Historjjálaš arkiiva

Lávdegotti preassadieđáhus: Servodatekonomiija analysaid guorahallan

Historjjálaš arkiiva

Almmustahttináigodat Regjeringen Stoltenberg II

Almmustahtti: Ruhtadandepartemeanta

Áššedovdilávdegoddi, mii lea geahčadan servodatekonomiija analysaid rámmaid Norggas, lea odne geigen raporttas ruhtadanministtar Sigbjørn Johnsenii. Lávdegoddi nammaduvvui guovvamánu 18. b. 2011 ja dan lea jođihan Norgga gávpeallaskuvlla professor emeritus Kåre P. Hagen, ja lávdegoddái leat searvan ekonomiija áššedovdit.

Áššedovdilávdegoddi, mii lea geahčadan servodatekonomiija analysaid rámmaid Norggas, lea odne geigen raporttas ruhtadanministtar Sigbjørn Johnsenii. Lávdegoddi nammaduvvui guovvamánu 18. b. 2011 ja dan lea jođihan Norgga gávpeallaskuvlla professor emeritus Kåre P. Hagen, ja lávdegoddái leat searvan ekonomiija áššedovdit.

- Beannot jagi barggu maŋŋá lean movtta go beasan geiget min guorahallama servodatekonomiija analysaid birra ruhtadanministarii, lávdegotti jođiheaddji Kåre P. Hagen, Norgga gávpeallaskuvlla professor emeritus, dadjala.

- Ovttas lávdegottiin, mas lea nana buorre gelbbolašvuohta, mii leat geahčadan dálá rámmaid nu mo Ráđđehusa addin mandáhtas celkojuvvui, lávdegotti jođiheaddji muitalasttii.

- Mus lea buorre miella, go lávdegoddi lea leamaš ovttajienalaš iežas ávžžuhusain. Servodaga vánis resurssaid vuoruheami oktavuođas sáhttet servodatekonomiija analysat addit buoret mearridanvuođu. Fágalaš ođasmahttin berre danin sáhttit váikkuhit dasa, ahte dat geavahuvvojit eanet ja buorebut vuoruhemiid oktavuođas, Hagen cealkila.

Lávdegotti ávžžuhusat

Lávdegoddi doarju servodatekonomiija analyserema vuođđoprinsihpaid, maid NOU 1997:27 ávke-golloanalysa birra ovdanbuktá. Lávdegottis leat lagabui 50 ávžžuheami. Dás ovdanbuktit ávžžuhusaid, mat spiehkastit ovddit geavadis:

  1. Ávžžuhit oppalaččat ahte áiggi ávki ja statistihkalaš eallima árvu (SEÁ, dárogillii VSL) reálahaddemuddejuvvojit dan mađe, mii vástida reálašaddamii BNB:s juohke ássái. Dássážii eai leat dábálaččat reálahaddemudden áiggi ávkki eaige statistihkalaš eallima.

  2. Dábálaš almmolaš doaimmaid riskamuddejuvvon luoitoreantu duohtadilis ovdal vearu, jos váldit ovdamearkan johtalusdoaimma, ávžžuhuvvo biddjot 4 prosentii vuosttaš 40 jagi. Dasto ávžžuhit geavahit luoitoreantun 3 proseantta dan maŋit 35 jagi, mii lea de 40 – 75 jagi ovddos guvlui áiggis. 75 jagi geahčen reantun biddjojuvvo 2 proseantta. Dássážii leat geavahan 4,5 proseantta johtalusprošeavttain, 4 proseantta dábálaš prošeavttain ja geavadis 2 – 4,5 proseantta stuorát KS-prošeavttain, maid rámma lea badjel 750 milj. kr geahpetkeahttá reanttuid boahtteáiggis.

  3. Ávžžuhit guhkidit geaidnoprošeavttaid dábálaš analysaáigodaga 25 jagis 40 jahkái. Vejolaš loahppaárvvuid 40 jagi geahčen meroštallet boahtteáiggi ávkki vuođul, eaige rehkenastojuvvon rehketdoalloárvvuid vuođul, maid vuođđun leat háhkanáiggi golut.

  4. Ávžžuhit dahkat lassianalysaid johtalusprošeavttaid vejolaš liigeváikkuhusain, ja čuovvulit buorebut mo ollašuhttojuvvon háhkamiin duohtavuođas lea geavvan. Lávdegoddi váruha dattetge maid lohkamis guovttegeardánit vejolaš ávkeváikkuhusaid. Dábálaččat leat ovdamearkka dihte opmodatmárkana hadderievdadusat, mat bohciidit fievrredandoaimma geažil, dušše álgoálgosaš doaimma njuolggoávki, mii lea juohkásan ođđasit. Jos goappáge váikkuhusa váldá mielde analysii, de gártá dat lohkkojuvvot guovttegeardánit.

  5. Lávdegoddi árvala maid, ahte dálkkádatgássaid luoitima haddi meroštallojuvvo seamma láhkai buot analysain. Jos norgga ulbmilat laktásit máilmmiviidosaš luoitimiidda, maid Norga dagaha, de fertejit karbonahaddegeidnosa vuođđun leat EU boahtteáiggi earrehattit. Vehážiidda geainnus berre áiggi mielde lahkonit geidnosa, mii čuovvu ON ulbmila, man mielde máilmmiviidosaš liegganeapmi lea eanemusat guokte ceahki. Jos ulbmiliid vuođđun leat sisriikka luoitimiid geahpedeapmi, de berre karbonahaddegeainnus vuođđuduvvat dasa. Dasa lassin mii evttohit, ahte ovttaskas prošeavttaide sáhttá čađahit sensitivitehtarehkenastimiid, maid vuođđun biddjojuvvo guovtti ceahki geainnus buot jagiid.

  6. Statistihkalaš eallima ruhtaárvun (SEÁ) árvaluvvo 30 milj. 2012-kruvnno buot surggiin. Go analyseret doaimmaid, mat gusket erenoamážit mánáid sihkarvuhtii, de sáhttá lassianalysan geavahit dási, mii lea guokte geardde olles álbmoga SEÁ. Ovdal leat dušše geavahan SEÁ árvvu johtalussuorggis, mas dat lea leamaš sullii 30 milj. kruvnno.

 

Lávdegotti lahtut leat leamaš:

Professor emeritus Kåre P. Hagen, Norgga gávpeallaskuvla, jođiheaddji
Konsernadirektevra Stein Berntsen, Dovre Group
Dutki Brita Bye, Statistihka guovddášdoaimmahat
Professor Lars Hultkrantz, Örebro universitehta
Professor Karine Nyborg, Oslo universitehta
Vuosttaš amanuensis Karl Rolf Pedersen, Norgga gávpeallaskuvla
Dutki Maria Sandsmark, Molde allaskuvla
Dutki Gro Holst Volden, NTNU/SINTEF
Ekspedišuvdnahoavda Geir Åvitsland, Ruhtadandepartemeanta (suoidnemánu 1. b. 2011 rádjái)

 

Jearaldagaid guorahallama birra vástideaba:

Lávdegotti jođiheaddji, professor emeritus Kåre P. Hagen, telefovdna 55 95 92 70
Čállingotti jođiheaddji, ossodatdirektevra Frode Karlsen, telefovdna 22 24 43 64