Finánsasárdni našunálabušeahtta 2012

Gudnijahttojuvvon Presideanta,

2012 Stáhtabušeahtta lea bušeahtta barggu, árvoháhkama ja čálggu várás. Bušeahtta lea hábmejuvvon birrasis gos lea leamašan ráfehisvuohta ja stuorra eahkesihkkarisvuohta. Danin lea stáđisvuohta ja einnostahttivuohta dehálaš.

Maŋŋil 2008 finánsaroasu leat stáhtat vásihan heahtedili ja lea leamašan alla vealgenoađđi ja stuorra vuolláibáhcagat. Lea álkibut bargun báŋkkuid gádjut go veahkehit suohkaniid coavcci nala. Ráfehisvuohta ja eahpesihkkarisvuohta ovtta riikkas sáhttá leavvat eará riikkaide gos ii leat heahtedilli. Maiddái sáhttá dilli čuohcat Norgii.

Min deháleamos bealuštanvuohtan lea go doallat iežamet dálu čorgadin. Mii fertet dan mielde doaibmat. Dat dagaha ahte sii geat olggul čuvvot Norgga ja Norgga ekonomiija luhttet dasa ahte mii jur dan nagodat. Huksemis dákkár luohttámuša lea áddjás bargu, ja jus eat bargga bures, de sáhttit dán luohttámuša čuovvovaš beaivái manahit.

2012 bušeahtta lea bures heivehuvvon dan dillái mas mii leat. Mis lea ekonomalaš ahtanuššan historjjálaš gaskamearri dásis , ja vuollegis bargguhisvuohta. Vuollegis bargguhisvuohta, oallugat geat leat barggus ja buorre ahtanuššan leat dehálaš eavttut jus galggaš olahit eará dehálaš mihttomeriid politihkas. 2012 bušeahtas mii čuovvut oljodietnasiid geavaheami  doaibmanjuolggadusaid. Nu mii lágidat vejolašvuođa ovddasguvlui dustet boahttevaš hástalusaid.

Mii ovddidat barggu ja árvoháhkama bušeahta, seammás go sihkkarastit čálggu. Dehálaš oktasašdoaimmat nugomat dearvvašvuođasuorgi, fuolahussuorgi, skuvllat ja mánáidgárddit nannejuvvojit. Juolludeamit suohkaniidda lassánit maiddái boahtte jahkái. Politiija ja riektesihkarvuohta vuoruhuvvo. Dat mielddisbuktá lassáneaddji dorvvolašvuođa olbmuide. Maiddái juolluduvvo eanet ruhta luottaide ja ruovderaŧiide.

Rolf Jacobsen govvida riikamet divttas ”Davvi”:

Geahča dávjjibut davás
Vuostebiggii vázzin, dagaha ruoksadet nieraid.
Gávnna ráhpis bálgá. Čuovo dan
Dat lea oanibut
Davvi lea buoremus
Dálvvi  eahketroađđi
Geasseija beaivváža oavdudahku
Mana biekka guvlui. Gizzo bávttiid
Gahča davás
Dávjjibut
Lea guhki dát riikka
Eanas lea davvin

Politihka deháleamos doaibma lea láhččet dili nu ahte olbmuin leat oadjebasvuohta iežaset eallimis. Politihkka dattetge ii  sáhte buot čoavdit. Mii fertet buohkat leat lagamuččat. Mii fertet buohkat suddjet min oktasaš vuođđudeaddji árvvuid. Servodaga buorrevuohta ja kvaliteahta ii gal vuosttažettiin mearriduvvo ávnnaslaš árvvuid mielde. Mearrideaddjin lea dat movt mii fuola atnit ja áimmahuššat guhtet guimmiideamet. Man dehálaš dát lea, dan leat dán geasi beassan vásihit. Vaikko eanas riikka lea davvi, de ii galgga leat čoaskkis. Mii galget seailluhit ja mielde guoddit olmmošlaš liekkasvuođa.

Mis leat nana olmmošlaš ja luondduviđa riggodagat. Barggu,oktasašvuođa ja ovttasbarggu bakte leat mii daid ovttastahttán. Mii leat nákcen hukset máilmmi buoremus riikka orruma dáfus. Dat lea maid mii leat ovddit buolvvas leat árben. Dat galgá maiddái leat árbi mii seailluhuvvo čuovvovaš bulvii.

”Na, buotlágan rehálaš bargu lea fiinnis ja buorre” – čálii Alf Prøysen lávlagis spiidnegoahkka (Griskokken) birra. Dásseárvosašvuohta, mii mearkkaša ahte olbmot leat seamma árvosaččat ja ahte mii bargat nu bures go vejolaš, lea eaktun jus dás galgá lihkostuvvat.

”Bargu buohkaide” lea eallingeardi čálgostáhtas. Nu lea álot leamašan. Ja nu ain šaddá ovddasguvlui. Mii ceavzit ja birget guhtet guimmiideamet bargguin. Bargu ja árvoháhkan lea váldogáldun sihke iežas ja servodaga dietnasiidda. Min vuollegis bargguhisvuohta gal ii beakke áviissaid ođasčállosiin. Mii atnit diehttelassan ahte mis lea vuollegis bargguhisvuohta, ja ahte bálkkát lassánit jagis jahkái. Eat goassege ovdal  leat mii oktiibuot leamašan nu riggát ja jábálaččat go dál. Dat lea čuohcan midjiide. Mii fertet čeahpput duhtat dainna mii lea, iige uŋggardit. Leat duhtavaš vejolašvuođaiguin, ja das maid lea olahan. Deháleamos eallinárvvuid eat gávnna stáhtabušeahta poasttain ja kapihttaliin.

