Nissonat – Čoavdda borramušsihkarvuhtii ja nana ovdáneapmái

Eanandoalu mávssoleamos bargu lea buvttadit doarvái sihkkaris ja máŋggabealat borramuša, mas lea buorre kvaliteahtta. Nissoniin lea mávssolaš rolla borramušsihkkarvuođa hárrái – sihke máilmmiviidosaččat ja riikka dásis. Ollu ovdánahttinriikkain leat eanaš smávva dáluid boanddat nissonat ja sii buvttadit 60 – 80 proseantta borramušas. Nissoniin lea mávssolaš rolla dan dáfus, ahte sii buvttadit doarvái borramuša ja sihkkaris borramuša sihke lagamusaidasaset ja servodaga eará olbmuide.

Nissonat áŋgiruššet
Odne lea njukčamánu 8. beaivi, ja danin orru heivemin deattuhit, ahte nissonat leat mávssolaš resursa dán áiggi eanandoalus. Eanandoalu nissonat leat šaddan oinnolabbot, sii ráhkkanit boahtte áigái ja áŋgiruššet garraseappot go ovdal. Norggas nissonat váikkuhit ollu dasa, ahte giliin bissot olbmot ja bargosajit, go sii iešguđet láhkai ovddidit ealáhusaid. Ođđa dutkamat čájehit, ahte dáluid sohkabealerollat rivdet, go daid ealáhusvuođđu viidu. Norggas nissonat oamastit dušše sullii njealjádasa buot eanandoallobáikkiin. Ollu nissonat ovddidit dattetge boahtteáigái heivehuvvon ođđa jurddašeami ja ođđa ásahemiid, erenoamážit giliealáhusain, nu mo Inn på tunet, mátkeealáhusaid ja báikkálaš borramušaid.  Mun lean čalmmustahttán dáid giliealáhusaid ođđa eanandoallodieđáhusas. Mii fertet fuolahit sis, geat dustet jurddašit ja áŋgiruššat ođđa vugiiguin – ja nissonat galget leat mielde sihkkarastimin boaittobealeguovlluid ássan- ja álggahanmovtta.

Buorit ovdagovat leat mávssolaččat
Mii dárbbašit eanandoalloealáhusa buriid ovdagovaid. Dat leat mávssolaččat sihke dan geažil, ahte dat geasuhit ođđa olbmuid ealáhussii ja dat maid čájehit eanandoalu máŋggabealatvuođa. Háliidivččen namuhit lofuohtalaš Elisabeth Holanda, gii válljejuvvui jagi nuorra boandan 2011, ja gii lea ođđa ja gelddolaš boandabuolvva buorre ovdamearka. Son lea goappáge sohkabeali dáloniid buorre ovdagovva, muhto soaitá nannet erenoamážit nuorra nieiddaid. Nubbi buorre ovdamearka lea Siss Heidi Hansen, gii ovddasta arktalaš eanandoalloealáhusa ovddideami. Son lea geavahan liibba ja ráhkadan alcces eallingeainnu arktalaš eanandoalu ovdamuniiguin ja meahcceealáhusa vejolašvuođaiguin.

Badjenisu
Boazodoalu nissoniin lea mávssolaš rolla boahttevaš boazobargiid oahpaheaddjin ja fitnodatjođiheaddjin. Doloža rájes nissonat leat fuolahan dállodoalus, ruovttus ja bearrašis – ja bearraša ekonomiijas. 2007 boazodoalloláhka sihkkarastá nissoniidda ja albmáide ovttadássásaš vuoigatvuođaid bargat boazodoaluin. Mun oaivvildan dan mávssolaš lávkin mainna sihkkarastit badjenissoniidda sidjiide gullevaš saji ealáhusas. Lea mávssolaš, ahte nissonat besset ovddidit ealáhusdoaimmaset sihke siiddas ja dállodoalus. Boazodoalus leat stuorra vejolašvuođat fállat bálvalusaid, maid servodat dárbbaša, bálvalusaid mat laktásit oahppamii, fuolaheapmái dahje mátkkoštallamii. Dán jagi ođđa boazodoallošiehtadusa šiehtadallamiin mii leat hástán ealáhusa ja Sámedikki guorahallat sáhtášiigo dakkár bálvalusaid ovdii áŋgiruššat. Ávžžuhivččenge boazodoalu, ja badjenissoniid geavahit dáid vejolašvuođaid.

