Ovdáneami ja čálggu váste bušeahtta

Ráđđehus bidjá odne ovdan evttohusa 2013 reviderejuvvon bušehttii. Evttohussii lea vuođđun ahte galgá ain leat buorre ja dássedis ovdáneapmi norgga ekonomiijas. Ovttas ealáhuseallima doaibmapáhkain lea bušeahtta veahkkin geahpideame gilvovuloš suorggi dili ja veahkeha sihkkarastime bargosajiid.

Norgga ekonomiijas ain buorre ovdáneapmi
Norgga ekonomiijain manná bures. Ovdáneapmi nannánekonomiijas lea maŋemus 40 jagi gaskameari bajábealde. Barggolašvuohta lea allat ja lassáneaddji, ja lea unnán bargguhisvuohta. Vuostálasvuohta lea stuoris ovdáneapmái mii ollu min gávpeguimmiin lea.

- Eat mii sáhte vuordit ahte buorit áiggit iešalddis jotket, dadjá ruhtadanministtar Sigbjørn Johnsen. Seammás go manná bures, de oaidnit norgga ekonomiijas lassáneaddji guovtteoasat juogu. Ealáhusain main leat lágideamit oljodoibmii lassánit doaimmat, ja nuppe dáfus ges dahket alla golut ja unnit jearru olgoriikii vuovdin márkaniin dilálašvuođa gáibidahkes gilvovuloš suorggi eará osiide.

- Norgga ekonomiija dilálašvuođa olis lea riekta veaháš muddet oljoruđaid geavaheami, dadjá ruhtadanministtar Sigbjørn Johnsen. Ráđđehus čuovvu doaibmanjuolggadusa ahte dađistaga čuoldit sisa oljodietnasiid norgga ekonomiijii. Ruvdnokurssa ja gilvovuloš doaimmaid geažil deattuha Ráđđehus ahte bušeahttapolitihkka ii galgga nannet norgga ekonomiija ovdáneami. Ráđđehus láhčá dili dasa ahte 2013 –bušeahta ođasteapmi čađahuvvo nu ahte galgá veaháš unnit golaheapmi oljoruđain go dat mii biddjojuvvui vuođđun diibmá čavčča. Ráđđehusa bušeahttaevttohus addá oljodietnasiid golaheami mii dahká váile 125 miljárdda ruvnno dán jagi. Dat vástida 3,3 proseantta Stáhta olgoriikka penšuvdnafoandda meroštallojuvvon kapitálas. Oljoruđaid golaheapmi lea 28 miljárdda ruvnno unnit go foandda vurdojuvvon reálavuoitu. Oktasaččat 2012 ja 2013 ovddas meroštallojuvvo bušeahttaimpulsa leat birrasiid seamma dásis go dan maid diimmá čavčča lei.
- Sihkkaris ekonomalaš stivren lea mearrideaddjin dasa ahte sihkkarastit ain buori ovdáneami norgga ekonomiijii. Dáinna evttohusain čuovvola Ráđđehus dan buktosa ahte Norggas ložžet gollodeattu maid bargoeallima osolaččat adde bálkášiehtadallamiin, dadjá ruhtadanministtar Sigbjørn Johnsen.

Bušeahta ođasteapmi
Unnibut golut earret eará álbmotodjui veahkehit unnideame vuolláibáhcaga. Seammás evttoha ráđđehus lasihit goluid muhtun earenoamáš surggiin.

Leat ain ollu golut suoidnemánu 22.b.2011 fallehemiid oktavuođas. Ráđđehus evttoha lasihit ruhtajuolludemiid 416 miljovnnain ruvnnuin earret eará departemeanttaid sihkkarastimii ja departemeanttaid buhtaduslanjaid viessoláigui.

Ráđđehus evttoha lasihit ruhtajuolludemiid Ruovdemáđiidoaimmahahkii 329 miljovnnain ruvnnuin, earret eará Oslo-tunnealla buollinsihkkarastimii ja Ofuohta ruovdemáđija doaimmaide.

