Guhkesáiggeplána ulbmilat ja veteránaid doaimmat nannejuvvojit

Ráđđehus árvala 40,5 miljárdda kruvnnu sturrosaš suodjalusbušeahta čađahit  Suodjalusa guhkesáiggeplána. – Dát lea dehálaš sihkkarastit bistevaš dássejuvvon doaimmaid  Suodjalusas, deattuha suodjalusministtar Grete Faremo.

Guhkesáiggeplána 2009 – 2012 ulbmiliid lea vejolaš ollašuhttit 895 miljovnna kruvnnu sturrosaš  juolluduslassánemiin ja Suodjalusa siskkáldas resursageahpedemiin mii dahká 1 260 miljovnna kruvnnu.  Jagi 2012 lasihuvvo suodjalusbušeahtta 672 miljovnna kruvnnuin juolluduslassánemiin, beavttálmahttindoaimmaid ja  organisašuvdnadoaimmaid bokte. Guhkesáiggeplána ulbmiliid čađaheapmi ja easttadandoaimmaid nannen ja veteránaid vuoigatvuođat vuoruhuvvojit juolluduslassánemiid bokte.

Eanet ovttasbargu gaskal ráđđehusa ja suodjalusa   
-Sihke ráđđehus ja Suodjalus leaba čuvvon lohpádusaid mearriduvvon suodjalusplánas  maid Stuoradiggi dohkkehii jagi 2008.  Mii leat árvalan bušeahta guhkesáiggiplána 2009 – 2012 váldoulbmiliid eavttuid mielde, ee. ahte guhkit áigái doalahit dássedeattu gaskal bušeahta, doaimmaid ja suodjalusnávccasetemiid, muitala suodjalusministtar Grete Faremo.

Bušeahttalassáneapmi geavahuvvo Suodjalusa guhkesáiggeplána vuoruhuvvon doaimmaide, nugo bargiidveaga lasihit, eanet hárjehallamat, stuorra dálvehárjehallan Davvi-Norggas ja ođđa rusttegiid oastit nugo fatnasiid, helikopteriid ja fievrridangirdiid.

Ráđđehus evttoha vel juolluduslassáneami buoridit ortnegiid mat gusket iežamet veteránaide.  Buoret buhtadusortnega sidjiide geat leat lápmašuvvan ovdal  jagi 2010, buorebut čuovvolit sin geat bohtet ruoktot soahteriikkain ja vuogádaga álggahit mii galgá áimmahuššat veteránaid.

-Dássálagaid jotkkolaš suodjalusnuppástuhttimiin fuolaha Suodjalus buriid bohtosiid juohke beaivvi sihke ruovtturiikkas ja olgoriikkas. Oppalohkkái addá bušeahttalassáneapmi vuođu buoridit Suodjalusa doaibmannávccaid, lohká Faremo.

Ekonomalaš vuoruheapmi ollašuhttojuvvo
Ráđđehus árvala lasihit juolludusa Suodjalusa guhkesáiggiplána čuovvoleapmái 283 miljovnna kruvnnuin jagi 2011 sáldejuvvon bušeahta ektui ja ollašuhttá lohpádusaidis ahte lasihit 895 miljovnna kruvnnu áigodagas 2009 – 2012.  Suodjalussuorgi ollašuhttá de ieš guhkesáiggišiehtadusa iežas oasi  siskkáldas beavttálmahttin-  ja organisašuvdnadoaibmabijuiguin 315 miljovnna kruvnnu ovddas jagi 2012 ja geahpeda dalle plánaáigodaga njealji jagis oktiibuot 1 260 miljovnna kruvnnu.

Ráđđehus evttoha maiddái ain vuoruhit veteránaid doaibmabijuid 59 miljovnna kruvnnuin eanet go sáldejuvvon 2011 bušeahtas.  Sierra buhtadusortnega juolluduslassánemiin leat bušeahttaevttohusas olu doaibmabijut bargiid várás, ovdal go vulget olgoriikii, go leat olgoriikkas ja go máhccet fas ruoktot.

Bušeahttafáktat  
Jagi 2012 Suodjalusbušeahtta evttohuvvo lasihuvvot 1 315 miljovnna kruvnnuin jagi 2011 sáldejuvvon bušeahta ektui.  Netto ollislaš juolluduslassáneapmi dahká 257 miljovnna kruvnnu (0,65 proseantta) ja reasta 1 058 miljovnna kruvnnu lea hadde- ja bálkálassáneamit ja eará teknihkalaš rievdadusat.

Ollislaš juolludusrievdadusat:

• Guhkesáiggiplána čuovvoleapmái lasihuvvo 283 miljovnna kruvnnu
• Veteránaid buhtadusortnegii juolluduvvo 59 miljovnna kruvnnu
• Sisaboađut unniduvvojit 85 miljovnna kruvnnuin netto, ja seamma olu golut, ee. go Joint Warfare Centre gárvvisteapmi 2011:s mielddisbuktá uhcit refušuvnnaid NATO:s.

