1 Álggahus

Hurdal-julggaštusas dovddaha ráđđehus čielga sámepolitihkalaš áigumušaid. Ráđđehus áigu čađahit garra áŋgiruššama sámegielaiguin ja váikkuhit eanet sámegielat oahpaheddjiid oahpaheapmái mánáidgárdái ja skuvlii ja eanet dearvvašvuođabargiid oahpaheapmái. Ráđđehusa ulbmil lea ahte eanebut válljejit sámegielat mánáidgárdefálaldaga ja sámegiela miehtá vuođđooahpahusa, ja ahte eanebut háliidit váldit sámi fidnooahpu dahje eará alit oahpu. Ulbmilin lea háhkat eanet gelbbolaš oahpaheddjiid mánáidgárdái ja vuođđooahpahussii ja eanebuid geat sáhttet áimmahuššat dárbbašlaš sámi gelbbolašvuođa eará surggiin. Dát šattašii beaktilis váikkuhussan olles servodahkii.

Lassin dábálaš formála gelbbolašvuhtii dárbbašuvvo sámi gelbbolašvuohta, mii mearkkaša buorre sámi giellahálddašeapmi ja kulturáddejupmi, hui ollu fágasurggiin ja ollu surggiin servodagas – nu go oahpahusas, dearvvašvuođas, riektelágádusas ja almmolaš hálddašeamis. Oažžun dihtii positiiva ovdánanbonji sámegielaide, lea rekrutteremis sámi mánáidgárdái ja skuvlii, ja sámi giellaoahpuide ja oahpaheaddjioahpuide čoavddarolla. Danne gieđahallat erenoamážit dáid oahpposurggiid dán stuorradiggedieđáhusas.

Dál geigejuvvon vuosttaš geardde dieđáhus Stuorradiggái sámi giela, kultuvrra ja servodateallima birra mii gieđahallá sihke gealbodárbbu mánáidgárddis, skuvllas ja alit oahpus ja dutkamis ja mánáid, ohppiid, studeanttaid ja bargiid rekrutterema buot dásiide oahppovuogádagas.

Sámegielalaš gelbbolašvuođa váilevašvuohta lea stuorámus hástalus go galgá sáhttit fállat buriid bálvalusaid sámi álbmogii. Mánáidgárddiin ja skuvllain lea stuorra dárbu oahpaheddjiide ja bargiide main lea oahppu sámegielas ja sámegillii. Seammás fertejit gilvvohallat bargiid alde eará bálvalusaiguin mat dárbbašit seamma gelbbolašvuođa. Áiggi mielde leat uhccán kandidáhtat oahpahuvvon sámi giellaoahpuin ja oahpaheaddjioahpuin sámegielalaš gelbbolašvuođain, ja čađat leat hástalusat studeanttaid rekrutteremiin oahpuide.

Daid sámi mánáid lohku geat ožžot sámi mánáidgárdefálaldaga, lea bisson seamma dásis maŋimus 15 jagi. Daid ohppiid lohku geain lea sámegiela oahpaheapmi lea lassánan maŋimus jagiid, muhto ollu oahppit luhpet sámegieloahpahusas vuođđoskuvlavázzima áiggi. Dasa lassin leat muhtun oahppit joatkkaoahpahusas geat eai vállje joatkit sámegielain vuosttaš- ja nubbigiellan.

Menddo uhccán studeanttat váldojuvvojit sisa sámegielaid oahpuide ja sámi oahpaheaddjioahpuide dasa ahte sáhttit gokčat mánáidgárddi, skuvlla ja eará dehálaš servodatdoaimmaid dárbbu. Váttis lea maiddái rekrutteret sámegiela fágalaš virggiide universitehta- ja allaskuvlasuorggis. Dát sojut leat bisti váttisvuohtan, ja daid geažil lea sivva fuolastuvvat.

Vejolašvuođas válljet sámi mánáidgárdefálaldaga ja vuoigatvuođas oahpahussii sámegielas lea mearrideaddji mearkkašupmi sámi giela ja kultuvrra ovdáneapmái ja ealáskahttimii. Danne lea bures láhččojuvvon sámi fálaldat mánáidgárddi rájes alit oahpu rádjai hui dehálaš sámegielain boahtteáigái.

Dieđáhus válddaha proseassaid mat leat jođus ja evttoha čovdosiid mat sáhtte leat mielde eanedeamen sámegielagiid logu buot oahppomannolaga dásiin ja loktet máhtu ja gelbbolašvuođa sámi gielas ja kultuvrras. Dát leat mohkáš hástalusat mat eaktudit vuogádatlaš áŋgiruššama máŋgga suorggis oktanaga. Bohtosiid oaidnit easkka muhtun jagiid geahčen.

