Logaldallan Oslo Militære Samfund báikkis

Logaldallan Oslo Militære Samfund báikkis
Ođđajagimánu 10.b. 2011
Suodjalusministtar Grete Faremo

“Buot maid mii háliidat bisuhit, ferte rievdadit”.  Bill Clinton sánit govvidit bures manne mii geat háliidat gievrras suodjalusa álo fertet jurddašit rievdadusaid birra.

Dan dahkat mii dál Suodjalusas.  Rievdadus. Munnje sosiálademokráhttan lea dušše rievdadusat ja ođastusat mat sáhttet dievasmahttit oadjebasvuođa ulbmiliid buohkaide.  Máilbmi min birra nuppástuvvá.  Mii fertet dahkat dan seammá. Nuppástuhttit, buoridit ja nannet.  Boares áigásaš jurddašeapmi ii buvtte oadjebasvuođa rievddadeaddji máilbmái.

Muhto buot nuppástuhttimat gáibidit sihke láidesteami ja ovdáneami.

Leat go mii doarvái duođas váldán dán barggu? Makkár hástalusat leat vuordagis, ja maid galgat nuppástuhttit boahttevaš áiggi?  Ja áinnas ge  – movt galgat nuppástuhttit hábmet dorvvolašvuođa?
Suodjalus lea maŋimuš jagiid vásihan vuđolaš rievdadusaid. Dál lea áigi dássedis rievdademiide, iige buotbeallásaš ođastusaide.
Ovdáneapmi almmatge gáibida mis áddejumi dan áigái mas eallit ja makkár nuppástusaide lea dárbu  boahttevaš áiggis. Historjjás mii dalle fertet viežžat oahpu.  Dalle lea dárbu geahčastit maŋos guvlui. 

Geahčastagat maŋos guvlui

Mun šadden stáhtaráđđin vuosttas gearddi Gro Harlem Brundtland goalmmát ráđđehusas skábmamánus jagi 1990.  Veahkkeministtarin deattuhin geafivuođavuosttaldeami ja doarjut máilmmi geafimus riikkaid.  Vásihin ahte áimmehis nuppástuhttinproseassat Nuorta-Eurohpás ledje hui guovdilis , ja nu maid NATO ja Norgga suodjalusa vuosttas áigumušat iežaset heivehit ođđa sihkkarvuođapolitihkalaš dillái.

Jurddaš mo dorvvolašvuođapolitihkka lei jagi 1991:

- Duiska fas čoahkkanii
- Warzsawalihttu lei oalát hádjaneamen
- Borgemánus jagi 1991 hehttejuvvui militearaválddigomiheapmi Ruoššas. Riikkas šadde de 15  republihka juovlamánus seammá jagi.
- Šiehtadusat dahkkojuvvojedje geahpedan dihtii daid árvat olu vearjolánaid Eurohpás
- Strategalaš atomavearjjuid geahpedeapmi šiehtadallojuvvui
- NATO geahpedii  dábálaš soahteveaga gearggusvuođa
- Balkanis lassánii eahpedorvvolašvuohta. Dalle álggahuvvui vuosttas duođalaš soahti Eurohpás maŋŋil 2.máilmmisoađi.
-  Irak fallehii Kuwait, ja mii balaimet stuorrasoađi šaddat Persialuovttas.

Olu guovlluin, nu maid Norggas, šattai sáhka heaittihit NATO.  Buorre lihkus lei ovttamielalašvuohta joatkit NATO-ovttasbarggu. Molssaeaktun livčče lean ahte oarjemáilmmi riikkat juohkehaš ovddidit ođđa našunála dorvvolaš- ja suodjaluspolitihka. Dát livčče de váikkuhan Eurohpái eanet sođiiid ja uhcit riikkat livčče ballan ahte stuorit ja fámolaš riikkat livčče sin fallehan.

NATO-ovttasbargovuogit mearriduvvojedje NATO ođđa strategiijas jagi 1991. Seammá jagi mearriduvvui ođastit oarjeriikkaid suodjalusovttasbarggu, sihke struktuvrra ja ráhkadusaid.

Willoch-kommišuvdna mii ásahuvvui Norggas jagi 1990 oaččuhii áigái ovttaoaivilvuođa ahte ovdáneapmi gáibida rievdademiid. Hæren soahteveagas dan áiggi ledje 13 brigáda.  Kommišuvdna evttohii jagi 1992 geahpedit, ja nu šadde 6 brigáda ja 17 iešheanalaš bataljuvnna. Soahtedoaimmahagas njiejai lohku 320.000 soalddáhis 215.000 soalddáhii.

Ođđa áigái

Muhto easkka Bjørn Tore Godal ođđa, politihkalaš vuolggahemiin jagis 2000 álggahuvvui sihke doaimmahusa ja ráhkadusaid nuppástuhttin . Ja nu maiddái digaštallan.
Nugo Godal čállá girjjistis “Utsikter”: Dás lei sáhka logi jagi goarideamis mii bođii oidnosii guovtte láhkái

- Vuosttažettiin čalmmustuvvui ahte finánsaroassu lei šaddan duođalaš maŋŋil olu jagiid systemáhtalaš heajos ruhtajuolludemiiguin ovdalis mearriduvvon suodjalusdoaimmaide
- Dasto son čujuhii man njozet geađgemuvrra gahččan váikkuhusat dohkkehuvvojedje  “Suodjaluspolitihkalaš birrasat gohccájedje tornerosenahkáriin, - ii ge čáppa prinsa sin boktán, muhto balddonas gii almmuhii sidjiide duohtavuođa maid eai háliidan gullat.”

