Sáhkavuorru: ”Bures boahtin beavdái!”

Buorre beaivvi. Giittán, go beasan ovdanbuktit ođđa eanandoallo- ja biebmopolitihka dieđáhusa Sámediggái. Sávan, ahte mii odne nagodit nannet ovttasbargodili ja jávkadit boasttuáddejumiid. Ráđđehus lea ovdanbuktán historjjá vuosttaš ollislaš eanandoallo- ja biebmodieđáhusa. Olles árvogoallus lea čohkkehuvvon stuorradiggedieđáhussii, mii govvida guđe hástalusaid Ráđđehus oaivvilda min galgat čoavdit. Dieđáhus gieđahallá biepmu, eanandoalu, vuovddi, boazodoalu, giliealáhusaid, máhtu, elliid buorredili, innovašuvnna, industriija ja guovlopolitihka. Dieđáhus almmuha guđe guvlui ráđđehus ja ráđđehusa bellodagat oaivvildit, ahte politihka galgá ovddidit. Dat ii leat rávagirji, mas leat gárvves čovdosat.

Biebmosihkkarvuohta
Máilmmi borramušhattit leat alibut, go goassige. Máilmmis leat dán áigge 7 miljárdda ássi. 2050 mii leat eanet go 9 miljárdda olbmo dán eananspáppas. Buohkain lea vuoigatvuohta oažžut doarvái, sihkkaris ja bipmosiid dáfus buori borramuša.

Eananspábba ii leat goassige ovdal biebman nu ollugiid go dál, muhto goassige eai leat maid nu ollugat dovdan, ahte sis váilu borramuš. Miljárda olbmo nelgot dahje gillájit boasttulágan biepmus. Olbmot leat gergosat dahkat ollu vai ožžot borramuša. Das mii leat oaidnán ovdamearkkaid vássán jagi áigge.

Danin borramušsihkarvuohta lea mávssolaš fáddá, sihke riikka dásis ja riikkaidgaskasaččat.

Buot stáhtat leat ON bokte geatnegahttán iežaset fuolahit ássiideaset borramušsihkarvuođas.

Máilmmi borramušgálvoorganisašuvdna FAO dadjá ahte máilmmiviidosaš borramušbuvttadeami ferte lasihit 70 proseanttain ovdal 2050.

Dat gullá iežamet áiggi stuorra hástalusaide, ja lea mávssolaš atnit dan mielas, go ovddidit riikamet eanandoallopolitihka ja Norgga borramušbuvttadeami boahtteáiggi.

Resurssaid vánisvuohta ja dálkkádat, mii issoras leavttuin rievdá, váttásmahttá ja divrudahttá borramuša buvttadeami. Seammás mii diehtit, ahte go buvttadišgoahtit eanet borramuša, de luoitigoahtit maid áibmui eanet dálkkádatgássaid.
Eananspáppa buvttadannávcca galgá geavahit doppe, gos dat lea, ja beavttu ferte buoridit eananspáppa buot guovlluin. Danin dán dieđáhusa mávssoleamos ulbmil lea lasihit Norgga borramušbuvttadeami dan mađe, maid riikka ássiidlohku lassána – nappo sullii ovtta proseantta jahkái.

Norgga ássiidlohku lassána
2030 Norggas leat 6 miljovnna ássi. Dáid beivviid ássiidlohku badjána 5 miljovdnii.

20 % 20 jagis lea min eanandoallopolitihka stuorámus buvttadanulbmil dássážii. Danin mii fertet geavahit iežamet resurssaid, ja buvttadit nu ollu go sáhttit daid eanandoallogálvvuid, maid mii riikka siste sáhttit buvttadit. Danin lea mávssolaš láhčit dilálašvuođaid Finnmárkku eanandollui, mas geavahit roava fuođđariid. Roava fuođar ii leat resursa, jos eai leat smirezastit, mat dan rievdadit olbmo borramuššan.

Norga dárbbaša ollu eanet borramuša!

Borramuša, maid olbmot háliidit!
Ráđđehusa ulbmil lea váldit seammá stuorra ovddasvástádusa iežas álbmoga borramuša buvttadeamis – geahčakeahttá dasa, maid norgalaččat borret ja geahčakeahttá dasa, ahte ássiidlohku stuorru. Deattuhit norgga resurssaid geavaheami. Ráđđehus čujuha erenoamážit roava fuođđariidda ja guohtumiidda.

Mii galgat buvttadit eambo daid buktagiid, maidda Norgga luondu fállá vejolašvuođaid – nu movt mielkki, bierggu, maniid, vuosttá, buđehiid ja roava ruotnasiid. Ollu dakkár borramušgálvvuid mii jo measta buvttadit doarvái dán áigge. Ulbmil lea ahte dilli joatkašuvvá.

Mii fertet maid válljet buvttaditgo mii Norggas ja buktit oasi ávdnasiin eará riikkain, vai buktitgo mii riikii gárvves borramuša, maid livččiimet iežage sáhttán buvttadit. Mun goit vállješin buvttadit ruovtturiikkas nu ollu, go sáhttit. Lea buoret buktit eará riikkain dušše muhtin ávdnasiid, go ahte buktit ollásit gárvves gálvvuid, mat leat buvttaduvvon olgoriikka ávdnasiin ja olgoriikka bargofámuin.

