Dearvvuohtasárdni 2009 guovvamánu 6. beaivvi

Lihku beivviin!

Munnje lea stuora illun dinguin ovttas ávvudit sámi álbmotbeaivvi! 

Sámi leavga libarda leavgastávrráin miehta riika. Sámi álbmotbeaivi ávvuduvvo gilážiin ja gávpogiin eanas báikkiin riikkas ja muđui nai Sámis. Sámi álbmotbeaivi lea vuosttažettiin sápmelaččaid ávvobeaivi. Seammás beaivi, mii lea almmolaš levgenbeaivi, fuomášuhttá ahte sámi kultuvra lea dehálaš oassin Norgga kultuvrralaš searvevuođas.  

Ollu mánát ja rávisolbmot deaivvadit vuosttaš geardde sámi kultuvrrain Sámi álbmotbeaivvi oktavuođas, juogo vásáhusaidis dahje mediaid bakte. Earát ges oahpásmuvvet sámi kultuvrra eará beliiguin. Sámi giela, kultuvrra ja servodateallima boahtteáigi dárbbaša goabbatbeallásaš luohttevašvuođa ja ipmárdusa sápmelaččaid ja muđui riikka ássiid gaskkas. Danin lea álbmotbeaivi dehálaš olles servodahkii. Mun giitán buohkaid geat servet álbmotbeaivái  áimmahuššamis buori sisdoalu. 

Mii oaidnit ahte sámi kultuvra ahtanuššá ja ahte eanet ahte eanet báikkálaš servodaga vuostáiváldet ja dohkkehit guovllu sámi kultuvrra. Máŋga ovttaskasolbmo ja báikkálaš servodaga lea ollu návccaid geavahan sámi gullevašvuođa ealáskahttit guovllus. Báikkálaš árbevieruid leat ohcan dán gullevašvuođa nannemis, seammás go áibbas ođđa sámi kultuvrralaš hámádaga riegádit. Oallugat maiddai barget nannemis sámegiela geavaheami.  

Ráđđehusa bealis oaivvildat ahte nannemis sámi kultuvrra ja sámi gielaid lea vuoruhuvvon suorgi. Sámi giela ja kultuvrra berre suodjalit ja áimmahuššat servodagas oppalaččat. Davvi-, julev- ja lulli sámegielat, fertejit geavahuvvot eanet  almmolaš eiseválddiiguin ja bálvalusaiguin gulahallamis, ja sámi gielat berrejit eanet oainnusindahkkot almmolašvuođas. Fertejit leat buori vejolašvuođat  lohkat sámegiela buot dásiin. Ráđđehus áigu giđa mielde ovddidit sámegiela doaibmaplána man vuođul lasihit áŋgiruššama sámi gielaid ovddas. 

Sámi gielaid oadjebas boahtteáiggi eaktun lea ahte sápmelaččat ieža háliidit nannet ja ovdánahttit gelbbolašvuođaset sámegielas, geavahit giela máŋgga oktavuođain ja nu bures go vejolaš seailluhit giela boahttevaš buolvvaide. Mun dieđán ahte dát gal ii leat álkes hástalussan ja ahte máŋgasat šaddet rahčat dán mihttomeari joksat. Leat dattege stuora vuoitun go hálddašat sámegiela. 

Sámi álbmotbeaivi ávvuduvvo sihke Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas ja lea ovttas sámi soga lávlagiin ja sámi leavggain okta dain sámi searvevuođa deháleamos govadahkan.

Sámi giela ja kultuvrra oadjebas boahtte áiggi eaktun lea oktasaš davviriikkalaš ja oktasaš sámi áŋgiruššama. Ráđđehusa bealis mii deattuhat oktasaš davviriikkalaš ovttasbarggu mii láhče oktasaš ja nana áŋgiruššama sámi vuoigatvuođaid, sámegiela ja  sámi kultuvrra ovddas . Dán lea bargu Davviriikkalaš  Sámekonvenšuvnnain hui dehálaš. No movt buot eará stáhtaidgaskasaš barggut ge, lea dát ádjás bargu, muhto mihttun lea ahte bargu dagaha ahte mii ovttas, sihke eiseválddit ja sápmelaččat, sáhttet dáhkidit oadjebas boahtteáiggi sámi gillii, kultuvrii, ealáhusaide ja servodateallimii. Lea maiddai illudahtti go ruoššabeale sápmelaččat leat bargagoahtán iežaset sámedikki ovddas. Jus dát bargu lihkostuvvá, nu ahte ruoššabeale sápmelaččat iežaset álbmotválljen ásahusa bakte sáhttet váikkuhit gielaset ja servodateallima ovdánahttima, de dat nanne miehta sámi ovttasbarggu. Dán oktavuođas lea lunddolaš ahte eiseválddit Norggas, ja Sámediggi, dán oktavuođas váikkuha iežas vásáhusaiguin.

Mun sávan didjiide buohkaide buori álbmotbeaivvi ávvudeami!