Láhkaásahus Várnjárgga suodjalanplána birra. Várnjárgga álbmotmeahci suodjaleapmi Báhcavuona, Unjárgga, Čáhcesullo ja Várggáid gielddain Finnmárkku fylkkas.

Mearriduvvon gonagasa 08.12.2006 -mannosaš resolušuvnnain geassemánu 19.06.1970-mannosaš lága nr. 63 vuođul luonddugáhttema birra 3. paragráfas, gč. § 4 ja §§ 21, 22 ja 23. Birasgáhttendepartemeanta lea dan ovddidan.

1. mielddus

§ 1 Ráddjejupmi

Suodjalanguovlu guoská čuovvovaš dállonr./doallonr.:
Báhcavuona gielddas: 7/1, 8/1, 15/1, 16/1, 16/22, 16/32, 16/34, 17/1, 17/4, 17/5, 17/6, 19/1, 20/1.
Unjárgga gielddas: 12/1, 13/1 og 14/1.
Čáhcesullo gielddas: 3/1, 4/1, 5/1, 8/1, 13/1, 14/1, 15/1, 15/8, 16/1, 16/19, 17/1, 18/1, 19/1, 20/1.
Várggáid gielddas: 1/1, 1/4, 1/8, 2/1, 2/2, 2/3, 2/4, 2/5, 2/6, 2/7, 2/8, 2/9, 2/10, 2/11, 2/12, 3/1, 3/28, 4/1, 5/1, 6/1, 11/1, 14/1, 15/1, 16/1, 17/1 ja láigolaš 1/1/69, 1/1/74 ja 2/1/2.
Álbmotmeahcci gokčá oktiibuot su. 1804 km2 sturrosaš areála. Álbmotmeahci rájit bohtet ovdan Birasgáhttendepartemeantta kárttas mii lea beaiváduvvon juovlamánus 2006 ja man mihttolávva lea 1: 110 000. Kártii lea merkejuvvon avádat A masa gustojit sierra mearrádusat.
Álbmotmeahci dárkilis rájit galget merkejuvvot eatnamii. Čiegat merkejuvvojit koordináhtaiguin.
Láhkaásahus oktan kárttain galgá vurkkoduvvot Báhcavuona, Unjárgga, Čáhcesullo ja Várggáid gielddain, Finnmárkku fylkkamánni luhtte, Luondduhálddahusdirektoráhtas ja Birasgáhttendepartemeanttas.

§ 2 Ulbmil

Várnjárgga álbmotmeahci ulbmil lea seailluhit dakkár stuorra eanaš lihkatkeahtes luondduguovllu, mas báljo eai leat leamaš ge teknihkalaš sisabahkkemat nu ahte biologalaš šláddjiivuohta seailu dan ekovuogádagaiguin, šlájaiguin ja máttodagaiguin. Dása gullá earret eará seailluhit eanemusat árktalašlunddot oasi oppa Norgga nannámis erenoamáš jiekŋaáiggi maŋŋásaš eanahámiiguin ja gearddástusaiguin, nuorta ja árktalaš šaddo- ja eallišlájaiguin, njála váldoguovlluin ja áidnalunddot sámi kulturmuittuiguin.
A-avádagas lea ráddjejuvvon erenoamáš dehálaš jeagge- ja njeaššeguovlu mii lea dieđalaččat hui mávssolaš referánsaguovlun ja mii lea mihtilmas daid ollu jávrrážiiguin ja jeaggeláttuiguin. Guovlu lea njeaššelottiide riikkis ja molsašuddi eallinguovlun, maiddái áitojuvvon šlájaide. Guovlu lea hui dehálaš čuotnjágiidda ja giljobaččaide.
Álbmogii galgá addojuvvot vejolašvuohta návddašit luonddu árbevirolaš ja sieiva olgodaddama bokte, mas lea uhccán teknihkalaš lágideapmi. Álbmomeahci luondduvuđđosa dikšun lea dehálaš sámi kultuvrii ja ealáhusávkkástallamii. Guovllu galgá maid sáhttit geavahit boazodollui.