10 jagi maŋŋil leat mii čađahan stuorimus ja buoremus nuppástuhttinproseassa go goassige ovdal Norggas. Mii leat ožžon Suodjalusa heivehuvvon min áiggi dorvvolašvuođapolitihkalaš hástalusaide, sturrodaga dáfus olu unniduvvon ja ráhkadusaid ektui olu rievdaduvvon.  Mis lea soahteveahka mii  lea máškideabbo ja eanet jođašahtti, mii bures doaibmá sihke ruovtturiikkas ja olgoriikkas. Doaibmannávccat leat nannejuvvon ja nannejuvvojit vel eanet maŋŋil guhkesáiggiplána 2009-2012 ulbmiliid ollašuhttimiid.  Guovddážis leat ođasmahttindoaimmat maiguin sáhttit čevllohallat.  Bargiid lohku lassána dárbbašlaš surggiin. Hæren bargoveahka lea lassánan  50% jagi 2005 rájes.

Mii leat heaittihan boares doaimmaid ja huksen sadjái ođđa doaimmaid.  Mis leat ain barggut vuordagis, ja doaibmi guhkesáiggiplána ulbmiliid lea vejolaš ollašuhttit. Lea maid áibbas erenoamáš ahte goalmmát jagi, mii maid lea váttis, ahte guhkesáiggiplána ain doaibmá. Dát govve sihke Suodjalusa ja politihkkariid áigumušaid, mii addá munnje jáhku ahte mii joavdat mollii, ja olahit  plánejuvvon dássejuvvon doaimmaid, struktuvrra ja resurssaid.      

Buorit ustibat

Mii eallit máilmmis gos áitinvuogit álo rivdet. Suodjalusa doaibma lea vuosttažettiin eastadit ja hehttet sođiid. Almmatge oaivvildit máŋggas Suodjalusa deháleamos bargun galgá suodjalit eatnamiid. Muhto dás lea sáhka olu eanet go das! Mii galget suodjalit, gáhttet ja suddjet siskkáldas doaimmaid ja árvvuid man ala min servodat lea huksejuvvon – sisriikkas ja olgoriikkas.

Danne mii dárbbašat bisánkeahtes divaštallamiid boahttevaš ollislaš suodjaluspolitihkalaš hástalusaid birra. Lea giktalus dán namuhit go suodjaluspolitihkalaš digaštallan fas orru šaddan gilvun kruvnnuid alde,  oktan garra digaštallamiid mo organiseret Ruovttusuodjalusa soalddáhiid joavkodásis, ja makkár panservuojániid Suodjalus galgá válljet.

Gos livččiimet mii dál nuppástuhttimiid haga? Mis livčče Suodjalus struktuvrralaš heahtedilis, ja  dohkketmeahttun dustet boahttevaš dorvvolašvuođa- ja suodjaluspolitihkalaš hástalusaid.

Nuppástuhttimis lea eanaš sáhka das ahte earáhuhttit guottuid.

Galbma soahti lei darvánan min jurddašeapmái loahpageahčai jagi 2000-logu, ja ain muittuhuvvot mii ahte dat gávdno.  Dát boahtá ovdan go muhtimat ain vuosttildit heaittihit HV016.   

Mii dárbbašat suodjalusa mii rievdá dorvvolašvuođapolitihka mielde. Olu hástalusat mat čalmmustuvvojedje álgo 1990-logus gustojit ain. Dasa lassin leat boahtán ođđa hástalusat, váikkuhusaiguin maid ferte guorahallat ja maidda ferte gávdnat čovdosiid.

Min áiggi rievdadusat

Mii leat daid maŋimuš guoktelogi jagi vásihan guokte sihkkarvuođapolitihkalaš gopmáneami; Sovjet-uniovdna gopmánii jagi 1991 ja terrorfalleheamit USA vuostá jagi 2001.

Dál, jagi 2011, vásihat ođđa, goalmmát áigeearu. Sihkkarvuođapolitihkalaš nuppástuhttimat maid mii oaidnit, eai leat nu dramáhtalaččat go Warsawa-lihtu ja Sovjet-uniovnna heaittiheamit. Guhkit áiggi vuollái sáhttet rievdadusat šaddat duođalaččat. Kina, India ja Brasil riikkaid ahtanuššan dagaha ahte USA ja oarjemáilmmiriikkaid fápmu dađistaga lonuhuvvo ođđa stivrejeddjiiguin. Mii oaidnit ahte olu máilmmiviidosaš fápmoguovddážat ovdánit, ja USA ja oarjemáilmmi riikkaid fápmu fas hedjona.  Ii leat makkárge vejolašvuohta dán fas máhcahit.  Baicce lea nu ahte ovdáneapmi manná ain johtileabbo.

Dát váikkuha máŋgga láhkai.

Vuosttas: Stuorit  gilvovárra fápmoriikkaid gaskkas. Dát fuolastahttá, danne go dát de sáhttá mielddisbuktit ahte militearafápmu geavahuvvo, erenoamážit unnit riikkaid vuostá.

Nubbi: Stuorit gilvu válddi ja strategalaš resurssaid alde sáhttá lasihit gilvaleami fápmoriikkaid gaskii.    Dálkkádatrievdamat sáhttet mielddisbuktit siskkáldas ráfehisvuođa ja soahpameahttunvuođa, erenoamáš daid máilmmiosiin gos lea stáđismeahttunvuohta ja heajos dilli. Dál juo oaidnit ahte dálkkádatrievdamiid negatiiva váikkuhusat dagahit heđiid ja vuostálasvuođaid muhtun guovlluin, nugo Afrika Horn:s. Davviguovlluin sáhttet bohciidit vuostálas beroštumit jieŋaid-suddama geažil, boahttevaš fievrrádusgeainnuid, guolástusresurssaid, ja oljo- ja gássaresurssaid geažil.  Mii eat dieđe makkár hástalusaid dát addet midjiide boahtteáiggis, ja fertet plánet iešguđetlágan doaimmaid.