Dieđáhusa bargui leat ollu doaimmaheaddjit leamaš veahkkin árvalusaideasetguin. Máhttodepartemeanta ja Gielda- ja guovlodepartemeanta leat čađahan árvalusčoahkkimiid Sámi allaskuvllain, UiT – Norgga árktalaš universitehtain ja Davvi universitehtain. Guovdageainnus lea dollojuvvon árvaladdančoahkkin gielddaiguin, fylkkagielddaiguin, stáhtahálddašeddjiiguin, giellaguovddážiiguin, sámi joatkkaskuvllaiguin ja eará organisašuvnnaiguin ja doaimmaheddjiiguin davvisámeguovllus. Dasto lea čoahkkimastojuvvon Levankes suohkaniiguin, fylkkasuohkaniiguin, stáhtahálddašeddjiiguin, giellaguovddážiiguin ja eará doaimmaheddjiiguin julevsámi ja máttasámi guovlluin. Buot árvalusčoahkkimiin ožžo departemeanttat buriid ja dehálaš árvalusaid ohppiin ja studeanttain.

Departemeanttat leat maiddái ožžon čálalaš árvalusaid mat leat addán mávssolaš áddema ja oahpu. Departemeanttat leat maid ožžon čálalaš árvalusaid mat leat váikkuhan árvvolaš áddejupmái ja oahppamiid, dás maiddái dehálaš árvalusaid sámi mánáidforumis. Sámi mánáidforum ásahuvvui Sámedikkis jagi 2022 ja das leat mielde logi sámi oahppi Oslo, Deanu Hábmera, Kárášjoga ja Dielddanuori skuvllain.

Dát gullá jahkásaš ovddasguvlui diđolaš dieđáhusaide Stuorradiggái sámi giela, kultuvrra ja servodateallima birra. Dieđáhusaid fáddá rievdaduvvo jagis jahkái. Dain lea dat oktasaš ahte Sámedikki jahkedieđáhus lea álo dan mielddusin, ja ahte Sámedikki árvvoštallamat bohtet álo ovdan ieš dieđáhusteavsttas. Nu go ovdal ge lea Sámediggi leamaš mielde dan barggus dan jagi dieđáhusain. Sámediggi lea maid searvan árvaladdančoahkkimiidda. Sámedikki árvalusat ja mearkkašumit leat muhtumassii heivehuvvon dieđáhustekstii ja muhtun muddui biddjojuvvon sierra vuollekapihttalin.

Ráđđehus lea mearridan ahte fáddán jagi 2024 stuorradiggedieđáhussii sámi giela, kultuvrra ja servodateallima birra, galgá leat álbmotdearvvašvuohta ja eallindilit sámi guovlluin.

1.1 Historjjálaš geahčasteapmi maŋás guvlui – dáruiduhttinpolitihkka

NAČ 2016: 18 Váibmogiella – Sámegielaide láhkamearrádus-, doaibma- ja ásahusevttohusat čujuha dasa ahte dáruiduhttinpolitihkka, mii 1840-logu rájes oaččui coavcci máŋgga servodatsuorggis, sihke lágain ja láhkačohkiin, geavatlaš politihkas ja ideologiijan, lei boađus ahte sámit masse sin giela, kultuvrra ja árbevieruid. Muhtun surggiin čađahuvvui dáruiduhttinpolitihkka erenoamáš garra árjjain. Nu lei erenoamážit giella- ja skuvlapolitihkas. Finnefondet nammasaš foandda ásaheamis mearriduvvui gonagaslaš resolušuvnnas jagi 1851 ahte galggai várrejuvvot jahkásaš juolludus oaččuhan dihtii sámiid oahppat dárogiela. Foanda doaimmai liigebonusin oahpaheddjiide geat oaččuhedje sámiid oahppat dárogiela. Máŋga instruvssa 1860-logus stivrejedje maiddái sámegieloahpahusa ráddjehusaiguin.

Jagi 1880 giellainstruvssain deattastuvvui ahte ulbmil lei oahpahit ohppiide dárogiela, ja ahte sámegiela ja suomagiela lei vejolaš geavahit dušše veahkkegiellan. Dáruiduhttindoaibmabidjun huksejuvvojedje maid jagi 1902 rájes máŋga skuvlainternáhta Finnmárkui. Jagi 1902 nammaduvvui vuosttaš ámtaskuvladirektevra Finnmárkui. Su bargamuššan lei fuolahit ahte huksejuvvojedje internáhtat, ahte dáruiduhttinbargu ovdánii, háhkat doarvái dáža oahpaheddjiid skuvllaide ja mearridit bálkálasáhusa skuvladoaimmahaga čeahpimus «dáruiduhttiide».

Samekomiteen nammasaš lávdegoddi, maid Girko- ja oahpahusdepartemeanta nammadii jagi 1956, geigii árvalusas jagi 1959. Árvalus ja Stuorradikki meannudeapmi álggahii dáistaleami dáruiduhttinpolitihkain.

Jagi 1969 lágain vuođđoskuvlla birra mearriduvvui ahte mánáin sámi guovlluin lei vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas ja sámegillii, ja ahte dakkár oahpahusa galggai maiddái sáhttit addit ohppiide sámi duogážiin olggobealde sámi guovlluid. Go ledje eanet go golbma sámegielat oahppi skuvllas, de sii sáhtte gáibidit oahpahusa sámegielas.1

Álttá-ášši definerejuvvo dávjá historjjálaš jorggiheapmin sámi vuoigatvuođaid dohkkeheami várás Norggas.2 Jagi 1980 nammaduvvojedje guokte lávdegotti – nubbi oaččui bargamuššan čielggadit sámi vuoigatvuođagažaldagaid ja nubbi fas čielggadit sámi kulturáššiid. Sámi vuoigatvuođalávdegoddi geigii árvalusas jagi 1984, dainna evttohusain ahte ásahit Sámedikki ja ođđa paragráfa Vuođđoláhki sámiid birra. Kulturčielggadusas ožžo sámi skuvla- ja kulturáššit govda gieđahallama, das maiddái evttohus sámi giellalága birra.3 čielggadusat leat maŋŋá čuovvuluvvon earret eará Geassemánu 12. b. 1987 mannosaš lágain Sámedikki ja eará sámi riektediliid birra (sámeláhka), sierra láhkanjuolggadusaiguin sámegiela geavaheami várás (mielde sámelágas) ja sierra mearrádusain Vuođđolága paragráfii 108.