§ 3 Suodjalanmearrádusat

1. Eanadat

1.1 Suodjaleapmi duohtademiid vuostá eanadagas
Guovlu lea suodjaluvvon juohkelágan duohtademiid, dás maiddái visttiid huksema, eará bistevaš dahje gaskaboddasaš ráhkadusaid, áiddiid ja rusttegiid, geaidnohuksemiid, ruvkedoaimmaid, čázádatbuođđudemiid, roggamiid, eanamássa deavdima ja guođđima, bávkaleami, bohkama, geđggiid, minerálaid ja fossiillaid roggama, stuorra geđggiid ja geađgeblohkaid eretdoalvuma, goivvohagaid roggama ja eatnamiid earalágan goikadeami, ođđagilvima, eanadulbema, eanabajábeallásaš ja eanavuollásaš jođđasiid bidjamiid, šalddiid ja roviid huksema, galbema, bálgáid, láhtuid jed. merkema vuostá. Doaibmabijuid logahallan ii
leat dievas.

1.2 1.1-čuoggá mearrádusat eai hehtte:
a) dálá visttiid ja rusttegiid ortnegisdoallama,
b) guohtunrusttegiid, áiddiid ja sullasaččaid ortnegisdoallama,
c) bálgáid, láhtuid, šalddiid ja mearkkaid ortnegisdoallama § 5 Hálddašanplána vuođul.

1.3 Hálddašaneiseváldi, gč. § 7, sáhttá addit lobi:
a) rievdadit visttiid ja veaháš stuoridit visttiid,
b) ođđasis hukset visttiid mat billašuvvet buollima dahje luondduvahága geažil,
c) hukset šalddiid ja rovdiid § 5 Hálddašanplána vuođul,
d) cegget galbbaid ja merket ođđa bálgáid § 5 Hálddašanplána vuođul,
e) cegget ja rievdadit áiddiid,
f) hukset ođđa barttaid dahje rievdadit barttaid suodjalanguovllu bearráigeahču ja/dahje álbmoga geavaheami várás § 5 Hálddašanplána vuođul ja
g) hukset visttiid ja rusttegiid boazodoalu ja bearrágeahču oktavuođas.

2. Šattodat

2.1 Šattodatsuodjaleapmi
Šattodat, dás maiddái jápmamiestagat ja -muorat, galget suodjaluvvot buot vahágahttima ja bilideami vuostá. Ođđa šaddošlájaid gilvin ja buktin eatnamii ja sáivačáhcái lea gildojuvvon.

2.2 2.1-čuoggá mearrádusat eai hehtte:
a) geange geavaheames guovllu guohtumii,
b) murjema ja borramušguobbariid čoaggima,
c) geange várrugasvuođain váldimis dollamuoraid,
d) geange geavaheames rissiid gárdumii ja
e) geange čoaggimis dábálaš šattuid iežas atnui.

2.3 Hálddašaneiseváldi, gč. § 6, sáhttá addit lobi:
a) njáskat bálgáid guora, barttaid birra ja sullasaš sajiin.
b) ávnnastit duoji várás.

3. Eallit

3.1 Ealliid suodjaleapmi
Eallit, dás maiddái biejut, beasit, bessen-, čivgan- ja gođđansajit leat ráfáiduhttojuvvon vahágahttima ja dárbbašmeahttun ráfehuhttima vuostá. Ealliid bidjan gáddái ja čáhcái lea gildojuvvon.

3.2 3.1-čuoggá mearrádusat eai hehtte:
a) bivdima fuođđolága dahje boazodoallorievtti njuolggadusaid vuođul, earret Aavádagas gos bivdin lea gildojuvvon miessemánu 5. b. rájes gitta čakčamánu 9. b.
rádjai.
b) guollebivddu luossa- ja sáivaguollelága dahje boazodoallorievtti njuolggadusaid vuođul.

A-avádagas lea gildojuvvon atnimis beatnaga luovusin miessemánu 5. b. rájes gitta čakčamánu 9. b. rádjai.