Goalmmát hástalus lea atomavearjjuid  lávdadeapmi ja ollilis missiillat daid geavahit. NATO váldočoahkkin njukčamánus Lisboas mearridii doarjut ovddidit ođđa missiilasuodjalusa.

Dihtorfalleheapmi lea njealját duođalaš áitta min rabas servodaga vuostá.  Áiddo dáhpáhuvvan ovdamearkkat leat Nobel-lávdegotti interneahttasiidduid lobihis rahpan, ja Wikileaks čiegus dieđuid almmustahttin. DGT-vuogádagaid falleheapmi lea ođđa vuohki soahtat, mii sáhttá billistit el-rávdnjelágideami, industriproseassaid ja eará dehálaš servodatdoaimmaid ja doaibmamušaid.  Danne ferte dákkár áitagiid vuosttildit sihke siviila ja militeara gaskaomiiguin.

Viđát hástalus lea soahti terrorfallehemiid vuostá. Iešsoardinfalleheapmi Stockholmas juovlamánus, ja terrorplánaid almmustahttin Danmárkkus juovllaid ja ođđajagi gaskkas čalmmustahtii ahte minge  dáppe davviguovlluin lea vejolaš dáinna lágiin fallehit.  Terrorismma lea dehálaš hástalit dorvvolašvuođa geažil, muhto mii eat sáhte álo das ballat ja váruhit. Vearrámus dáhpáhus lea jos riikkaidgaskasaš terrorismmas leat čanastagat atomavearjogeavaheapmái.  Dán rádjái eat leat dan gal vásihan, muhto váruhus lea das.

Dorvvolašvuođa- ja suodjaluspolitihkalaš váikkuhusat

Maid dát mearkkaša midjiide?  Mii vásihat máŋggabeallásaš ja váttis sihkkarvuođapolitihkalaš dili, mii nuppástuvvá jođáneabbo go ovdal. Jos vel Norgga vuostá eai leamaš vel konkrehta áitagat, de fertet mii máhttit hálddašit hárdilemiid ja vuorddekeahtes áitagiid. Dát sáhttet leat unnit militeara falleheamit ja falleheamit maid soahteveagat eai daga, omd. Cyberfalleheamit.  Dákkár falleheamit loavkašuhttet min ja sáhttet  čielgasit áitit min iežamet territoriála oppalašvuođa ja doaibmanfriddjavuođa.

Dát deattuha man dehálaš uhcit riikkaide leat buorit lihtolaččat ja ustibat. Ovdánahttin čájeha maid  nana internašunála riekteservodaga  ja buorredoaibmi oppamáilmmálaš stivrejumi dehálašvuođa.

Hástalusat maid deattuhit našunála doaibmannávccaid dehálašvuođa. Dás lea sáhka ee. ahte mis lea jáhkehahtti našunála doaibmannávccat hálddašit heahtediliid viissis dásis, ja návccat veahkehit NATO oktasaš suodjalusa jos dat gáibiduvvo.

Dálá suodjalusstruktuvra lea buorre vuolggasadjin dustet dán dilis. Našunála gearggusvuođaplánaid ja ollislaš suodjalusa ođđasit guorahallan ja ođasmahttin, kommandovuogádat ja sisaváldinapparáhta  NATO hárjehallamiidda ja soalddáhiid lasiheapmi leat ovdamearkkat doaibmabijuide mat berrejit sajustuvvot. Dál mii leat hábmemin našunála cyberstrategiija.

NATO-váldočoahkkin Lisboas jagi 2010

Norgga suodjalus lea lihttovuođđuduvvon. 2009-2012 guhkesáiggiplána čilge suodjalusa rámmaid ja ulbmiliid ja min vuordámušaid lihtolaččain.  NATO váldočoahkkin skábmamánus lei midjiide vuolggasadjin ain joatkit dorvvolašvuođa hástalusaiguin, nugo ođđa strategalaš plánabarggu ja kommandodoaimma ođastusmearrádusaid.

Iežan sártnis diibmá dás Oslo Militære Samfunn báikkis meannudin mun Norgga guottuid ja gáibádusaid sihke plánabargui ja ođastusaide.  Lean danne hui duhtavaš go váldočoahkkin nu bures meannudii Norgga mearrádusaid. Dasa lassin lei árvat ovttamielalašvuohta viidásat bargui.

- Vuosttažettiin loktejuvvojit oktasaš iešsuodjalusa geatnegasvuođat ođđa strategalaš bargui. Dát lea norgalaš lágasguovlluid doaibmamušaid eavttuid mielde maiguin mii guhká juo leat ráhčan.
- Dasto galgá oktasaš doaibmi plánabargu nannejuvvot suodjalit miellahtturiikkaid eatnamiid.  Dalle mii gievrudat NATO luohttevašvuođa ja beavttalmahttinvuođa ovttastahttit ja jođihit oktasaš árjasuodjalusa Eurohpás. 
- NATO kommandodoammahat galgá bargat eanet regionálalaččat. Dát sáhttá čađahuvvot jos NATO oktasaš váldoguovddážis lea áddejupmi ja máhtu iešguđet miellahtturiikkaid sihkkarvuođa- ja suodjaluspolitihkalaš áššiide. NATO kommandodoaimmahagas galget čanastagat ja ovttabargu áigeguovdilis našunála doaimmahusaiguin.  Ortnet lea de dehálaš beavttalmahttin doaibmabidju ja addá NATOii gealbbu ja doaimmaid mat dat divdna dárbbaša.
-  NATO soahteveahka galgá leat johttisoahteveahka mii galgá sáhttit doaibmat doppe gos lea dárbu.  Dát ođđa áigumuš mielddisbuktá buoret njuovžilisvuođa ja doaibmannávccaid dustet dálá ja boahttevaš sihkkarvuođa hástalusaid. Norga lea vuolggahan dáid rievdadusaid mat galget dahkat NATO eanet beaktileabbo ja seammás hálbbibun uhcit bargoveagain, mii njiedjá 16.000 bargis 9.000ii.

