Norwegian Center for Taxation (NoCeT) ja Oslo Fiscal Studies (OFS) rahpan

Sisdoallu soaitá rievdat
sáhkavuoru doaladettiin

Lean movtta, go odne leat čalmmustahttimin guovtti ođđa almmolaš ekonomiija guovddáža rahpama - Norwegian Center for Taxation, mii gullá Norgga gávpeallaskuvlii dáppe Bergenis ja Oslo Fiscal Studies, mii gullá Oslo universitehtii.

Ruhtadanministtar Sigbjørn Johnsen rabai odne guokte ođđa vearroguovddáža. Govven: Runar Malkenes

Buorre vearrovuogádat lea sihke álbmoga ja ruhtadanministara buoremus ustit. Norggas máksit vearu ja divadiid oktiibuot 1 000 miljárdda kruvnno ovddas. Dainna mii ruhtadit almmolaš buorredili. Min vearrodássi lea oalle allat, muhto buorre, sosiála sihkarvuođafierbmi maid addá nana oktiigullevašvuođadovddu. Dat veahkeha min birget diliin, main ekonomiija ii leat nu nanus.

Ekonomiija roasut, maid mii dál oaidnit Eurohpás, leat čájehan ahte máŋga Eurohpá riikka sáhttet buoridit dili viehka láhkai vearrovuogádagaid rievdademiin. Muhto eat miige sáhte dušše smuhččát dás ja jáhkkit, ahte mis dáppe Norggas lea dievaslaš vearrovuogádat. Servodat rievdá. Dan mielde ferte maiddái vearrovuogádaga rievdadit, vai dustet dainna ođđa hástalusaid. Dat, mii doaimmai bures 1992 dahje 2006, ii vealttakeahttá doaimma dál iige boahtteáiggis.

Ruhtadandepartemeanta ohcá jotkkolaččat dieđuid dan birra, makkár buorre vearrovuogádat berre leat ja mo dán áiggi vearrovuogádat váikkuha servodahkii. 1988 rájes departemeanta lea danin ruhtadan vearroekonomiija dutkanprográmma. Dat lea leamaš erenoamáš prográmma, mii lea spesialiseren servodahkii mávssolaš suorgái. Dat lea hui oahpis riikkarájáid olggobeale vearroekonomiija birrasiidda, danin go dan leat jođihan máŋga beakkán dutki, earret eará Agnar Sandmo. Mii leat, nu mo dii buohkat diehtibehtet, dál lanjas, mii lea ožžon nama su mielde.

Mii áŋgiruššat dán ášši ovdii danin, go min mielas lea mávssolaš, ahte Norggas lea nana fágabiras, mii bargá vearroekonomiija dutkamiin. Norwegian Center for Taxation ja Oslo Fiscal Studies ásahemiin lea vearrodutkanprográmma dál organiserejuvvon ođđasit.

Vearrodutkanprográmmii leat dássážii gullan ovttaskas prošeavttat. Prográmmain áigot maid nannet almmolaš ekonomiija oahpu master- ja doavttergrádadásis. Dat lea doaibman bures. Ruhtadandepartemeanta lea dattetge háliidan nannet dutkanbirrasiid vearroekonomiija áŋgiruššama ja almmolaš ekonomiija oahpahusa oppalaččat. Nu dahkkojuvvo, vai háhkat ođđa olbmuid dán suorgái ja danin ahte departemeanttat ja eará almmolaš suorggi oasit dárbbašit olbmuid, geain leat nana vuođđodieđut almmolaš ekonomiija birra. Nana almmolaš ekonomiija máhttu gáibiduvvo, vai lea buorre vuođđu mearrádusaide, maiddái politihkalaš mearrádusaide. Dat guoská vearrovuogádaga hábmemii, muhto maiddái buot almmolaš doaimmaid osiide.

Vearrodutkanprográmma ođđasit organiserema mearridedje 2010. Vuosttaš rievdadus lei lasihit prográmma juolludemiid 5 miljovnnas 9 miljovnna kruvdnui. Dasto mii leat ođđa prográmmastivrra čohkiidusas deattuhan davviriikkalaš lahtuid gávdnama. Dan láhkai mii nannet davviriikkaid vearroekonomiija dutkanbirrasiid ovttasbarggu. Stivrra jođiha dál Uppsala universitehta professor Jan Södersten. Dasto mii leat mearridan gilvalahttit almmolaš ekonomiija guovddáža ásaheami.

Álgoálggus lei jurdda ásahit ovtta almmolaš ekonomiija guovddáža. Mii oaččuimet guokte hui buori ohcamuša, maid lei váttis sirret. Prográmmastivra válljii danin sihke Oslo Fiscal Studies, mii lea Oslo universitehtas, ja Norwegian Center for Taxation, mii lea Norgga allaskuvllas dáppe Bergenis.

Leat buorit bealit das, ahte leat guokte guovddáža. Guovddážat dutket relevánta vearroekonomiija čuolmmaid viidát, muhto vehá sierralágan dutkanprofiillaiguin. Guovddážat dievasmahttet nappo bures nubbi nuppi – seammás go dat gilvalit. Dat sáhttet maiddái bargat ovttas, earret eará doavttergrádastudeanttaid oahpu olis.

Vearrodutkanprográmma olis láhčet ain deaivvadansajiid vearroekonomiija dutkiide ja geavaheddjiide, earret eará dan láhkai, ahte juolludit doarjaga ja lágidit fágasuorggi konferánssaid. Mávssoleamos deaivvadansadji lea Vearroforum-seminára. Dan bokte ovddidit fierpmádaga daid dutkiide, geat servet prográmmii, ja norgga ja olgoriikka dutkanbirrasiid gaskii. Vearroforum lea maid mávssolaš vai geavaheaddjibirrasat – vuosttažettiin Ruhtadandepartemeanta – besset gulahallat suorggi beakkán olgoriikka ja norgga dutkiiguin. Bessen ieš fitnat Høsbjøra Vearroforumis 1999. Buorre vearrovuogádat ii čálgga iešalddes. Dat ovddiduvvo guhkes áigodagas, ja dasa dárbbašuvvo buorre máhttu ja buorit mearrádusat. Dan mii oaidnit maiddái boahtteáiggis. Boahtteáiggis min ovddabealde leat sihke hástalusat, mat gusket vearroekonomiija čuolmmaide ja almmolaš ekonomiijai. Dán guovtti guovddáža rahpamiin mii leat ráhkkaneamen bures boahtteáiggi hástalusaide.

Sávan lihku Norwegian Center for Taxation ja Oslo Fiscal Studies ovddidemiin!