4. Kulturmuittut

4.1 Kulturmuittuid suodjaleapmi
Kulturmuittut galget suodjaluvvot vahágahttima ja bilideami vuostá. Luovos kulturmuittut eai galgga sirdojuvvot dahje jávkaduvvot.

4.2 Hálddašaneiseváldi, gč. § 7, sáhttá addit lobi divvut, ortnegisdoallat ja dikšut kulturmuittuid. Lobi oažžuma eaktun lea ahte kulturmuitoeiseválddit leat dohkkehan
doaibmabiju.

5. Johtolat

5.1 Oppalaččat johtolaga birra
Buot johtolat galgá dáhpáhuvvat deasttalaččat ja várrugasat amas vahágahttit šattodaga ja kulturmuittuid. Eallit eai galgga ráfehuhttojuvvot.

5.2 Lágiduvvon johtolat
Dán láhkaásahusa mearrádusat eai hehtte lágiduvvon vázzinmátkkiid nu guhká go luonddubiras ii vahágahttojuvvo.
Eará lágiduvvon johtolahkii dahje johtalanvugiide mat sáhttet vahágahttit luonddubirrasa, galgá leat ožžon sierra lobi hálddašaneiseválddis, gč. § 7. Earret dan mii dása
guoská, čujuhuvvo § 5 Hálddašanplánii.

5.3 Johtolaga mudden
Álbmotmeahci dárkilet ráddjejuvvon osiin sáhttá Luondduhálddašandirektoráhta láhkaásahusain muddet dahje gieldit dakkár johtolaga dahje johtalanvugiid, mat sáhttet vahágahttit luonddubirrasa.

5.4 Oppalaš johtolatspiehkastagat
Čuoggáid 5.1, 5.2 ja 5.3 mearrádusat eai gusto dárbbašlaš johtolahkii militeara operatiivva doaimmaide dahje ambulánsa-, politiija-, gádjun-, buollinsuodjalus- dahje
bearráigeahččandoaimmaide, dahje dikšun- dahje hálddašaneiseválddi mearridan hálddašandoaimmaid čađaheapmái, gč. § 7.

6. Mohtorjohtolat

6.1 Mohtorjohtolatgielddus
Mohtorjohtolat lea gildojuvvon eatnama ja čázi alde, ja áimmus vuolleleappos go 300 mehtera eatnama bajábealde.

6.2 6.1-čuoggá mearrádusat eai hehtte:
a) mohtorjohtolaga militeara operatiivva doaimmaid dahje ambulánsa-, politiija-, gádjun-, buollinsuodjalus- dahje bearráigeahččandoaimmaid, dahje dikšun- dahje
hálddašaneiseválddi mearridan hálddašandoaimmaid čađaheami, gč. § 6.
b) dárbbašlaš boagánfievrruid geavaheami dálvesiivvus boazodoalu oktavuođas.
c) muohtaskuhtervuodjima lobálaš muohtaskuhterláhtuid mielde A-avádagas Čoskajávrris Iŋggájeaggái ja Álljveajjogas Oarddojávrái gitta miessemánu 4. b. rádjai.
d) muohtaskuhtervuodjima lobálaš muohtaskuhterláhtuid mielde Áttáleagis Oarddojávrái gitta miessemánu 4. b. rádjai.
e) muohtaskuhtervuodjima lobálaš muohtaskuhterláhtuid mielde Stuorraleagis Antonvannet-nammasaš jávrái gitta miessemánu 4. b. rádjai.
f) geange viežžamis lápmašuvvan šibihiid dahje bohccuid. Ovdalgo mohtorfievrruin vuolgá álbmotmeahccái, de galgá diehtit justa gos ealli lea. Dat fievru mii
geavahuvvo, ii galgga olus golladit luonddu. Ovdalgo vuoddjá, de galgá dieđihit bearráigehččui.
g) geange geavaheames geahppa mohtorfievrru bievlaeatnamis guovtti dálá vuodjinluotta mielde Unjárgga gielddas mat leat merkejuvvon § 5 Hálddašanplánii. Geavaheami mudde geassemánu 10. b. 1977-mannosaš láhka nr. 82 mohtorjohtolaga birra mehciin ja čázádagain.