Boahtteáiggis galget NATOs leat guokte oktasaš váldoguovddáža. Jáhkán ahte váldoguovddáš mii dál lea Brunssum báikkis Nederlánddas bisuhuvvo.  Váldoguovddás Davvi-Eurohpás galgá doaibmat guvllolaččat, ja das galgá oktavuohta našunála militeara ásahusaiguin. Dat galgá maid sáhttit jođihit doaimmaid olggobealde NATO lágašguovlluid. 

Sihke Norgga Suodjalusdepartemeanta ja lihttoriikkat barget dál ahte NATO-váldočoahkkima ođastusmearrádusat buktet praktihkalaš bohtosiid.

NATO-riikkaid našunála váldoguovddážat ožžot dehálaš doaimmaid. Dát mearkkaša midjiide hui olu.  Suodjalusa doaibmi guovddáš Bådådjos sáhttá šaddat dehálaš ođđa guvllolaš kommandoásaahussan, ja buoridit NATO áddejumi ja dieđuid davviguovllus.  

NATO dárbbaša ain Joint Warfare Centre mii lea oassi nuppástusdoaimmas. Mun ražan garrasit bisuhit guovddáža ain Stavangeris. Proseassa mii dál lea jođus lea váldočoahkkin mearrádusaid čuovvoleapmi ja galgá mearriduvvot geassemánus plánaid mielde. 

Searvevuohta, davviriikkalaš- ja riikkaidgaskasaš suodjalusovttasbargu

Váldočoahkkima mearrádus viiddidit ja buoridit searvevuođa eará riikkaiguin ja organisašuvnnaiguin lea hirbmat dehálaš Norgii.

Mis leat riikkarájit golmma riikii, ja buohkain lea dahkamuš NATO searvevuođain. Ruoššas lea erenoamáš doaibma NATO-Ruošša Ráđis.  Ruoŧŧa ja Suopma leaba NATO olggobealde ja singuin mis lea eanemus ovttasbargu.

Positiiva ovdáneapmi Ruoššas ja erenoamážit oktasaš rádjesoahpamuš ja NATO ektui addet ođđa vejolašvuođaid.  Dálkkádatrievdamat Arktisas nannejit ain eanet min riikka strategalaš sajusteami. Polajieŋa suddamat sáhttet áiggi mielde earáhuhttit siviila ja militeara skiipajohtalusa  borjjastanminstara davviguovlluin. Davviguovllut leat strategalaččat mávssolaččat Ruššii maid.

Atomavearjjut leat Ruššii ain dehálaččat, ja stuorra oassi vearjjuin gávdnojit min lagasguovlluin. Ruošša lasiha militeara oassálastima ja iežas suodjalusbušeahta. Mii fertet váldit vuhtii dáid beliid plánedettiin suodjalusbušeahta boahttevaš buolvvaide. Dát gáibida vuorddehahtti ja jearggalaš suodjalusa ja sihkkarvuođa man vuođđun lea NATO-miellahttuvuohta ja lagamus lihttoriikkaiguin lagaš ovttasdoaibman.

Norgii lea EO ja ON searvevuohta dieđusge hirbmat mávssolaš. Mii oassálastit EO suodjalusovttasbarggus, ja ON prinsihpat leat vuođđun buot min riikkaidgaskasaš beroštumiide.

Maŋŋil finánsaroasu lea riikkaidgaskasaš suodjalusovttasbargu šaddan ain deháleabbot.

Mii vásihat ahte goluid lassánemiid geažil ii oktage riika okto nagot doalahit našunála ja divrras doaimmaid.  Ovdamearkka dihtii  áiddo dahkkojuvvon fránskalaš-brihttálaš šiehtadus suodjalusovttasbarggu birra.  Davviriikalaš suodjalusovttasbargu čađat buoriduvvo.  Máŋgga dáfus lea  dát ovttasbargu garrasit váikkuhan eará surggiid ovttasbarggu nannejupmái.  

Maŋimuš jagiid lagaš ovttasbargu olgoriikka- ja sihkkarvuođa áššiin, hárjehallan ovttasbarggu buoridit, plánet, hárjehallamat ja oastimat – ii dušše Nato siskkobealde, muhto davviriikkain – dát barggut joatkašuvvet maiddái boahttevaš jagiid.  Buorre davviriikkalaš ovttasbargu galgá lassin eará doaimmaide.

Dál ii leat áigeguovdil sierra davviriikkalaš solidaritehtajulggaštussii militeara veahkkelohppádusaiguin.  Ráđđehus almmatge meannuda solidaritehtajulggáštusa, dainna  dovddastemiin ahte ođđa eahpemiliteara sihkkarvuođa hástalusat lassánit. Mearkkašan veara lea  ahte NATO searvevuohta ja davviriikkalaš suodjalusovttasbargu maŋimuš 20 jagi lea sakka rievdan.

Norgga suodjalusas lea viiddis riikkaidgaskasaš ovttasbargu olu surggiin, ja olu ovttasbargoguimmiiguin. Geađgejuolgin lea NATO ovttasbargu. Norggas lea ovttasbargu njuolga lihttoriikkaiguin dahje lihttoriikkaid joavkkuiguin, ee.Davvimearaovttasbarggu bokte. Ovttasdoaibman iežamet davviriikkalaš gránnjáiguin dáhpáhuvvá NORDEFCO bokte.  Ja áidna riikan EO olggobealde lea mis ovttasbargošiehtadus Eurohpálaš suodjalusdoaimmahagain, EDAin.

