Sijti Jarnge — Aarborte. Seminare saemien gielen jih identiteten nænnoestimmien bijre, uvtemes Helgelaantesne jih Västerbottenesne, tsiengelen 25.- 26. b. 2007.

Buerie biejjie!

Voestegh tjoerem gaatelassjedh ihke manne tjoerem daaroestidh dan diehre im manne åarjel-saemien maehtieh.

Manne sijhtem gijhtedh ihke dijjieh mannem bøøridh daan seminarese. Manne edtjim daesnie dæjman årrodh, bene idtjim buektehth girte-tjåadtjoehtimmien gaavhtan. Dannasinie leam joekoen geerjene ihke manne leam daesnie daelie.

Dah aamhtsh mah dijjieh edtjede digkiedidh daennie Sijti Jarngesne leah vihkeles mijjen saemide. Seminarh, goh daate, lea åajvoeh sijjieh gusnie saemieh maehtieh gaavnedidh jih tjaånghkenidh. Almetjidie mah iedtjem utnieh dejtie gyhtjelasside, dejtie lea aevhkies ektesne båetedh digkiedidh.

Daate voestes lehkie lea gielen jih identiteten bijre. Munnjien giele lea joekoen vihkeles, dovne mov kultuvrelle identitetese jih fierhten beajjetje jieledisnie.

Mijjieh daejrebe saemien giele lea jienebh dajvine unnebe-våårtege orreme, jih jijnjh saemieh eah leah gielem maana-baeleste åådtjeme. Manne vienhtem daejnie dajvine lea joekoen vihkeles saemien-gielem vihth åvtese lutnjedh.

Reerenassen vuepsie lea åarjel-saemien goh jielije gielem gorredidh. Daate barkoe mij lea dorjesovveme muhteste åarjel-saemien øøhpehtimmie hiejmeskuvlesne daennie Aarportesne, Elgåen byjjehtimmie-jarngesne jih Rørosen dajvesne, lea daennie aktemieresne vihkeles.

Manne sijhtem åvtese vaeltedh dah ektiebarkoe-latjkoeh Saemiedigkien jih Fylhketjielti gaskem, åarjel-saemien dajvesne. Daate akte vihkeles dirrege jis edtja saemien kultuvrem, gielem jih ektievuekiejielemem nænnoestidh jih vååjnesisnie darjodh. Daennie latjkosne dellie Saemiedigkie , Noerhtelaante, Noerhte-Trøøndelaage jih Åarjel-Trøøndelaage jih Hedmarhke åeliedamme eadtjohkelaakan diedtem ektesne vaeltedh, åarjel-saemien kultuvrem jih ektievoetem vaarjelidh jih evtiedidh.

Snåasen tjielte lea syøkeme sæjhta meatan årrodh reeremedajvesne saemien gielese.

Reerenasse ij leah annje ohtsemem gietedalleme. Manne sijhtem læjhkan jiehtedh manne tuhtjem hijven Snaåse dam sillem vaalteme, jih numhtie vuesehte dah sijhtieh åarjel-saemien gielem prijoriteredh jih vaarjelidh.

Mijjieh veasobe aktene guhkies laantesne, guhkies gåhkaldahkigujmie, jih mijjieh saemieh daamtaj utnieh mijjen jielemh jih mijjen voejnesimmie-viermie laanteraasti rastah. Daate gujht stoerre haestemh vadta jis edtja murriedimmiem damtedh dovne laantese, dajvese jih kultuvrelle ektievyøkese.

Gosse edtja åarjel-saemien gielem åvtese lutnjedh, jih kultuvren jih identiteten gaavhtan, dellie lea joekoen vihkeles almetjh laanteraasti rastah ektesne berkieh, dovne muhteste lohkehtimmie-soejkesjidie jih kultuvredarjomidie.

Daennie aktemieresne dellie dah saemien kultuvrejarngh, goh Sijti Jarnge jih Saemien Sijte , goh modtovrh daennie åarjel-saemien kultuvrebarkosne. Staate-raerie aaj ååntjestalla åarjel-saemien kultuvrem evtiedimmienuepieh vedtedh, jih daennie aktemieresne sijhtebe vuepsieslaakan barkedh juktie Saemien Sijte åådtje altese gåetiem stueriedehtedh daennie Stoerredigkieboelhkesne.