6.3 Hálddašaneiseváldi, gč. § 7, sáhttá addit lobi:
a) hárjehallanvuodjimii daidda áigumušaide mat leat namuhuvvon 6.2 a-čuoggás.
b) geavahit mohtorfievrru bievlaeatnamis boazodoalu oktavuođas § 5 Hálddašanplána vuođul.
c) geavahit tráktora dahje eará geahppamohtorfievrru bievlaeatnamis šibitdoalu oktavuođas dálá vuodjinluottaid mielde mat leat merkejuvvon § 5 Hálddašanplánii.
d) geavahit dakkár boagánmeahccefievrru, mainna geaseha ealggagoruda dahje eará geahppa meahccefievrru dahje áibmofievrru mainna viežžá ealggagoruda.
e) geavahit boagánfievrru dálvesiivvus šibitdoalu oktavuođas.
f) boagánfievrruin dálvesiivvus dahje áibmofievrruin doalvut gálvvuid barttaide.
g) boagánfievrruin dálvesiivvus dahje áibmofievrruin doalvut ávdnasiid barttaid, roviid jed. ortnegisdoallama ja huksema oktavuođas.
h) seaivut ja girdit vuollegaččat helikopteriin boazodoalu doaimmaheamis go lea dárbu.
i) Suodjalussii girdit vuollegaččat go lea dárbu.

Suodjalusa dárbbašlaš vuollegisgirdima várás láhččojuvvo vejolašvuohta oažžut máŋggajagáš lobiid.
Boazodoalu ja Suodjalusa várás láhččojuvvo vejolašvuohta oažžut máŋggajagáš lobiid, mat boazodoalus galget oktiiordnejuvvojit ja váldojuvvojit mielde orohatplánii
boazodoallolága vuođul, nu ahte ealáhusain sáhttá bargat dohkálaš vuogi mielde.

7. Nuoskkideapmi

7.1 Nuoskkidangielddus
Nuoskkideapmi lea gildojuvvon. Buot kemikála ávdnasiid geavaheapmi, mii sáhttá čuohcat luonddubirrasii, lea gildojuvvon.

7.2 Ráhta
Dakkár modeallagirdiid jed. geavaheapmi, mat jođihuvvojit mohtorfámuin, lea gildojuvvon. Hálddašaneiseváldi, gč. § 7, sáhttá gáibidit ráhtaváidudeami elrávdnjegeneráhtoriid jed. geavaheami oktavuođas.

§ 4 Oppalaš sierralohpemearrádusat

Hálddašaneiseváldi, gč. § 7, sáhttá spiehkastit mearrádusain go suodjaleami ulbmil dan gáibida, ja dieđalaš iskkademiid ja bargguid oktavuođas dahje servodahkii mearkkašahtti mávssolaš doaibmabijuid oktavuođas, dahje eará erenoamáš dilálašvuođaid oktavuođas go dat eai rihko suodjaleami ulbmila.

§ 5 Hálddašanplána

Galgá ráhkaduvvot hálddašanplána mas leat dárkilet njuolggadusat hálddašeami, dikšuma, lágideami, diehtojuohkima jed. várás. Hálddašanplána galgá
Luondduhálddašandirektoráhta dohkkehit.

§ 6 Dikšun

Hálddašaneiseváldi, gč. § 7, sáhttá čađahit doaibmabijuid maiguin ollašuhttá suodjaleami ulbmila.

§ 7 Hálddašaneiseváldi

Luondduhálddašandirektoráhta mearrida gii galgá leat hálddašaneiseváldi hálddašanláhkaásahusa vuođul. Sámi beroštusat galget fuolahuvvot ásahuvvon
hálddašanortnegis.

§ 8 Ráđđeaddi lávdegoddi

Hálddašaneiseváldi, gč. § 7, galgá ásahit ráđđeaddi lávdegotti álbmotmeahci hálddašeapmái.

§ 9 Fápmuiboahtin

Dát láhkaásahus boahtá fápmui dálán.

Loga láhkaásahusa - lovdata.no