Ollu doaimmat ja nana gearggusvuohta

- Dát ráđđehus fuolaha ahte ođđaáigásaš ja áigeguovdilis riektesihkkarvuođa- ja dorvvolašvuođadáhkádusat ovddiduvvojit ja nannejuvvojit. Jagi 2013 áigut mii ain čielga mearrádusaid bokte fievrridit dohkálaš ekonomiijastivrejumi dán suorggis, cealká suodjalusministtar Anne-Grete Strøm-Erichsen.

Ođđa guhkesáiggeplána vuosttas doaibmajagi árvala ráđđehus 42,2 miljárdda kruvnnu sturrosaš suodjalusbušeahta. Juolludusa ollislaš lassáneapmi lea 300 miljovnna kruvnnu eanet go jagi 2012. Siskkáldas resursageahpedemiin ovttas nannejuvvo suodjalussuorgi oktiibuot 568 miljovnna kruvnnuin. Ráđđehusa bušeahttaárvalus jahkái 2013 addá eambbo doaimmaid, eambbo hárjehallamiid ja geahččalemiid , eambbo ođđa ja ođđaáigásaš rusttegiid, buoret gearggusvuođa ja oassálastima –áinnas davviguovlluin.

Árvaluvvon juolluduslassáneamit buoridit návccaid hálddašit áitagiid digitála máilmmis, čađahit sihkkarvuođadoaibmabijuid Stáhtaministara kantuvrras ja Suodjalusdepartemeantta lanjain ja ásahit viiddiduvvon ja bistevaš helikoptergearggusvuođaguovddáža Ryggii. Seastin- ja beavttálmahttindoaimmat ja Norgga-Afghanistana doaimmaid resursageahpedeapmi addá ráđđehussii vejolašvuođa vuoruhit Eanansuodjalusa, Mearrasuodjalusa, Áibmosuodjalusa, Ruovttusuodjalusa ja Vákšunbálvalusa dávvirinvesteremiid, guhkesáiggiplána mielde.

Norga lea sirdán árbevirolaš suodjalusas ođđaáigásaš suodjalussii mas lea alla kvalitehta. Guhkesáiggi ja viiddis ođasmahttindoaimmat , stuorra struktuvra- ja organisašuvdnarievdadusat ja govda politihkalaš dáhtu ja nákca áŋggirdit suodjalussuorggi ovdii leat dasa leamaš váikkuheaddjin. Dát soaitá leat dat stuorimus ja eanemus lihkostuvvan ođastus maid norgga almmolaš suorgi lea vásihan maŋimuš áiggi. Ráđđehus lea dahkan čielga mearrádusaid joavdat dan dássái mas Suodjalus lea dál, ja boađus leat ollu doaimmat ja buorre politihkalaš jáhku suodjaluspolitihkkii. Mearridanvuođđun mihttomeriide lea leamaš ahte resurssat, ulbmilat ja doaibmannávccat galggašedje dássedeabbo ja ceavzileabbo. Ráđđehus váldá dáid mihttomeriid guhkesáiggiplána 2013-2016 fárrui, ja ráđđehus čuovvola daid iežas bušeahttaárvalusas jahkái 2013.

Ráđđehus nanne servodatsihkkarvuođa jagi 2013

-Ráđđehus áigu jagi 2013 ain eanet nanusmahttit gearggusvuođa ja eastadeaddji servodatsihkkarvuođa čielga vuoruhemiid ja árvaluvvon lassi ruhtajuolludemiid bokte, cealká suodjalusministtar Anne-Grete Strøm-Erichsen.

Suodjalus lea gearggusvuođaorganisašuvdna, hábmejuvvon suodjalit riikka olgguldas fallehemiid ja áitagiid vuostá. Ráđđehusa suodjalusa nuppástuhttindoaibma lea maid leamaš nannet Suodjalusa návccaid veahkehit siviila eiseválddiid. Našunála sihkkarvuođaeiseválddiin lea suorgerasttideaddji sihkkarvuođa ovddasvástádus digitála máilmmis. Ráđđehus árvala jagi 2013 bušeahtas historjjálaš lassáneami Našunála Sihkkarvuođaváldegoddái go árvala badjel 30% juolluduslassáneami. Suodjalusetáhtas lea Cybersuodjalus ásahuvvan mas lea DGT-sihkkarvuođa ovddasvástádus siskkáldasat Suodjalusas. Vákšunbálvalusa doaimmaide veahkehit Norgga eiseválddiid gávdnat áššiide buoret mearridanvuođu árvaluvvo arvat stuorra lassijuolludus. Helikoptergearggusvuohta dahkko bistevaš doaibman ja viiddiduvvo, ja jagi 2013 rájes galgá dat maid veahkehit politiijasuorggi vearjodilis. Ruovttusuodjalus hárjehallá eanet ja oažžu eambbo rusttegiid bargiide. Ráđđehusa válljejumit ja vuoruheamit leat oktiibuot hui dehálaččat servodatsihkkarvuođa áŋgiruššamis.