Diibmá bovdejin, brihttalaš bargoskihpára dáhtu mielde, čoahkkimii Osloi mas oasálaste buot davviriikkat ja báltalaš riikkat, maiddái Puola,  Duiska ja Stuorra-Británnia.  Nederlánda maid háliida oasálastit dán lágan čoahkkimiin boahttevuođas. Dál mii digaštallat mo dán áigumuša fievrridit ovddasguvlui. Soaitit ovttastahttit jurdagiid ja ovddidit ovttasbarggu mas leat mielde davviriikkat ja davvi-Eurohpá lihttoriikkat.  Doppe gos Norggas lea suodjalusovttasbargu eai gávdno vuostálasvuođat iešguđet arenaid gaskkas. Áigeguovdilis ovttasbargu sáhttet leat militeara doaimmat, hárjehallamat, oahppu, hárjehusat ja operašuvnnat.

Atomavearjjut, missilsuodjalus, vearjogeahpedeapmi

Buorit ustibat.  Ii makkárge vearredahku olbmuid vuostá ja min sivilisašuvnna vuostá leat váraleabbo go atomavearjjuid geavaheapmi. Álo fertet čielgasit almmuhit olgomáilbmái: Mii eat hálit dákkár vearjjuid.

Lean danne duhtavaš go strategalašplána  vuosttas gearddi mearridii ahte NATO bargun lea dahkat vearjutkeahtes máilmmi.  NATOs galgá eanet dadjamuš áššiide mat gusket vearjogeahpedeapmái,  vearjoleavvamii ja vearjodárkkástussii. Ráđđehus váldá dán ášši hui duođas.  Dál go START-šiehtadus lea dohkkehuvvon áigut mii hoahpuhit barggu geahpedit ja heaittihit oanehis ollilis atomavearjjuid. Dán lágan atomavearjjut leat ain stuora uhkádussan sihkkarvuhtii.

Váldočoahkkin lea mearridan ahte NATO galgá ain ovddidit territoriála missilsuodjalusvuogádaga vuosttaldit ballistalaš missiila áitagiid.  Dát mearkkaša ahte vuogádat maid NATO  juo lea ásaheamen ja maid soahteveagat sáhttet geavahit, galgá maid guoskat lihttoriikkaid eatnamiidda ja álbmogiidda. Norga deattuha ahte dákkár suodjalusvuogádat galgá geavahuvvot duođalaš áitagiid vuostá,  ahte lea goluidseasti ja sihkkarvuođa gáhttejeaddji buot miellahtturiikkain. Ráđđehus lea ovdal leamaš eahpesihkkar ovddeš amerihkálaš rakeahttasuodjalus plánaide. Dálá mearriduvvon missiilasuodjalus lea vuođđuduvvon NATO bokte ja dasa leat čatnon lihttoriikkaid kommando- ja dárkkástusvuogit. Dát doarju lihttoriikkaid oktasaš sihkkarvuođa vuođđoprinsihpaid, masa mis Norggas lea stuorra beroštupmi.  Lea positiiva ahte lihttoriikkain lea ovttamielalašvuohta ja go Ruošša lea vel mielde, de mii nagodat ovddidit rakeahttasuodjalusa Ruoššain ovttas.  Dát lea eanet go mii duosttaimet jurddašit moadde jagi dás ovdal.  Muhto eat galgga goassige vajáldahttit ahte ii beaktilis suodjalus ge sáhte buhtadit buriid diplomáhtalaš riidduidčoavdinvugiid.

Váldočoahkkin mearridii maid ollislaččat guorahallat lihttoriikkaid politihka suodjalusa ja atomavearjjuid ektui, ja mun áiggun Norggas joatkit barggu ovddidit norgalaš politihka dán oktavuođas.

Afganistana

NATO dárbbaša riikkaidgaskasaš suodjalusdoaimmaide systemáhtalaš ja ollislaš oktasaš áddejumi.  Dilli Afganistanas čájeha man gáibideaddji bistevaš politihkalaš čovdosiid sajáiduhttin lea. 

Riikkaidgaskasaš servodat ja Afganistana eiseválddit čuvvot mielde politihkalaš proseassaid dássálagaid militeara doaimmaid – eai gávdno ovttaskas militeara čovdosat Afganistanas.  Lea dárbu áŋgiruššat buoridit ekonomiija, sihke Afganistana ja riikkaidgaskasaš servodaga bealis. Lea maid dehálaš árvvoštallat sihkkarvuođa hástalusaid guvllolaš oktavuođas mas Pakistanas erenoamážit, muhto maiddái Indias lea dadjamuš. Dát čilgejuvvui munnje hui dárkilit go ledjen mátkis juovlamánus Pakistanas ja Afganistanas.

NATO ja Afganistana eiseválddit duođaštedje váldočoahkkimis Afganistana soahteveagaid ulbmiliid váldit sihkkarvuođaovddasvástádusa olles Afganistanas ovdal jagi 2014. Jurddašeapmi mo sirdit sihkkarvuođa ovddasvástádusa – nu gohčoduvvon sirdin  -  galgá ain joatkkašuvvat, muhto ulbmil lea ahte afganistanlaččat giđđat 2011 álgigohtet badjelasaset váldit ovddasvástádusa muhtun guovlluin.  Afganistanlaččat ovddasvástidit juo sihkkarvuođa Kabulas. Sirdin ii okto mearkkaš ahte NATO-soahteveahka geassáda.  NATO ja afganistanlaš  eiseválddit vuolláičálle váldočoahkkimis šiehtadusa joatkit guhkesáiggi sihkkarvuođaovttasbarggu maiddái maŋŋil jagi 2014.  