Lissene dah kultuvrejarngh sijhtieh vihkeles gielese jih kultuvrese årrodh, dah aaj sijhtieh jieleme-evtiedæmman goh faamoejarngh saemien dajvine årrodh. Harald Baltoen åssjaldahkh akten maahtoe-jarngen bijre lea daennie aktemieresne vihkeles.

Reerenasse daelie aarvoe-skaepiedimmie provgrammine jielemesaktanimmide saemien dajvine barka. Mijjieh sijhtebe jielemesjiehtesjimmide gorredidh, mah leah saemien kultuvrese vihkeles, jih buerebe nuepieh miehtjiejielemidie , vuelkemejielemidie jih vytnesjæmman vedtedh., aaj ektine jeatjah darjoejgujmie. Mijjen dan jijnjh gieltegs jieleme-evtiedimmienuepieh dovne mijjen kultuvren jih byjresken gaavhtan mijjen dajvine.

Vuesiehtimmien gaavhtan lea Byrkije bearkoe daennie Aarbortesne akte dagkeres hijven prosjekte. Ragnhild Sparrock Larsen jih altese gaalla bovtsenbearkoem jijtsistie båatsoste stealladieh jih dejtie dorjesidie bovrine jih beapmoesijjine duakasåvva. Naemhtie maahta jaetjebigujmie åajvoe-laakan åarjel-saemien tradisjovnh juekedh jih jielijedarjodh, jih manne aavoedem dan bijre vielie daennie seminaresne govledh.

Reerenassen noerhtedajve-straategijesne tjåådtje mijjieh edtjebe mijjen joekoen diedtem vaeltedh aalkoe-almetji reaktide. Reerenasse sæjhta dåarjodh guktie dah saemien institusjovnh buerebe barkoe-faamoem jih maahtoe-tseegkemem åadtjoeh, jih aaj veanhta vihkeles sjiehteladtedh guktie dah institusjovh maehtieh eadtjohkelaakan meatan årrodh gaskenasjovnale barkosne.

Jienebh saemien institusjovnh leah meatan sjidteme aktene aalkoe-almetje-nedteviermesne

noerhte-dajvine, jih Arran edtja dam reeredh.

Manne daajram dovne Sijti Jarnge jih Saemien Sijte leah bøøresovveme daan nedtevearman, jih manne håhkoem numhtie sjædta.

Aalkoe-almetje-nedteviermie sæjhta joekoen vihkeles årrodh maahtoedarjomasse jih maahtoe-evtiedæmman saemide jih aalkoe-almetjidie. Evtiedimmie noerhtedajvine, jih guktie vearolde jorkesåvva leah stoerre haestemh saemide jih aalkoe-almetjidie, jih jis edtja dejtie haestemidie dåastoehtidh dellie stoerre dotkemedaerpiesvoetem sæjhta årrodh, dovne jielemidie jih ektievoetide.

Ektiebarkoe dah saemien institusjovni gaskem, sæjhta faamoem jih nuepieh vedtedh dejtie stoerre haestemidie dåastoehtidh.

Gosse soptsestem dotkemen bijre, dellie sijhtem neebnedh dam orre saemien dotkemeprogrammem Nøørjen dotkemeraereste, jih daelie dihte programme lea govlehtimmesne departementinie.

Dejnie annjebodts provgrammetjaaleginie lea åajvoeh-laakan barkeme jih dihte

vuesehte mah leah saemien dotkemedaerpiesvoeth jih guktie edtja dej vihkelommes dotkemeaamhtsi gaskem prijoriteredh.

Daate vuesehte jienebh saemieh edtjieh skreejresovvedh saemien dotkemasse båetedh, jih aaj eadtjalgovvedh saemien gielem dotkemisnie nuhtjedh. Joekoen sjollehke ihke dennie provgrammesne åvtese buakta daate aaj dotkemem dååjre mij lea åarjel-saemien gielese sjiehteles.

Jis edtja ektiebarkoem saemieh gaskem jih laanteraastaj rastah nænnostidh, dellie vienhtem IT jih gaskestallemeteknologije leah gøøkte tsiehkiebaakoeh. Dovne gieleøøhpehtimmiem jih skuvlelohkehtimmiem maahta gaskeviermen tjirrh åadtjodh, jih saerniestimmiegalkeme ektiebarkoem aelhkebe dorje

Stoerredigkie jih Reerenasse vuartasjieh guktie dagkeres øøhpehtimmie-nedtigujmie gåarede, jih mijjieh sijhtebe abpe dajve Aarborteste Elgåese edtja buerie øøhpehtimmiesijjieh åarjel-saemien gielesne åadtjodh.