Olmmoš lea deháleamos – Ráđđehus vuoruha bargoveaga- ja gealboođastusa jagi 2013

Ráđđehus áigu ovddidit suorggi guoskevaš gealbopolitihkalaš rámmaid Stuoradiggái jahkemolsumis 2012-2013.

-Ráđđehus galgá dás leat gudneáŋgir ja čájehit dáhtu ja návccaid dahkat čielga mearrádusaid dan várás ahte oažžut sadjái gealboorganisašuvnna mii lea heivehuvvon suodjalussuorggi dárbbuide ja doaimmaide, joatká suodjalusministtar Anne-Grete Strøm-Erichsen.

Ráđđehus háliida ovddidit suodjalussuorggi ođđaáigásaš ja boahtteáiggi heivehuvvon gealboorganisašuvdnan. Gelbbolašvuohta ii leat vásihan dan seammá nuppástuhttima nugo eará oasit dán suorggis. Ráđđehus háliida dan rievdadit. Dat buorit miellaguottut ja ámmátčehppodat maid mii vásihat bargguid oktavuođas galgá maid oidnot suodjalussuorggi eará osiin, maiddái hálddahusas. Ráđđehus háliida rievdadit vugiid movt suodjalussuorgi geasuha, doalaha, ovddida ja hálddaša gelbbolašvuođa.

Ođđa soahtegirdit – Ráđđehus čuovvola guhkesáiggiplána áiggiid vuoruheami

Dál plánejuvvo ahte ođđa soahtegirdiid vuosttas váldoinvesterenlágideapmi čađahuvvo jagi 2017. Ráđđehusa mihttomearri lea ahte jagi 2013 ovddidit Stuoradiggái árvalusa oažžut fápmudusa diŋgot vuosttas girdiid nu ahte dat leat mielde váldolágideamis.

-Dákkár fápmudusain sáhtašii ráđđehus ja Stuoradiggi álggahit guhkesáiggiplána deháleamos doaibmabiju. Soahtegirdit ovddastit historjjálaš beaktilis doaibmannávccaid Suodjalussii, loahpaha suodjalusministtar Anne-Grete Strøm-Erichsen.

Fápmudus mearrádus jagi 2013 mearkkašivčče ahte F-16 girdiid molsut ja F-35 girdiiguin šattašii álkit. Jos soahtegirdiid sáhtašii lágidišgoahtit jagi 2017 de dat geahpedivčče Áibmosuodjalusa doaimmaid sakka. Dákkár mearrádus nannešii maiddái Norgga sajádaga riikkaidgaskasaš soahtegirdiidprográmmas ja attášii ollu ovdamuniid industriijaovttasbarggus.

Bušeahttafáktat

Jagi 2013 suodjalusbušeahtta árvaluvvo lasihuvvot 1 698 miljovnna kruvnnuin go jagi 2012 salderejuvvon bušeahta ektui. Ollislaš juolluduslassáneapmi dahká 300 miljovnna kruvnnu (0,74 proseantta), ja reasta 1 255 miljovnna kruvnnu lea hadde- ja bálkálassáneamit ja 143 miljovnna kruvnnu leat eará teknihkalaš rievdadusat.

