- Buorre, muhto čavgadis suodjalusbušeahtta

Ráđđehus evttoha ain jagis 2011 vuoruhit Suodjalusa – bušeahtain suodjalusa várás mii lea  39 245 miljovnna kruvnnu.  Lassáneaddji doaimmat, ođđa rusttegat ja davviguovllut vuoruhuvvojit.  Suodjalusbušeahtta lasihuvvo badjelaš 300 miljovnna kruvnnuin lassiruhtajuolludemiin ja Suodjalusa beavttalmahttin doaimmaid bokte.

Suodjalusministtar Grete Faremo ovdanbuktá bušeahta Beardugoržžis. – Govven: Malin Waaler, Hæren

Čielga vuoruheamit
- Dát lea buorre, muhto čavgadis bušeahtta čielga vuoruhemiiguin.  Mii vuoruhat oastit ja atnui váldit ođđa girdiid ja fatnasiid.  Norgga suodjalusa oasálastin davvin – Suodjalusa doaimmat ráđđehusa davviguovlluid áŋgiruššamis – joatkašuvvet olles leavttuin, muitala suodjalusministtar Grete Faremo.

Bušeahttaevttohus mielddisbuktá lassi doaimmaid Mearasuodjalussii, bargiid lassáneapmi joatkašuvvá militearasuorggis ja ođđa fievrridangirdit galget ostojuvvot.  Dasa lassin evttoha ráđđehus lasihit ruhtajuolludeami norgga soalddáhiid dorvvolašvuođa doaimmaide Afghanistanas, Ruovttusuodjalusa hárjehallandoaimmat lasihuvvojit arvat eanet ja Riddobearráigeahču doaibmannávccat galget maid buoriduvvot.  Buot dát vuoruheamit galget nannet davviguovlluid ain eanet.  Dát lea guhkesáiggiplána eavttuid mielde.

Ráđđehus áigu ain beaktilit ruhtadit riikkaidgaskasaš ráfi ja stáđásmahttin doaimmaid, ja deháleamos lea norgga ruhtadoarjja militearavehkii Afghanistanas.  Bargu gáhttet veteránaid vuoigatvuođaid vuoruhuvvo.

Vuoruhuvvon guovlluid áŋgiruššandoaimmat mielddisbuktet ahte šaddet hárvenaš fanasklássaid borjjastandoaimmat earret Fridtjof Nansen ja Skjold fanasklássat, ja uhcit doaibma Áibmosuodjalusas, ja Suodjalusa logistihkkaorganisašuvnnas šaddá maid čavgadis bušeahtta. 

Viiddis doaibmanvejolašvuođat
Ráđđehusa evttohus mearkkaša ahte Suodjalusa guhkesáiggeplána 2009-2012 čuovvoleapmái lasihuvvo ruhtadoarjja vel 75 miljovnna kruvnnuin jagis 2011.  Ruhtajuolludeapmi jagiid 2009-2011ovddas lassána dalle 547 miljovnna 2008-kruvnnuin daid 800 miljovnna 2008-kruvnnuin mii guhkesáiggeplánas eaktuduvvui fievrriduvvot Suodjalussii jagi 2012 rádjái.  – Sihke ráđđehus ja Suodjalus leaba bures čađaheamin guhkesáiggeplána ja ollašuhttimin váldoulbmiliid oalle bures, dadjá Faremo.

Guhkesáiggiplána čuovvoleapmái juolluduvvo oktiibuot badjelaš 300 miljovnna kruvnnu, go váldá vel mielde Suodjalusa siskkáldas  beavttalmahttindoaimmaid mat dahket sullii 230 miljovnna kruvnnu.   
 
Bušeahttadieđut
Suodjalusbušeahtta lasihuvvo badjelaš 4 318 miljovnna kruvnnuin.  Sivvan lassáneapmái lea ahte 3 448 miljovnna kruvnnu sirdojuvvo teknihkalaččat Forsvarsbygg doaimmaid nettobušeahtas bruttobušehttii,  ja 970 miljovnna kruvnnu leat hadde- ja bálkálassáneamit ja eará teknihkalaš rievdadusat.