Borramušindustriija galgá viidut
Dat eaktuda norgga borramušindustriija viiduma.

Vuođđobuvttadeapmi ja vuođđobuktagiid viidáseappot ovddideapmi leat sorjavaččat nubbi nuppis. Boanda ferte beassat vuovdit borramuša, maid son buvttada. Industriija ja industriijabargi dárbbašit norgga ávdnasiid, vai sáhttet doaimmahit bargguset Norggas.

Ja olles dát mávssolaš árvogoallus dárbbaša nana suoji, mii ráddje gálvvuid buktima eará riikkain.

Seammás norgga borramušindustriija ferte olles áigge geahččalit birget gilvvus olgoriikkaiguin. Mávssolaš čoavddasánit dan oktavuođas leat riikii buktima earit (importaearit) ja rádjegávppašeapmi.

Sihkkarastit ja ovddidit norgga borramušmálle
Norgga borramušmálle vuođđun lea, ahte mii ráddjet riikii buktima (importta) nannosit, eiseválddit ja ealáhus ovttasbarget ja ahte mis lea searválasdoaibma (samvirke), mii váldá ovddasvástádusa. Nu galgá ain leat. Ráđđehus galgá atnit ávkki doaibmamunis, mii mis lea gustovaš WTO-soahpamuša olis, ja dan vuođul sihkkarastit riikii buktima ráddjehusaid viidáseappotge.

Norgga borramušbuvttadeapmi lea ealáhusa ja stáhta ovttasbargoprošeakta. Eanet go 60 jagi leat ruđalaš rámmaid mearridan eanandoallošiehtadusain. Ráđđehus áigu ain viidáseappotge dahkat jahkásaš eanandoallošiehtadusaid eanandoaluin.

Norgga boanddat leat 80 jagi ovttasbargan searválasfitnodagaid (samvirke) olis, ja leat dan láhkai sihkkarastán buktagiiddiset vuovdima. Searválasfitnodagat váldet ovddasvástádusa ja daid vehkiin buot riikka boanddat besset doaimmahit buktagiiddiset rievttes haddái.

Boađut
Mávssoleamos ášši, man vuođul nuorat válljejit bargagohtetgo sii eanandoalloealáhusain ja jotketgo sii buvttademiin, lea boađuid sturrodat.

Ráđđehus lea bargan vuogádatlaččat ealáhusa boahtovejolašvuođaid buoridemiin.

Dássážii mii leat olahan dan muddui, ahte leat addán eanandollui vejolašvuođa seammá lasáhussii, mii earáge joavkkuin lea leamaš, go dan mihtida kruvnnuiguin.

2006 rájes gitta 2012 rádjái leat gaskamearálaš boahtovejolašvuođat lassánan sullii 110.000 kr/jahkebargu dahje 70 %.

Dán politihka ráđđehus áigu ovddidit ain viidáseappot.

Háhkamat
Mii áigut álkidahttit dárbbašlaš ođastusaid dahkama.

Mii leat lokten návehiid ja oanehis áiggi visttiid vuolidahttinmeriid.

Mii leat ásahan vearuhis giliovddidandoarjaga guovllupolitihkalaš doaibmaguovllus ja buoridan vejolašvuođa vuodjit earáid ovddas dálu reaidduiguin.

Dáid vearrodoaimmaid váikkuhus boađuide lea 300 miljovnna kruvnno, vuosttaš jagi.

Doaimmaid árvu lassána dasto maŋit jagiid.

Finnmárkku eanandoalus dárbbašuvvojit stuorra háhkamat. Gaskaoamit veahkehit – dáppe nu mo riikka earáge guovlluin.

Eanandoallu riikka buot osiin
Eanandoalloeatnamiid ferte geavahit doppe gos dat leat. Lea maid veadjemeahttun ulbmiliid, maid leat bidjan norgga eanandollui, jos eat láže dili máŋggabealat eanandollui miehtá riikka. Mii dárbbašit sihke stuorra ja unna dáluid. Mii dárbbašit Østlándda gordnedáluid, Várggáid čoaskanávehiid ja sávzabuvttadeddjiid, geat rievdadit meahcceguohtumiid borramuššan áibbas eará dásis, go makkárge eará šibitdoallit. Mii dárbbašit unnit dáluid, main bidjet návccaideaset hutkás lotnolasealáhusaide. Ovdamearkka dihte Unjárgga vuotnaguovlluin ovttastahttet vuotnabivddu ja sávzadoalu. Ferte dadjat, ahte sii leat ožžon gonagasreappá vuorddekeahtes valljodahkan, maid álggus eai oba sávvange. Muhto nu lea dán guovllus. Mii fertet ávkkástallat buot luonddu valljodagaiguin.

Eanandoallopolitihkka, mii doaibmá
Danin mii fertet sihkkarastit, ahte mii gilvit gortni doppe gos dat lea vejolaš, ja ovddidit guvlui heivvolabbo eanandoallo- ja borramušpolitihka dohko gos dat dárbbašuvvo. Vai lihkostuvašeimmet, ráđđehus árvala golbma ášši. Mii ovddidit čielgasut guovlluprofiilla riikkaviidosaš ortnegiidda, nannet ovddidan- ja háhkangaskaomiid čielgaseappot guovlluide heivvolažžan ja áŋgiruššat čielgaseappot sierra guovlluid ovdii.