Ollu sámit dovddahit ahte dáruiduhttin dáhpáhuvvá ain. Vaikke vel almmolaš dáruiduhttinpolitihkka odne adnojuvvo historján, de ellet ain stigmatiserejeaddji ja vealaheaddji miellaguottut mat das leat čuvvon. Dakkár áiggis mas sámiid giella ja kultuvra hástaluvvo Norgga majoritehtakultuvrra ja riikkaidgaskasaš sojuid geažil, sáhttá maid vásihuvvo váttisin nákcet ruovttoluotta váldit dan giela ja kultuvrra mii lea massojuvvon.

Stuorradiggi lea nammadan duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna guorahallan dihtii dáruiduhttinpolitihka ja vearrivuođa sámiid ja kvenaid/norgalašsuopmilaččaid vuostá. Kommišuvdna lea válljen váldit mielde maiddái meahccesuopmilaččaid ge iežas bargomearrádussii. Kommišuvdna galgá geiget iežas raportta ovdal geassemánu 1. b. 2023.

1.2 Ráđđehusa ulbmilat ja áigumušat

Vai giella ealášii, lea áibbas mearrideaddjin ahte mánát ja nuorat geavahit giela beaivválaččat. Daddjojuvvo ahte vuosttaš mearka dasa ahte giella lea jávkamin, lea go mánát heitet hállamis giela. Danne leat mánáidgárddit ja skuvllat dehálaš arenan giellagealbbu ovddideapmái ja áimmahuššamii.

Ráđđehusa mihttu lea buorre sámi oahpahus mánáidgárddiin ja skuvllain sihkkarastin dihtii ahte sámegielat galget eallit ja fátmmastit eanebuid. Ráđđehus áigu vuoruhit sámegieloahpahusa mánáidgárddiin, vuođđoskuvllain ja joatkkaoahpahusas ja oaivvilda ahte leat geavatkeahtes vejolašvuođat dasa

• ahte addit eanet mánáide sámi mánáidgárdefálaldaga

• ahte oažžut eanet ohppiid válljet oahpahusa sámegielas ja sámegillii

• ahte buorebut láhčit oahpahusa sámegielas ja sámegillii vuođđoskuvllas ja joatkkaoahpahusas

Mihttun lea movttiidahttit sámegieloahpahussii buot dásiin mánáidgárddis ja vuođđooahpahusas. Eanebut berrejit čađahit joatkkaoahpahusa sámegielain vuosttašgiellan ja nubbigiellan. Seammás lea dehálaš movttiidahttit daid ohppiid beroštit sámegielain geain ii leat sámegiella vuosttašgielan, muhto dušše háliidit oahppat eanet sámi kultuvrra birra ja vejolaččat áddehallat njálmmálaččat muhtun álkes cealkagiiguin. Buot gielalaš movttiidahttin lea buorre, ja beroštus sámegielain lea mielde seailluheamen, lávdadeamen ja ovddideamen gielaid. Danne háliida ráđđehus movttiidahttit buot oahpaheapmái sámegielain, maiddái dan mii ii atte oahppočuoggáid ii ge eará formála gelbbolašvuođa.

Vai sáhttit addit mánáidgárdemánáide ja ohppiide oahpahusa sámegielain, mii dárbbašit bures gealbuduvvon mánáidgárdeoahpaheddjiid ja mánáidgárdebargiid ja oahpaheddjiid olles vuođđooahpahusas. Ráđđehus deattuha ahte gielddain ja fylkkagielddain dat lea ovddasvástádus rekrutteret gelbbolaš mánáidgárdeoahpaheddjiid ja oahpaheddjiid. Gielddat mat leat olggobealde sámi guovlluid, sáhttet dál fállat molssaektosaš sámegieloahpahanvugiid (gáiddusoahpahusa) go skuvllas eai leat dohkálaš oahpaheaddjit mat sáhtte addit oahpahusa. Seamma vejolašvuohta lea maiddái joatkkaskuvllain.4

Dattetge lea dehálaš ahte gáiddusoahpahus ii šatta váldonjuolggadussan. Ráđđehusa mielaš lea dehálaš ahte skuvllat, gielddat ja fylkkagielddat geahččalit nu bures go sii sáhttet, háhkat gelbbolaš oahpaheddjiid geat sáhttet addit báikkálaš oahpahusa gievrras giellaoahpahusmodeallaid vuođul. Seammás diehtit ahte gelbbolaš oahpaheddjiid rekrutteren lea hástaleaddji. Danne áigu ráđđehus, ovttas Sámedikkiin, čielggadit doaibmabijuid maiguin buoridit kvalitehta dan gáiddusoahpahusas mii addojuvvo ohppiide geat oažžot oahpahusa sámegielas.