Suodjalusa dábálaš doibmii lasihuvvo 75 miljovnna kruvnnu jagi 2011is. Doaibmabušeahtta lea 29 259 miljovnna kruvnnu, ja lea geahpeduvvon 174 miljovnna kruvnnuin (-0,61 %). Sivvan geahpedeapmái lea go jagi 2010is juolluduvvui sierradoarjja ON-operašuvnnaide Tsjadas ja EO maritiibma operašuvnnaide olggobealde Somalia rittu, ja goappašat doaimmat loahpahuvvuiga jagi 2010. Jagi 2011 dábálaš doaibmabušeahtta lea de lassánan jagi 2010 ektui.  Ráđđehus evttoha ollislaš investerenbušeahta mii lea 9 990 miljovnna kruvnnu, ja dat lea 73 miljovnna kruvnnu eanet (+0,75%) go jagi 2010 salderejuvvon bušeahtta.

Ráđđehus evttoha juolludit 1 187 miljovnna kruvnnu Norgga soahtevehkii olgoriikkas.  Afghanistana galgá ain leat Norgga váldoáŋgiruššanguovlu, gos Norggas lea jođiheaddjiovddasvástádus ISAF stáđásmahttin doaimmain Faryab-provinssas.  Váldovuoruhus šaddá nannet afghanalaččaččaid návccaid vai sii ieža sáhttet áimmahuššat dorvvolašvuođa ja stáđisvuođa.  Afghanistana doaimmaide lasihuvvo 77 miljovnna kruvnnuin jagi 2010 salderejuvvon bušeahta ektui, sivas heajos  dorvvolašvuođadili doppe. Jagi 2011 juolluda Norga 10 miljovnna US dollar afghanistana suodjalusa NATO doarjjafondii (ANA Trust Fund).  Olu riikkat veahkehit vuostálastit piráhtaoperašuvnnaid Afrika Horn birrasis, mii lea oassin riikkaidgaskasaš rahčamušas vuostálastit piráhtaoperašuvnnaid. Dilálašvuohta doppe čuvvojuvvo hui dárkilit, ja dan meaddel ii beasa ahte Norga boahtteáiggis fas bivdojuvvo leat mielde vuostálastimin piráhtaoperašuvnnaid.

Ráđđehus evttoha juolludit Hærenii 5 289 miljovnna kruvnnu.  Ruhtalassáneami ja siskkáldas resursageahpedeami geažil oažžu Hæren oktibuot 206 miljovnna kruvnnu eanet go jagis 2010. Hæren lassigolut olgoriikkadoaimmaide leat dalle  máksojuvvon. Dilli láhčojuvvo nu ahte Hæren jagis 2011 sáhttá lasihit jahkedoaimmaid Davvi-Norgga brigadenii.  Hæren lea ožžon sullii 1 100 jahkedoaimma (sullii 50 pst.) 2006 rájes ja jahkedoaibmalogut galget ain lasihuvvot jagis 2011.  Jáhkkimis bargiidlohku lassána ja nu maiddái hárjehallandoaimmat maŋŋil jagi 2011.  

Ráđđehus evttoha juolludit Mearasuodjalussii earret Riddobearráigehččui 3 282 miljovnna kruvnnu.  Ollislaš ruhtalassánemiin ja siskkáldas resursageahpedemiin oažžu Mearasuodjalus oktiibuot 81 miljovnna kruvnnu eanet go jagis 2010.  Sivvan lassiruhtadeapmái lea ahte Mearasuodjalusa ođđa fatnasat galget dávjjibut borjjastit ja divdna oasálastit davviguovlluin. Dasa lassin joatkašuvvet miidnačorgenfatnasiid ja Ula-klássa čáhcevuolfatnasiid ođasmahttimat.  Mearasuodjalusa doaimmat  ja návccat nannejuvvojit jagis 2011, muhto ođđa struktuvrra vuoruheapmi mielddisbuktá seammás ahte jahki 2011 sáhttá šaddat gáibideaddji go galgá doalahit seammá doaibmadási go jagis 2010 daid eará Mariidna fanasklássain. Mearasuodjalusa suolddátoahpahus evttohuvvo joatkašuvvat Madla báikkis.