Riikkaviidosaš ortnegiid čielgasut guovlluprofiila
Finnmárku ii leat áidna guovlu, mas eanandoallu lea bieđgguid ja orru geahppáneamen. Maiddái muhtin guovlluid ovdáneapmi Agderis/Telemárkkus, Vestlándda riddo- ja vuotnaguovlluin, Davvi-Norggas ja duottarguovlluin fuolastuhttá. Muhtimiin dáin guovlluin leat unnán dálut šat doaimmas, dáluid gaska lassána, ja daid eanandoalloeatnamiid viidodat, mii geavahuvvo, geahppána.

Dan geažil deattuhuvvo, ahte ortnegiid galgá heivehit guovllupolitihkalaččat, nu go guovllupolitihkalaš doaibmaguovlluid ulbmiliin nannejuvvo.

Nannet guovlluide heiveheami
Guovllu dásis galget oažžut buoret doaibmanmuni, ja galgá sirdit eanet ruđaid riikka dásis guovllu dássái. Mii ásahit guovllu dási giliovddidanprográmmaid, main juolludit ruđa ealáhusaid ovddideapmái, guovlluid birasdoaimmaide ja vuovdedoaimmaide.

Guovloáŋgiruššan
Daid Norgga guovlluid, maid ássiidlohku lea njiedjamin ja main eanandoallu ii leat šat nu mávssolaš, galgá vuoruhit go áŋgiruššat ja juolludit gaskaomiid. Dat guoská erenoamážit Mátta-Norgga duottarguovlluide, Davvi-Norgii ja Nord-Trøndelaga ja Vestlándda osiide.

Go áŋgiruššat dáid guovlluid ovdii, de galgat nannet duottareanandoalu ja árktalaš eanandoalu ovddideami.

Dan oktavuođas mii áigut sihkkarastit dakkár guovlluid ovddideami, main leat nana árbevierut ja identitehta eanandoalu oktavuođas, ja bargat dan ovdii ahte árvoháhkanvejolašvuođaid geavahivčče buorebut ávkin eanandoalu viiddis valljodagaid guovdu.

Mii láhčit maid dilálašvuođaid dasa, ahte giliovddidanruđaid sáhttet hálddašit báikkálaččat.

Borramušbuvttadeaddji, valljodagaid hálddašeaddji, kulturguoddi
Boazodoallu gullá eanandoalu valljodagaid biirii. In čiega, ahte boazodoallu lea máŋggadáfot muhto maiddái gelddolaš áššesuorgi eanandoallopolitihkas. Ii leat eahpádus das, ahte dat gullá ealáhuspolitihkkii. Seammás das lea sáhka sámekultuvrra ávnnaslaš vuođu gáhttemis.

Boazodoaluin barget 40 proseanttas Norgga eatnamiin, ja eallit guhtot olles jagi olgun. Dan láhkai ealáhus maid guoskkaha ollu iešguđetlágan servodatberoštumiide.

Boazodoallopolitihka ulbmilin lea ekologalaš, ekonomalaš ja kultuvrralaš nanuvuohta.

Golmmaoasat ulbmila hárrái eiseválddit ja ealáhus leat leamaš ovtta oaivilis jo fargga guoktelot jagi. Mii leat maid ovtta oaivilis das, ahte eatnamat, namalassii guohtumat, dat addet rámmaid boazodoalu ovdánanvejolašvuođaide. 2007 boazodoalloláhka nanne dáid vuođđojurdagiid.

Ekologalaš nanuvuohta
Ealuiguin ii sáhte johtit, jos eai leat sierra jahkodatguohtumat. Ekologalaš nanuvuohta lea nappo vuođđoeaktu.

Boazodoalu hástalusat laktásit dávjá guohtumiidda. Guohtumat jogo gáržot go gártet gilvalit earáiguin, geat dárbbašit guovlluid, dahje muhtin guovlluin geavvá nu, ahte guohtumat guorbagohtet, go boazolohku lea menddo allat.

Lean erenoamážit fuolastuvvan sámi boazodoalu guovddášguovlluin - Sis-Finnmárkkus. Doppe leat eanemus badjeolbmot ja eanemus bohccot.

Dađi bahábut lea dan guovllu boazodoalus maid unnimus buvttadeapmi ja dienas, vaikko luonddu beales dáid duovdagiin leat buoremus eavttut alla buvttadeapmái. Dan dáfus dát mávssolaš ja árbevirolaš sámi ealáhus lea váldán lávkki maŋos guvlui.

Ráđđehus háliida bissehit headjuma. Eanandoallo- ja biebmodieđáhus čájeha čielgasit, maid mii háliidit rievdadit.

Okta mávssoleamos rievdadusain lea sihkkarastit ekologalaččat nana boazologu olles boazodollui. Eanaš guovlluid siiddat ja orohagat leat dál ieža gávnnahan ja dohkkehahttán ekologalaččat nana boazologu. Lága áigumuš, ahte orohagat váldet eanet ovddasvástádusa valljodagaideaset hálddašeames, leage dakko ollašuvvan erenoamáš bures. Háliidan rábmot daid orohagaid, mat leat bargan hui vuđolaččat ja bures doallonjuolggadusaiguin.