Mis galgá ain guhkesáiggi áŋgiruššandoaibma, ja seammás fuolahit ahte norgga soahteveahkaoassi  heivehuvvo dárbbašlaš doaimmaide.  Dađi mielde go afganistanlaččat čađahit iešheanalaš operašuvnnaid, galgá NATO eanet duogábealde ja das galgá de eanet doarjun rolla. Norga lea buvttehan guhkás oahpahit Afganistana soahteveaga Faryabas:s. Min soahteveahka áŋgiruššá ovddidit návccalašvuođaid guhkit áigái.
Lea mearriduvvon ahte Norgga soahteveahka galgá joatkit doaimmaidis seammá dásis jagis 2011, muhto doaibmabijuiguin mat buoridit oahpahussuorggi ain eanet.

Áiggun maid rápmot norgalaš soalddáhiid Afganistanas ja militeara ja siviila jođiheaddjit geaid gallestallen rámidedje sin. Mun lean hui čeavlái dainna mo min soalddáhat doibmet doppe.

Doaibma Afganistanas  lea hástaleaddji – erenoamáš Hærenii. Nuppástuhttin proseassa mii dál čađahuvvo Suodjalusas nanne dan.

Ođđa guhkesáiggiplána

Lean ságastan sihkkarvuođa áitagiid birra min birasriikkaiguin. Lean maid čujuhan ahte NATO ain doaibmá geađgejuolgin min sihkkarvuhtii. Ođđa strategalaš áigumušat ja ođđa kommandodoaimmat dahket lihttui álkibun čoavdit ođđa hástalusaid.

Vuođđun guhkesáiggiplánabargui lea NATO-miellahttuvuohta. Mii leat earáhuhttán ja nuppástuhttán iežamet suodjalusa čoavdin dihtii dálá ja boahttevaš hástalusaid. Dát lea midjiide buorre vuolggasadjin boahttevaš rievdadusaide.

Ovdáneapmi ovddasguvlui čađahuvvo guhkesáiggiplána vuođul, maid Ráđđehus áigu ovddidit Stuoradiggái jagi 2012. Mii čuovvolat mearrádusaid váldit atnui ođasmahtti guhkesáiggiplána nu go almmuhuvvui dálá guhkesáiggiplánas. Dálá Stuoradiggi, oažžu nugo ovddit Stuoradiggi, vejolašvuođaid divaštallat rámmaid Suodjalusa ovdáneapmái.  

Áiggun viidáset fievrridit dan vieru ahte bajitdási perspektiivva ovddidit Stuoradiggái. Politihkalaš mearriduvvon guhkesáiggiplánat čielga ulbmiliiguin leat dehálaččat sihkarastit guhkesáiggidoaimmaid ja oažžut doarjaga suodjaluspolitihkkii.  Dat lea maid mearrideaddjin stivremis suodjalussuorggi beaktilit ja dohkálaččat.   

Muhto mii eat galgga almmuhit olles Suodjalusa doaimmaid álggu rájes juohke guhkesáiggiplánas. Boahtte ja boahttevaš guhkesáiggiplánain sáhttit mii guorahallat áššiid maid ollislaš  rámmaid siskkobealde dárbbaša heivehit dahje maid bajitdásis ferte mearridit.  

Suodjalushoavdda doaibma guhkesáiggiplánemis

Suodjalushoavdda doaibma lea rievddatkeahttá ođđa plánamodeallas – son ovddida ain iežas sorjjasmeahttun suodjalusfágalaš neavvagiid.  Su rávvagat leat guovddážis ođđa guhkesáiggiplána barggus.  Mun lean áiddo sádden suodjalushovdii rámmačállosa dán birra.  Boahttevaš mánuid son jođiha proseassa man boađusin leat bienalaš suodjalusfágalaš rávvagat ođđa guhkesáiggiplána ektui.

Suodjalushoavdda doaibma bajimus suodjalusfágalaš ráđđeaddin lea rievddakeahttá – háliidan cealkit ahte su doaibma lea ain deháleabbo go ovdal. Suodjalusfágalaš rávvagat leat mávssolaččat  go daid geavaha ovttas politihkahábmemis.   

Guhkesáiggiplána bargu galgá leat govda ja fátmmasteaddji proseassa. Suodjalushoavda seaguha iežas organisašuvnna iskat hástalusaid ja guorahallat čovdosiid. Fágaorganisašuvnnat ja dutkanbirrasat oasálastet proseassas. Mun háliidan vuđolaš duogášdieđuid rávvagiidda maid galggan ovddidit Stuoradiggái giđđat boahtte jagi.

Boahtte guhkesáiggiplánas leat temát mat dál orrot áigeguovdilat: 

• Maid mearkkaša lihtolaččaide NATO ovddideapmi ja Suodjalusa ođasmahttin   
• Mo galgat mii hálddašit hástalusaid ruovtturiikkas ja olgoriikkas buoremus lági mielde? Dán oktavuođas berre gáddesuodjalus meannuduvvot erenoamážit, vai lea vejolaš plánas mearridit čielga ja guhkesáiggi áigumušaid gáddesuodjalussii
• Ođđa soahtegirdit ja Áibmosuodjalussii vuođđostruktuvra

Áiggošin vel eanet cealkit ovdáneaddji doaimmaid birra guhkesáiggiplánas.

Buorre  čiegusvákšun

Mis galget álo leat ođđaseamos dieđut. Mii áigut ain nannet čiegusvákšundoaimmaid ja vuoruhat dán boahttevuođas.  Suodjalus, ja áinnas  Čiegusvákšun almmuha dieđuid dađistaga ja addá buori gova davviguovlluin, maiddái  olgoriikkaguovlluin gos oasálastit. Dát addá midjiide áddejumi ja vuorddehahttivuođa dákkár doaimmaide.

Dasa lassin mielddisbuktá čavgadis čanastagaid iežamet deháleamos lihtolaččaide. Almmolaš beroštupmi lea stuoris dán suorggis. Lean danin bivdán Čiegusvákšunbálvalusa hoavdda hábmet eahpegraderejuvvon áittaárvvoštallama veahkkin vai olbmot leat buorebut čuvgejuvvon go almmolaččat digaštallet gustovaš sihkkarvuođahástalusaid birra. Dát ilbmá dán jagi mielde.