Presideanta,
Eurohpás lea gaskkamearálaččat juohke logát bargu barggu haga, ja nuoraid bargguhisvuohta lea vel stuorit. Das leat sihke olmmošlaš ja sosiála váikkuhusat. Jus nuorain ii leat jáhkku, doaivva ja niegut boahtteáiggi hárrái de dat lea seamma go riggodatstajideapmi.

Dát dáhpáhuvvá min ránnjágottis, ja dat guoská midjiide. Mii dárbbašat riikkaid mat leat min birrasis. Mis lea nana ekonomalaš čanastagat. Min gávppašeapmi eará riikkaiguin lea min buorredili eaktu. Lea várálaš dainna doaivagiin eallit ahte dat mii min birra dáhpáhuvvá ii čuoza midjiide.

Dorvvuhis áiggis fertet seailluhit daid beliid mat buktet buoremus bohtosiid. Mii fertet seailluhit daid veajuid mat lea dagahan ahte mii leat ceavzán ovddeš roasuid. Álbmogiidgaskasaš searvevuohta, min buori čálgoortnegat, alla barggahus, viiddis vearrovuođđu ja jierpmálaš vearrodássi. 80-logu loahpas ja 90-logu álggus go ledje stuorra hástalusat iežamet ekonomiijas, de mii mobiliseriimet ja searválaga barge. Min čoavddus beassamis roasus  lei ovttasbargu gaskal fágalihkadusa, bargoaddiid ja politihkalaš eiseválddiid. Dan mii gohčodeimmet “Solidaritehtamolssaeaktu”. Soabaimet ahte mis geain lei bargu, veaháš ložžiimet iežamet gáibádusaid. Nu galge sii geat ledje barggu haga oažžut ođđa vejolašvuođa bargoeallimis. Ovttas de lihkostuvaimet. Vaikko áiggit rivdet ja dilit sierraláganat, de ferte leat sihke veadju ja dáhttu ovddasduvlui ain searválaga bargat.

Presideanta,
Stáhtabušeahtta lea dehálaš bargosajiide gilvobáruhis fitnodagain. Nu lea maiddái bálkáčielggademiin. Bálkáčielggadeapmi gilvobáruhis industriijain berre leat čujuhussan dasa man ollu mii earát sáhttit oažžut. Mii fertet buohkat áimmahuššat min ollislašvuođa ovddasvástádusa.

Mis leat oljodietnasat. Dattetge lea bargodilli mii sealggis nalde guoddá min oktasaš čálggu. Danin mii šaddat reidet ja ovdánahttit bargofámu. Bargofápmu dat lea 85 proseanta min oktasaš opmodagas, ja olju dušše 7 proseanta. Máŋggas eai beasa uksalasá badjel ja bargodillái. Dát lassa ferte vuoliduvvot vai buohkat geat sáhttet oassálastit, besset sisa. Dát lea politihkalaš ovddasvástádus. Muhto ii dat áidna. Maiddái bargoaddiin lea ovddasvástádus. Bargoaddit fertejit iežaset bargofámuide investeret, danin go bargit leat fitnodagaid deháleamos kapitála, sihke dál ja ovddasguvlui. Buohkat ánssášit rehálaš vejolašvuođa. Olmmoš lea álot mealgat eanet go dušše dat maid oainnát.

Oadjebas bajásšaddan ja buorre skuvla lea dehálaš vuođđun. Mánáid dorvvolašvuohta lea min buohkaid oktasaš boahtteáigi. Mánáid vejolašvuođat lea min buohkaid oktasaš boahtteáigi. Danin mii fertet seastis mánáidasamet. Danin mii fertet investeret iežamet mánáide. Ja danin mii fertet bargat maid sáhttit vai nuorat eai heaitte skuvllas ovdalgo galget. Juste dát leage dat maid buolvadatsoahpamuš mearkkaša. Eallingearddi mielde leat mis iešguđetlágan dárbbut. Ja mis leat iešguđetlágan cuoggat movt dáid dárbbuid ollašuhttit. Danin galgá olles buolvadat guhtet guimmiideaset veahkehit. Dan mii dahkat nanu searvevuođa bakte. Danin mii máksit vearu, ja nu čoggojit ge ruđat oktasaš čálgui. Danin galgat jierpmálaččat geavahit oljoriggodaga. Danin leage doaibmanjuolggadus dehálaš.

Presideanta,
Norga lea bures ceavzán ja birgen ovdal ja maŋŋil finánsabahkadasa ja bahkadasáiggis ge. Dietnasat, buvttadeapmi ja barggahus lea sakka lassánan. Dát buorre ovdáneapmi lea deaividan danin go Kiiná, India ja eará ovdáneaddji ekonomiijat leat leavvat riikkaidgaskasaš gávpemárkanii. Lasihuvvon gálvojearru dáid riikkain lea dagahan ahte hattit daid gálvvuin maid mii vuovdit olgoriikii leat lassánan, seammás go mii leat ožžon hálbbes olgoriikkabuvttuid. 2004 EEO-guovllu viiddideapmi dagahii ahte mii leat ožžon ođđa bargofámuid. Boađus dás lea ahte Norggas reálahálddašeaddji dietnasat sakka leat lassanan.
Bálkágolut Norggas leat lassánan ollu. Mihtiduvvon oktasaš ruhtaovttadaga mielde ledje diibmogolut Norgga industriijafitnodagain 50% eanet go mii lei min gávpeoktavuođain EO-riikkain. Maiddái dan jagi vuordit mealgat stuorit bálkálassáneami Norggas eará lagamus riikkaid ektui. Go soames jagiid leat leamašan alla doalvvabuvtta hattit ja buorre buvttadanmunni de dat lea váikkuhan gánnihahttivuhtii. Ii leat daddjon ahte ná joatká ovddasguvlui. Go bušeahtta meannuduvvo de mii mealgadit deattuhat bargosajiid. Mii fertet atnit muittus hástalusaid maid dálá ruhtapolitihkka mearkkaša.