Sis-Finnmárkku muhtin osiin fas eai leat iešguđet ákkaid geažil ráhkadan ekologalaččat nana boazologu. Boazodoallostivra lea danin ferten mearridit máŋgga Oarje-Finnmárkku orohahkii boazologu, ja muhtin orohahkii maid Nuorta-Finnmárkku boazoguohtunguovllus.

Nannen dás vel oktii, ahte mii vuoruhit mearriduvvon boazologuid čuovvuleami dás duohko.

Boazologu heiveheapmi
Orohagat, mat galget geahpedit boazologu, galget ráhkadit geahpedanplánaid. Vuorddán, ahte eatnašat geahpedit boazologu njuovvanáigodagas 2012/2013.

Lea ereliiggán mávssolaš, ahte geahpedit boazologu ekologalaččat nana dássái. Go boazodoallu sáhttá čájehit, ahte sii leat heivehan boazologu, ahte elliin lea buorre dilli ja ahte buvttadeapmi lea buorre, de ealáhusa beaggin maid buorrána. Soitet maid guohtunriiddut ealáhusa siskkobealde ja eará oasálaččaiguin geahppánit.

Boazodoalu digaštallet dávjá Stuorradikkis. Eanaš háviid suokkardallet boazologuid ja ruossariidduid eanandoaluin. Riikka nationálačoahkkin vuordá dál, ahte olles boazodoallu oažžu heivehuvvon boazologu, ja ahte ealáhus ávkkástallá valljodagaiguin buriin ja beaktilis vugiin.

Lea ereliiggán mávssolaš, ahte eiseválddit ja ealáhus lihkostuvvet dáinna bargguin. Boazodoalu boahtteáigi dárbbaša legitimitehta sihke Stuorradikkis ja servodaga eará osiin.

Boazodoallu ii birge guohtumiid haga, ja boazodoalu duovdagiid sihkkarastin vuoruhuvvo. Ráđđehus bargá viidáseappot áššiin.

Ođđa plána- ja huksenlágas leat máŋga ođđa reaiddu, maiguin sáhttet čuovvulit riikkaviidosaš ulbmiliid, maiguin sihkkarastet boazodoalu eatnamiid.

Mun navddán ahte gielddat ja fylkkagielddat, mat gullet sámi boazodoalloguovlluide, geavahit ođđa reaidduid, maiguin sihkkarastet iešguđet orohagaid eatnamiid ollislaš hálddašeami.

Dan oktavuođas lea mávssolaš čuovvut ođđa gáibádusaid, maid mielde boazobargit galget beassat álggu rájes leat mielde váikkuheamen ja searvat sierra plánenproseassaide.

Guohtumiid geavahanvejolašvuhtii ii váikkut dušše servodaga eará osiid eatnamiid dárbu, muhto maiddái ealáhusa siskkáldas eatnamiid geavaheapmi. Leat čujuhan dasa, ahte čielggatkeahtes vuoigatvuođat leat mielde bohciidahttimin garra vuostálasvuođaid Sis-Finnmárkku giđđa-, čakča- ja dálveguohtunguovlluin.

Ráđđehus háliida addit Eananjuohkinriektái gelbbolašvuođa čielggadit boazodoalu siskkáldas vuoigatvuođadiliid. Dat lea mávssolaš rievdadus.

Doaimmat massimiid vuostá
Boraspiret leat jávkadan eanet elliid maŋimuš jagiid, ja ovttaskas guovlluin leat massán nu ollu, ahte buvttadaneallu geahppána. Dilli ii leat dohkálaš.

Geasi 2011 boraspiresoabadallamiin čuovvulit Soria Moria II boraspirehálddašeami. Eaktudan, ahte ruossalasvuođat geahppánit čielgasit, ahte massimat geahppánit ja ahte maiddái boazodoalu einnostahttivuohta lassána.

Guovžanáli geahpedeapmi 15 bessošis 13 bessošii lea oppalaččat positiiva.

Birasgáhttendepartemeanta árvala geahpedit guovžža nálleulbmila ovttain bessošiin goappáge guovllus 7 ja 8.

Mun oaivvildan mávssolažžan ohcat čovdosiid, maiguin nu bures go vejolaš geahpedit massimiid ja lasihit vejolašvuođaid bargat ceavzilis guođohanealáhusain.

Mun lean duhtavaš dainna, ahte boraspiresoabadallamis addui čielga diehtu hálddahussii, ahte boraspirenáliid galgá hálddašit nálleulbmiliid vuođul. Eiseválddiide (DN, SNO) lea biddjojuvvon stuorát ovddasvástádus sihke das, ahte nálit eai stuoro (geatkki ja albasa hárrái), ja beaktilis goarjademiin, go spiret dahket vahágiid.

Boazodollui čuohcá sakka jos luondduvuođđu fáhkka rievdá, ja dat guoská sihke guohtumiidda ja váttis dálkkiide, mat čuhcet buvttadeapmái.

Einnostuvvo, ahte go dálkkádat rievdá, de dávjjit šaddet váddásut guohtumat dálvit. Danin lea mávssolaš nannet gearggusvuođa, vai buorebut birgehallat dakkár diliin.