Áibmosuodjalus – ođđa soahtegirdit ja váldodoaimmahus

Áibmosuodjalusa ođđa soahtegirdit gokčet strategalaš doaimmaid dárbbuid, ja ođđa maritiibma helikopterat leat boađi boađi. Dasto leat mearridan oastit ođđa F-35 soahtegirdiid ja dál plánet oastimiid.

Ráhkis guldaleaddjit – ođđa soahtegirdiid háhkandoaibma bistá boahtte logi jagi.  Dat lea stuorimus oktagaslaš soahtegirdiid háhkan min historjjás. Oktage ii galgga hirpmástuvvat jos duollet dállet šaddet rievdadusat ja heiveheamit.  Ja eatge galgga hirpmástuvvat jos áššit maŋiduvvojit dahje jos šaddat diŋgongirjjiid rievdadit: Mii dárbbašat ođđaáigásaš soahtegirdiid.  F-16 girdit heaittihuvvojit moatti jagi siste. Norga ii sáhte fállat boahtte buolvvaide suodjalusa soahtegirdiid haga. 

Soahtegirdit ja Áibmosuodjalusa váldodoaimmahus leat guovddážis ođđa guhkesáiggiplánas  – na, dat šaddá deháleamos doaibma masa Stuoradiggi bovdejuvvo mearrideaddjin go plána ovddiduvvo.      

Ráđđehus ii leat meannudan báikki soahtegirdiide.  Jagi 2009 čavčča rájes lea Suodjalusdepartemeanta čielggadan iešguđetlágan molssaeavttuid; namalassii Bådådjo, Evenášši ja Ørland ja lotnolasvuođaid dáid báikkiid gaskka.

Mii eat sáhte sirret soahtegirdiid eret Áibmosuodjalusa  váldodoaimmas. Áibmosuodjalusas leat dál gávcci girdi- ja áibmosuodjalusstašuvnna. Dasa lassin lea Áibmosuodjalusas guokte skuvlla ja golbma helikopterdoaimmahusa. Oktiibuot 13 báikki militeara doaimmaiguin. Vuosttažettiin lea dát historjjálaš árbbi boađus ja ii govvit  Áibmosudjalusa dálá dárbbuid. Váldodoaimmahusa lea maid divrras jođihit.

Vel oktii čujuhan dán sártni historjjálaš álgui. Muhtimin lea dárbu bidjat návccaid dahkat čielga mearrádusaid amas darvánit vássánáigái. Áigi lea láddan Áibmosuodjalusa váldodoaimmahusa  nuppástuhttit. Lunddolaš vuolggasadjin lea ođđa soahtegirdiid oastimat ja guorahallat ja ođasmahttit olles Áibmosuodjalusa.

Gáddesuodjalus

Eará dehálaš temá ođđa guhkesáiggiplánas lea soahteveaga boahtteáiggi doaimmat ja ráhkadusat.  Farga logi jagi leat mii veahkehan moalkás ja váttis operašuvnnaid Afganistanas. Lea soahteveahka mii lea guoddán daid losimus nođiid.

Hástalussan šaddá oažžut áigái soahteveaga mii duhtada oktasaš suodjalusa gáibádusaid,mii seammás lea áigeguovdil ja sáhttá hálddašit riikkaidgaskasaš heahtediliid.  Dákkár guovttegeardásaš  ulbmil lea gáibideaddji. Muhto lea dárbu hálddašit goappaš beliid, sihke gealbooktavuođas ja doalahan dihtii gáddesuodjalusa mearkkašumi.

Áŋgiruššamiid olgoriikkas ferte vihkkedallat našuvnnalaš dárbbuid ektui. Jos veahkki dárbbašuvvo guhkit áigái, de dat ferte leat dan dásis ahte ii geahnohuhte soahteveaga mii fas váikkuha soahteveaga doaibmannávccaide.  Buot beliid Suodjalusas ferte geavahit, erenoamáš riikkaidgaskasaš heahtedilis mii gáibida guhkit áiggi bistevaš oassálastima.

Seammás fertet muitit ahte min doaimmat Afganistanas maiddái galggašedje olahit eará mearriduvvon ulbmiliid:

- Veahkehit dássedit guovlluid mat sáhttet dagahit stuora internašunála ráfehisvuođaid ja sođiid.
- Terrorismma vuosttildit.
- Veahkehit go ON ja NATO min dárbbašit.    

Ruovttusuodjalusa ektui lea Kvalitehtaođastus mearridan rámmaid ođđaáigásaš ruovttusuodjalussii mii galgá ain doaibmat váldocaggin norgga Suodjalusas. Dás ovddasguvlui ferte sihkkarastit buoret hárjehallamiid ja nu buriid beavttálmahttindoaimmaid go vejolaš.

Mearrasuodjalus

Min mearraguovlu lea  viđa gearddi stuorit go eanaguovlu. Danne háliidan nanu mearrasuodjalusa. Ja dat lea mis.  Jagi 2011 lea Norggas Eurohpá ođđaseamos mariidna. Mearrasuodjalusas leat doaibmannávccat čoavdit váttisvuođaid

Barentsábis seammá go Adenluovttas.
Mearrasuodjalusa nubbi stuora hástalus guoská čáhcevuolefatnasiid investeremiidda. Dán oktavuođas áigut mii gáibádusaid ektui vuđolaččat guorahallat ja čielggadit ja áiggemuni dahkat rivttes mearrádusaid.

Ođđa guhkesáiggiplána galgá deattuhit mo mii buoremus lági mielde sáhttit joatkit iežamet áigumušaid jođihit nu buori mearrasuodjalusa go vejolaš.   