Guhkit áiggi vuollái lea Nannán-Norggas eanemus dadjamuš dan ektui ahte galgá go čálgu joatkkašuvvot ja viiddiduvvot. Min fitnodagaid cuogga gilvalit máilmmimárkaniin šaddá dalle leat mearrideaddjin. Mii sáhttit váikkuhit bušeahta bakte nu ahte ii dagat ruvdnodási ovdii vai ii čuoza gilvocovcciide.
Norgga ekonomiijas lea guovttesuoratvuohta. Nuppi bealde leat suddjejuvvon ealáhusat ja fuolahusat oljoindustriijai ja nuppi bealde ges dábálaš ja árbevirolaš gilvobáruhis ealáhusat. Oljoealáhusas ja gálvolágideaddji industriijas lea sihke buoret gilvvohallannákca ja stuorit bálkáveadju, ja sáhttáge eará fitnodagain viežžat sihke bargit ja gelbbolašvuođa. Vuohki movt mii dákkár hástalusaid dustet váikkuha ekonomalaš ovdáneami ovddasguvlui.

Ekonomalaš politihkas lea ovttaskas olbmuid ja bearrašiid árgabeaivválaš dilis sáhka. Dás lea sáhka daid 100 bargiin RappBomek fitnodagas Bådådjos geat vurdet buori gilvalaneavttuid olgoriikka ektui vai sáhttet vuovdit iežaset earenoamáš ovdánahttojuvvon buollinuvssaid.

Dás lea sáhka Raufoss fitnodagain Oarje Totenis. Dás lea maiddái sáhka smávit ja stuorit fitnodagain miehta riikka suohkaniin. Fitnodagat mat beaivválaččat cevzet go vuvdet iežaset gálvobuktagiid gilvobáruhis gávpemárkanii. Okta dain deháleamos ákkain minin finánsabahkadasa cevzziimet, lea min máŋggalágan ja eatnatgeardásaš fitnodagaid hápmi. Dat dagaha fitnodagaid nannoseabbon. Mun dávjá galledan fitnodagaid ja vásihan čeahpes bargiid ja jođiheddjiid. Leat máŋga beali mat dáid fitnodagaid boahtteáiggi mearridit. Sis sáhttet leat sihke stuorit ja smávit sávaldagat maid mii politihkkarat galggaše ja berreše bargat. Eatnasiin dain lea dattetge okta oktasaš váldocealkka: “Doala ekonomiija čorgadiin!”

Presideanta,
Nannánekonomiija lea ahtanuššan maŋimus čieža njealjádasjagiid. 2011 ja 2012 lea vuordagis ahte nannánekonomiija ahtanuššá seamma dásis go historjjálaš gaskkamearri, jus Amerihkká ja Eurohpá ekonomalaš dilli ii hedjon vel eanet Miessemánu dárkkistuvvon bušeahta ektui de ahtanuššanmerošteamit dattetge lea veaháš unniduvvon.

Dán jagi vuosttaš jahkebeali bargguhisvuohta lea sullii 3¼ proseanta. Dat lea ¼ proseantaovttadaga unnit go diibmá ja 1 proseantaovttadaga vuolábealde maŋimus jagiid gaskamearri. Jus nannánekonomiija ain ovddasguvlui ahtanuššá de vuordimis bargguhisvuohta bissu unniin ovddasguvlui.

Ráđđehus čuovvu doaibmanjuolggadusa ja ceahkkálagaid ja guhkesáigásaččat geavahit oljoruđaid ekonomiija. Dat dagaha min vuorddehahttin muđui vuorddekeahtes máilmmis. Dat dagaha stáđisvuođa reanto- ja ruhtamárkanis. Dákkár politihkas mii fertet bissut ovddasguvlui.

2012 bušeahtas mii áigut geavahit eanet oljodietnasiin dálá áigodaga foandda vurdojuvvon gaskamearalaš ruhtavuoittu mielde i. Oljodietnasiid duohta lassáneapmi dagaha váile 10 miljárdda ruvnno. 2012 bušeahtas mii árvalat geavahit 122 miljárdda oljoruvnnuid. Dat lea 2,4 miljárdda ruvnno vuolábealde 4-proseantastealli.

Bušeahtta lea bures heivehuvvon ekonomalaš dilálašvuhtii. Meroštallamat čájehit ahte 2012 árvaluvvon bušeahtas orruleames neutrála váikkuhus ekonomiijii.

Presideanta,
Bušeahtas árvala Ráđđehus gáržžidemiid, seammás go goazahat gollolassáneami. Mánáidoadju  joatkašuvvá seamma supmiin go dán jagi. Mii unnidat juolludemiid guovlulaš ovdáneapmái. Mii máhcahat gaskaáigásaš permišuvdnaortnegiid mat mearriduvvojedje finánsabahkadasa  ja doaibmapáhka oktavuođas jagi 2009. Dát guoská dušše ođđa dilálašvuođaide.

Mii geahpidit báŋkogeatnegasvuođa poastafierpmádagas, ja heaittihit ortnega man bakte almmolaš doarjagat nannejit priváhta skeaŋkkaid dutkamii. Dasa lassin evttohit moanaid gáržžidemiid iešguđetge departemeanttaid surggiin.