Boazodoallu sáhttá buori muddui dustet váttis diliid dainna, ahte eallit leat álššaid alde, vuosttažettiin guvlui heivehuvvon boazologuin. Omd. Finnmárkkus dahkkojuvvon guorahallamat čájehit, ahte ealuin, maid miesit deddet gaskamearálaččat badjel 18 kg, eai masse nu ollu bohccuid daid dálvviid, go lea ollu muohta ja jiekŋa.

Seammás lea mávssolaš plánet doaimmaid, maiguin sáhttet sihkkarastit elliid buorredili roasuin. Dán áigge leat buot guohtunguovlluin gearggusvuođajoavkkut, mat gozihit guohtundili. Boazodoallošiehtadusas leat maid sierra ruđat, maiguin sáhttet oastit fuođđariid, jos guohtumat jikŋot.

Hálddahus
Dat ahte leat doarvái guohtumat, heivehuvvon boazolohku, buorre buvttadeapmi ja elliid buorre dilli, massimiid geahpedeapmi ja gearggusvuohta birgehallat dálkkádatrievdadusaiguin leat mu oaivilis mávssolaš áššit, maiguin sámi boazodoallu ovdána ekologalaččat nanusin.

Dakkár ovdáneapmi eaktuda bures doaibmi ja beaktilis hálddašeami.

Boazodoalu almmolaš hálddašeapmi rievdaduvvui maŋimusat 1978 boazodoallolágain. Ovdal ealáhusa bearráigehčče ja gozihedje sámeválddit. Ođđa lága mielde bohte boazodoalloagronomat, guovddášhálddahus ja boazodoallohoavda, mii maiddái galggai doaibmat ráđđeaddin ja bagadeaddjin. 1978 lága maŋŋá ásahuvvojedje kollegiála stivrenorgánat, guovllustivrrat ja boazodoallostivra.

Dat dagahii boazodollui oalle moalkás ja gáibideaddji hálddahusráhkadusa, mii earrána muhtin veardde eará almmolaš hálddašeames. Eará ealáhusain, go boazodoalus, eai leat kollegiála orgánat sihke guovllu ja riikka dásis.
Soria Moria II cealká ahte almmolaš hálddahusa árvvoštallan (evalueren) lea boazodoallopolitihka mávssolaš bargu.

2001 láhkalávdegotti barggu olis dahkkojuvvui čielggadeapmi, mas árvaledje rievdadit boazodoallohálddahusa. Árvalusaid vuođuštedje earret eará boazodoallohálddahusa guorahallama bohtosiiguin, maid Norsk institutt for by- og regionforskning (NIBR) almmustahtii 2000.

Ovddit árvvoštallamis lei vássán oalle guhkes áigi, nuba Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta čađahii siskkáldas árvvoštallama, ja oaiviliskkadeami NIBR olis 2010.

Guorahallamiin vuhtto čielgasit, ahte vaikko hálddahus lei johttáhan iešguđetlágan doaimmaid, de orro hástalusat joatkašuvvamin:

Boazodoallohálddahus lea menddo sierralagaid eará almmolaš hálddašeames, hálddahusa ráhkadus lea menddo eahpečielggas, áššiid meannudeapmi ádjána guhká ja lea váttis earuhit ealáhusa ja hálddahusa.

Ráđđehus lea danin dieđáhusas árvalan rievdadit boazodoalu hálddašeami viidát, nu ahte hálddahus šattašii beaktilut ja ollislaččat.

Čoahkkimis dieđáhusa birra guovvamánu 17. b. 2011 Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta almmuhii Sámedikki hálddahussii, ahte boazodoallohálddahus rievdaduvvo, ja ahte dan olis bovdejit sierra ráđđádallamiidda. Sámediggái sáddejedje bovdehusa ja ollislaččat čielggaduvvon árvalusrievdadusa cuoŋománus 2011. Boazodoallohálddahusa bargit ožžo dieđu plánejuvvon rievdadusain cuoŋománu 4. b. 2011.

Almmuhuvvon rievdadusat mielddisbuktet, ahte boazodoallu oažžu ođđaáigásaččat ja áigái heivvolaččat hálddahusa, mii seammás ain nagoda oaidnit ealáhusa erenoamáš dárbbuid. Guovllukantuvrraid boazodoallogelbbolašvuohta ii jávkka.

Guovllukantuvrraid sirdin fylkkamánnii mielddisbuktá, ahte areála-, biras- ja boazodoallogažaldagat buohtalastojuvvojit buorebut.

Boazodoallostivrra nammadit ain seammá láhkai  go dássážii, vai dan láhkai váldet vuhtii maiddái sámi oainnuid.

Dál, go boazodoallu lea 2007 lága vuođul ožžon eanet ovddasvástádusa siskkáldas áššiin, de ođđa vuogádat láhčá dilálašvuođaid buori ja ulbmillaš hálddahussii.

Lea mávssolaš čađahit dáid stuorra – ja muhtimiid mielas garra – doaimmaid, vai sáhttit ávkkástallat sámi boazodoalu erenoamáš vejolašvuođaiguin.