Siviila-militeara ovttasbargu

Dán áiggi ođđa áitagat nugo dihtorfalleheamit ja terror, gáibidit maid áibbas ođđa siviila-militeara ovttasbargoáŋgiruššama. Min ođđaáigásaš servodat lea hui rašši. Dát guoská maiddái iežamet soahteveaga doaibmannávccaide.  Danne lea deháleabbo go goassige ovdal ovttastahttit siviila ja militeara gaskaomiid. Mii fertet sihkkarastit ahte mis gávdnojit doaibmi ovttasbargovuogit militeara ja siviila surggiid gaskka. Guorahallamis mii áiddo lea dahkkojuvvon bohte ovdan dárbbut maid mii dál árvvoštallat.

Veteránat

Ovdal go loahpahan, de áiggun moadde sáni dadjat maŋimuš vahkuid mediabeaggimiid birra. Ii mihkkige leat mu váimmu lagat go ahte min soalddáhat galget oažžut dan doarjaga ja dohkkeheami maid sii ánssášit. Sii galget beassat vásihit ahte mii váldit vára sis, ovdal, suodjalusas,  ja maŋŋil go suodjalusas leat geargan. Danne lea dát ráđđehus meannudan veteránaid dili áibbas eará láhkai go ovdal.  Jagi 2005 rájes leat lávkestan čiežamiilla!

Medias beaggá eanaš garvinsuttut. Ja dát ii leat imaš.  Go mii garrasit čuvget áššiid mat guhká leamaš seavdnjadasas, de ihtet bajás ovddeš áiggi goarideamit.

Mii leat bargamin dáid áššiiguin. Ja in atte vuollái ovdal go buot ásahusat ja suorggit leat ožžon dárbbašlaš dieđuid áimmahuššat soalddáhiid dárbbuid ja vuoigatvuođaid.  Dát guoská Suodjalussii, siviila dearvvašvuođabálvalussii, NAVii, Stáhta penšuvdnakássii, gielddaide ja fástadoaktáriidda. Vaikko vel Suodjalus lea dehálaš bargoaddi, de almmatge lea servodaga ovddasvástádus fuolahit ahte roasmmuhuvvon soalddáhat soađi geažil ožžot veahki, divššu ja buhtadusa .

Loahpas galgá čielggas ahte mun dovddastan ahte gávdnojit olbmot geat dovdet ahte sii eai leat ožžon dan veahki maid dárbbašit.  Mun deaivvadan bargiiguin geainna leat leamaš váttis dilli, muhto almmatge leat duhtavaččat dainna vehkiin maid Suodjalus ja muđui servodat lea addán.  Go dán lean dadjan, de dieđán bures ahte go okta vásiha beahttima servodaga bealis de lea okta menddo olu. 

Jos vel olu lea dahkkon, de lea ain olu barggakeahttá. Olusat leat gierdameahttumat ja ádden dan bures. Mun lean maid gierdameahttun. Mii leat máŋggas geat galgat ovttasbargat vai lihkostuvvat.  Muhto de lea dehálaš fuomášit áššiid mat ollašuvvet  – ii dušše váilivuođaid.

Loahppa

Ferten čoahkkáigeassit. Nu go 20 jagi dás ovdal, de vásihat vuđolaš nuppástuhttimiid internašunála sihkkarvuođa áššiin.  NATO ođđa strategalaš áigumušat govvejit dáid rievdadusaid maid váldočoahkkin doarjjui vuđolaččat.

Ođastusa mearrádusat addet vejolašvuođa nannet ovttasbarggu gaskal Norgga suodjalusa ja NATO militeara doaimmaid. Finánsaroassu váikkuha, ja ovdáneapmi muđui, ahte iežamet suodjalus ja davvi-eurohpálaš lihtolaččat ja davviriikkat ožžot vejolašvuođaid bargat lahkalagaid. Dákkár vejolašvuođaid galgat ollásit geavahit. 

Praktihkalaš doaibmabijuid ja ođđa guhkesáiggiplána bokte fertet fuolahit ahte bohtosat ilbmet  našunála suodjalusa doaimmaid bokte ja suodjalusplánain.
Strategalaš mearkkašupmi min lagašguovlluide lassána dás duohko. Áigumuš lea ahte iežamet lihttovuođđuduvvon árjasuodjalus galgá eastadeaddji iežamet lagašguovlluin, ja seammás dehálaš veahkkin hálddašit internašunála heahtediliid.
Danne joatkit nuppástuhttit. Dát gáibida politihkalaš dáhtu ja ásahusas nuppástuhttinnávccaid. Dieđán maid ahte rievdadusat leat gáibideaddji sihke Suodjalussii ja olbmuide muđui, muhto nuppástuhttinnávccat oaččuhit áigái dorvvolašvuođa.

Mii galgat buoret áiggi go ovdal geavahit nuppástuhttimiidda   - dainna oadjebasvuođain ahte vuđolaš rámmat leat juo sajis.

Mii dárbbašat divaštallamiid suodjalusa birra vai álbmot ádde ja dohkkeha nuppástuhttindárbbuid. Vuosttas bahkun ollašuhttimis lea rabasvuođa deattuhit ja bures divaštallat Suodjalusa ovddidan doaimmaid.

Mii galgat nuppástuhttit dainna lágiin ahte vára váldit olbmuid organisašuvnnas.  Buorre ovttasbargu organisašuvnnaiguin lea guovddážis sihkkarastimis virkos ja gievrras suodjalusa maiddái boahttevaš jagiid. Fágapolitihkalaš ovttasbargu lea duođašteaddjin otná ođđaáigásaš, gealbojođihuvvon ja bures ráhkkanahttojuvvon suodjalussii čoavdin dihtii boahtteáiggi hástalusaid.