Vai mánáidgárddit ja skuvllat šattašedje buorit arenan giellaoahpahussii, ferte vuoruhit alit oahpu. Dat gáibida ollislaš áŋgiruššama oahpahusmannolaga buot lađđasiin. Dehálaš lea fuolahit ahte mánáidgárddit ja vuođđoskuvllat nagodit hukset buoret vuođu dasa ahte eanet oahppit čađahit joatkkaoahpahusa sámi giella- ja kulturgelbbolašvuođain, ja ahte eanebut ožžot vejolašvuođa váldit sámegielat oahpaheaddjioahpu dahje dahje sámegiela oassin oahpaheaddjioahpus ja lohkat sámegiela alla dásis. Eanet oahpaheddjiid ferte oahpahit oahpaheaddjin mánáidgárddi ja skuvlla várás, ja dakkár čovdosiid ferte gávdnat mat dahket ahte oahpaheaddjit geasuhuvvojit bissut oahpaheaddjin. Bures gealbuduvvon sámegielaoahpaheaddjit lea eaktun sihkkarastin dihtii sámi mánáide buori pedagogalaš fálaldaga mánáidgárddis ja dan oahpahusa mii ohppiin lea vuoigatvuohta oažžut skuvllas. Nu sáhttá guhkit áiggi vuollái lasihit rekrutterenvuođu eará oahppošlájaide ja fidnuide maidda dárbbašuvvo gealbu sámi gielas ja kultuvrras. Ráđđehus oaivvilda ahte:

• dárbu lea eanet ja jeavddaleabbo oahppofálaldagaide sámi alit oahpus

• dárbu lea rekrutteret eanet studeanttaid sámi oahpaheaddjioahpuide, sámi giellaoahpuide ja eará oahpuide main lea sámi sisdoallu

• dárbu lea rekrutteret eanet sámegieloahpaheddjiid ja eará sámegielat bargiid mánáidgárdái ja skuvlii

Sáhttá leat hástaleaddjin gávdnat rivttes dássedeattu ja vuoruheami go leat uhccán resurssat. Dál váilot sihke olbmot geain lea guoskevaš gelbbolašvuohta, ja ekonomalaš resurssat. Ráđđehusa mielas lea dehálaš ahte guoskevaš doaimmaheaddjit árvvoštallet ja ságaškuššet mo mii ovttas galgat nagodit hábmet guoddevaš strategiijaid ja ovddidit doaibmabijuid mat sihkkarastet mánáide ja nuoraide buori oahpahusa sámegielain.

Dáinna dieđáhusain háliida ráđđehus bidjat buori vuođu boahttevaš doaibmabijuide ja vuoruhemiide. Dieđáhus válddaha proseassaid mat leat jođus ja vuoruhuvvon áŋgiruššansurggiid. Mihttun lea ahte boahttevaš doaibmabijut ovddiduvvojit dáid áŋgiruššansurggiid vuođul, ja ahte buot doaimmaheaddjit main lea ovddasvástádus ja váldi, geavahit daid vejolašvuođaid mat sis leat. Vuoruhuvvon áŋgiruššansuorggit leat:

• buoridit diehtojuohkin vuoigatvuođaid ja vejolašvuođaid birra

• buoridit vejolašvuohta sámi mánáide fidnet mánáidgárdefálaldaga

• dahkat ohppiide álkibun válljet oahpahusa sámegielas

• eanedit studeanttaid rekrutterema

• fállat buori kvalitehta ja buoret rámmaeavttuid mánáidgárddi ja skuvlla oahpaheddjiid ja bargiid gealbudeapmái

• nannet alit oahpu fága- ja dutkanbirrasiid

• fállat eanet ja eanet olahahtti oahpuid alit oahpus

• ovddidit buoret máhttovuođu

Ráđđehus áigu vuoruhit dakkár gealbudeami mas lea buoret vuođđu sámi giellaoahpahussii ja oahpahussii sámegillii boahttevuođas. Dat lea guhkesáigásaš bargu mii eaktuda iešguđet doaibmabijuid áiggi vuollái, ja ráđđehusa áigumuš lea dan čuovvulit stáhtabušeahta 2024.

Máhttodepartemeanta lea čielggadan Sámedikkiin ahte dát dieđáhus válddaha oahpponeavvodili, muhto ahte dieđáhus ii evttot doaibmabijuid dán suorgái. Máhttodepartemeanttas ja Sámedikkis galgá leat gulahallan das mo oahpponeavvodili sáhttá buoridit.

1.3 Eará áššáigullevaš proseassat

Sámelága giellanjuolggadusaid nuppástuhttin

Ráđđehusas čađaha máŋga vuogi nannen dihtii sámegielaid geavaheami ja láhčit diliid gealbudeapmái ja rekrutteremii. Borgemánus 2021 sáddii Gielda- ja guovlodepartemeanta sámelága giellanjuolggadusaid rievdadanevttohusa gulaskuddamii. Láhkaevttohusaid vuođđu lea giellalávdegotti čielggadus NAČ 2016: 18 Váibmogiella – Sámegielaide láhkamearrádus-, doaibma- ja ásahusevttohusat. Váldoulbmil evttohusaiguin lea heivehit sámelága giellanjuolggadusaid dárbbuide ja gielladillái hálddašanguovllu iešguđet gielddain. Ráđđehusas leat leamaš konsultašuvnnat Sámedikkiin ja áigu ovddidit láhkaevttohusa Stuorradiggái 2023 giđa.