Viidáset evttoha Ráđđehus 398 miljovnna ruvnno dearvvašvuođa- ja fuollasuorggi doaimmaide. Doaimmat čuovvolit stuoradiggedieđáhusaid ihttábeaivvi fuolahusa ja álbmotdearvvašvuođa birra, earret eará evttohuvvo ruhtajuolludeapmi ođđa DGT-investeremiidda.

Ráđđehus evttoha maiddái 250 miljovnna ruvnno vuovdesuorggi doaimmaide, ja 172 miljovnna ruvnno álggahit njeallje stuora huksenprošeavtta universitehta- ja allaskuvlasuorggis ja ođđa Našunálamusea huksema Vestbanenis.

Ráđđehus evttoha lasihit ruhtajuolludeami stáhtalaš mánáidsuodjalussii 174 miljovnnain ruvnnuin. Ráđđehus evttoha viidáset 100 miljovnna ruvnno studeantaásodagaide. Dilli láhččojuvvo dasa ahte hukset 400 ođđa studeantaásodaga.

Vearrovuogádagas rievdadusat
Ráđđehus ovdanbijai miessemánu 5.b. ovddidanpáhkkaevttohusa vearrodoaimmaiguin ealáhuseallimii. Ráđđehus áigu čađahit doaimmaid 2014 rájes mat buoridit gilvonávccaid, buoridit gánnáhahttima ja nannejit investeremiid nannánfitnodagain. Doaimmat leat ollásit ruhtaduvvon, nu ahte vearrodássi dollojuvvo rievddatkeahttá. Seammás evttohii Ráđđehus buoridemiid oljobohkanvearrovuogádagas. Vearrodoaibmaevttohusat mat gullet nannánfitnodagaide namuhuvvojit Reviderejuvvon našunálabušeahtas 2013, ja láhkarievdadusat je. ges ovddiduvvojit stáhtabušeahtas čakčii ja doaibmagohtet 2014 rájes.

Oljovearrovuogádaga rievdadusat buhttejit nannánekonomiija vearrorievdadusaid. Ráđđehus evttoha ahte friddjadietnasa mearri vuoliduvvo 7,5 proseanttas 5,5 prosentii nannáninvesteremiin miessemánu 5.b.2013 rájes. Ollislaš friddjadienas vuoliduvvo 30:s 22 prosentii nominálalaččat rehkenastojuvvon friddjadienasáigodagas. Rievdadus mielddisbuktá ahte oljofitnodagat mákset stuorát oasi investerengoluin ieža, mii boahtá oljosuorgái addit eanet diđolašvuođa goluid dáfus.

---

Eambbo reviderejuvvon našunálabušeahta 2013 birra:

 

Ruhtadandepartemeantta preassadieđáhusat ja fáktaárkkat

 

• Preassadieđáhus 20/2013: Ovdáneami ja čálggu váste bušeahtta
• Preassadieđáhus 21/2013: Spiehkastat advokáhtaid jávohisgeatnegasvuođas vearro- ja divatsuorggis
• Preassadieđáhus 22/2013: Dálkkádateriid oastimat heivehuvvon rievdan márkanii
• Preassadieđáhus 23/2013: Lasihuvvon biilaráhtomáksu ja vuoliduvvon divat láddehahtti hybridabiillain
• Preassadieđáhus 24/2013: Nannejuvvon rádjedárkkisteapmi
• Preassadieđáhus 25/2013: Álkibut njuolggadusat vearrováidagiidmeannudeapmái
  
  
• Fáktaárka: Ekonomalaš ovdáneami váldooasit
• Fáktaárka: 2013 Reviderejuvvon našunálabušeahta čoavddalogut
• Fáktaárka: 2013 Reviderejuvvon našunálabušeahta Vearro- ja divatrievdadusat
  
  
  

Ruhtadanministara preassakonferánsa

• Preassagihpa(pdf)
• Čuovgaárkkat preassakonferánsii
• Neahtta-TV

Bušeahttadokumeanttat

• Reviderejuvvon našunálabušeahtta 2013
• Lassijuolludeamit ja rievdaduvvon vuoruheamit 2013 stáhtabušeahtas
• Rievdadusat vearro-, divat- ja duollolágas
• Suohkanproposišuvdna 2014
  
  
• Logut mat gullet Reviderejuvvon našunálabušeahta 2013 govvosiidda