Ođđasit registrerema divat vuoliduvvo sakka ja birasprofiila nannejuvvo

- Ráđđehus árvala vuolidit ođđasit registrerema divada nuppi jagi maŋŋálaga. Seammás mii bargat ain dan ovdii, ahte nannet biiladivadiid birasprofiilla, ruhtadanministtar Sigbjørn Johnsen dadjala.

Ođđasit registrerema divat vuoliduvvo
Ráđđehus árvala vuolidit ođđasit registrerema divada vel 400 miljovnnain kruvnnuin 2013. 2012 ođđasit registrerema divat vuoliduvvui sullii 185 miljovnnain kruvnnuin. Divatmeriid vuolidit erenoamážit ealáhusfievrruid guovdu. Daid vuoládus lea 40 proseantta, eará fievrruid divadiid fas vuolidit 12 proseanttain.

Ealáhusfievrruid divadiid vuolideapmi mielddisbuktá, ahte ii šat nuge gánnet vuovdit fievrruid Norgga olggobealde. Vuoládusain geahpedit maiddái riikii buktojuvvon geavahuvvon biillaid gilvoovddu, jos buohtastahttá sullasaš geavahuvvon biillaiguin, mat ođđasit registrerejuvvojit riikka siste.

Geardelunddot divada birasprofiila nannejuvvo
Ráđđehus lea vehážiidda rievdadan geardelunddot divada, nu ahte dainna deattuhit eanet biilla birasiešvuođaid. Divat dávista dál sihke máilmmiviidosaš ja báikkálaš nuoskkideami. Rievdadusain leat geahpedan čielgasit ođđa personbiillaid CO2-luoitima. Luoitin lei 177 g/km 2006 ja lea geahppánan nu ahte dat lea leamaš 130 g/km ođđajagemánu rájes gitta čakčamánnui 2012. Dat mielddisbuktá 27 proseantta geahppáneami.

Ráđđehus árvala vuolidit nuoskkideami rájáid, mat váikkuhit divadii, nu ahte CO2-komponeanttas 130 g/km dahje eanet geahpeduvvo 5 g/km. Dasa lassin Ráđđehus árvala lasihit daid biillaid gessosa, mat nuoskkidit vuollái 110 g/km 50 kruvnnuin juohke g/km nammii, haddedivusteami lassin. Jos luoitin lea vuollái 50 g/km de lasihit gessosa 100 kruvnnuin juohke g/km nammii, haddedivusteami lassin. NOX-komponeantta árvalit lasihit 22 kruvnnos 35 kruvdnui juohke mg/km nammii, vai ain buorebut váldet vuhtii báikkálaš nuoskkideami.

Ráđđehus árvala, ahte go CO2- ja NOX- luoitimiid divat lea lassánan, de galgá vuolidit fievrruid mohtorbeavttu divada. Árvalit rievdadit buot divatmeriid sullii 13 proseantta duohtavuoládussan.

Oktiibuot rievdadusat mielddisbuktet, ahte geardelunddot divada dássi bissu seammán oanehis áigodagas. Eanaš biilašlájaide bohtet unna rievdadusažat. Biillat, mat luitet hui unnán CO2 ja NOX ja biillat, maid beaktu lea allat, ávkkáiduvvet dattetge čielgasit rievdadusain.

Biilaráhtomáksu
Ráđđehus árvala lasihit biilaráhtomávssu 2 000 kruvnnos 2 500 kruvdnui juohke fivrui. 2012 áigge biilaráhtomáksu lassánii 500 kruvnnuin. Lassánan biilaráhtomáksu movttiidahttá buktit hilgojuvvon fievrruid dohkkehuvvon čohkkensajiide. Lassánan biilaráhtomávssu ruhtadit dan láhkai, ahte biilaráhtomáksodivat, mii gullá geardelunddot divadii, lassána 1 700 kruvnnos 2 000 kruvdnui juohke fievrrus.

Deaddojahkemávssu birasdifferensieren
Árvaluvvo viiddidit divattabealla ođđa divatluohkáin, mii guoská lossa fievrruide, mat ollašuhttet EURO VI dahje garrasut gáibádusaid. Máksomearit biddjojit 84 ja 252 kruvnno gaskii. Dat mielddisbuktá, ahte lossa fievrrut, mat nuoskkidit unnán, ožžot vuolit deaddojahkemávssu.