Bušeahttaevttohus ii ollašuhte buot gáibádusaid ja sávaldagaid lassáneaddji áŋgiruššamiidda. Mii fertet ollu hilgut vai sáhttit deháleamos beliid ollašuhttit: seailluhit bargosajiid. Politihkas ii leat dušše sáhka maid áigu; das ferte maiddái válljet. Politihkka mas ollašuhttit buot sávaldagaid ja gáibádusaid, ii dagat buori ollislašvuođa.

Ollu riikkat geavahit eanet ruđa go mii obage lea ráđđi ja dagaha ahte šaddet gillát vuolláibáhcaga ja lassáneaddji vealggi. Ollu riikkaid leat golut leamašan eanet go dietnasat. Go loanat mainna mákset vuollebáhcagiid dađistaga stuorru, de doaibmafriddjavuohta dađistaga jávká. Reanttuide ja oassemávssuide geavahuvvo stuorit ja stuorit oassi bušeahtas. Dat dagaha ahte báhcá unnit ruhta bargui ja čálgui. Boađi - boađi lea lassáneaddji golut penšuvdnii ja fuolahussii dađistaga go olbmot boarásnuvvet.

Norggas lea stuorra badjebáza bušeahtas, ja mis leat ollu ruđat vuorkkás. Dáidet leat máŋggas geat háliidivčče seamma dili go Norggas. Mii galget čevllohalat go mis lea dákkár dilli, muhto seammás galgat maiddái leat njuorrasat. Eatge mii leat soardemeahttumat . Stuorra oljodietnasat leat gal veahkkin midjiide, muhto doalahit olbmuide barggu dat lea deháleamos.

Bargu dagaha juohkehažžii ekonomalaš iešheanalašvuođa. Bargu eastada geafivuođa, dásse sosiála erohusaid ja veahkeha olaheames dásseárvvu nissonolbmuid ja dievdoolbmuid gaskkas. Nu eatnasat galget beassat oassálastit bargoeallimii, de Ráđđehus áigu joatkit alla doaibmadási mii álggahuvvui 2011. Dán rámma siskkobealde mii árvalat máŋga doaibmasajádaga olbmuide geain lea heajut birgennávccat. Ja mii ovddidat bargostrategiija olbmuide geain leat heajut bargonávccat vai eanet galget oažžut dábálaš bálkábarggu. Dat gáibida guhkitáiggi áŋgiruššama.

Dearvvašvuođa- ja fuolahusfálaldat lea dehálaš juohkehačča birgenláhkái ja eallimii. Dat galgá dagahit dorvvolašvuođa ja leat heivehuvvon juohke geavaheaddji dárbbuide. Mii danin láhččet velá 1 500 saji fuolahusviesuin ja buhcciidruovttuin. Ráđđehus áigu addit doarjaga oktiibuot 12000 buhcciidruovttuid- ja fuolahussajiide ovdal 2015 loahpa. Mii čuovvolat demeansaplána ja árvalat čadnojuvvon doarjagiid suohkaniidda beaivedoaibmansajiide. Ráđđehus áigu nannet buohcceviesuid ekonomiija vai pasieantadikšu sáhttá lassánit. Mii maiddái čuovvolat ovttasdoaibmaođastusa.

Mánáidgárdesaddji buot mánáide áigumuš lea ollašuvvon, ja nana áŋgiruššan galgá jotkojuvvot. Mánáidgárddiid ruhtadanovddasvástádus lea sirdojuvvon suohkaniidda. Dát deattuha suohkaniid dehálaš sajádaga čálggu ektui. Váhnenmáksu mánáidgárdesaji ovddas njiedjá duođaid danin go dievashaddi bisuhuvvo rievddatkeahttá. Reaidadoarjja ovtta jahkásaš mánáide mat leat gaskal 13 ja 18 mánnosažžan lasihuvvo 2012 borgemánu 1.beaivvi rájes. Seamma áiggi rájes heaittihuvvo reaidadoarjja guovtti jahkásaččaid ovddas.

Buot mánát dárbbašit searvevuođa áicilvuođa ja fuolahusa. Dattetge muhtun mánát dan dárbbašit eanet go earát. Mánáidgárdefálaldat mas lea buorre kvaliteahta lea buorre eastadeapmi. Muhto dat ii leat álot doarvái. Danin lea dehálaš ahte mis lea buorre mánáidsuodjalus. Mii árvalat nannet juolludeami suohkanlaš mánáidsuodjalussii 50 miljovnna ruvnnuin. Dát boahtá lassin dan áŋgiruššamii mii juo lea álggahuvvon.

Guhkesáiggi ovddasvástideaddji politihkas ii leat dušše sáhka máhtolašvuođa vuoruheamis. Mánáidgárdeáŋgiruššan lea oassin das. Seamma dehálaš lea maid nannet skuvllaid ja alit oahpahusa.

Min nuorat leat servodaga boahttevaš bargit. Oahppa dagaha ahte dus lea buoret vejolašvuohta birget ja gilvalit bargomárkanis. Danin lea dehálaš čađahit joatkkaskuvlla. Mii áigut eanet áŋgiruššama bakte eastadit heaitima skuvllas ovdal áiggi, doaibmabijuid bakte nuoraidskuvlla dásis. Dasa lassin mii árvalat 2012 čavčča rájes álggahit válljenfága 8. luohkáide ja nu dagahit oahpahusa praktihkalažžan, girjáset ja eanet hástaleaddjin.

Čuovvovaš jagiid ovddasguvlui nuoraidbuolvadat lassána. Dan mii leat atnán muittus. Jagi 2012 mii árvalat sullii 2 600 ođđa lohkansajiid mat leat čadnon ovddit viiddideapmái ja ođđa studeantajoavkkuide . Viidáset mii juolludat ruđaid  sullii 1 000 ođđa studeantaásodagaide. Maiddái árvaluvvo álgojuolludeapmi Romssa Universiteahta teknologiijavistái.