Sámegielaid dilis leat hui stuorra erohusat iešguđet gielddain. Danne árvala ráđđehus hálddašanguovllu mas leat golbma gieldakategoriija main leat earuhuvvon vuoigatvuođat. Evttohusat galget láhčit dili dasa ahte eanet gielddat háliidit sámegielaid hálddašanguvlui, ja dainna lágiin váikkuhit sámegielaid seailluheapmái ja ovddideapmái.

Giellabargu gáibida guhkit áiggi plánema máŋgga gielddalaš ovddasvástádussurggiin, ja plánen lea dehálaš váikkuhangaskaoapmi sihkkarastin dihtii sámegielalaš gelbbolašvuođa háhkama. Ráđđehus evttoha ođđa mearrádusa das ahte fylkkagielddat ja gielddat hálddašanguovllus galget ságaškuššat sámegiela hástalusaid vuorusteaskka regionála plánastrategiija oassin ja gieldaplánastrategiija oassin. Evttohus ollista dálá mearrádusaid plána- ja huksenlágas mas boahtá ovdan ahte plánemis galgá vuhtii váldit sámi servodateallima.

Láhkaevttohusain háliida ráđđehus láhčit dilálašvuođaid sámegielat bargi rekrutteremii ođđa láhkamearrádusain mii aiddostahttá vejolašvuođa bidjat sámegielalaš giellamáhtu háliiduvvon dahje dárbbašlaš gelbbolašvuohtan virgádeami oktavuođas almmolaš orgánii, go sii dárbbašit dan gelbbolašvuođa iežas bargamušaid doaimmaheapmái. Mearrádus gusto sihke hálddašanguovllus ja dan olggobealde ge. Viidáseappot lea vuoigatvuohta oažžut oahpahusvirgelobi háhkan dihtii alccesis sámegielmáhtu, viiddiduvvon gustot buot bargiide almmolaš orgánain jus lea dárbu dakkár gelbbolašvuhtii.

Ođđa oahpahusláhka

Máhttodepartemeanttas ja Sámedikkis leat leamaš konsultašuvnnat ođđa oahpahuslága evttohusa birra. Olles láhkaevttohusa ektui ii lean ovttamielalašvuohta, ja Sámediggi ii guorrasan ođđa oahpahusláhkii. Konsultašuvnnain lea Sámediggi gáibidan ahte sámi oahpahusvuoigatvuođat galget eanet nannejuvvot lága bokte. Departemeanta ádde bures Sámedikki gáibádusa. Dakkár oahpaheddjiid ja eará bargiid rekrutterema oktavuođas mánáidgárdái ja skuvlii geain lea máhttu oahpahit sámegielas ja sámegillii, leat stuorra hástalusat, seammás go oahpahuvvojit menddo uhccán olbmot ja rekrutterenvuođđu lea heittot.

Dálá dilli vuollegis rekrutteremiin ja oalle stuorra luohpamiin sámegieloahpahusas buot dásiin oahppovuogádagas, ii leat guoddevaš. Vaikke vel eanet vuoigatvuođat ii leat áidna váikkuhangaskaoapmi dasa ahte čoavdit dáid hástalusaid, de oaidná departemeanta ahte vuoigatvuođaid mearrideapmi sáhttá leat dehálaš lávkin. Seammás ferte eaktun dasa ahte vejolaččat mearridit eanet vuoigatvuođaid lága bokte, leat ahte daid sáhttá ollašuhttit geavadis ja ahte gielddain lea vejolašvuohta fállat lága bokte mearriduvvon oahpahusa. Dat lea dábálaš bargovuohki go galgá mearridit ođđa vuoigatvuođaid lága bokte.

Departemeanta háliida čielggadit guđe geavatlaš eavttut fertejit leat sajis ovdalgo sáhttá ollašuhttit daid iešguđet gáibádusaid maidda Sámediggi čujuha. Buoret máhttu dan birra lea dehálaš boahttevaš árvvoštallamiidda das berre go álggahit ođđa njuolggadusbarggu. Departemeanta áigu gulahallat Sámedikkiin das guđe eavttut fertejit leat sajis ovdalgo vejolaš ođđa vuoigatvuođaid sáhttá mearridit oahpahuslága bokte.

Ođđa universitehta- ja allaskuvlaláhka

Máhttodepartemeanttas lea áigumuš ovddidit proposišuvnna Stuorradiggái ođđa universitehta- ja allaskuvlalága birra jagi 2023. Vuođđun ođđa universitehta- ja allaskuvlalága evttohussii mii lei gulaskuddamis jagi 2022, čujuha Máhttodepartemeanta dasa ahte dálá universitehta- ja allaskuvlaláhka ii čielgasit mudde sámegiela fágagiela geavaheami, ja ahte Universitehta- ja allaskuvlalávdegoddi čielggadusas NOU 2020: 3 Ny lov om universiteter og høyskoler ii evttohan muddet dan, go seammás čuovvu sámelága § 1-5 ahte sámegiella ja dárogiella leat dásseárvosaš gielat.

