Sárdni Holocaustbeaivvi muitobottus

Ráhkis buohkat,

Dál lea 70 jagi dan rájes go  «Donau» guđii dán kájá ja vulggii heahpada borjjasteapmái.

532 juvddálačča ledje roavvát norron fatnasii.

Dušše ovccis bohte ruovttoluotta.

Maŋemus gii lea báhcán eallit lea Samuel Steinmann.

Mun lean earenoamáš ilus go don leat dáppe ovttas minguin.

Odne muittašit daid miljovnnaid vigihemiid geaid jávkadedje historjjá vearrámus álbmotgoddimis. 

Mii muittašit buot norgga juvddálaččaid geat gottáhalle.

Mii muittašit Rom-álbmoga, doaimmashehttejuvvon olbmuid, homofiillaid ja earáid geat gillájedje Hitler-ráđđenvuogi  bahávuođa.

Holocaust boahtá álohii eahpegudnejahttit olmmošvuođa historjjá.

#

Duorastaga skábmamánu 26.b. ollii holocaust Norgii.

Okta dain ollugiin gii arresterejuvvui dan beaivvi lei Ruth Maier.

Su historjá lea oahpis Gunvor Hofmo ja Jan Erik Vold geažil.

Skábmamánu 26.b. iđitčuovganeamis stempo lossa skuovat láigolanjaviesu “Englehjemmet”tráhppá bajás Oslos.

Veaháš maŋŋelaš oidne balddáskan nieidaustibat ahte seakka juvddálaš nieida dolvojuvvui uksaráiggi olggos Dalsbergstien 3:s.

Maŋemus maid oidne lei go guokte rávis norgga politiija hoigadeigga Ruth Maiera sevdnjes biilla sisa.

Vihtta beaivvi maŋŋel lea 22-jahkásaš jápmán.

Gottáhallon Auscwitz gássakámmáris.

#

Lihkus lea olmmošlaš iešvuohta oahppat iežamet boasttuvuođain.

Ja ii leat goassege beare maŋŋit.

Eanet go 50 jagi maŋŋel soađi attii Stuoradiggi ekonomalaš buhtadusa, kollektiivvalaš ja ovttaskas, goddimiid ovddas maid norgga juvddálaččat vásihedje.

Dan boađusin lei moralaš dohkkeheapmi stáhta ovddasvástádusas daguid ovddas mat dahkkojedje Norggas juvddálaččaid vuostá 2.máilmmisoađis.

#

Naba vearredaguiguin mat ledje Ruth Maiera ja eará juvddálaččaid vuostá?

Goddimat leat eahpitkeahttá nasisttaid dagut.

Muhto ledje norgalaččat geat arresterejedje.

Ledje norgalaččat geat vudje biillaiguin.

Ja dat dáhpáhuvai Norggas.

Soahteáiggis 772 norgga juvddálačča ja juvddálaš báhtareaddjit aresterejuvvojedje ja deporterejuvvojedje.

Dušše 34:s besse heakkas.

Eat leat gal váldime nasisttain eret ovddasvástádusa, muhto lea gal áigi oaidnit ahte politiijat ja eará norgalaččat serve arresteret ja deporteret juvddálaččaid.

Mu mielas lea odne lunddolaš dovddahit ahte min mielas lea duođai šállošahtti ahte dát sáhtii dáhpáhuvvat norgga eatnamis.

#

Seamma dehálaš go šállošit lea oahppat.

Ja vel deháleabbo:

Geatnegahttit iežamet vuosttildit miellaguottuid ja daguid mat gáidadit min eret šigolašvuođas ja sivilisašuvnnas.

#

70 jagi maŋŋel bávččagahttá munnje dadjat ahte idéat mat daguhedje holocausta ain gávdnojit.

Miehtá máilmmi oaidnit mii ahte ovttaskasolbmot ja joavkkut gilvet gierdameahttunvuođa ja balu.

Sii geavahit veahkaválddálaš ideologiijaid mat sáhttet dagahit antisemittisma ja vaši minoritehtaid vuostá.

#

Maiddái norgga juvddálaččat muitalit ahte sii ellet balus.

Vårt Land áviissas lohkat ahte muhtumat min juvddálaččain ballet oainnusindahkame iežaset juvddálažžan.

Norggas mis ii galgga leat nu.

Ii oktage galgga dárbbašit čiehkat iežas osku, kultuvrralaš identitehta dahje soju. 

Juohke olmmoš lea seamma dehálaš.

Buohkain leat seamma vuoigatvuođat.

Nu, ja dušše nu, galgá leat Norggas

#

Diehttalasat sáhttá leat miella jorggihit eret unohisvuođas.

Ii beroštit dovdomearkkain mat čájehit ahte bahávuohta lassána.

Muhto mis ii leat lohpi.

Dalle mii beahttit olmmožin.  

Dalle beahttit iežamet.

#

Mii baicca galgat lohpidit nubbi nubbái ahte mii dustet visot válddálaš fillejeddjiid nanusvuođain.

Mii galgat ákkastallat sin vuostá dainna ahte mis lea nanu jáhkku olmmošvuhtii ja dásseárvui.

Lea min buohkaid ovddasvástádus máhtolašvuođa čuovggain vuojehit sin miellaguottuid olggos seavdnjadasas.

Searvevuođa bargu lea suodjalit rašes joavkkuid áitagiid ja veahkaválddálašvuođaid vuostá.

Ulbmil lea dat seamma:

Norggas galgá leat oadjebas leat juvddálaš.

Ii oktage – ii oktage olmmoš, ii oktage minoritehta – galgga riikkas dárbbašit eallit balus.

#

Giitu beroštumis.