Bohccobiergu ja márkan
Bohccobiergomárkan ferte doaibmat bures, jos áigut juksat boazodoallopolitihka ulbmiliid. Dat guoská olles árvogollosii, duoddaris gitta beavdegurrii. Boazodoalloealáhusa iežas sávaldaga vuođul heite stivremis bohccobierggu hatti 2003. Dan maŋŋá bohccobierggu haddi lea ovdánan friija vuođu alde ja riikii buktima ráddjehusaid sujiin.

Márkandoaimmaid ovddasvástádus gullá dábálaččat ealáhussii ja árvogollosa oasálaččaide. Vásáhusaid vuođul lea dattetge boahtán ovdan, ahte stáhta beales dárbbašuvvojit njuolggodoaimmat. Dan váldoággan lea, ahte Finnmárkku osiid boazologu heiveheapmi gáibida aktiivvalabbo almmolaš áŋgiruššama.

Márkandilli lea leamaš váttis guhkes áiggi, nuba bohccobierggu haddi lea njiedjan. Hatti njiedjan lea váikkuhan dasa, ahte bohccobierggu leat vuovdán čielgasit eanet maŋimuš mánuid.

Dás duohko lea váldobargun ávkkástallat bohccobierggu árvoráhkadanvejolašvuođaiguin ja bohcco oalgebuktagiiguin. Dainna lihkostuvvan eaktuda, ahte mii nannet bohccobiergofitnodagaid, nu ahte sihke stáđisvuohta ja doaimmahemiid hivvodat lassána.

Seammás ferte alla kvaliteahtta leat ain váldun. Buktaga galgá ovddidit nu, ahte dat vástida márkana gáibádusaide ja dárbbuide. Ferte ásahit buoret doaimmahančovdosiid, maiguin sihkkarastit, ahte bohccobiergu juksá márkaniid, mat leat gergosat máksit das. Dasa lassin ferte áŋgiruššamiiguin lasihit márkangelbbolašvuođa ja márkanbarggu. Dakkár máhtu haga ii ceavzze márkanis, mas lea garra gilvu.

Boazodoalus lea áidnalunddot dilli, danin go bierggu jearru sáhttá lassánit ollu eanet go maid bierggu buvttadeapmi sáhttá. Dasa laktásit stuorra vejolašvuođat lasihit árvoháhkama čielgasit. Jos dainna galggaš lihkostuvvat, de ferte  boazodoallu ávkkástallat daid ovdamuniiguin, mat das leat, go gilvala geavaheddjiin. Dat maid bijašii bohccobierggu haddedási rievdat rievttes guvlui.

Servodaga eará osiin jerret bálvalusaid, mat laktásit mátkkošteapmái, oahppamii ja fuolaheapmái. Boazodoalus leat ollu resurssat, maid sáhtášii ovddidišgoahtit vuogádatlaččat ja dan láhkai fállat dakkár bálvalusaid. Mii leat bovden NBR ja Sámedikki searvat ovddidanbargui.

Lea mávssolaš, ahte mii buohkat bargat dan ovdii, ahte boazodoallu sáhttá geavahit ávkin vejolašvuođaid, mat dan resurssaide laktásit. Easkka dalle dat sáhttá joatkašuvvat ceavzilis ealáhussan, ja leat mávssolaš sámi kulturguoddi.

Arktalaš eanandoallu
Boazodoallu lea ereliiggán erenoamáš oassi das, maid mii gohčodit arktalaš eanandoallun. Das geavahit eatnamiid dakkár diliin, main dat measta ii leat oba vejolašge. Dat gáibida viiddis guohtumiid ja muđuige ollu resurssaid. Arktalaš eanandoalus leat dattetge maid iežas ovddut – dan lassin ahte das ráhkadit olbmui borramuša dakkáris, mii daninassii ii leat borahahtti.

Arktalaš kvaliteahta ferte čalmmustahttit. Čuovga, temperatuvra, buhtes biras ja galbma dálkkádat addet buktagiidda ereliiggán kvaliteahta ja máisttu. Dat lea áidnalunddot arktalaš guvlui ja dan vejolašvuođaid berre geavahit, nu ahte borramušbuvttadeapmi šaddá ain buoret.

Mii áigut ovddidit arktalaš eanandoalu gilvoovdamuniid ja ovddidit danin guovlludási mearkagálvvu.

Ráđđehus čujuha sihke davviguovlluid dieđáhusas ja eanandoallo- ja biebmodieđáhusas dasa, ahte dat áigu áŋgiruššat arktalaš eanandoalu ovdii.

Boahtteáiggis leage dasto Davvi-Norgga eanandoalu bargu geavahit liibba ja vejolašvuođaid, mat arktalaš borramušas leat.

Seammás mii fertet sihkkarastit eanandollui eatnamiid, mat dárbbašuvvojit jerrojuvvon arktalaš borramuša buvttadeamis. Dat ii leat vejolaš buori ovttasbarggu haga, mas gávdnat čovdosiid stuorra eananareálaid hárrái.

