Historjjálaš johtolatnannen

Ráđđehus árvala 28 milliárda ruvnno 2009 stáhtabušeahtas johtolatdoaimmaide. Dan dahká ráđđehus vai johtolat šaddá eanet oadjebas, unnit birasbillisteaddjin ja beaktil miehtá riikka. Dat lea 3,2 milliárda eanet go 2008:s.
– Čevllohalan leat johtolatministtar dakkár ráđđehusas mii dihkkáda eará geainnu, dakkára mii lea miha beaktileabbo olles riikka huksemii, lohká johtolatministtar Liv Signe Navarsete.

Geaidnodoaimmaide, mas lea mielde stáhta riikkageaidnofeargabálvalusaid oastin, lea juolluduvvon oktiibuot 17,04 milliárda ruvnno. Dat lea 1,6 milliárda dahje 10,4 proseantta lassáneapmi.

Evttohuvvo juolludit ruovdemáđiidoaimmaide oktiibuot 8,84 milliárda ruvnno, mii lea bures 1,3 milliárda ruvnno dahje 17,4 proseantta lassáneapmi. Ruovdemáđiidoaimmaid juolludeamis lea evttohuvvon lagabui 3,2 milliárda ruvnno ruovdemáđiijaid investeremiidda. Dat lea 850 millijuvnna ruvnno dahje 36,2 proseantta lassáneapmi 2008 ektui.

Muđui evttohuvvo oktiibuot 2,08 milliárda ruvdno mii galgá juogaduvvot earet eará áibmojohtolatdoaimmaide, earenoamáš sáhttodoaimmaide, Poasta- ja telebearráigehččui, dutkamii ja ovddideapmái.

Jahkái 2009 evttohuvvo Johtalusdepartemeantta bušeahtas lagabui 240 millijuvnna ruvnno dutkamii, čielggademiide ja ovddideapmái. Dat lea 68,3 millijuvnna ruvnno dahje 40,2  proseantta lassáneapmi, mii galgá vuosttažettiin geavahuvvot dálkkádatdutkamiidda. 50 millijuvnna ruvnno evttohuvvo Transnovaprošeavtta ásaheapmái. Transnova galgá doarjut buriid birasprošeavttaid, earenoamaš dakkár prošeavttaid maid ulbmil lea geavahit eanet vejolaš earalágán boaldámuša, nugo mat nuppibuolvva bioboaldámuša, elektrisihtehta ja hydrogena. 

Geaidnodoaimmaide: Bures 17 milliárda ruvnno, 1,6 milliárda lassáneapmi

Ráđđehus árvala 2009:s juolludit oktiibuot 17,04 milliárda ruvnno geaidnodoaimmaide. Das lea mielde stáhta riikkageaidnofeargabálvalusaid oastin. Dát lea bures 1,6 milliárda ruvnno dahje 10,4 proseantta eanet go loahpalaš 2008 bušeahtas.

Lassin daid juolludemiide mat evttohuvvojit stáhtabušeahtas, de lea geavahuvvon vuođđun ahte bummaruhtasearvvit juolludit sullii 5,7 milliárda ruvnno investerendoaimmaide, 3,5 milliárda ruvnno geainnuid huksemii ja 2,2 milliárda ruvnno kollektiivajohtolaga siskkáldas struktuvrra investerendoaimmaide.

Johtolatbearráigeahčču ,doaibma ja áimmahuššan: 7,75 milliárda ruvnno

Evttohuvvon stáhta ruhtajuolludemiin geaidnodoaimmaide, leat 7,75 milliárda ruvnno sirrejuvvon johtolatbearráigehččui ja riikkageainnuid doaimmaheapmái ja áimmahuššamii. Dat lea 688 millijuvnna ruvnno dahje 9,7 proseantta lassáneapmi, mii earet eará dagaha dan ahte boahtte jagi sáhttet bidjat sullii 1500 kilomehtera geainnuide asfáltta. Doaimmat mat váikkuhit buoridit johtolatsihkarvuođa, galget vuoruhuvvot earenoamážit. Dat guoská earet eará dálvejohtolatbargguide ja doaimmaide mat gusket muhtun dihto geainnuide gos dávjá leat lihkuhisvuođat. Dakkár barggut mat gusket vuodjinoahpaheapmái ja fievrruid bearráigeahččamii galget maid vuoruhuvvot.