Ráđđehus evttoha juolludit Áibmosuodjalussii 3 968 miljovnna kruvnnu.  Ollislaš ruhtalassánemiin ja siskkáldas resursageahpedemiin nannejuvvo Áibmosuodjalus oktibuot 89 miljovnna kruvnnuin jagi 2010 ektui.  C-130J fievrridangirdit ostojuvvojit, ja NH-90 maritiibma  helikopter iskanprográmma  joatkašuvvá Beardugoržžis.  Soahtegirdiid doaibma, maritiibma vákšungirdit, elektronalaš soahtegirdit ja doarjja girdimedisiinnalaš báhtareapmái helikopteriin Afghanistanas joatkašuvvá, ja eará Áibmosuodjalusa doaimmat fas eai dalle vuoruhuvvo nu bajás.  Davviguovllut galget ain vuoruhuvvot girdidoaimmaid bokte.  Heivehuvvon NH-90-doaibma, veahkkin fregattvearjjuide ja Riddobearráigehččui Mátta-Norggas, galgá ásahuvvot Haakonsvern orlogstašuvdnii lahka Bergena.

Ráđđehus evttoha Riddobearráigehččui juolludit 978 miljovnna kruvnnu.  Ruhtalassenemiin ja siskkáldas resursageahpedemiin oažžu Riddobearráigeahčču oktiibuot 47 miljovnna kruvnnu eanet go jagis 2010. Fanasstruktuvra lea ođasmahttojuvvon, ja Riddobearráigeahčču oamasta 14 ođđaáigásaš fatnasa jagis 2011. Okta fanas ii oasálastte vuotnabearráigeahčus Mátta-Norggas sihkkarastin dihtii ahte ođđa fatnasat geavahuvvojit olgolis mearas, ja ahte ráđđehusa davviguovlluidpolitihkka čađahuvvo. Mearrarittu hoavda ja gullevaš bargodoaimmat galget sirdojuvvot ja oktiibiddjot oktasaš doaibmi riddobearráigeahču jođihangottiin Sortlándii Nordlánddas.

Ráđđehus evttoha juolludit Ruovttusuodjalussii 1 049 miljovnna kruvnnu, mii lea 8 miljovnna eanet go jagis 2010.  Hárjehallamat lasihuvvojit 20 proseanttas jagis 2010is 38 prosentii jagi 2011. Sullii 90 % militearaveagas hárjehallet maiddái jagi 2011.  Dát nanne Ruovttusuodjalusa doaibmanávccaid.  Ruovttusuodjalusa organisašuvnnas šaddet smávit rievdadusat buoridan dihtii vuoruhuvvon doaimmaid. Ruovttusuodjalusa generalinspektevra oktan bargoveagainis sirdojuvvo Terningsmoenii. Bargoveaga fágalaš ovdánahttin sáhttá ollašuvvot Ruovttusuodjalusa sirdimiin Terningmoenii, gos lea láhka Østerdala garnisovdnii ja Hæren gealboguovddážii.

Ruhtajuolludeapmi Suodjalusa logistihkkaorganisašuvdnii (FLO) lea unniduvvon 104 miljovnna kruvnnuin, ee. ovddidit eará vuoruhuvvon doaimmaid suodjalusas.  FLO áigumuš lea ahte jagis 2011 doaibmat mearriduvvon gáibádusaid ektui.  Unnideapmi váikkuha ahte muhtun ortnegat heaittihuvvojit gos suodjalusa bargit sáhttet nuvttá mátkkoštit.  Dát rievdadusat mielddisbuktet ahte Suodjalus maid ferte čuovvut dábálaš stáhta ortnegiid.  Vuoigatvuođamátkit eai guoskkahuvvo.

