Diehtosiidda rahpan Guovdageainnus skábmamánu 3.b. 2009:s
Historjjálaš arkiiva
Almmustahttináigodat Regjeringen Stoltenberg II
Almmustahtti: Ođasmahttin- ja hálddahusdepartemeanta
Sártnit/sáhkavuorut | Almmustahtton: 03.11.2009
Lágideaddji: Ovddeš stáhtačálli Raimo Valle
Stáhtačálli Raimo Valle sárdni, Ođasmahttin- ja hálddahusdepartemeanta.
Stáhtačálli Raimo Valle sárdni, Ođasmahttin- ja hálddahusdepartemeanta.
Ráhkis buohkat!
Áiggun stáhtaráđi Rigmor Aasrud ovddas, geas lea ovddasvástádus sámi- ja minoritehtapolitihkalaš áššiide, cealkit dearvuođaid buohkaide geat dál ožžot dan ilu ahte beaivválaččat beassat doaibmat dán visttis, Diehtosiiddas.
Ráđđehusa sámepolitihkas lea ulbmilin ahte sámegielas, sámi kultuvrras ja ealáhusain galget leat sihkkaris rámmat. Dán jagi lea ráhkaduvvon sierra doaibmaplána sámi gielaid sihkkarastima ja ovdánahttima várás. Ráđđehusa davviguovllustrategiijas lea deattuhuvvon ahte davviguovlluin galgá máhtolašvuođa gullevaš vuođđostruktuvra nannejuvvot ja ovdánahttojuvvot viidáset, ja kapasitehta- ja gelbbolašvuođahuksemii galgá láhččet dilálašvuođaid - earenoamážit ásahusain gos barget sámi dutkamiin, oahpahusain ja máhtolašvuođa, kultuvrra ja ealáhusaid ovdánemiin.
Ráđđehussii lea, ovddit 4 jagi áigodagas, leamašan hui dehálaš sihkkarastit rámmaid ja buriid eavttuid sámi máhtolašvuođa ovdáneapmái ja kapasitehtahuksemii. Diehtosiida lea boađusin dáid politihkalaš ulbmiliin. Lea illudahtti ahte mii maiddái leat ožžon čovdosa sámi lohkanguovddážii mii čadnojuvvo fágabirrasii dáppe.
Mii sávvat lihku allaskuvlii dan dehálaš barggu ovddas maid sii 20 jagi leat dahkan sámiid ovddas. Ollu lea dahkkojuvvon, muhto sámi servodagas leat ain olu dárbbut mat eai leat devdojuvvon. Lea dehálaš ahte sámi máhtolašvuođa ja gelbbolašvuođa ovdánahttinbargui leat sajis buoremus eavttut ja rámmat. Diehtosiida, iežas ollu ásahusaiguin ja fágabirrasiiguin, šaddá dehálažžan dasa ahte joatkit dan barggu mii dássážii lea dahkkojuvvon.
Dii geat lehpet studeanttat boahtibehtet vásihit ahte fágalaš gáibádusat leat liikká stuorrát Diehtosiiddas go boares lanjain. Dat gal lea buorre- go leat stuora vuordámušat didjiide go geargabehtet oahpuin. Dis boahtá leat máhtolašvuohta ja gelbbolašvuohta mii dárbbašuvvo ollu bargguide ja bargguin servodagas.
Lihku ođđa lanjaiguin ođđa visttis ja lihku bargguin ovddasguvlui!