Ollislaš juolludusrievdadusat:

• Dehálaš siskkáldas struktuvrraid suddjema buoridit digitála fallehemiid vuostá ja eanet bagadallan doaimmahusaide gos leat suddjenárvvot objeavttat – 37 miljovnna kruvnnu
• Bissovaš ja viiddiduvvon helikopterguovddáš Rygges veahkehit politiija gieđaškuššandoaimmain - 8 miljovnna kruvnnu
• Stáhtaministara kantuvrra ja Suodjalusdepartemeantta lanjaid sihkkarastindoaimmaide – 192 miljovnna kruvnnu
• Lassi doaibmagolut Stáhtaministara kantuvrra fárrehit Suodjalusdepartemeantta viesus – 19 miljovnna kruvnnu
• Suodjalusa lassidietnasat ja seammá mađe golut – 45 miljovnna kruvnnu

Jagi 2013 suodjalusbušeahta árvalusas leat golut Afganistana doaimmaide geahpeduvvon 103 miljovnna kruvnnuin. Beavttálmahttindoaimmaid bokte luvve Suodjalus vel 165 miljovnna kruvnnu. Seastimat ja beavttálmahttindoaimmat geavahuvvojit oktan juolluduslassánemiin nannet jođiheami ja ođasmahttindoaimmaid guhkesáiggiplána 2013-2016 mielde. Plána vuosttas doaibmajagi lea juo ráđđehus bidjan buori vuođu ollašuhttit guhkesáiggiplána mihttomeriid.

Suodjalusa doaibmabušehttii árvaluvvo 31 373 miljovnna kruvnnu, ollislaš geahpedeapmi lea 61 miljovnna kruvnnu. Ollislaš investerenbušehttii árvaluvvo 10 851 miljovnna kruvnnu, 361 miljovnna kruvnnu eanet go ovdal.

Juolludeamit Našunála sihkkarvuođaváldegoddái lea 177 miljovnna kruvnnu
Ollislaš árvaluvvon juolluduslassáneami ja siskkáldas resursageahpedeamit lasihit Našunála sihkkarvuođaváldegotti bušeahta 44 miljovnna kruvnnuin. Bušeahttalassáneapmi galgá geavahuvvot buoridit Norwegian Emergency Response Team (NorCERT) návccaid eastadit áitagiid ja hearkkesdiliid digitála máilmmis, ja fuomášit ja hálddašit duođalaš dihtorfallehemiid. Seammás nannejuvvojit Našunála sihkkarvuođaváldegotti bagadallan- ja ráđđeaddidoaimmat objeaktasihkkarvuođa ja NSM cybersuorggi doaimmaid ektui.

Eanansuodjalussii (Hæren) juolluduvvo 5 607 kruvnnu juolludus
Árvaluvvon ruhtalassánemiin ja siskkáldas resursageahpedemiin oažžu Eanansuodjalus oktiibuot 97 miljovnna kruvnnu. Dat boahtá lassin 326 miljovnna kruvnnu lassijuolludussii maid Eanansuodjalus oaččui guhkesáiggiplána 2009 – 2012 oktavuođas. Eanansuodjalus áigu jagi 2013 heivehišgoahtit doaimmaidis guhkesáiggiplána 2013 – 2016 ektui buoridit Eanansuodjalusa oassálastimiid, doaibmannávccaid ja bargguid čađahemiid riikkas ja olgoriikkas. Jagi 2013 jotkojuvvo alla hárjehallandássi maid álggaheimmet jagi 2012.

Mearrasuodjalussii juolluduvvo 3 610 miljovnna kruvnnu
Árvaluvvon ruhtalassánemiin ja siskkáldas resursageahpedemiin oažžu Mearrasuodjalus oktiibuot 87 miljovnna kruvnnu. Dat boahtá lassin 250 miljovnna kruvnnu jahkásaš juolludussii maid Mearrasuodjalus oaččui guhkesáiggiplána 2009 – 2012 oktavuođas. Plána mielde mii áigut oastit fatnasiid KNM Gnist ja KNM Skjold jagi 2012 ja 2013. Dalle leat buot fatnasat ostojuvvon. Lassiruhtadeapmi galgá geavahuvvot erenoamážit čađahit fanashárjehallamiid, ja dávjjibut borjjastit ja divdna oassálastit, erenoamážit davviguovlluin.