Hoavda Suodjalusa diehtojuohkin siskkáldas struktuvra (INI) jáhkkimis joatká doaimmaidis jagi 2010-dási mielde.  Suodjalus áigu nannet Communication Information System Task Group, ja áigu doarjut plánejuvvon militeara doaimmaid jagis 2011.  Hoavda INI oktan bargoveagainis galgá sirdojuvvot Jørstadmoenii olggobealde Lillehammera ja ovttastahttojuvvot Suodjalusa kommando gealboguovddáš, bearráigeahčču ja diehtojuohkinvuogádat ásahusain. Sirdin Jørstadmoenii mielddisbuktá lagasvuođa fágaoahpahussii ja doaibmi militearavehkii, ja nu lea maid vejolaš stivret fierpmádatsuodjalusa ovdánahttima, ja buoridit Suodjalusa doaibmanávccaid. 

Suodjalusa musihkka oažžu 1 miljovnna kruvnnu  2010 salderejuvvon bušeahta ektui, go dan váldá vuhtii ahte Norsk Military Tattoo čađahuvvo juohke nuppi jagi, ja iige jagi 2011.  Suodjalussuorggi siskkáldas meanut galget vuoruhuvvot.

Ráđđehus evttoha dávvirinvesterenbušeahta jahkái 2011 mii lea 8 132 miljovnna kruvnnu.  Jagis 2011 lea dát 302 miljovnna kruvnnu eanet go jagis 2010.  Eanaš oassi dávvirinvesterenbušeahtas geavahuvvo jagis 2011 ollašuhttit álggahuvvon prošeavttaid. Máksit ee. Fridtjof Nansen- ja Skjold-klássa sturrodat fatnasiid, ođđa helikopteriid Riddobearráigehččui ja fregattaide, ođđa fievrridangirdiid, ođđa vearjjuid, ja soahtegirdiid F-16 ja ULA-klássa sturrodat čáhcevuolefatnasiid ođasmahttimiid

Opmodat, huksehusat ja ráhkadusat (OHR), oktan NATO-siskkáldas struktuvrrain oažžu 1 858 miljovnna kruvnnu jagis 2011.  Čavgadis vuoruhemiid geažil lea juolludeapmi OHRii geahpeduvvon 131 miljovnna kruvnnuin, ja juolludeapmi NATO-siskkáldas struktuvrii lea geahpeduvvon 98 miljovnna kruvnnuin, ja váldosivvan dasa lea ahte Joint Warfare Centre diehtojuohkin siskkáldas struktuvra doaimmat gárvánišgohtet Stavangeris.  Okta dehálaš doaibma davviguovlluid áŋgiruššamis lea ráđđehusa fuolahus nannet militeara doaimmaid Siskkit Romssas. Olu OHR- investeremat čađahuvvojit veahkkin eará lassáneaddji doaimmaid dán guovllus.

Jahkái 2011 evttoha ráđđehus 125 miljovnna kruvnna vára váldit ladnerusttegiid, ja 60 miljovnna kruvnnu erenoamáš máđasatnin dárbbuide. Dát lea 15 miljovnna kruvnnu eanet go jagi 2010 salderejuvvon bušeahtta, olahan dihtii našunála ulbmiliid ahte hálddašit suodjalussuorggi kulturmuittuid ovdal jagi 2020.

Vearjogeatnegasaid lohku vuosttasgearddebálvalusas čađahuvvo jagis 2011 seammá dásis go jagis 2010.  Sešuvdnaortnegiidda lágidit buoret standárdda ja vuosttasgearddebálvalussii fas buoret gealbudahttinvuogádaga leat bijut movt loktet árvvu ja einnostahttivuođa sidjiide geat čađahit vuosttasgearddebálvalusa. Dát oktan doaibmi árvoloktendoaimmaid ovdánahttimiin sihkkarastá bivnnut ja áigeguovdilis vuosttasgearddebálvalusa.