Norggas njunušrolla Polárajagis

Odne álggahuvvo Riikkaidgaskasaš polárajahki 2007-2008. Ráđđehus lea juolludan 80 miljon ruvnnu poláradutkamii dušše 2007 várás.
- Riikkaidgaskasaš polárajahki lea riikkaidgaskasaš dutkama ražasteapmi Árktisis ja Antárktisis. Polárajahki addá ođđa dieđuid earret eará dálkkádatsuorggis. Dan dajai stáhtaministtar Jens Stoltenberg rahpanoktavuođas Oslos.

Polárajahki 2007-2008 šaddá vuordimis stuorámus riikkaidgaskasaš dutkanovttasbargu mii goassege lea álggahuvvon. Eanet go 60 riikka ovttastit dutkanfámuideaset erenoamáš ražasteapmái ovttas dutkat vai máhttu poláraguovlluid birra lassána.

Njukčamánu 1. b. rahpan čalmmustahttojuvvo máŋgga sajis miehtá máilmmi. Norggas rahpaba GM Kruvdnaprinsa Haakon ja stáhtaministtar Jens Stoltenberg Polárajagi ovttas moadde duhát mánáin ráđđeviesu olggobealde Oslos.
Geahča rahpama. 

Riikkaidgaskasaš Polárajahki bistá guokte jagi, otná rájes njukčamánu 1. b. 2009 rádjai. ”Jahki” šaddá ná guhkki vai dutkit besset čađahit guokte gieddebarggu goappašiid polain.

- Polárajahki lea áidnalunddot ovttasbargo- ja oktiiordnenálgga. Dat dagaha vejolažžan čađahit earret eará dakkár dálkkádatdutkanprošeavttaid, maid ii sáhte čađahit jus máŋga riikka eai bargga ovttas. Dat ahte Polárajahki čohkke nu ollu dutkiid oktasaš ražasteapmái oanehis áigái, dahká vejolažžan dutkat hui viidát ja čohkket ollu dieđuid, maid muđui ii livčče vejolaš fáhtet, dadjá máhttoministtar Øystein Djupedal.
 
Norggas šaddá nujušrolla Polárajagis.
- Mis leat nana dutkanbirrasat main lea stuorra riikkaidgaskasaš fierpmádat, ja mis lea guhkes vásáhus čađahit ekspedišuvnnaid sihke Árktisis ja Antárktisis. Mis lea maid áidnalunddot dutkanvuođđostruktuvra Svalbárddas maid mii sáhttit fállat riikkaidgaskasaš ovttasbargobeallálaččaide. Norga juolluda uhcimusat 320 miljon ruvnnu 4 jagi áigodahkii ja nu lea ge Norga okta dain stuorámus doarjjajuolludeaddjiin, dadjá Djupedal.

Daidda 206 dohkkehuvvon riikkaidgaskasaš prošeavttaide oassálastá Norga eanet go beallái. Dát lea seammás dehálaš oassi ráđđehusa máhttoáŋgiruššamis davviguovlluid várás.

Dálkkádatdutkan lea dehálaš ráđđehussii. Dálkkádatdutkamis leat hástalusat maid ii oktage našuvdna okto sáhte čoavdit. Polajiekŋa lea sihke indikáhtor ja sivva dramáhtalaš dálkkádatrievdamiidda. Eará dutkanfáddá lea áhpedássi. Deháleamos fáktor dás lea dat mii dáhpáhuvvá daidda stuorra jihkiide mat leat erenoamážit Ruonáeatnamis ja Antártisis.  Muhtun prošeavttat meannudit maiddái mo dálkkádatrievdan ja nuoskkideapmi váikkuhit jiekŋaguvžii ja eará poláraguovlluid ealliide. Servodatdieđalaš čuolbmačilgehus poláraguovlluid eamiálbmogiid birra lea eará suorgi mii čalmmustahttojuvvo. Norgga prošeavttat gieđahallet maiddái dan mii dáhpáhuvvá veahádatgielaiguin, ja mo dálkkádatrievdamat váikkuhit servodaga ja dakkár árbevirolaš doaimmaid nu mo boazodoalu.

- Mun jáhkán ahte ollu gaskkustandoaimmat ja Norgga áidnalunddot rolla ja erenoamáš eavttut leat mielde dagaheamen ahte beroštupmi poláradutkamii stuorru ja nu maiddái beroštupmi ja áŋgiruššan poláraguovlluid várás. Ja erenoamážit sávan ahte Polárajahki lea mielde movttiidahttimin mánáid ja nuoraid boahtteáiggis válljet luonddu- ja servodatdiehtagiid lohkat ja ahte mii dan láhkai oažžut ođđa poláradutkiidbuolvva, dadjá máhttoministtar.
Polárajagi dutkanprográmma čađahuvvo Máilmmi dieđalaš uniovnna (ICSU) ja Máilmmi meteorologalaš organisašuvnna (WMO) olis. Norggas lea hálddahus biddjojuvvon Norgga dutkanráđđái.

Geahča maiddái http://www.polararet.no gos oaččut eanet dieđuid