Investeremat: 7,13 milliárda ruvnno –lagabui 600 millijuvnna ruvnno lassáneapmi

Oktiibuot 7,13 milliárda ruvnno leat evttohuvvon geaidnoinvesteremiidda. Das leat mielde dábálaš riikkageaidnoinvesteremat, uđassihkkarastin ja stáhta oassi mainna ruhtada oasi E18 Bjørvikatunnealla huksema Oslos. Dat lea 599 millijuvnna ruvnno dahje 9,2 proseantta eanet go jagis 2008.

Riikkageaidnofearggat

Lea evttohuvvon lagabui 1,78 milliárda ruvnno stáhta riikkageaidnofearggaid oastimii. Dat lea lagabui 230 millijuvnna ruvnno dahje 14,8 proseantta lassáneapmi. Johtalusdepartemeanta lea bidjan vuođđun 4,4 proseantta tákstalassáneami ođđajagimánu 1. beaivvi rájes 2009.

Ruovdemáđiidoaimmat: 8,84 milliárda ruvnno, 850 millijuvnna ruvnno
lasáhus investeremiidda

Jahkái 2009 evttohuvvo juolludit oktiibuot 8,84 milliárda ruvnno ruovdemáđiibargguide. Dat lea bures 1,3 milliárda ruvnno dahje 17,4 proseantta lasáhus. Dát lassáneapmi dahká vejolažžan čađahit váldo ođasmahttinbargguid ja investeremiid mat gusket ruovdemáđiifierpmádahkii. Dasa lassin sáhttá áimmahuššanbargguid nannet.
 
Oktiibuot 7,07 milliárda ruvnno juolludemiin mat evttohuvvojit ruvdemáđidoaimmaide, leat várrejuvvon ruovdemáđiidoaimmahahkii Jernbaneverket, ja galget geavahuvvot linjádoaimmaid jođiheapmái, áimmahuššamii ja investeremiidda. Dát leat sullii 1260 millijuvnna ruvnno dahje 21,7 proseantta eanet go jagis 2008.

Doaimmaheapmái ja áimmahuššamii lea sirrejuvvon oktiibuot 3,8 milliárda ruvnno, dat lea 411 millijuvnna dahje 12,1 proseantta lassáneapmi. Dáinna lasáhusain lea vejolaš earet eará nannet bargguid mat hehttejit njozetvuodjima Bergen- ja Dovrebánas, lassin dasa ahte ain viidáseappot bargat Oslo-guovllu dehálaš divodanbargguiguin, nugo earet eará Oslotunneallas.

Linnjaid investeremiidda lea evttohuvvon oktiibuot 3,2 milliárda ruvnno, mii lea 850 millijuvnna dahje 36,2 proseantta eanet go jagis 2008.

Birrasii 580 millijuvnna ruvnno leat evttohuvvon prošeavttaide ja doaimmaide mat earenoamážit bohtet ávkin gálvofievrredeapmái. Dat leat dakkár doaimmat nugo juolludeamit Ganddal, Brattøra ja Alnabru gálvoterminálaide ja ruossolas togaluottaide Østfold-, Gjøvik- ja Sørlanddabánas ja ollu eará doaimmat mat lasihit ruovdemáđiijaid kapasitehta.

Ruovdemáđiidoaimmaid juolludemiin leat mielde bures 1,71 milliárda ruvnno mat galget geavahuvvot stáhta personfievrredanbálvalusaid oastimii togain.

Áibmojohtolatdoaimmat: 751 millijuvnna ruvnno

Bušeahttaevttohus mii guoská áibmojohtolatdoaimmaide lea oktiibuot 751 millijuvnna ruvnno, mii lea 5,6 proseantta eanet go 2008:s.