Riddobearráigehččui juolluduvvo 1 002 miljovnna kruvnnu
Riddobearráigeahčču lea ovdal ožžon ruhtalassáneami, ja maŋimuš jagiid ođasmahttimat leat stáđásmahttán Riddobearráigeahču bargofámuid ja doaibmanávccaid. Ruhtajuolludus Riddobearráigeahču doaibmamušaide šaddá jagi 2013 seammá dásis go jagi 2012. Sivvan Riddobearráigeahču bušeahttageahpedeapmái lea ovttaháválas olggosgollu jagi 2012. Riddosuodjalus oažžu jahkái 2013 guokte Reine-klássa fatnasa Ruovttusuodjalusas oktan bargoveagain ja resurssaiguin, ja nuppi fatnasa de oamasta Riddobearráigeahčču. Riddobearráigeahčču dalle oamasta 15 fatnasa. Riddobearráigeahču borjjasteamit jahkái 2013 lassánit dáinna bušeahttaárvalusain eanet go 2012:s.

Áibmosuodjalussii juolluduvvo 4 299 miljovnna kruvnnu
Árvaluvvon ruhtalassánemiin ja siskkáldas resursageahpedemiin lassána Áibmosuodjalusa bušeahta oktiibuot 84 miljovnna kruvnnuin. Dát boahtá lassin 121 miljovnna kruvnnu jahkásaš juolludusa maid Áibmosuodjalus oaččui guhkesáiggiplána 2009 – 2012 oktavuođas. Jagi 2013 lassijuolludus galgá geavahuvvot oastit ja jođihit maritiibma helikopteriid ja fievrridangirdiid ja viiddidit helikopterguovddáža Rygges vai sáhttá veahkehit politiija gieđaškuššandoaimmain. Muđui galget eará Áibmosuodjalusa doaimmat jotkojuvvot. Ođđa girdi lea ostojuvvon fievrredangirdi sadjái, mii gahčai Davvi-Ruoŧas, ja galgá juo jagi 2013 rájes geavahuvvot fievrredandoaimmaide Norggas.

Ruovttusuodjalussii juolluduvvo 1 093 miljovnna kruvnnu
Guhkesáiggiplána 2009-2012 doaimmaid ollašuhttimii oaččui Ruovttusuodjalus mealgadis ruhtalassáneami áigodaga loahpageahčen. Go ruhtalassáneami árvvoštallá beavttálmahttindoaimmaid ektui, de árvaluvvo jahkái 2013 vel lasihit Ruovttusuodjalusa bušeahta 20 miljovnna kruvnnuin dahkat vejolažžan čađahit iešguđetlágan hárjehallandoaimmaid ja buoridit gelbbolašvuođa Ruovttusuodjalusa bargoveagas. Ruovttusuodjalus joatká hárjehallamiid ja geahččalemiid seamma alla dásis go jagi 2012.

Norgga olgoriikka soahtevehkii juolluduvvo 1 163 miljovnna kruvnnu
Norgga soahteveahkki Davvi-Afganistanas lea 2012:s loahpahuvvon Faryab-provinssas, ja Norga áigu dál čohkket eanet návccaid Mazar-e-Sharifii ja Kabulii. Norgga militearadoaimmat Afganistanas jotket buoridit afganistanlaččaid kapasitehtaid sirdit sihkkarvuođaovddasvástádusa Afganistana eiseválddiide. Spesiálasoahtejoavkkut hárjehahttet ain Afganistana politiija gearggusvuođajoavkkuid Kabulas. C-130J fievrridangirdi galgá Afganistana guovllus unnimusat vuosttas golbma mánu jagi 2013 ja galgá earret eará geavahuvvot doaimmaide doppe, lassin dan ahte fievrridit olbmuid ja gálvvuid. Jagi 2013 bušeahttaárvalusas vuoruhuvvo ain juolludit 10 miljovnna US dollár NATO doarjjafondii ANA Trust Fund. Norga áigu vel dan lassin addit veahki eará ON, NATO ja EO jođihuvvon doaimmaide ja gearggusvuođaregistariidda.

Vákšunbálvalussii juolluduvvo 1 115 miljovnna kruvnnu
Árvaluvvon ruhtalassánemiin ja siskkáldas resursageahpedemiin lassána Vákšunbálvalusa bušeahta oktiibuot 68 miljovnna kruvnnuin. Vákšunbálvalusa teknihkalaš- ja gealboovddidandoaimmat ja kapasitehtat vuoruhuvvojit ee. dustet ja hálddašit teknologiija hástaleaddji ovdáneami. Lassin dan ahte vákšut riikkaidgaskasaš isláma fierpmádagaid ovdáneami, de áigu Vákšunbálvalus eanet vákšut ovdáneami olgešekstrema birrasiin Eurohpás gos sosiála ja ekonomalaš ráfehisvuohta vuhtto.