Go áŋgiruššat arktalaš eanandoalu ovdii, de fertet maid nannet davviguovlluid ealáhusaktevrraid, hálddahusa ja máhttobirrasa ovttasdoaibmama. Mii áigutge dás duohko ovttasbargat daid aktevrraiguin ja geahččat erenoamážit mo mii sáhttit: 

• Ovddidit ovttasbarggu olles arktalaš borramušbuvttadeami árvogollosis, ja nu lasihit innovašuvnna ja gilvalannávccaid
• Buoret rávvenbálvalusaiguin sihkkarastit, ahte ealáhusbargit ožžot eanet dieđuid, maid vuođul sii buorebut sáhttet ávkkástallagoahtit resurssaiguin ja geavahišgoahtit ođđa teknologiijaid
• Ovddidit arktalaš kvaliteahta mearkagálvun ja nana strategiijaid, maiguin profileret ja márkanfievrridit arktalaš buktagiid ja bálvalusaid.

Mii dárbbašit ain eanet čeahpes borramušbuvttadeddjiid, geat investerejit persovnnalaš resurssaideaset ja fátmmastit bearraša ja lagašbirrasa áŋgirušadettiineaset borramušbuvttadeami ovdii.

Mii áigut sihkkarastit, ahte vuođđobuvttadeddjiin, biepmuid viidáseappot ovddideddjiin ja hálddahusa bargiin lea doarvái gelbbolašvuohta, nu ahte sii sáhttet čađat ovdánit ja čeahpput.

Sihkkaris borramuš, elliid buorre dilli ja nana dearvvašvuohta
Dasa geahčakeahttá, guđe guovllus riikka mii buvttadit: Buot Norgga borramuš galgá leat sihkar. Nu ii šatta ieš alddes, muhto vuogádatlaš bargguin.

Mii oaivvildit mávssolažžan bargat áššiiguin ovddalgihtii, dan sadjái go divvut maŋŋá. Das lea ávki.

Šattuid dearvvašvuohta, elliid nana dearvvašvuohta ja elliid buorre dilli leat sihke borramušsihkarvuođa vuođđun ja goluid dáfus beaktilis ja nana borramušbuvttadeami vuođđun.

Borramušriika Norga
Norgga borramuškultuvra ii leat nanus dušše elliid dearvvašvuođa, buorre dili ja birrasa dáfus. Das lea maid riikkaidgaskasaš beaggin. Norgga borramušgálvvuin lea kvaliteahtta. Fránskka lyonlaš meašttirkoahkka Paul Bocuse lea šaddan beakkán koahkkagilvvustis Bocuse d’Or, mii adnojuvvo koahkaid individuála máilmmimeašttirvuođagilvun. Son oaivvilda norgga lábbábierggu máilmmi buoremussan.

Norggas lábbát guhtot ja ožžot eanaš ealáda meahcceguohtumiin, nu mo bohccotge. Dan geažil norgga lábbábiergu lea nu erenoamáš.

Luonddu valljodagat, ávdnasat, davviguovlluid dálkkádat ja áigodagaid čielga molsašuddan addet vuođu norgga borramuškultuvrii ja davviriikkalaš gievkkanii.

Borramuš lea servodaga mávssolaš čanussadji, ja okta mávssolaš kulturárbámet oassi. Norgga servodaga rievdadusaid vuohttá min borramuškultuvrras. Mii leat šaddan diđolaččabut kvaliteahta hárrái ja beroštit eanet das, ahte gos ja man láhkai borramuš midjiide boahtá.

Norgga borramuškultuvra vuolggaha maid innovašuvnna ealáhussii.

Min sivdnádussan leat ollu čeahpes málesteaddjit, geat ovttas loktejit oidnosii norgga borramušártnaid.

Mii leat davviriikkaid njunnošis borramušnašuvdnan. Dál min ulbmil lea oažžut iežamet borramušvásáhusaid cieggat máilmminjunnošii. Biđusruitu duoddaris gullá ollásit dakkár vásáhusaid searvái.

Áidnalunddot máistovásáhusat
Buođggáid Varanger vilt doaimmaha gálvvuid, maid Matmerk lea dohkkehan erenoamášvuohtan (spesialitehtan). Nu dahká maid Álaheaju Nordlysmat. Dakkár erenoamáš borramušaid ohcalit, čájehit Matmerk varraseamos logut. Norgga erenoamáš borramušaid vuovdin lassánii 13 % čakčamánus 2010 gitta čakčamánnui 2011, dat lea golbma dahje njeallje geardde eanet go borramuš- ja juhkamušmárkan muđui. Geavaheaddjit almmuhitge čielgasit: Sii háliidit máŋggabealatvuođa!

Leaš dal sáhka Álaheaju Nordlysgløggas, Davvi-Norgga Gulløyes dahje Várggáid bohcco savodeahkis, de leat geavaheaddjit gergosat máksit kvaliteahtas, maid sii vásihit dakkár borramušgálvvuin. Go olbmot ohcalit identitehta ja áidnalunddot borramuša, de dat addá eanandollui vejolašvuođa ovdánahttit guovlluid. Norgga geavaheaddji lea gearggus máksit buori kvaliteahtas ja áidnalunddot máistovásáhusain. Norgga geavaheaddji lea čeavlái norgga báikkálaš borramuša buvttadeamis.

Báikkálaš borramuša prográmma lea min mávssoleamos reaidu, mainna ovddidit Norgga borramušsuorggi. Olles prográmma vuođđuduvvá golmma oassái, main šaddá ollislaš geađgejuolgi: fitnodatdoarjja, gelbbolašvuohta ja beaggima ovddideapmi. Min ulbmil lea bargat dan ovdii, ahte árvoráhkadeapmi lassána ja buvttadeami gánneheapmi buorrána.

