Stuora huksendoaibma 2011:s
Historjjálaš arkiiva
Almmustahttináigodat Regjeringen Stoltenberg II
Almmustahtti: Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanta
Preassadieđáhus | Almmustahtton: 05.10.2010
2011 stáhtabušeahtain Ráđđehus ain láhče viiddis stáhtalaš huksendoaimma. Háhkanbušeahtta Ođasmahttin- hálddahus- ja girkodepartemeantta vuolde lea 3,2 miljárdda ruvnno.
2011 stáhtabušeahtain Ráđđehus ain láhče viiddis stáhtalaš huksendoaimma. Háhkanbušeahtta Ođasmahttin- hálddahus- ja girkodepartemeantta vuolde lea 3,2 miljárdda ruvnno.
- Searvevuođa ovddas mii hálddašat hirbmat stuora árvvuid, sihke dálá visttiid ja ođđa huksenprošeavttaid. Dat geatnegahttá. Min deháleamos reaidun dán oktavuođas, Statsbygg, galgá leat ovdavázzin ja ofelažžan gáibideames birasustitlaš čovdosiid sihke dálá visttiin ja ođđa prošeavttain, dadjá ođasmahttin-, hálddahus- ja girkoministtar Rigmor Aasrud.
Boahttejagi bušeahtas evttoha ráđđehus juolludit ruđaid čuovvovaš stuorit prošeavttaide:
- Domus media 2. dássi ođasmahttinbargu ja daid eará guovddášvisttiin Oslo Universiteahtas galgá oažžut 45 miljovnna ruvnno álggahanjuolludeami. Oppalaš golut vurdojuvvojit leat 371,8 miljovnna ruvnno sturrosaš rámma siskkobealde. Prošeakta galgá gárvvistuvvot 2014 nuppi jahkebeali.
- Álggahuvvon prošeavttaide lea evttohuvvon juolluduvvot 462 miljovnna ruvdno joatkkabargguide. Stuorimus oassi ruđain šaddet geavahuvvot vuosttaš dási ođasmahttinbargguide Domus Medias ja daid eará guovddášvisttiin Oslo Universiteahtas ja ođđa odontologiijavistái Bergen Universiteahtas. Goappaš prošeavttat galget gárvvistuvvot 2012. Domus Media vuosttaš dási gollorámma lea 520 miljovnna ruvnno. Odontologiijavistti gollorámma 811 milj. ruvdno.
- Sihkkarastimis ahte Eidsvoll vistti ođastanbarggut gárvvistuvvojit ovdal vuođđolága ávvudeami 2014:s, evttoha Ráđđehus 2011:s juolludit 54,5 miljovnna ruvnno. Plánejuvvon álgga lea 2010 čakčamánus. Dán bargui evttohuvvo gollorámma oktiibuot 361,5 miljovnna ruvdnui.
- Eará prošeavttat mat juo leat álggahuvvon, de 2011 stuorimus juolludanárvalusat evttohuvvojit dáidda:
- Oslo Allaskuvla, buohccedivššároahpahussii 260 miljovnna ruvnno.
- Bergen Allaskuvla, čohkket seamma sadjái 325 miljovnna ruvnno
- Sogn ja Fjordane Allaskuvla, guovddášvisti Sogndal 100 miljovnna ruvnno
- Ráđđehushuksehatguovlu, R6 354 miljovnna ruvnno.
Dás evttohuvvo juolluduvvot 91 miljovnna ruvdno álggahit ođđa ng. jođánprošeavttaid 2011:s. Dat stuorimus lea lullisámi dávvirvuorkká ja kulturguovddáža, Saemien Sijte, ođđa vistti huksen Snoasa suohkanis. Prošeakta lea dál ovdaprošeaktadásis ja loahpalaš gollomearri ii leat vel čielgan. Joatkimis juo álggahuvvon jođánprošeavttaid evttohuvvo juolluduvvot oktiibuot 771 miljovnna ruvdno. Ruđat leat juhkkojuvvon badjel 50 stuorit ja smávit prošeavttaide. Dat guokte stuorimus prošeavttat leat ođđa visti Gávpeallaskuvlii Bergenis mas gollorámma lea 452,5 miljovnna ruvnno ja Oslo Universiteahta Domus Medica vistestuorádussii mas gollorámma lea 521,7 miljovnna ruvnno.
Ráđđehus evttoha juolludit ruđaid prosjekteret máŋga ođđa vistti:
- Riikkaidgaskasaš arkiteaktagilvvu vuođul áigu Ráđđehus juolludit 160 miljovnna ruvnno joatkit prošekteremis ođđa nationála dávvirvuorkká Vestbanen báikkis Oslos.
- Nationála Álbmotdearvvašvuođainstituhta visttit leat heajos dilis. Máŋga dáin visttiin leat huksejuvvon juo badjel 80 jagi áigi ja leat máŋgga geardde ođastuvvon ja rievdaduvvon ja dovdomearkan lea ahte leat eanas gaskaboddosaš čovdosat. Ráđđehus evttoha juolludit 37 miljovnna ruvnno álggahit prošekterenbarggu mas áigumuš lea ollásit divodit vistti ja ođđa huksen. Ovdaprošeakta galgá plána mielde gárvvistuvvot jagi 2013.s.
- Nationálateáhtera vistti lea dárbu divodit ja ođastit. Bargui ráhkadahttit ovdaprošeavtta lea ráddjejuvvon 10 miljovnna ruvdno.
Nannet giddagasopmodagaid áimmahuššama
Visttiid hálddašeapmái, doibmii ja áimmahuššamii stáhtalaš viessoláigoortnega siskkobealde, lea bušehttii biddjon 1,4 miljárdda ruvdno 2011.s. Dat supmi fátmmasta 30 miljovnna ruvnno giddagasopmodagaid liige áimmahuššanbargguide mai áimmahuššan lea bázahallan áiggi dáfus. Evttohus čuovvola ovddit liigeáŋgiruššamiid 2009:s ja 2010:s. Dienaskeahtes opmodagaid doibmii ja áimmahuššamii, vuosttažettiin kulturhistorjjálaš opmodagaide, árvaluvvo dán jahkái juolluduvvot 15,9 miljovnna ruvdno. Hálddašit, doaimmahit ja áimmahuššat gonagaslaš opmodagaide lea ráddjejuvvon 23 miljovnna ruvdno.