Ráđđehus árvala juolludit oktiibuot sullii 25 miljárdda ruvnno dutkamii. Norga lea okta daid OECD-riikkain mat juolludit eanemus almmolaš doarjaga dutkamii ássilogusteaset ektui. Mii háliidat sihkarastit guhkesáigásaš ja einnostahtti dutkanjuolludemiid. Danin rievdaduvvo dutkama ja hutkáivuođa foandda vuoitu bušeahtas nu ahte šaddá leat dábálaš juolludeapmin. Dát mearkkaša ahte foanda heaittihuvvo.

Friddja dietnasat suohkaniidda lassána 3,75 miljárdda ruvnnuin. Dievas dienaslassáneapmi dagaha oktiibuot 5 miljárdda ruvnno. Árvaluvvon dienaslassáneapmi boahtá das go olmmošlohku lea lassánan ja danin gáibida ahte bálvalusfálaldat viiddiduvvo. Friddja dietnasiid siskkobealde šaddá maiddái saddji vuoruhit dieđihuvvon áŋgiruššama luoddasuorggis. Mii buhtadit daid suohkaniid mat ovttasdoaibmanođastusa oktavuođas lea stuorit golut go maid dienasvuogádat buhtada.

Ráđđehus áigu láhččet lassáneaddji árvoháhkama ja ovdáneami olles riikkas. Mii árvalat mealgadit lasihit juolludeami luottaide ja ruovderaŧŧái oktiibuot 2,2 miljárdda ruvnnuin alla dási rájes 2011 salderejuvvon bušeahtas. 2012 eanandoallošiehtadus vuođđuda vejolašvuođa olahit positiiva ovdáneami ealáhusas. Mii árvalat lasihuvvon iežaskapitála Investinorai. Almmolaš digitála bálvalusaid ovdáneapmi jagi 2012 galgá vuoruhuvvot, vai hálddahusa kvaliteahta sáhttá buoriduvvot.

Ráđđehus árvala lasihit juolludemiid kultuvrii sillii 500 miljovnna ruvnnuin.

Ráđđehus joatká jagi 2012 barggus dálkkádat- ja birasdoaibmabijuiguin. Biras- ja dálkkádatdoaibmabijuid gaskkas maid mii vuoruhat leat, doaibmabijut vuovdenjáskama vuostá ovdáneaddji riikkain, dálkkádateriid oastin, nannet oktasašjohtolaga, doarjja ođasmahtti energiijii ja energiijabeaktilastimii, ja luonddušláddjivuođa sihkkarastima.

Ráđđehusa bušeahtaárvalusain mii ollašuhttit Suodjalusa guhkesáiggeplána.

Dorvvolašvuohta juohkehažžii lea dehálaš. Mii árvalat lassi veahkkeváriid politiijai DGT várás, lassi bálvágoddái ja eará doibmii, ja maiddái Politiijaallaskuvlii. Juolludeapmi heahtefierpmádahkii lasihuvvo, ja dán riikkaviidosaš fierpmádaga huksen joatkašuvvá. Prošeakta mas ulbmiliin lea háhkat ođđa gádjunhelikopteriid nannejuvvo, ja nu maiddái dálá gádjunhelikopteriid fuoladeapmi.

Oppalaš lassáneapmi politiijaide dagaha sullii 700 miljovnna ruvnno. Dán supmis lea 164 miljovdna njuolga čadnon suoidnemánu 22. beaivvi dáhpáhusaide.

Presideanta,
Suoidnemánu 22.beaivvi falleheamit hirpmástuhtii min buohkaid. 77 olbmo goddojuvvojedje. Máŋggas leat roasmmohuvvon sihke fysalaččat ja psykalaččat vearredaguid dihte. Manna guhkes áigi ovdalgo hávit savvot. Muhtun hávit eai goassege savvo. Mii gal nagodit ávnnaslaš vahágiid divvut. Lassin dasa lea min deháleamos doaibma ahte mii leat lagamužžan – ja ahte mii áimmahuššat guhtet guoibmámet.

Presideanta,
Suoidnemánu 22.beaivvi fallehemiid oktavuođas juolluduvvojit mealgadis ruhtasupmit dán jahkái, ja jagi 2012 árvalat juolludit 674 miljovnna ruvnno. Dát galgá gokčat goluid politiijaid dutkkalmasaid. Politiijaid helikoptergearggusvuohta buoriduvvo. Mii áigut nannet sivahallaneiseválddiid ja buoridit  Politiijaid dorvobálvalusa vejolašvuođaid fuomášit ja gozihit vejolaš terrordaguid. Mii áigut láhččet dili nu ahte sáhttit meannudit eanet veahkaválddálašvuođa buhtadusohcamušaid. Suohkanat ožžot ruđaid psykososiála čuovvoleapmái. Dasa lassin gártet vel golut ođđa kantuvrraide máŋgga departemeanttaide, ja golut ráđđehusvisttiid ođasteapmái ja divodeapmái.

Suoidnemánu 22. beaivvi kommišuvdna dat galgá kártet mii ja movt lea dáhpáhuvvan. Sii galget ovddidit doaimmaid vai Norga buoremusat ráhkkanahttojuvvo eastadit ja dustet vejolaš boahttevaš fallehemiid. Guovddáš árvvut Norgga servodagas nugomat rabasvuohta ja demokratiija galget seailluhuvvot ja bisuhuvvot. Juolludusdárbbut dán oktavuođas lea ášši masa Ráđđehus maŋŋelis áigu máhccat.

