimuš boazologu ja departemeanttaid vuordámušaide das, ahte boazolohku evttohuvvo ja dohkkehuvvo dihto kriteraid vuođul. Sáhtán maid čujuhit dasa, ahte departemeanta lea rievdadan muhtun boazolohkomearrádusaid, go ii leat čájehuvvon jáhkehahttin, ahte mearriduvvon boazologut livčče lean ekologalaččat nannosat. Rievdadusat čájehit, ahte mii oaivvildit boazodoalu resursadili duođalaš áššin. 

Orohagat, mat dál fertejit geahpedit boazologuset, galget ráhkadit geahpedanplánaid. Plánaid besset čuovvulišgoahtit njuovvanáigodagas 2012/2013. Háliidan deattuhit, man mávssolaš lea ahte eiseválddit ja ealáhusat lihkostuvvet dán barggus. Geahpedanplánaid ráhkadeapmi ja daid čuovvuleapmi leat maid váldočájánassan das, leago boazodoallu láddan viidásut ovddasvástádussii, maid dat lea bivdán ja ožžon boazodoallolága ođasmahttimis, mii dahkkojuvvui 2007. 

Boazodoalu doallonjuolggadusaid čuovvuleapmi ja dat, ahte Finnmárkku osiid boazologu dárbbaša heivehit guohtonresurssaide, mielddisbuktá ahte Finnmárkkus ferte beassat njuovvat eanet bohccuid. Lea vejolaš njuovvat eanet bohccuid, muhto dat gáibida, ahte ávkkástallat buorebut Finnmárkku njuovvankapasitehtain. Maŋimuš jagiid eai leat geavahan kapasitehta ollásit, danin go márkanis lea leamaš heajos dilli. Márkan orru dál dattetge buorráneamen, ja oaidnit positiiva ovdáneami. Geahpedanplánat ja eanet bohccuid njuovvan gáibida dattetge, ahte bohccobiergosuorgi bargá aktiivvalaččat ja vuđolaččat márkana ektui. 

Stuorradikkis leat maŋimuš jagi digaštallan boazodoallopolitihka áŋgireappot go ovdal. Mun lean vástidan ollu čálalaš gažaldagaid, ja leat ságaškuššan ollu sierra čuolmmaid. Oainnán beroštumi badjáneami buorrin. Muhto vástádusaid vuođul ja daid digaštallamiid vuođul mat mis leat leamaš, de imaštalan vehá muhtin mearkkašumiid, maid unnitlogu lahtut leat ovddidan árvalusa hárrái. Leat ovddiduvvon máŋga dakkár evttohusa, mat mu mielas váttásmahttet boazodoallopolitihka ulbmiliid juksama, ja háliidange dás geavahit liibba buktit iežan oainnu daid hárrái. 

Lávdegotti lahtut, geat gullet Ovddádusbellodahkii, Olgežii ja Kristtalaš álbmotbellodahkii, eai liiko importasuodjái, mii livččii hatti vuođđun. Dálvvi 2003 rájes eai leat jorahan bohccobierggu importaeriid, main livččii geahpeduvvon duolloearri. Háliidan deattuhit, ahte dainna doaimmain leat lasihan Norggas buvttaduvvon bohccuid vuovdima. Lasihuvvon vuovdin lea leamaš buhtadussan dan importta ektui, mii ovdal lea čađahuvvon. Ja go stuorát vuovdin laktása eanaš Finnmárkui, de dat lea leamaš mávssolaš doaibma dan dáfus, ahte dainna leat hehtten boazologu lassáneames sakka. 

Dasto lávdegotti lahtut, geat ovddastit Ovddádusbellodaga, Olgeža ja Kristtalaš álbmotbellodaga, eahpidit massinloguid, mat čatnasit boraspiriide, ja oaivvildit ahte dálá ortnegis eai gáibit doarvái duođaštusaid massimiin. Háliidan ovdanbuktit, ahte unnitlogu cealkámušat leat mu mielas vehá erenoamážat dan dáfus, ahte dat stigmatiserejit ealáhusa, mii máŋgga guovllus lea gártan gillát hui stuorra massimiid boraspiriid geažil. 

Dát lahtut oaivvildit maid, ahte boazodoalloealáhusa areáladárbu ii galgga vuoruhuvvot eará ealáhusaid ovdáneami ovddabeallái dahje eará beroštumiid ovddabeallái seammá guovllus. Dakkár oaidnu, mas boazodoallu aiddo dal de dohkkehuvvo, ráđđii guhkes áiggiid mannan jahkečuođis. Dattetge dilli lea nu, ahte boazodoalus leat iežas geavahanvuoigatvuođat, maid ferte váldit vuhtii, seamma láhkai go eará geavaheddjiid ja vuoigatvuođalaččaid guovdu dahkkojuvvo. Háliidan maid muittuhit, ahte Norgga eiseválddiin lea sihke riikkaidgaskasaččat ja riikka siskkáldasat nannejuvvon geatnegasvuohta gáhttet boazodoalu areálavuođu.