Oktasašvuoruheamit

Suodjalusa dearvvašvuođadoallu, Cybersuodjalus, Suodjalusa allaskuvla, Suodjalusa logistihkkaorganisašuvdna ja Suodjalusa váldodoaimmahat sáhttet jagi 2013 jođihit doaimmaideaset sullii seammá dásis go jagi 2012. Suodjalusa dearvvašvuođadollui vurdojuvvo positiivvalaš ovdáneapmi jahkái 2013. 2013 eai čađahuvvo dábálaš dálvehárjehallamat, muhto máŋga oktasaš hárjehallamat jagi miehtá. Suodjalusa váldodoaimmahaga váldoovddasvástádus lea sihkkarastit ahte soahteveahkkedoaimmat Afganistanas loahpahuvvojit plánavuđot ja čorgadit. Váldodoaimmahat ásahišgoahtá vel dasa lassin áibmosuodjalanguovddáža Reitan nammasaš báikái.

Suodjalusa kulturdoaimmaide juolluduvvo 264 miljovnna kruvnnu
Árvaluvvon ruhtalassánemiin ja siskkáldas resursageahpedemiin lassána bušeahtta kulturdoaimmaide ja eará dábálaš doaimmaide oktiibuot 7 miljovnna kruvnnuin, mas 1,8 miljovnna kruvnnu várrejuvvo gokčat Suodjalusa ráhkkanangoluid Vuođđoláhkaávvudeami 2014 oktavuođas. Suodjalusa dávvirvuorkkáid ja suodjalusmusihkka guoskevaš doaimmat jotkojuvvojit jagi 2012-dási mielde.

Dávvirinvesteremiidda juolluduvvo 8 779 miljovnna kruvnnu
Dávvirinvesteremiid ollislaš ruhtalassáneapmi lea 329 miljovnna kruvnnu. Ođđa meroštallamat čájehit ahte ođđa soahtegirdit šaddet 2013:s máksit 1 781 miljovnna kruvnnu. Jagi 2013 ruhtavárit galget ee. geavahuvvot máksit osiid njeallje F-35 soahtegirdi oppalaš goluin. Golut mat gusket Eanansuodjalusa panservuojániidda, Suodjalusa helikopteriidda, ođđa fatnasiidda ja čáhcevulošfatnasiid ođasmahttimii leat stuorimus prošeavttat mat galget máksojuvvot 2013:s.

Huksehusaid ja ráhkadusaid investeremiidda juolluduvvo 2 072 miljovnna kruvnnu
Našunála opmodat, huksehusat ja ráhkadusat (OHR) árvaluvvo jahkái 2013 oažžut 1 884 miljovnna kruvnnu sturrosaš rámma, ja ollislaš lassáneapmi lea 66 miljovnna jagi 2012 salderejuvvon bušeahta ektui. Sivvan lassáneapmái lea ahte Stáhtaministara kantuvrra sihkkarastindoaimmat Akershusa latnis ja Suodjalusdepartemeanttas gárvánišgohtet ja ruđaid ferte dalle geavahit daidda doaimmaide. Muđui lea ruhtajuolludeapmi heivehuvvon guhkesáiggiplána hástalusaide. Ráđđehusa áŋggirdemiid ovddas davviguovlluin čađahuvvojit mealgat ollu investeremat Davvi-Norggas. Ánddasullo váldogirdišillju buorideapmi, soahtebálvváid orrun- ja boradanbáikkit Beardugoržžis ja ođđa brukka huksendoaimmat Aajrie:s leat ođđa prošeavttat main gollorámma lea badjel 100 miljovnna kruvnnu.

NATO-siskkáldas struktuvrra investeremiidda lea jahkái 2013 árvaluvvon vuolidit 33 miljovnna kruvnnuin ja dát čuohcá erenoamážit Air Command and Control System (ACCS) prošektii Orjješ-Ráissas. Muđui lea áigumuš oččodit áigái soahpamuša Broadcast and Ship-Shore (BRASS) prošeavttain.

Birasdoaimmat
Árvaluvvo geavahit 77 miljovnna kruvnnu čorget báhččin- ja hárjehallanšiljuid ja 50 miljovnna hápmančorgendoaimmaide.