Danne árvalii departemeanta váldit universitehta- ja allaskuvlaláhkii § 1-7 mas čuožžu ahte ásahusat main lea erenoamáš ovddasvástádus sámi dutkamis ja alit oahpus, lea ovddasvástádus sámi fágagiela dikšumis ja ovddideamis. Dása mihte eatnašat gulaskuddamis, ja departemeanta lea dan mielas ahte ođđa universitehta- ja allaskuvlalága evttohusas šaddá leat mearrádus dárogiela ja sámegiela fágagiela birra. Dát sáhttá leat mielde oainnusmahttimin sámegielaid saji norgalaš alitoahpus.

Eará dieđáhusat Stuorradiggái

Utsyn over kompetansebehovet i Norge nammasaš stuorradiggedieđáhusas Norgga gealbodárbbu birra ovddasguvlui mii biddjojuvvo ovdan 2023 giđa, čujuha ráđđehus bárgo- ja servodateallima gealbodárbbuide ovddasguvlui ja čilge čovdosiid mat sáhttet dahkat guoskevaš oahpu olahahttin ássiide miehtá riikka. Gelbbolaš bargoeallima váilun lea hástalus olles bargoeallimii. Jagi 2022 lei dearvvašvuođa- ja sosiálasuorgi mii dieđihii stuorámus gealbodárbbu, dasto čuovui huksen- ja ráhkadussuorgi. Stuorámus fylkkain váilot eanemus bargit. Dattetge lea Davvi-Norggas, Møre ja Romsdalas ja Vestfolddas ja Telemárkkus čavggamus bargomárkan mas fitnodagain lea váddásat rekrutteret rivttes gelbbolašvuođa. Gelbbolašvuođa váilun lea erenoamáš hástalus sámi guovlluin. Utsynsmeldingen nammasaš várdodieđáhusa doaibmabijut leat maid heivvolaččat sámi gealbováilli gokčamii.

Ráđđehus pláne bidjat ovdan stuorradiggedieđáhusa 5. – 10. ceahki birra jagi 2024. Ráđđehus áigu das earret eará oaidnit mo skuvla sáhttá šaddat eambbo geavatlaš ja máŋggabealat fuolahan dihtii ja nannen dihtii ohppiid oahppanmovtta, hálddašeami, oahppama ja ovdáneami.

Ráđđehus áigu dasa lassin ovddidit stuorradiggedieđáhusa profešuvdnaoahpuid birra giđđat 2024. Dat galgá earret eará gieđahallat oahpaheaddjioahpu, inšenevraoahpu ja dearvvašvuođa- ja sosiálafágaoahpuid.

Ráđđehus áigu dasto ovddidit stuorradiggedieđáhusa guovlopolitihka birra giđđat 2023. Oahppu ja gelbbolašvuohta galgá leat okta fáttáin dieđáhusas.

1.4 Rollat ja ovddasvástádus

Ráđđehusas lea dat ulbmil lea eanedit sámegielagiid logu dainna lágiin ahte eanebut válljejit ja čađahit sámegieloahpahusa, eanet oahppit čađahit sámegieloahpahusa skuvllas ja eanebut válljejit sámi oahpaheaddjioahpuid ja oahpuid sámegielain. Mihttojuksamii lea mearrideaddji dehálaš ahte doaibmabijut leat oktiiordnejuvvon ja ahte lea ovttasbargu eiseváldedásiid ja surggiid rastásaš.

Stáhta ovddasvástádus

Máhttodepartemeanttas lea bajimus ovddasvástádus mánáidgárdesuorggis, das maiddái ovddasvástádus áššeráhkkaneaddji láhkaevttohusain ja láhkamearrádusaid čađaheamis. Ovddasvástádusa ferte geahččat ovttas daid Norgga lágaiguin ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaiguin mat bidjet stáhtii ovddasvástádusa sámi álbmoga ektui. Mánáidgárddi rámmaplána (láhkaásahus rámmaplána birra mánáidgárddi sisdoalu ja bargamušaid várás) addá njuolggadusaid mánáidgárddi doibmii. Rámmaplána aiddostahttá ahte buot mánáidgárddit galget vuođđudit sin doaimma dan árvovuđđui ja sisdollui mii lea mearriduvvon mánáidgárdelágas ja daid riikkaidgaskasaš konvenšuvnnain maid Norga lea dohkkehan. Viidáseappot čuovvu rámmaplánas ahte dat mánáidgárddit sámi guovlluin mat leat sámi mánáid várás, galget leat integrerejuvvon oassin sámi servodagas, ja ahte dat galget čalmmustahttit sámi servodaga máŋggabealatvuođa, šattolašvuođa ja molsašuddama. Mánáidgárddiin sámi guovlluid olggobealde sáhttet váhnemat vuordit ahte bargit dihtet ja deattuhit ahte sámi kultuvrra galgá leat oassi mánáidgárddi fálaldagas.

