Lihkku Sámi álbmotbeivviin!

Sámi álbmotbeaivi lea mávssolaš mearkabeaivi, goas mii ávvudit sápmelaččaid ja sápmelašvuođa. Dan beaivvi mii ávvudit maid sámi boazodoalu – mávssolaš sámi ealáhusa ja kulturguoddi.

Maŋimuš áiggiid leat čalmmustahttán garrasit ealáhusa rahčamušaid, muhto dás háliidan namuhit ealáhusa positiiva beliid, ja erenoamážit dan, man láhkai ealáhus buktá buriid olles servodahkii.

Guohtuneatnamat – bohcco eatnamat
Sámi badjedilli lea ealáhus ja eallinvuohki, mii lea leamaš Norggas máŋggaid jahkečuđiid. Sápmelaččat leat ealihan iežaset bohccuiguin ja sin eallin lea uhcit eanet čatnasan bohccuide. Álggus goddebivdin, dasto ealuid guođoheaddjin. Dálá johttisápmelaččaid eallinvuohki vuođđuduvvá elliid lunddolaš johtimii iešguđet áigodagaid guohtumiid gaskka. Dasa sámi boazodoalu vuođđuduvvá. Danin ealáhus lea nu sorjavaš das, ahte besset johtit viiddis duovdagiin.

Muhtimin sáhttá leat váttis áddet manin sámi boazodoallu “gáibida” nu ollu eatnamiid. Čilgehussan lea ahte bohcco lundui gullá johtit buoremus guohtumiidda, dat lea dan láhkai heivehan iežas guorba birrasii. Norga lea vuolláičállán riikkaidgaskasaš soahpamušaid, mat geatnegahttet min suddjet sámi badjeolbmuid guohtunguovlluid. Guohtumiid haga badjedilli ii leat máilmmis!

Borramuš, mas lea historjá!
Sámi boazodoallu buvttada hersko, man máistu ja biebmoárvvut leat áidnalunddogat, namalassii bohccobierggu. Bohccobierggus lea buorre máistu ja das leat maid dearvvašlaš buoidesivrrat ja vitamiinnat. Dat gullá dearvvašleamos biergguide, maid sáhttit borrat.

Das lea dasa lassin erenoamáš duogáš: Bierggu buvttada álbmot, mii lea máŋggaid jahkečuđiid eallán luonddus ja luondduin. Álbmot, mii dovdá buoremus guohtumiid, ja mii rahčamušain vuojiha ealu dohko. Álbmot, mii diehtá goas lea áigi johtit ealuin buoret guohtumiidda, ja mii čeavlájit juoigá guohtumiiddis, bohccuidis ja kultureanadagaidis. Dát lea buorre muitalus borramušas, man buvttadeamis váldet vuhtii elliid ja luonddu. Dat lea sámi boazodoallu buoremus oaidninsajis!

Boazodoalu ollu valljodagat
Boazodoalus sáhtášii maid nannoseappot ávkkástallat dálá valljodagain. Ollu badjenissonat gorrot gápmagiid ja biktasiid, sihke feastagárvun ja árgabeaibivvun. Eai leat olus eará biktasat, mat leat nu lieggasat go duoljis ja gápmasiin ráhkaduvvon bivut. Galbma ja guorba guovlluid mátkkálaččat leat jahkečuđiid diehtán geavahit dáid erenoamáš buktagiid. Soitet boahtte áiggi dutkanmátkkálaččat maid gárvodit duoljis ja gápmasiin ráhkaduvvon bivuide?

Badjebearraša "árbevierro- ja kulturskuvla"
Boazodoalu olis maid oahppá. Mánát servet unnivuođa rájes bargguide. Sii besset čuovvut beaivválaš barggu ruovttus ja ealu luhtte. Mánát dovdagohtet bealljemearkkaid, ohppet njoarostit, vuojihit ealu, gierdat dálkki ja biekkaid ja dovdagohtet eatnamiiddiset. Ruovttus sii galget oahppat rádjat biergguid ja eará buktagiid go njuvvet elliid. Sii málestit bierggus, varas ja siskilušain, ja ráhkadit dáiddadujiin duljiin ja čorvviin. Mánáin lea ollu oahppamuš, ja badjebearrašat dahket erenoamáš barggu. Dán áigge leat eanet badjeolbmot, geat ráhkadit erenoamáš biebmobuktagiid bohccobierggus, ja fálaldat lea čielgasit viidon maŋimuš jagiid.

Mun oaivvildan maid, ahte boazodoalu oahppanbirrasis leat vejolašvuođat olles servodahkii: Earát maid sáhtášedje beassat searvat bearraša “árbevierro- ja kulturskuvlii”, mii doaibmá beaivválaš bargguid olis. Dan láhkai sáhtášii nannet badjebearraša doaimma, ja veahkehit ovdamearkka dihte mánáid ja nuoraid, geat dárbbašit lassifálaldaga skuvlaárgabeaivvis. Dán jagi ođđa boazodoallošiehtadusa oktavuođas Stáhta šiehtadallanlávdegoddi lea hástán ealáhusa organisašuvnna ovddidit fálaldaga, mii heivešii sámi boazodollui ja sierra geavaheddjiid dárbbuide.

Mátkeealáhusa fálaldat
Mun oaivvildan, ahte sámi boazodoalu olis sáhttá maid fállat gelddolaš bálvalusaid, mat geasuhit mátkkošteddjiid. Ollu báikkit geavahit dán áiggi sámi boazodoalu iežaset márkanfievrrideames. Muhtin badjeolbmot fálletge mátkeealáhussii sierralágan bálvalusaid, main mátkkálaččat ožžot erenoamáš vásáhusaid. Mun oaivvildan mávssolažžan láhčit vejolašvuođaid dasa, ahte boazodoallu sáhttá vuogádatlaččat ovddidit buriid fálaldagaid mátkeealáhussii. Ođđa eanandoallodieđáhusas, "Velkommen til bords", ráđđehus almmuha ahte mii áigut doarjut dan.

Nana ealáhus ja kulturguoddi
Mun sávan nannosit, ahte sámi boazodoallu beassá ovddidit vejolašvuođaid, mat ealáhusas leat. Danin lea ereliiggán mávssolaš, ahte boazodoallu ja eiseválddit barget ovttas dan ovdii, ahte boazodoallu sáhttá leat nana ja čeavlás ealáhus ja kulturguoddi.

Loahpas searvvan Sámi soga lávlaga dearvvaheapmái, maid unjárgalaš oahpaheaddji ja girkolávlu Sáppáid Issát, Isak Saba, čálii 1906.

Dearvva dutnje, sitkes sohka!
Dearvva dutnje, ráfi ruohtas!