Historjjálaš arkiiva

Bovdii ráđđádallamii nuoraidbargguhisvuođa birra

Historjjálaš arkiiva

Almmustahttináigodat Regjeringen Stoltenberg II

Almmustahtti: Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanta

Maŋimus 20 jagiin leat vuolil 29 jahkásaš nuoraidlohku geat ožžot lámisoaju golmmageardánit lassánan ja leat dál badjel 11 500 nuora. Karriearaplánen, oktagaslaš heiveheapmi ja eanet sajit fidnoohppiide sáhttet eastadit duvdiluvvomis eret bargomárkanis. Dat leat soames jurdagat ja árvalusat maid ođasmahttinministtar Rigmor Aasrud oaččui ráđđádallančoahkkimis Bådådjos mannán vahkus.

Maŋimus 20 jagiin leat vuolil 29 jahkásaš nuoraidlohku geat ožžot lámisoaju golmmageardánit lassánan ja leat dál badjel 11 500 nuora. Karriearaplánen, oktagaslaš heiveheapmi ja eanet sajit fidnoohppiide sáhttet eastadit duvdiluvvomis eret bargomárkanis. Dat leat soames jurdagat ja árvalusat maid ođasmahttinministtar Rigmor Aasrud oaččui ráđđádallančoahkkimis Bådådjos mannán vahkus.

Norggas lea 3% bargguhisvuohta ja lea vuolimusas Eurohpás, muhto nuoraidbargguhisvuohta lea mealgat eanet. Ovcci proseanta nuorain gaskal 15 ja 24 jagi leat dál barggu haga. Njiejahit nuoraidbargguhisvuođa lea deháleamos ođasmahttin doaibmabidju man ráđđehus sáhttá čađahit, oaivvilda ođasmahttinministtar Rigmor Aasrud. Ráđđádallamis gealbobirrasiin Nordlánddas son bivddii gealbobirrasis buori ovdamearkkaid ja vugiid dasa movt sáhttá nuoraid fátmmastit bargoeallimii.

Hástalus lea bures dovddus, muhto hástaleaddjin. Ollu nuoraide lea skuvllas heaitin vuosttaš lávkin guhkesáiggi bargguhisvuođa guvlui. -Eanas sii geat finánsaroasu dihte leat šaddan barggu haga leat gaskal 19 ja 30 jagis. Jus eat daga maidege singuin de sii bissot NAV geavaheaddjin, dajai NAV Nordlándda ovddasteaddji Svein Andreassen čoahkkimis.

Stuora golut
Juohkehažžii lea stuora gollun jus báhcá olggobeallái. Visma ođđa raporta čájeha ahte lea stuora servodatekonomálaš vuoitun jus fátmmasta eanet lámisoajuhuvvon nuoraid bargoeallimii. Eallinperspektiivva ektui servodat seasttášii badjel ovtta miljárdda ruvnno  jus 100 lámisoajuhuvvon nuora ožžot barggu.
Andreassen oaivvilda váttisvuohtan dál leat go doaibmabijuid álggahit beare maŋŋit. –Bargagoađe sihke nuoraiguin ja sin váhnemiiguin juo dalle go leat nuoraidskuvllas. Dan áiggis juo čuožžilit váttisvuođat, son čuoččuhii, ja čujuhii váilevaš oahpahallisaji stuorimus hástalussan vai sáhttá fállat joatkkaskuvlii molssaevttolaš fálaldaga nuoraide geain váilu fágaoahppu.

Beasada ovddasvástádusastis
Nordlándda LO guovllučálli, Rita Lekang, oaivvilda ahte lea beare máŋga almmolaš ásahusa mat beasadit ovddasvástádusastis. Lekang oaččui doarjaga Edel Storelvmos guhte lei NHO Nordlándda ovddasteaddji, ja muitalii ahte oahpahallisajiid lohku priváhta suorggis Nordlánddas njiejai unnit go maid doivo finánsaroasu vuolde. Storelvmo mielas Nordlándda ealáhusat gillájit go váilot bargofámut. Fylkkas eai sáhte atnit vuođđun ahte aivve olggobealde fylkkarájáid viežžat bargofámuid, muhto vuoruhit barggu gealbudahttit sin geat juo ásset Nordlánddas. – Mii fertet juohkehažžii muitalit man dehálačča sii leat ja ahte mii sin dárbbašin, son logai.