Presideanta,
Dáhttojuvvon gollu ja dáhttojuvvon dienas gullaba oktii. Min vearrovuogádat buktá eanet go 1000 miljárdda ruvnno searvevuhtii. Dát dietnasat dat ásahit vuođu min čálgoservodahkii. Danin lea dehálaš áimmahuššat vuogádaga ja čađat árvvoštallat leago dárbbašlaš muddet ja buoridit maidege.

Lassin dasa ahte dáhkida dietnasiid min searvevuhtii, de min vearro- ha divatpolitihka áigumuš lea vuoiggaleappot juogadeami ja buoret biras. Dat galgá ovddidit árvoháhkama ja barggahusa, seammásgo buorida ekonomiija doaibmavuogi. Bušeahtas árvaluvvojit netto vearro- ja divatgeahpádusat ealáhusaide sullii 1 miljárdda ruvnno ovddas. Suohkanlaš opmodatverrui dagahat buoret heivehanmuni vai ealáhusopmodagaide sáhttá mieđihuvvot spiehkasteapmi opmodatvearus.

2006 vearroođastus lei dárbbašlaš danin vai vearrovuogádat galggai šaddat eanet vuoiggalaš ja beaktil. Ođastusa árvvoštallan duođašta ahte dainna leat lihkostuvvan, go dat lea dagahan buoret juohkima vai olaha buohkaid, ja ahte vearrovuogádat mii buori muddui doaibmá bures.

Ráđđehus joatká lohpádusas ahte doalahit seamma vearro- ja divatdási go mii lei 2004:is. Jagi 2012 eat áiggo čađahit stuorit vuogádatrievdadusat vearrovuogádagas. Ráđđehus árvala gal soames rievdadusaid mat dagahit vuoiggaleappot juogadeami, dagaha álkidahttima ja dásseárvosaš meannudeami, mii nanne birashámádaga ja jávkada vearroráiggážiid. Dienasvearuhusa ja opmodatvearuheami ovdáneapmi  joatkašuvvá. Dássádat goas šaddá máksit allavearu dahje oažžu personvuoládusa ja goas oažžu alimus vuolimus gessosa bálkkás ja penšuvdna lassána vurdojuvvon bálkálassáneami ektui. Opmodatvearu vuođđovuoládus lasihuvvo 750000 ruvdnui.

Ráđđehus árvala lasihit bálkádietnasiid vuolimus gessosa vuolimus rájis 36 proseanttas 38 prosentii. Dat mearkkaša vearrogeahpádusa sidjiide geain leat vuolimus bálkkát ja nanne bargofálaldagaid.

Presideanta,
Vearrovuogádat sáhttá ain buoriduvvot. Ráđđehus árvala golmma jagi badjel heaittihit sierragessosa man leat ožžon alla buozalmasvuođagoluid dihte. Dát lei ortnet mii álggahuvvui 1930-logu. Dalle lei Dearvvašvuođa-Norga áibbas earálágan dálá dili ektui. Ortnet doaibmá hejot iige oro ollinge heivemin dearvvašvuođafágalaš árvvoštallamiidda ja vuoruhemiid. Dasa lassin ortnet lihccu daid olbmuid geain lea nu vuollegis bálká ahte eai dárbbaš vearu máksit. Danin juohkinváikkuhusat eai leat buorit. Njuolggadusat lea maiddái eahpečielgasat, sihke vearromáksiide ja livnneteiseválddiide. Vearroossodat maiddái geavaha eahpegovttolaš ollu návccaid dán ortnegii.

Danin mii áigut, ruvnnuid mielde, buhtadit vearrogessosa njuolggo juolludemiin bušeahta bakte, mii vuosttažettiin galgá buhtadit daid seamma ulbmiliid. Jagi 2012-bušeahtas nannejuvvojit álbmotoaju ruovttoluottamávssut bátnedikšui, Viessobáŋku doarjjaortnegii go šaddá heivehit dálus ja álbmotoaju biiladoarjjaortnega jovku-2 biillaide mánáide ja nuoraide. Dasa lassin mii doarjut Diabetes searvvi barggu oalgguhusjoavkkuin vai árrat juo sáhttá fuomášit sohkardávdda. Barggadettiin jagi 2013 ja 2014 bušeahtain de áigut gulahallat geavaheaddji organisašuvnnaiguin das movt geavakeahtes ruđat galget geavahuvvot. Seammás áigut ovttasráđiid geavaheaddji organisašuvnnaiguin álggahit barggu mas áigu gávnnahit makkár gávdni doarjjaortnegiin sáhttá oažžut doarjaga seamma ulbmiliidda go masa sierrageasus ortnega bakte ožžo. Nu mii háliidat rievdadusa mii šaddá leat ulbmillaš ja vuoiggalaš.

Presideanta,
Biiladivat boktá beroštumi, suhttada ja illuda. Biiladivadat galgá searvevuhtii háhkat dietnasiid seammásgo dagaha ahte dearvvašvuođa- ja birasvahágat luoddajohtolaga dihte geahpiduvvojit. Ráđđehus dieđihii ovddit bušeahtas ahte áigot biiladivadat ášši ođđasit geahčadit ja meannudit. Ráđđehus háliida nannet birashámádaga ja ásahit stuorit diđolašvuođa biiladivagis. Biiladivat njiedjá veaháš jagi 2012:is. Mii duođaid árvalit čavget birashámádaga biiladivagis hávális divadin go mii áigut eanet deattuhit CO2-luoittu ja maiddái váldit vuhtii NOx-luoittuid. Seammás árvalat ahte mohtorsturrodat ii galgga deattuhuvvot nu sakka. Hávális divadat ii lasihuvvo rievdadusa dihte. Ii bensiidna iige dieseldivat ge lassán eanet go mii dahkko haddegoargŋumin.