Stáhtas lea bajimus ovddasvástádus das ahte oahppit vuođđooahpahusas ožžot ollašuhttojuvvot vuoigatvuođa oahpahussii sámegielas beroškeahttá ássanbáikkis, ja ovddasvástádus das ahte oahpahus addojuvvo Máhttolokten/Máhttolokten – Sámegiela oahppoplánaid vuođul. Dat mearkkaša ahte stáhtas lea ovddasvástádus mearridit lágaid ja láhkaásahusaid mat fuolahit geatnegasvuođaid, juolludit resurssaid iešguđet doaibmabijuid čađaheapmái, ja dasto vel bearráigeahččat doaibmama.

Sámi oahppoplánat láhčet diliid nu ahte oahppit galget oažžut oahpahusa man vuođus lea sámi giella, kultuvra ja servodateallin miehtá 13-jahkásaš vuođđooahpahusa. Váikkuhan dihtii dasa ahte oahppit (mánát, nuorat ja rávesolbmot) vuođđoskuvllas ja joatkkaoahpahusas ožžot ollašuhttojuvvot iežaset oahpahusvuoigatvuođa, galgá Stáhtahálddašeaddji bearráigeahču oktavuođas deattuhit gielddaid ja fylkkagielddaid geatnegasvuođa addit oahpahusa sámegielas gustojeaddji lágaid ja láhkačohkiid vuođul, gč. oahpahuslága §§ 6-2 ja 6-3. Vuođđoskuvlla bearráigeahču oktavuođas lea Sámedikkis dárkonstáhtus go Finnmárkku stáhtahálddašeaddji bearráigeahččá sámi vuođđoskuvllaid.

Stáhtahálddašeaddjis lea maid geatnegasvuohta oaivadit gielddaid. Dat mearkkaša earret eará árjjalaččat bagadit gielddaid daid surggiin maid oahpahusláhka ja mánáidgárdeláhka gokčá.

Stáhtas lea dasto ovddasvástádus alit oahpus. Dat golbma oahppoásahusa main lea erenoamáš ovddasvástádus sámegielas, leat stáhtalaččat. Stáhta alit oahppoásahusain leat formálalaččat Máhttodepartemeantta oppalaš instrukšuvdnaeiseválddi vuollásaš hálddašanorgánat. Universitehtaid ja allaskuvllaid iešvuohta dahká dattetge ahte sis lea stuorra erohus eará stáhta doaimmain.

Eurohpáráđđi lea defineren njeallje vuođđudeaddji ulbmila alit ohppui, mat buot leat seamma dehálaččat:

• ráhkkanahttit guoddevaš barggolašvuhtii

• ráhkkanahttit eallimii árjjalaš servodatlahttun demokráhtalaš servodagain

• persovnnalaš ovdáneapmi

• ovdáneapmi ja bajásdoallu, oahpahusa, oahppama ja dutkama bokte govda, ovdánan máhttovuođu vuođul5

Viidáseappot lea akademalaš friijavuohta guoddi prinsihppa. Universitehta- ja allaskuvlalága § 1-5 Fágalaš friijavuohta čuožžu vuosttaš lađđasis ahte «Universitehtat ja allaskuvllat galget ovddidit ja suodjalit akademalaš friijavuođa». Dasa lassin čuožžu goalmmát lađđasis:

Universitehtaid ja allaskuvllaid ii sáhte gohččut dahje instrueret

1. oahpahusa oahppansisdoalu ja dutkama sisdoalu dahje dáiddalaš ja fágalaš ovddidanbarggu oktavuođas

2. oktagaslaš virgádemiid dahje nammademiid oktavuođas.

Dieđáhusas Meld. St. 19 (2020–2021) Styring av statlige universiteter og høyskoler čujuhuvvo maiddái dasa ahte

Universitehtain ja allaskuvllain lea dasto dehálaš demokráhtalaš doaibma das ahte hástalit almmolaš eiseválddiid rabas, sorjjasmeahttun ja kritihkalaš dutkama, gaskkusteami ja servodatdigaštallama bokte.

Demokráhtalaš ásahusat eai doaimmašedje ulbmillaččat jus bargit eai livčče oahppan kritihkalaš jurddašeami ja gierdevašvuođa iešguđet oainnuid ektui oahpus. Das lea alit oahpus čoavddarolla. Stivrendokumeanta nanne viidáseappot:

Nu lea ge Universitehtaid ja allaskuvllaid stivren guhkes áiggi leamaš vuođđuduvvon dan dovddastussii ahte ásahusaid servodatbargamuš eaktuda stuorra fágalaš sorjjasmeahttunvuođa, ja ahte akademalaš friijavuohta ja stuorra ásahuslaš iešstivrejupmi addá buoret ulbmilolahusa ja servodaga máhttodárbbu buoret áimmahuššama.

Dattetge lea alit oahpu stivren mohkkái – iešguđet doaimmaheddjiin leat stuorra vuordámušat suorgái, ja doaimma hálddahuslaš, bušehttii guoski ja fágalaš osiid njuolggadusat leat mohkkái. Fágalaš friijavuhtii gullet máŋga gáibádusa vuogádahkii mat gusket kvalitehtasihkkarastimii ja kvalitehtabargui, oahppanávkái, akkrediteremii, jna. Dasa lassin leat muhtun oahpuide mearriduvvon rámmaplánat sierra láhkaásahusain. Dat guoská oahpuide mat gealbudit dakkár fidnuide main fidnodoaimmaheami dáfus lea dehálaš ahte kandidáhtain lea oalle seammalágan gelbbolašvuohta beroškeahttá das gos sii leat váldán oahpu. Dat guoská váldoáššis iešguđet oahpaheaddjioahpuide ja dearvvašvuođa- ja sosiálafágalaš ohpuide.