Storelvmo oaivvilda ahte doaibmabidjobargosajit eai ollásit geavahuvvo bargomárkanfitnodagain, ja ahte dát odne lea goarádussan. Son moittii dan go áigemearritmeahttun bálkádoarjaga ii sáhte geavahit gaskaboddosaš virggiin. -Dát sakka heađušta oažžumis eanet heivehuvvon bargosajiid bargoeallimis, son geažidii.

Barguimáhcahan-fitnodat  Bodø Industri AS lea okta Budeadju fitnodagain mii fállá oahpahallisajiid. Barguimáhcahan-fitnodaga ulbmiliin lea veahkehit olbmuid fas doaibmagoahtit  buvttadeami ja ealáhusdoaimma bakte. Hálddašeaddji direktevra Morten Hugo Olsen lohka leat buori bohtosiid olahan prošeavttain ”Viessu X”. Prošeavtta bakte fállat heivehuvvon barggu sidjiide geat guhkit áiggi leat ožžon sosiálalaš veahki ja sidjiide geain leat psykalaš váttut. Bargohárjehallama ja oktagaslaš čuovvoleami bakte sii čujuhit dan suorggi mas nuorat háliidit bargat. – Bohtosat leat buorit. Máŋgasat mannet viidáset Viesus eará bargosajiide, muhto lea hástalussan diehtit movt nuoraiguin manná omd. golbma jagi maŋŋil, dajai Olsen.

Karriearaplánen
Oahpahusa Fylkkaráđđi, Trud Berg, muitalii vásihusaidis karriearaplánema birra Nordlánddas. Karriearaguovddáš nuoraide fálai 1 800 nuoraide ja rávisolbmuide ságastallat karriearaovdáneami birra diibmá, ja Berg lohka vásihusaid leamen buorrin ja eastadeaddjin. Heaitin lea unnon. Odne leat čieža dákkár guovddáža Nordlánddas, ja eanet lea ásahuvvomin. Fylkkasuohkan, NAV ja suohkanat dat ruhtadit karriearaguovddážiid.

Nordlándda Fylkkamánni, Hill Marta Solberg, muitalii prošeavtta Nuorat sattáhallamis (Ungdom i svevet). Prošeakta kárte ja gaskkusta máhtolašvuođa vugiid ja ovttasbargovugiid birra mat leat heivehuvvon nuoraide geat gullet riskajovkui.

Sii geat serve ráđđádallamiidda ledje NAV Nordlándda ossodatdirektevra Svein Andreassen, oahpahusa fylkkaráđđi, Trud Berg, Nordlándda fylkkamánni Hill Marta Solberg, Bodø Industri AS hálddašeaddji direktevra, Morten Hugo Olsen, LO Nordlándda guovllučálli Rita Lekang ja NHO Nordlándda direktevra, Edel Storelvmo.
Ráđđádallan loahpahuvvui galledemiin Bodø Industri AS.

Loga eanet:

Stáhtaráđđi Rigmor Aasrud ságastallá Kjetil Arnsenin go gallededje Bodø Industri AS. Duogábealde Knut Lindquist, fitnodaga buvttadan- ja logistihkajođiheaddji.
Govvateaksta: Stáhtaráđđi Rigmor Aasrud ságastallá Kjetil Arnsenin go gallededje Bodø Industri AS. Duogábealde Knut Lindquist, fitnodaga buvttadan- ja logistihkajođiheaddji.

Ráđđádallan nuoraidbargguhisvuođa birra lágiduvvui Fylkkaviesus Budeadjus.
Govvateaksta: Ráđđádallan nuoraidbargguhisvuođa birra lágiduvvui Fylkkaviesus Budeadjus.