Norge ja Ruošša ovttaoaiavilis juohkinlinnjášiehtadallamiin

- Norgga ja Ruošša šiehtadallansáttagottit šadde ovttaoaivilii rádjelinjjá geassima hárrá Barentsábis ja Polarábis, lohká stáhtaministtar Jens Stoltenberg.

President Medvedjev ja stáhtaministtar oktasaš vuolláičállnmeanuin  Akershus sloahtas maŋŋebargga. Govva: Berit Roald/Scanpix.

• Geahčá govaid čoahkkimiin gaskal Stoltenberga ja Medvedjeva.
•  Gehčá preassakonferánssa mas leaba Stoltenberg ja Medvedjev Neahtta-TV:s.
•  Oktasaš maritima rádjegeainn ja ovttasbargu Barentsábis ja Polábis (på norsk).

 

- Dát lea historjjálaš beaivi. Mii leat lihkostuvvan čoavdit Ruošša ja Norgga gaskasaš deháleamos čoavddekeahtes ášši, dadjá stáhtaministtar Jens Stoltenberg.

Soahpama almmuheaba odne Ruošša ja Norgga olgoriikaministara guovttos oktasaš cealkámušaineaskka. Ja dat nannejuvvo oktasaš julggaštusas maid stáhtaministtar Jens Stoltenberg ja presideanta Medvedjev galgaba vuolláičállit.

Norgga ja Ruošša gaskasaš mearrarájá mearrideapmi Barentsábis ja Buollaábis lea ášši man birra leat leamaš ollu šiehtadallamat 40 jagi. Šiehtadallamat leat dál loahpahuvvon, muhto ain lea báhcán veaháš teknihkalaš dárkkistanbargu ovdalgo šiehtadus lea válmmaš vuolláičállimii. Dasto galget Norgga ja Ruošša riikkačoahkkimat šiehtadusa meannudit.

- Čoavddus lea vuđolaš ja viiddis fágalaš barggu boađus man vuođus lea álbmotriekti, ja dat lea Norgga ja Ruošša dovddaheapmi das man dehálažžan dat guokte riikka riddostáhtan atnet álbmotrievtti. Čoavddus orru leamen buorre ja dássit ja šaddá leat ávkin guktuid riikkaide, cealká stáhtaministtar Stoltenberg.

Evttohuvvon čoavddus mielddisbuktá ahte riidduvuloš guovlu mii lea sullii 175 000 njealjehaskilomehtera stuoru, juhkkojuvvo guovtti measta ovttasturrosaš oassái. Čovdosis leat maiddái mearrádusat guolástus- ja petroleasuorggi ovttasbarggu birra. Norga ja Ruošša háliidit joatkit ja nanosmahttit buori ja guhkes áiggi bistán ovttasbarggu das mii guoská guovllu ealli resurssaid hálddašeapmái. Petroleasuorggi hárrái ráhkaduvvojit dakkár šiehtadusmearrádusat mat sáhttet rahpat ođđa kapihttala Norgga ja Ruošša ovttasbargui, ja ráhkaduvvojit ge dakkár dárkilis mearrádusat ja bargovuogit mat galget sihkkarastit petrolearesurssaid ovddasvástáduslaš ja goluid dáfus bevttolaš hálddašeami dakkár dáhpáhusain main seamma oljo- dahje gássagávnnus gártá leat juohkolinnjá guktuid beallai.  

- Čielgan rádjalinnjá rahpá áibbas ođđa perspektiivvaid bargat ovttasráđiid, resusrssaid hárrái, ealáhusaid hárrái, bargosajiid hárrái ja álbmogis-álbmogii ovttasbarggu hárrái guovtti riikka oktasaš rájá rastá. Ja áinnas ge otná beaivi lea min davvi álbmogiidda historjjálaš beaivi. Mun háliidan giitit min riikkaid guovtti olgoriikaministara ja šiehtadalliid dan árjjalaš áŋgiruššama ovddas mii dál lea lihkostuvvan, cealká Stoltenberg.