Doaibmabušehttii árvaluvvo 30 510 miljovnna kruvnnu, ollislaš lassáneapmi lea 410 miljovnna kruvnnu. Ollislaš investerenbušehttii árvaluvvo 10 053 miljovnna kruvnnu, 153 miljovnna kruvnnu uhcit go ovdal.  Sivvan geahpedeapmái lea ee. go lágideaddjit eai leat doallan plánejuvvon áigemeriid rusttegiid fievrridemiid oktavuođas ja ahte Joint Warfare Centre gárvvistuvvo jagi 2011. Árvaluvvo  lasihit juolludusa 171 miljovnna kruvnnuin našunála huksenprošeavttaide.

Hærenii 5 540 miljovnna kruvnnu juolludus
Árvaluvvon juolluduslassáneapmi ja siskkáldas resurssaid geahpedeamit buoridit Hæren bušeahta oktiibuot 183 miljovnna kruvnnuin.  Guhkesáiggiplána áigodagas oažžu Hæren lasihuvvot iežas jahkásaš juolludusa 326 miljovnna kruvnnuin. Dát mearkkaša ahte hárjehallamat ja bargoveahka vuoruhuvvojit brigadevuogádagas.  Hæren bargiid lohku lassána sullii 60 proseantta áigodagas 2006 – 2012.

Mearrasuodjalussii 3 416 miljovnna kruvnnu juolludus
Árvaluvvon juolluduslassáneapmi ja siskkáldas resurssaid geahpedeamit lasihit Mearrasuodjalusa bušeahta oktiibuot 105 miljovnna kruvnnuin.  Guhkesáiggiplána áigodagas lassána Mearrasuodjalusa jahkásaš juolludus 250 miljovnna kruvnnuin. Dát mearkkaša ahte doaimmat Mearrasuodjalusas lassánit jagi 2011 ektui. Ođđa fatnasiid oastimat mielddisbuktet ođđaáigásaš ja beaktilis mearrasuodjalusa mas leat doaibmannávccat ja mii dávjjibut borjjasta davviguovlluin.

Áibmosuodjalussii  4 103 miljovnna kruvnnu juolludus
Árvaluvvon juolluduslassáneapmi ja siskkáldas resurssaid geahpedeamit lasihit Áibmosuodjalusa bušeahta oktiibuot 84 miljovnna kruvnnuin.  Guhkesáiggiplána áigodagas lassána Áibmosuodjalusa jahkásaš juolludus 121 miljovnna kruvnnuin.  C-130J fievrridangirdit galget ostojuvvot. NH-90 helikopterat galget vuostáiváldot ja doaibmagoahtit. Helikopter bargoveahka galgá nannejuvvot.  Soahtegirdiid, maritiibma vákšungirdiid ja elektronalaš soahtegirdiid doaimmat galget jotkojuvvot, erenoamážit girdindoaimmat davviguovlluin.

Ruovttusuodjalussii 1 109 miljovnna kruvnnu juolludus
Árvaluvvon juolluduslassáneapmi  ja siskkáldas resurssaid geahpedeamit lasihit  Ruovttusuodjalusa bušeahta oktiibuot 54 miljovnna kruvnnuin.  Uhcimus 50 proseantta nanosmahttin- ja čuovvolanmilitearaveagas galgá jahkásaččat hárjehallat jagi 2012 rájes guhkesáiggiplána eavttuid mielde, 38 proseantta lassáneapmi sáldejuvvon 2011 bušeahta ektui. 90 proseantta militearaveagas galgá hárjehallat, nugo ovdalis jagiid, ja Reine-klássa borjjasteamit joatkašuvvet jagi 2011-dási mielde.

Riddobearráigehččui  993 miljovnna kruvnnu juolludus
Árvaluvvon juolluduslassáneapmi ja siskkáldas resurssaid geahpedeamit lasihit Riddosuodjalusa bušeahta oktiibuot 6 miljovnna kruvnnuin.  Fanasstruktuvra ođasmahttojuvvo, ja Riddobearráigeahčču oamasta de 14 fatnasa jagi 2012. Dál vuoruhuvvojit ođđa fatnasiid borjjasteamit áhpeguovlluin olgolis mearas, ja ráđđehusa davviguovlluidáŋgiruššamat.  Bearráigeahččandoaimmat joatkašuvvet jagi 2011-dási mielde, sihke siskelis ja olgolis mearas.

Norgga olgoriikka soahtevehkii 1 234 miljovnna kruvnnu juolludus
Bušeahtta Norgga olgoriikka soahtevehkii árvaluvvo joatkkašuvvat seammá dásis go sáldejuvvon jagi 2011 bušeahtta.  Soahteveahka galgá veahkehit afganistanlaččaid vai sii nákcejit oaččuhit áigái stáđisvuođa ja  sihkkarvuođa iežaset riikkas. Dát dahká de vejolažžan rievdadit soahteveaga ja dađistaga geahpedit norgga soahteveahkaoasi  jagi 2014 rádjai.  Gáibideaddji sihkkarvuođa doaibmabijut vuoruhuvvojit hui bajás.  Ráđđehus árvvoštallá dađistaga ON-jođihuvvon soahteveahkadárbbuid.