Universitehta- ja allaskuvlaráđđi (UHR) lea lahtto- ja beroštusorganisašuvdna mii galgá ovddidit universitehtaid ja allaskuvllaid beroštusaid, váikkuhit suorggi oktiiordnemii ja bargojuogadeapmái, ja ásahit buriid deaivvadansajiid universitehtaide ja allaskuvllaide, nationála eiseválddiide ja eará nationála ja riikkaidgaskasaš doaimmaheddjiide. UHR-Sámi lea lahttoásahusaid nationála oktiiordnenorgána mii galgá fállat sámi oahpahusa. Sámediggi, Norgga dutkanráđđi, Máhttodepartemeanta ja Gielda- ja ođasmahttindepartemeanta leat dárkojeaddjit.

Gielddaid ja fylkkagielddaid ovddasvástádus

Gielddalaš iešstivrejupmi lea guovddáš árvu Norggas. Buorit báikkálaš heivehallamat gáibidit ahte gielddat ožžot doaibmanfriijavuođa. Stáhta stivre gielddaid ja fylkkagielddaid láhkaaddima, bušeahttamearrádusaid ja gulahallama ja konsultašuvnnaid bokte.

Gielda lea báikkálaš mánáidgárdeeiseváldi ja dárkkista ahte mánáidgárddit jođihuvvojit njuolggadusčohkiid mielde. Gielda lea geatnegahttojuvvon fállat mánáidgárdesajiid gielddas ássi mánáide geat leat oahpahusgeatnegahttojuvvon agis, gč. mánáidgárdelága § 10.

Gielddaid ja fylkkagielddaid ovddasvástádus čuovvu oahpahuslága 13. kapihttalis. gielddain lea ovddasvástádus ollašuhttimis vuoigatvuođa vuođđoskuvlaoahpahussii buot gieldda ássiide, gč. § 13-1. Fylkkagielddain lea ovddasvástádus ollašuhttit vuoigatvuođa joatkkaoahpahussii buohkaide geat ásset fylkkagielddas, gč. 13-3. Stáhta eaiggáduššá dattetge Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla Guovdageainnus ja Sámi joatkkaskuvlla Kárášjogas. Dasa lassin lea stáhtas ovddasvástádus Åarjelsaemien Vierhtiesåafoes Aarbortes.

Sámedikki ovddasvástádus ja rolla

Sámediggi lea ásahuvvon sámelága bokte ja váikkuha Vuođđolága § 108 čuovvumii. Nu leat norgalaš eiseválddit láhčán diliid dasa ahte sámit ieža, iežaset álbmotválljen orgána bokte, sáhttet sihkkarastit ja ovddidit gielaset, kultuvrraset ja servodateallimeaset. Sámelága áigumuša mielde ja dan ovdabarggu mielde lea sámediggi dađistaga ožžon eanet dadjamuša áššiin mat gusket sápmelaččaide. Sámediggi lea máŋgga suorggis ožžon mearridanválddi bargamušain main dušše, dahje main buot eanemusat, lea dahkamuš sámi álbmogiin.

Sámedikkis lea ovddasvástádus ovddidit ja mearridit sámegiela oahppoplánaid vuođđoskuvlla ja joatkkaoahpahusa várás ja maiddái ovddasvástádus erenoamáš sámegiela fágaid ovddideamis ja mearrideamis joatkkaoahpahusa várás (duodje-, boazodoallofágaid jna.), gč. oahpahuslága § 6-4, nuppi lađđasa.

Dasto lea Sámedikkis ovddasvástádus ovddidit sihke dábálaš ja erenoamážit heivehuvvon oahpponeavvuid davvi-, julev- ja máttasámegillii, gustojeaddji oahppoplánaid mielde.

Sámedikkis leat stipeandaortnegat oaččohan dihtii eanet sámegielat studeanttaid dakkár oahpuid váldit mat oahpahit menddo uhccán sámegielalaš bargiid nugo giella- ja oahpaheaddjioahpuid. Sámedikki dievasčoahkkin dat mearrida mat oahpuid galget vuoruhuvvot.

Stipeanddat addojuvvojit earret eará sidjiide geat váldet julevsámi ja máttasámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpu. Dása leat dát ruhtadeaddjit: Nordlándda ja Trøndelága fylkkasuohkanat, Hábmera suohkan, Sámediggi ja Nordlándda stáhtahálddašeaddji. Sámediggi addá maid stipeanddaid sidjiide guđet váldet julev- ja máttasámegiela alit oahpus.

Sámediggi hálddaša dasa lassin vel máŋga doarjjaortnega maiguin ulbmil lea sihkkarastit sámiide dakkár mánáidgárde-, oahpahus- ja oahppofálaldaga mas lea buorre kvalitehta. Sámediggi lea jagi 2023 várren ollásit 72 milj. ruvnnu dán ulbmilii.6