Mii árvalat geahpidit divada biilla eaiggátmolsuma oktavuođas. Dát mearkkaša ahte šaddá hálbbibun oastit adnon vuojána. Dát lea dehálaš guorbmebiilaealáhussii, go guorbmebiillain, gálvobiillain ja goallovovnnain divat gaskamearálaččat njiedjá 20 proseanttain. Eará vuojániidda geahpiduvvo divat 5 proseanttain.

Lassiárvodivat borramušgálvvuid árvaluvvo lassánit ovttain proseantaovttadagain 14 proseantas 15 prosentii. Ovddit rievdadusat čájehit ahte eai leat geavaheaddjit geat šaddet guoddit olles divatlassáneami. Go lassiárvodivat borramušgálvvuin lassána de dat vuolgá das go mii lea árvalan heaittihit borramušbuvttadandivadat. Dát rievdadeapmi mearkkaša ahte biebmogálvoindustriija golut sakka njidjet. Oktiibuot árvalusat dáidet unnán váikkuhit hattiide borramušgálvvuin.

Presideanta,
Norga ii sáhte eret beassat dain váikkuhusain maid máilmmiekonomiija rievdadusat mielddisbuktet. Mii sáhttit dattetge leat gergosat duste ja geahpidit váikkuhusaid dákkár dáhpáhusain jus mii fal hukset ja áimmahuššat iežamet dustenvuogádagaid. Min deháleamos dustehus olgguldas roasuid vuostá, lea go mii bures hálddašat iežamet ekonomiija. Go bures stivre ja hálddašat de dat maid sáhttá eastadit roasuid maid ieža dagahat alccamet. Goluid ii galgga dušše dál nagodit hálddašit, muhto maiddái ovddasguvlui. Go bures mánná de galgá rádjat ja seastit ruđaid mat dasto šaddet ávkin jus heahtedilli čuožžila. Danin lea doaibmanjuolggadus dehálaš.

Garra ekonomalaš roasut dávjá vulget das go lea leamašan dássehisvuohta vealgelassáneamis ja go opmodathattit sakka gorgŋot.

Norggas lea nana stáhtafinánsa dilli, muhto alla loatnaváldimat leat dagahan ahte ruovttudoalut hearkkibut. Máŋga jagit alla bálkálassánemiin ja máŋga jagi historjjálaš vuollegis reantodássi lea dagahan ahte ásodatjohtu ja viessohattit leat lassánan. Viessohattiid lassáneapmi lea dagahan ahte ruovttudoaluid vealgedássi lea lassánan. Vealgi ii leat dássedit juhkkojuvvon. Vealggit lea hui alladat ruovttudoaluin mat vuosttaš geardde ostet ásodagaid. Dat váikkuha sidjiide jus ásodathattit njidjet ja reantu goargŋu.

Lassáneaddji viessohattit dagahit váttisvuođaid sidjiide geat vuosttaš geardde ostet ásodaga. Dat dagaha maiddái stuorit erohusaid gaskal sin geat juo leat oastán ásodagaid ja sin geat aitto leat oastimin ásodaga. Ásodathattit lassánit eanemusat gávpogiin gosa ollu olbmot fárrejit. Leat máŋga beali mat dagahit haddegoargŋuma, ja čoavddus alla hattiide álggaheami oktavuođas sáhttá leat seamma moalkái go daid duogáš. Hattiide váikkuha dat go leat doarvái viessohuksensajit, huksengolut ja ruovttudoalu máksinnákca. Ruovttudoalut fertejit diehtit ahte dálá vuollegis reantu šaddá lassánit. Báŋkkuin maid lea ovddasvástádus váruheames ahte eai juollut loana sidjiide jus loatnagolut šaddet beare garra noađđin.

Finánsabahkadas lea čájehan ahte báŋkkut fertejit nanusmuvvat. Lea garra siskkáldas sorjavašvuohta gaskal reálaekonomiija ja ruđalaš  vuogádaga. Vai geahpidat vejolaš váttisvuođariska finánsasuorggis, de garrasit bargat ovddideames iežaskapitálagráda (soliditehta), máksinnávcca ja buori meanuid almmolaš regulerema ja eiseválddigoziheami bakte.

Norga báŋkkut leat buorebut ceavzá finánsabahkadasa go báŋkkut máŋga eará riikkain. Leat máŋga siva beali mat dan leat dagahan, ii unnimusat árvvolaš ja dehálaš oahpu maid hágaimet iežamet báŋkoroasuin 20 jagi dás ovdal. Ráđđehus áigu ain ovddasguvlui deattuhit Norgga regulerema ja goziheami nana beliid ja buoridit heajut beliid. Norga áigu ain ávkkástallat EO-gohččosiid doaibmalanjadaga. Mii deattuhat man dehálaš dán oktavuođas lea ovttasbargat eará davviriikkaiguin.

Go báŋkkut leat nannosat de dat dagaha gilvalanovdamuni sihke báŋkkuide ja maiddái servodahkii. Báŋkkuin lea alddiineaset mealgadis ovddasvástádus. Sihke dan ektui ahte sis lea nana iežaskapitála ja vásttolaš loatnadoaibma. Sin iežaset vuosttášlinjábealuštus lea dat deháleamos heahtesuodji. Oahppu ja vásáhusat maid hágaimet báŋkobahkadasas mii deaividii ovccilotlogu álgogeahčen eat galgga goasse vajálduhttit.