Dieđut ja statistihkka
Mii dárbbašit eanet dieđuid ja buori statistihka, vai nagodit johttáhit doaimmaid, main lea ávki. Statistihkka, mii váldá vuhtii sohkabeali, lea mávssolaš danin go dat čalmmustahttá nissoniid mearkkašumi borramušsihkkarvuhtii ja eanandollui. 2011 FAO-statistihkka čájeha, ahte 43 % buot eanandoalu bargiin olles máilmmis leat nissonat, muhto ahte guovlluid gaskka leat stuorra erohusat. Nissoniid oassi lea stuorámus Ásias ja Afrihkás Sahara máttabealde, gos dat lea 50 %, ja unnimus, 20 %, Mátta-Amerihkás. Lea mávssolaš bargat dan ovdii, ahte riikka siskkáldas ja riikkaidgaskasaš statistihkka nagoda čájehit olles viidodaga, nu ahte mii politihkkárat ja mearrideaddjit sáhttit hábmet politihka, mii váldá vuhtii buohkaid, geat ealihit iežaset eanandoaluin.

Geahnohis formála vuoigatvuođat ja unnán vejolašvuođat ávkkástallat resurssaiguin
Davi ja mátti eanandoalloguovlluid nissoniin leat čađat heajut vejolašvuođat ávkkástallat buvttadanresurssaiguin. Formála hehttehusat bissehit dan láhkai nissoniid, geat eai oaččo sidjiide gullevaš saji mearrádusaid váldimis eaige resurssaid juohkimis. Dat ii leat jierbmái iige vuoiggalaš máilmmis, man resurssat vátnot, ja mas mii čađat fertet buvttadit eanet, vai nagodit biebmat čađat lassáneaddji álbmoga.

Riikkaidgaskasaš bargu ja ovttasbargu lea mávssolaš
Lea ain mávssolaš bargat riikka siste ja riikkaidgaskasaččat dan ovdii, ahte sihkkarastit nissoniid formála vuoigatvuođaid ja oažžut nissoniid mearkkašumi borramušsihkarvuođa ja ovdáneami hárrái oidnojuvvot ja dohkkehuvvot. ON nissonkommišuvdna gieđahalai giliid nissoniid dili dán jagi guovvamánu čoahkkimisttis. Fáddán lei nannet giliid nissoniid ja sin mearkkašumi barggus geafivuođa ja nealguma vuostá. Máilmmibáŋku lea maid čalmmustahttán nissoniid áŋgiruššama ovdáneami ja šaddama ovdii. Máilmmibáŋkku váldoákkat leat iehčanassii jo mávssolaš ovddidanulbmilat, seammás go dain lea buorre ekonomiija. Stuorát ovttaárvosašvuohta sáhttá ovddidit buvttadeami, buoridit boahtte buolvva ovddidanbohtosiid, ja dagahit ahte ásahusat buorebut ovddastit álbmoga.

Geassemánus máilmmiservodat čoahkkana Rioi geahčadit makkár stáhtus lea 20 jagi ovddit Rio-njunuščoahkkima maŋŋá. Nana ovdáneapmi lea ain ulbmilin. Mii eat leat dattetge lahkage daid juksama ja leat dasa lassin ožžon ođđa hástalusaid daid lassin, mat ledje bajimuččas 20 jagi dassá. Norgga bealis mii deattuhit garrasit nissoniid mearkkašumi borramušsihkkarvuhtii ja nana ovdáneapmái. Mii fertet njulgestaga oažžut daid vejolašvuođaid lieđđut, mat badjánit go addit stuorát saji nissoniid rollii mátti ja davi eanandoalloguovlluin.

Lihkku beivviin!