Veteránaid buhtadusortnegii 110 miljovnna kruvnnu juolludus
Ráđđehus árvala 110 miljovnna kruvnnu joatkit sierra buhtadusortnega veteránaide geat leat šaddan gillát psykalaččat olgoriikkasođiid geažil 1978 rájes  ođđajagimánu 1.beaivvi 2010 rádjái. Dát lea 59 miljovnna eanet go sáldejuvvon 2011 bušeahtta ektui. Dasa lassin árvala Ráđđehus viiddidit  buhtadusortnega ahte máksojuvvo 65G jos lea šaddan 100 proseantta bargonávccaheapmin psykalaš gillámušaid geažil ja jos deavdá daid seammá láhkavuođustuvvon objektiivvalaš vástideaddji  gáibádusaid.

Veteránaid doaibmaplánii 30 miljovnna kruvnnu juolludus
Ráđđehus árvala várret 30 miljovnna kruvnnu ođđa doaimmaide mat galget áimmahuššat iežamet veteránaid.  Ruđat galget veahkehit olles Suodjalussuorggi  vuogádaga áimmahuššat veteránaid – “uksa sisa”, ja ruhtadit deaivvademiid ja bearaščoahkkanemiid.  Doaibmaplána “I tjeneste for Norge” sisttisdoallá 126 doaibmabiju ja suodjalussuorgi galgá gozihit sullii 80, ja doaibmabijut leat bures juo boahtán johtui.

Suodjalusa kulturdoaimmaide  246 miljovnna kruvnnu juolludus
Suodjalusa musihkka vuoruhuvvo stuorit juolludusain mii lea 5 miljovnna kruvnnu jagi 2012, ja smávit korpsat vuoruhuvvojit, ja dasa lassin oažžu suodjalusmusihkka Norsk military Tattoo 2,5 miljovnna kruvnnu 2012:s.

Suodjalusa birasdoaimmaide 295 miljovnna kruvnnu juolludus
Ráđđehus pláne 2012:s geavahit 72 miljovnna kruvnnu máhcahit Hjerkinn báhčinšillju siviila doaimmaide ja čorget 14 heaittihuvvon báhčinšillju,  6 miljovnna lasáhus jagi 2011 ektui.  Dasto plánejuvvo geavahit  70 miljovnna kruvnnu čorget nuoskidemiid mearabotnis Ramsund:s, 57 miljovnna lasáhus jagi 2011 ektui.  Plánejuvvo maiddái geavahit oktiibuot 153 miljovnna kruvnnu doaibmiguoskevaš divodemiide ja liggenguovddážiid investeremiidda jagi 2012:s, 126 miljovnna lasáhus jagi 2011 ektui.

Gálvoinvesteremiidda 8 059 miljovnna kruvnnu juolludus
Ráđđehusa árvalus mearkkaša ahte guhkesáiggiplána eavttuid mielde lea ain dárbu vuoruhit gálvoinvesteremiid ja suodjalussuorggi ođasmahttimiid.  Juolludus geahpeduvvo ollislaččat 250 miljovnna kruvnnuin  2012:s, ja váldosivvan dasa leat maŋŋonan gálvolágideamit. Jagi 2012 gálvoinvesterenruđat geavahuvvojit ollašuhttit daid prošeavttaid gos gálvolágideamit leat álggahuvvon, ee.  ruhtadit Skjold-klássa fatnasiid, ođđa maritiibma helikopteriid, artilleriija ja panservuojániid, ja ULA-klássa čáhcevuolefatnasiid ođasmahttimiid, F-16 soahtegirdiid ja P3 Orion maritiibma vákšungirdiid.  Dasto leat háhkagoahtán njeallje F-35 soahtegirdi  hárjehallamiid várás, ja diŋgonproseassa dáidda lea juo álggahuvvon.

Huksehusaid ja ráhkadusaid investeremiidda 1 994 miljovnna kruvnnu juolludus
Juolludusrámma oktiibuot 1 778 miljovnna kruvnnu árvaluvvo našunála opmodagaide, huksehusaide  ja ráhkadusaide (EBA) jagi 2012, ja lassáneapmi lea 171 miljovnna kruvnnu jagi 2011 sáldejuvvon bušeahta ektui.  Juolludussii gusket ee. gárvvistit Suodjalusa váldodoaimmahusa Reitanis, ásahišgoahtit helikopterguovddáža Beardugoržžis, ásahit gulahallan- ja diehtojuohkinteknologalaš guovddáža Jørstadmoenii, viesut ja soahtebálvváid orrunbáikkit ja báhčin- ja hárjehallanšillju Siskkit Romssas ja guokte ođđa rádjavákta stašuvnna hukset Nuorta-Finnmárkui.

NATO-siskkáldas struktuvrra investeremiidda lea juolludus oktiibuot 216 miljovnna kruvnnu ja lea ollislaččat geahpeduvvon 74 miljovnna kruvnnuin.  Sivvan geahpedeapmái lea ahte Joint Warfare Centre lea gárvvistuvvon jagi 2011 ja dán prošektii eai leat šat báhcán olu mávssekeahtes golut.