519,9 millijuvnna ruvnno lea evttohuvvon 2009:s doarjjan mainna stáhta sáhttá oastit riikkasis girdiruvttobálvalusaid dakkár girdinruvttuin mat eai leat fitnodatekonomalaččat gánnáhahttit. Juolludeamit diekkár bálvalusaide galget váikkuhit dasa ahte girdiruvttobálvalusaid sáhttá láhčit nu ahte dat bohtet bures ja seammadásis ávkin olbmuide ja ealáhusaid miehtá riikka.

13,4 millijuvnna ruvnno evttohuvvo doarjjan regionála girdišiljuide. Olles diet summá galgá geavahuvvot girdišiljuide mat eai gula stáhtii. Maiddái 2009:s galgá leat nu ahte dienas mii boahtá fástaruvttogirdisajiin geavahuvvo ruhtadit stáhta regionála girdišiljuid vuolláibáhcaga.

Kollektiivasáhtosteamit: 14,3 milliárda ruvnno

Ollu doaimmaide mat bohtet kollektiivasáhtosteapmái ávkin, galgá 2009:s geavahuvvot oktiibuot 14,3 milliárda ruvnno, oktii dainna 2,2 milliárda ruvnnuin mii bummamávssuin boahtá. Go bálddastahttá 2008 loguiguin, de lea dát 30,7 proseantta lassáneapmi.

Juolludemiin leat mielde earet eará:

Doarjja mainna stáhta galgá oastit personfievrredanbálvalusaid togain, doarjagat ruovdemáđiijaid huksemiidda, jođiheapmái ja áimmahuššamii.
 
Kollektiivadoaimmat maid  ”geaidnodoarjagat” ruhtadit, dat mearkkaša juolludeamit bušeahtas riikkageainnuid investeremiidda ja bummaruđat. Juolludeamit galget earet eará geavahuvvot dasa ahte oažžut eanet leahtu ja dássedit manu iešguđet gávpotguovlluid johtolahkii. 

Stáhta riikkafeargabálvalusaid oastin, Bergen – Girkonjárgga mearrasáhtosteami oastin (nugo boahtá ovdan ”Hurtigrutešiehtadusas) ja stáhta girdiruvttobálvalusaid oastin.

14,3 milliárda ruvnno sturrosaš juolludeamis kollektiivadoaimmaide lea muđui mielde 323 millijuvnna ruvnno juolludeapmi mii galgá geavahuvvot ”Buoret kollektiivasáhtosteapmi ja unnit biilageavaheapmi gávpogiin” bálkkašanortnegii.

Kollektiivanannemis lea muđui mielde 56 millijuvnna ruvnno doarjja suohkaniidda ja fylkasuohkaniidda mainna galget buoridit kollektiivasáhtosteami.

Lassin dáidda stáhtadoarjagiidda ja bummaruhtadietnasiidda leat vel fylkasuohkaniid doarjagat mat leat várrejuvvon báikkálaš kollektiivasáhtosteapmái, mas leat mielde juolludeamit skuvla- ja studeantavuoládusat báikkálaš kollektiivasáhtosteamis.

Poasta ja telekommunikašuvnnat: 205 millijuvnna ruvnno

Poasta ja telekommunikašuvnnaide lea evttohuvvon oktiibuot 205,1 millijuvnna ruvdno. Olles diet summa guoská Poasta- ja telebearráigehččui.

2009:s ii leat – nugo maŋemus jagiid ge – evttohuvvon doarjja mainna stáhta galggašii oastit poastabálvalusaid, mas maid leat mielde báŋkobálvalusat.  Galgat bargat gávdnat dakkár málle mainna buorebut nákce rehkenastit Posten Norge buhtis táhpa dakkár poasta- ja báŋkobálvalusain mat fitnodatekonomalaččat eai leat gánnáhahttit, boahtá ovdan bušeahttaevttohusas.

Buorrin stáhta oasusfitnodagain

Ráđđehusa politihka mielde mii guoská oasusfitnodagain dietnasiidda , lea bušehttii evttohuvvon 221 millijuvnna buorrin NSB AS:s, ja daid bohtosiid mielde maid vuordit jagis 2008 ii leat 2009 bušehttii biddjojuvvon mihkkege buorrin oasusfitnodagain Avinor AS, Posten Norge AS ja  Baneservice AS.