Presideanta,
Norga lea earenoamáš ekonomalaš dilis. Stáhtalaš ruhtadilli lea nannoset go measta buot eará riikkain. Álbmogis lea alla ávnnaslaš eallindássi ja buorre oahppu. Mis leat buori searveruhtaduvvon sosiála ortnegat. Dát lea boađus guhkit áiggi dárkilis áŋgiruššamis, ja lea givrodahkan buvttadeapmái ja bargamii. Dainna mii ain fertet joatkit.

Finánsapolitihkas lea mis stuora hástalusat álbmoga vuorasmuvvama dihte. Doaibmafriddjavuohta bušeahtas lea juo gáržon álbmotoaju gollolassáneami dihte. Ovddasguvlui almmolaš golut penšuvnnaide, fuolahussii ja dearvvašvuhtii garrasit lassánit. Stáhta penšuvdnafoandda olgoriikkasuorggi kapitála ahtanuššan dađistaga njiedjá. Ovddasguvlui šaddá unnit vejolašvuohta oljodietnasiid geavahit go mii lea leamašan vejolaš daid 10 jagiid go doaibmanjuolggadus váldui atnui. Iešalddis dušše čuovvut doaibmanjuolggadusaid ii leat doarvái. Buoremus vuohki movt suodjalit buolvadatsoahpamuša go eallinahki lassána, lea lassáneaddji bargoárja. Alla bargoárja juohke ássi nammii dagaha stuorit vearrovuođu ja stuorit almmolaš dietnasiid. Go mii guhkit eallit, de navdimis maiddái guhkibut bargat. Bargosaddji lea maiddái dehálaš sosiála sajádat gos sáhttit iežamet návccaid ja máhtolašvuođa geavahit. Oallugiidda lea dat go beassat bargat dehálaš dearvvašvuhtii – lihku lea nu ahte eatnasat stađđet bures iežamet bargobáikkis.

Doaibmabijut mat láhččojit bargama ovdal go oajuhuvvot, lea juohkehažžii dehálaš. Seammás lea dat dehálaš go nanosmahttá almmolaš ruhtadili. Vai movttiidahttá bargat de lea vearro- ja penšuvdnavuogádat dehálaš. Álot galgá gánnáhahttit bargat. Penšuvdnaođastus dagaha ahte lea eanet gánnihahttin juohkehažžii guhkibut bargat. Dat dagaha maiddái buoret vejolašvuođa ovttastahttit barggu ja penšuvnna. Dássážii čájehit logut ahte sullii 60 proseanta 62-jahkasaččain geat ođđajagimánu 1.beaivi rájes oažžugohte árrapenšuvnna, ain barget.

Presideanta,
Min deháleamos bargun lea ásahit buori servodaga buohkaide. Buorre servodat  lea dakkár servodat gos áimmahuššat sihke nuoraid ja boarrásiid, dearvvaš ja buohcci olbmuid, sihke smávit ja stuorit báikegottiin.

Mii dahkat ollu dáinna stáhtabušeahtain vai nannet min oktasaš čálgoortnegiid. Muhto mii eat galgga goasse vajálduhttit  ahte mis buohkain maiddái lea ovddasvástádus ovddidit iežamet servodaga buoret guvlui ja buorideames árgabeaivvi olbmuide iežamet lahkosis. Buohkat geat servviid, joavkkuid ja organisašuvnnaid bakte bures nannejit iežamet čálggu seammás go ovdánahttit kvaliteahta iežamet servodagas.

Dán geasi searvevuohta ja oktavuohta ožžo ođđa mearkkašumi. Dain šattai deháleappot mearkkašupmi  stuorit oktavuođas. Oktavuohta mii boahtá oidnosii daguideamet bakte ja das movt mii doaibmat guhtet guimmiideamet ektui. Dáid árvvut mat galget leat vuođđun olbmuidgaskasaš ovttastallamis, galget leat min deháleamos suojit eastadeames dakkár servodaga maid mii eat hálit.

Bures huksejuvvon čálgoservodat lea vuođđudeaddjin dasa ahte juohke áidna mis galgat dovdat dorvvolašvuođa. Servodat gos nana searvevuohta lea das veahkkin go mii dárbbašat veahki. Servodat gos iežas ja oktasaš ovddasvástádus vánddardeaba giehtalaga. Servodat gos ii oktage dárbbaš ballat vuoimmehuvvamis. Ii oktage leat nu vuoimmálaš ahte soames háve ii dárbbaš dorvvastit dán oktasaš oadjebasvuhtii.

Mii leat dárkilit vihkkedallan gaskal searvevuođa ja vearrogeahpádusa. Min alla čálgodássái eat sáhte heivehit vuollegis vearrodási mii máŋgga eará riikkain lea. Mii leat válljen, ja válljejuvvon čovdosat lea bures leamašan ávkin midjiide. Mu buolva lea vásihan oktilis ahtanuššama ja čálggu viiddideami. Dát mearkkaša ahte mii leat ollu doaimmahan ja doaimmahat ollu mii leat riekta. Nu mii ain fertet joatkit.

Ovtta jagi stáhtabušeahtta lea unna oasáš dan stuorra huksehusas. Dan galgat geavahit sihke ođasmahttimii ja áimmahuššamiidda. Nu maiddái 2012 stáhtabušeahtain. Mii fertet álohii guhtet guimmiidasamet cavgilit ahte vejolašvuođaid leat álot stuorit ja eanet go čuolmmat ja váttisvuođat.
Mii fertet illudit dainna mii lea buorre – ja mainna lihkostuvvat. Mii dárbbašat guhtet guimmiideamet. Min olbmuidgaskasaš dilálašvuođat ja buorre oktasaš kultuvra dat lea mii dagaha ahte mii guhtet guoibmámet dárbbašat. Dán vuođu mielde mii galgat ráhkkanit – ja hukset boahtteáiggi.