383 miljovnna ruvdno eanet Romsii boahtte jahkái
Historjjálaš arkiiva
Almmustahttináigodat Regjeringen Stoltenberg II
Almmustahtti: Gielda- ja guovlodepartemeanta
2012 Stáhtabušeahtta
Artihkal | Maŋimuš ođasmahttojuvvon: 06.10.2011
Friddja dietnasiid nominála ahtanuššan suohkaniidda ja fylkkaide galgá gokčat sihke haddegoargŋuma ja duođas nannet dietnasiid.
Friddja dietnasiid nominála ahtanuššan suohkaniidda ja fylkkaide galgá gokčat sihke haddegoargŋuma ja duođas nannet dietnasiid.
Tabealla čájeha friddja dietnasiid juogadeami Romssa suohkaniidda ja Romssa fylkkasuohkanii.
2012 |
Ahtanuššan RNB:as | ||
Friddja |
2011 – 2012 rádjai | ||
dietnasiid |
Nominála |
Proseanta | |
meroštus |
ruvnnot |
||
(1 000 kr) |
(1 000 kr) |
||
|
1 |
2 |
3 |
1901 Harstad |
1 047 685 |
44 570 |
4.4 |
1902 Romsa |
2 974 553 |
115 679 |
4.0 |
1911 Giehtavuotna |
174 160 |
4 443 |
2.6 |
1913 Skánit |
165 503 |
6 755 |
4.3 |
1915 Bjarkeddju |
46 159 |
1 795 |
4.0 |
1917 Ivvárstádit |
96 999 |
2 184 |
2.3 |
1919 Rivttát |
78 044 |
2 705 |
3.6 |
1920 Loabát |
73 371 |
2 525 |
3.6 |
1922 Beardu |
204 250 |
8 279 |
4.2 |
1923 Siellat |
122 262 |
4 344 |
3.7 |
1924 Málatvuopmi |
322 988 |
14 375 |
4.7 |
1925 Ráisavuotna |
172 711 |
9 034 |
5.5 |
1926 Divrrát |
83 776 |
2 650 |
3.3 |
1927 Ránat |
101 150 |
2 604 |
2.6 |
1928 Doaskku |
68 625 |
730 |
1.1 |
1929 Birgi |
59 389 |
1 584 |
2.7 |
1931 Leaŋgáviika |
575 058 |
19 771 |
3.6 |
1933 Báhccavuotna |
292 142 |
10 930 |
3.9 |
1936 Gálsa |
151 420 |
4 667 |
3.2 |
1938 Ivgu |
188 792 |
4 463 |
2.4 |
1939 Omasvuotna |
119 329 |
4 310 |
3.7 |
1940 Gáivuotna |
137 621 |
4 720 |
3.6 |
1941 Skiervá |
172 056 |
5 701 |
3.4 |
1942 Ráisa |
246 448 |
8 839 |
3.7 |
1943 Návuotna |
99 624 |
5 036 |
5.3 |
Juhkkojuvvo jagi mielde |
11 151 |
||
Romsii |
7 785 266 |
283 946 |
3.8 |
2 412 604 |
99 370 |
4.3 |
Nominála ahtanuššanlogut juohke ovttaskas suohkaniidda galgá maiddái gokčat gollolassáneami 2011 – 2012 rádjai. Dát lassáneapmi lea meroštallojuvvon 3,25 prosentii.