Manne sijhtem neebnedh jienebh departementh jih Staateministeren kontovre daelie utnieh saerniestimmieh saemiengielesne dej gaskeviermiesæjrojne. Jeenjemes lea noerhte-saemien, bene Reerenasse aaj sæjhta luvle-saemien jih åarjel-saemien nuhtjedh. Manne sijhtem aaj åvtese buektedh gaskeviermie lea hijven gosse edtja saerniestimmieh geerjehtidh, aaj åarjel-saemien kultuvren jih institusjovni bijre.

Jirreden edtja lehkiem sijjienommi bijre saemien-gielesne åarjel-saemien dajvesne årrodh.

Mov lea jielemedaajroe sijjienommigujmie Romseste, gusnie aerebi lij traakestimmieh jih naa åavroes aamhtse.

Dam-daalah gujht almetjh haarjanamme sijjienommigujmie, jih dah eah daelie dan tjarke sijjienommide vuastalestieh.

Mov lea stoerre jaahkoe saemien gielem sijjienommi tjirrh vuesiehtidh, jih vienhtem daate akte vihkeles råajvarimmie saemien identitetem jih ektievoetedomtesem nænnoestidh.

Minngemes dle sijhtem åvtese buektedh mijjen Ofelas-prosjekte, gusnie saemien noerh geajnoem vuesiehtieh jih nuhtjesuvvieh goh maahtoe-geerjehtæjjah, jih darjoeh guktie dihte saemien vååjnedimmesne sjædta.

Prosjekte eelki jaepien 2004, jih vååjneme goh akte ipmerijhken aavrehke prosjekte årrodh.

Dah tsieglh leah guessine feeleme skuvlide jih siebriedahkide abpe laantesne jih naemhtie riekte voejnesamme jih soptsestamme daaroen noerigujmie, dej aarke-biejjiesijjine

Daan jaepien tsieglh leah dam saemien aalfabetem gaskevearman biejeme, gusnie maahta soptsestimmieh dovne noerhte-saemien, luvle-saemien jih åarjel-saemien goltelidh.

Gosse Staateraerie orresth aktem skuvlem Oslovisnie lij guessine, dellie aaj åadtjoeji dam saemien aalfabetem mijjen tsiglijste lieredh. Prosjekte vuesehte guktie maahta hijven saerniestimmieh saemien kultuvren bijre almetji tjirrh buektedh. Hohke leah dan jijnjesh dan prosjekten mietie gihtjeme, guktie daate prosjekte lea gihtjeme vielie beetnegi mietie, ihke dah sijhtieh vielie minnedidh, uvtemes maadthskuvlide.

Daate munnjien vihth diekie buakta, dagkeres tjaånghkoesijjieh goh daate seminare. Manne aavoedem daesnie årrodh daejtie gøøkte biejjide.

Mijjieh libie daelie aalkeme Stoerredigkie-bievneminie saemie-politihken bijre barkedh, mij mijjieh rååresjibie åvtese biejedh Stoerredægkan tjakten 2007. Bievneme sæjhta diejveldidh jih vuesiehtidh daan Reerenassen saemiepolitihke, jih aaj sæjhta vihkeles aamhtsh jih råajvarimmieh åarjel-saemien dajvesne bæjjese lutnjedh.

Dennie aktemieresne mijjieh sijhtebe gaskestallemem jih vuajnoeh joekehth saemien byjresistie utnedh, mejtie mijjieh byørebe leavloem biejedh daennie barkosne.

Manne sijhtem dijjem haestedh sjiehteles lahtesigujmie båetedh daan gijresne, mejtie mijjieh byørebe leavloem biejedh åarjel-saemien dajvine.

Mov lea stoerre jaahkoe daate seminare sæjhta buektedh jijnjh nuhteligs lahtesh jih digkiedimmieh mah manne maahtam meatan vaeltedh dovne barkojne bievneminie jih mov fierhten beajjetje barkoe Reerenassesne.

Gæjhtoe ihke mannem goltelidh jih læhkoe seminarine!