Sártni Sámi álbmotbeaivvi guovvamánu 6. 2009

Lihku beivviin!

Munnje lea stuora illun dinguin ovttas ávvudit sámi álbmotbeaivvi!

Sámi leavga libarda leavgastávrráin miehta riika nugo maiddai dáppe Olmmáivákkis. Sámi álbmotbeaivi ávvuduvvo gilážiin ja gávpogiin eanas báikkiin riikkas ja muđui nai Sámis. Sámi álbmotbeaivi lea vuosttažettiin sápmelaččaid ávvobeaivi. Dat beaivi lea maid almmolaš levgenbeaivi. Dat fuomášuhttá ahte sámi kultuvra lea dehálaš oassin Norgga kultuvrralaš searvevuođas.

Mii oaidnit ahte sámi kultuvra ahtanuššá ja ahte eanet ahte eanet báikkálaš servodaga vuostáiváldet ja dohkkehit guovllu sámi kultuvrra. Máŋga ovttaskasolbmo ja báikkálaš servodaga lea ollu návccaid geavahan sámi gullevašvuođa ealáskahttit guovllus. Báikkálaš árbevieruid leat ohcan dán gullevašvuođa nannemis, seammás go áibbas ođđa sámi kultuvrralaš hámádaga riegádit. Oallugat maiddai barget nannemis sámegiela geavaheami.

Mun lean guhka jo čuovvun sámepolitihkalaš bargu Gáivuona suohkanis. Mun dieđan ahte dáppe leamas riidut, muhto mun dieđan dan seammás ahte ollu lea mannan bures ja mun dieđan ahte ain gávdnu hástalusat sámegiela ja sámekultuvra nannemis.

Eará sámi guovlluid ektui min fylkkas, de lea goit nu ahte sápmelaččat dáppe birget bures. Dis lea sámi mánaidgárdefálaldat buohkaide geat dan dáhttot. Dáppe lea vejolaš oažžut sámegieloahpahus skuvllain, sámi giellaguovddáš lea stuorra riggodat, dáppe gávdnu sámi girjerájusfálaldagat, sámi kultuvra lea oassi kulturskuvla doaimmain, dis lea Ája sámi guovddaš ja Riddu Riđđu. Organisašuvdnat ja politihkkarat barget beaivválaččat dan ala ahte din suohkanis gálga leat sámi boahtteáige. Mun háliidan rámidit din bargu ja giitit buohkaid geat barget sámekultuvra ovdáneami ovddas.

Ráđđehusa mihttomearri lea ahte sámi manat ja nuorat galget beassat šaddat bájas oadjebasvuođain iežaset kultuvrii, gillii ja identitehtii. Suohkanin lea erenomaš ovdasvástádus sihkkarastit dakkár bajásšaddama mas sámi manat ja nuorat besset nannet iežaset identitehta ja gullevašvuođa sámi servodahkii.

Sámi mánáid ja nuoraid mánáid- ja nuoraidpolitihka hábmemis ja čuovvoleamis ferte leat mihttomearrin ásahit dakkár bajásšaddanbirrasiid manaide gos sámi ja dáčča kultuvrras lea eanemus lági mielde seamma stáhtus ja gos dat adnojuvvojit ovttadássásažžan. Sámi guovlluid sámi manat ja nuorat galget sáhttit vuordit ahte dat suohkanat gos sii orrot, váldet vuhtii sin dárbbuid iežaset ovddasvástádussurggiin. Dilli lea iešguđetlágan suohkaniin ja dalle leat maid iešguđetlágan gáibádusat das maid lea dárbu dahkat vai sámi mánáid ja nuoraid identitehta ja gullevašvuođa nannejuvvošii sámi servodagas.

Gáivuona suohkan lea mu oaidnu mielde ovdagovva suohkaniida dan guovllus, dan fylkkas ja eará sámi guovlluin.

Mun sávan didjiide buohkaide buori álbmotbeaivvi ávvudeami!