Siss Heidi Hansen lea buorre ovdamearka, go lea sáhka áidnalunddot máisttuin. Son lea eret Gádde-Iččáin Málatvuomi gielddas, Finnmárkkus. Feargamátki Hámmárfeasttas davvenuorttas ádjána sullii diimmu. Doppe son buvttada earret eará honnega ja ereliiggán fiinna luopmániid, mat mearragáttis, gaskaija beaivvážis leat gulul láddan erenoamáš máistobáhkkan. Erenoamážat ii sáhte šaddat. Siss Heidi Hansen lea oaidnán vejolašvuođaid, ja lea ásahan alcces eallinlági arktalaš eanandoalu ovdamuniin ja meahcceealáhusaid vejolašvuođaiguin.

Dat ii leat álkes čoavddus. Dat ii heive buohkaide. Muhto muhtumiidda gal.

Buoret ovttasbargguin
Maŋimuš jagiid lea ovttasbargu leamaš váldun buot Báikkálaš borramuša prográmma doaimmain.  Norgga vuovdinbeavddit Berlina Grüne Woches ođđajagemánus lea maid buorre ovdamearka dakkár stuorra ovttasbargoprošeavttas, mas maiddái Finnmárku lea dávjá mielde. Jáhkán nannosit, ahte buvttadeaddjit, geat nagodit ovttasbargat guovllu dásis, lihkostuvvet buoremusat márkanis. Maiddái eará riikkaid vásáhusat dorjot mu čuoččuhusa, gehččot ovdamearkka dihte Italia Parma-guovllu, mas leat dahkan sihke parmesánavuosttá ja pármasáltečoarbbealbierggu máilmminamman.

Mun lean beassan guorahallat dan seammá máŋgga oktavuođas. ”Lofoten mat” lea nubbi ovdamearka, mii čájeha, ahte ovttasbarggus lea goabbáige ávki. Ii leat sáhka das, ahte ii galgga gilvalit. Muhto galgat dahkat nu mo Eggen ávžžuha – speallat ovttas nu ahte goabbáge šaddá buorebun.

Giliealáhusat ovdánit
Namuhin eske lotnolasealáhusaid.

Áidnalunddot máisttuid ja vásáhusaid márkan viidu.

Eanandoallu ferte geavahit dan vejolašvuođa, danin go márkan lea gearggus.

Sáhttá leat sáhka

erenoamáš borramušaid buvttadeamis,

mátkkoštanfálaldagain, mat vuođđuduvvet lundui,

bivddu ja guolásteami láigobuktagiin,

čáhce- ja bieggafámu buvttadeamis

ja bálvalusain, mat gusket oahpahussii, bajásšaddamii, dearvvašvuođa- ja fuolahansuorgái.

Dieđáhusas mii gohčodit daid ”giliealáhussan”.

Giliealáhusat leat eanandoalu viiddis doahpaga mávssolaš oassi ja dat bohciidahttet eanet doaimmaid miehtá riikka.

Mii galgat ovddidit giliealáhusaid.

Mii galgat bargat dan ovdii, ahte sii sáhttet lasihit árvoráhkadeami iežaset resurssaiguin ja daid vejolašvuođaiguin, mat márkanis leat.

Ođđaáigásaš opmodatpolitihkka ja bivnnuhis ássansajit
Opmodatpolitihkka lea čoavddafáktor, go áigut oažžut ávkki Norgga eanandoalloopmodagaid resurssain.

Ráđđehus árvala ođasmahttit opmodatpolitihka máŋgga láhkai. Mii háliidit ahte galgá leat álkit ávkkástallat opmodaga árvvuiguin.

Mii háliidit maid nannet opmodatrievtti.

Mii háliidit dahkat álkibun laiget opmodagas bivnnuhis huksensajiid, nu ahte eambbosat besset gávdnat Guovlo-Norggas iežaset saji, gos ollašuhttit niehkuset.

Mii háliidat álkidahttit sin dili, geat duođas háliidit bargat eanandoaluin, vai sii besset oastit eatnamiid, maiguin sii barget. Mii háliidit geahpedit eatnamiid láigoheami.

Nuoraide galgá leat álkit beassat ealáhussii.

Mii háliidit bargat dan ovdii, ahte vuovddi doaibmaovttadagat šaddet rationálabut, nu ahte šaddá bivnnuhut bargat beaktilit.  

Ássiidlohku lassána.

Norggas dárbbašit eanet borramušbuvttadeami, go guhkes áigái.

Dat eaktuda ahte plánet guhkes áiggi ovddos guvlui. Dat eaktuda gudneáŋgiris ja bistevaš politihka.

Danin mii dán eanandoallo- ja borramušdieđáhusas áigut:

• Lasihit norgga borramušbuvttadeami ollu. Mii deattuhit norgga resurssaid geavaheami. 
• Dan lihkostuvvan eaktuda, ahte olles riikkas lea máŋggabealat eanandoallu.

Dáid sániiguin lean dárjon didjiide ráđđehusa ođđa stuorradiggedieđáhusa eanandoallo- ja biebmopolitihka birra.

Lehket buorit!