2 2020 fuolahanplána čoahkkáigeassu

«Buohkat berrejit beroštit boahtteáiggis. Dan áigodagashan mii eallit iežamet loahppaeallimis.»

Gáldu: Sátnevájas

2020 fuolahanplánas váldet vuhtii sihke dán áigge dárbbuid ja boahtteáiggi hástalusaid. Seammás go ollašuhttit dálá 2015 fuolahanplána, de ovddidišgoahtit ja ollašuhttigoahtit ođđa, boahtteáigái jurddašuvvon čovdosiid. Jotkkolašvuođa ja ollislašvuođa geažil váldit danin fárrui dán dieđáhusa doaimmaid dálá fuolahanplána ođđa oassin, nu ahte plánat leat lávgalagaid gitta 2015 rádjai. Dan láhkai sáhttit buohtalagaid áŋgiruššat oktasaš ovdáneami ovdii. Dađistaga bohtet dálá plána sadjái ođđa doaimmat, mat stivrejit innovatiivasat guvlui:

• Boahtteáiggi fuolaheapmi –innovašuvdnaprográmma gitta 2020 rádjai.

• Boahtteáiggi fuolahanbálvalusaid geavaheaddjit – man perspektiivan lea deattuhit resurssaid.

• Boahtteáiggi fuolahansearvevuohta – mii sisdoallá oapmahašprográmma, nationála eaktodáhtolašvuođastrategiija ja politihka, mainna ovddidit ideála, ovttasdoaibmi ja priváhta bálvalusaid fálliid.

• Boahtteáiggi fuolahanbálvalus – mas leat fágalaš rievdadusat ja mas deattuhit eanet árra muttu áŋgiruššama, árgabeaiveajuiduhttima ja fierpmádatbarggu.

• Boahtteáiggi fuolahanbirrasat – man prográmma olis ovddidit buorrediliteknologiija ja doaimmaid, maiguin ođasmahttet, huksejit ja ovddidit boahtteáiggi buhcciidsiiddaid ja fuolahanásodagaid.

Ráđđehus máhccá iešguđet prográmmaide ja doaimmaide sierra jagiid stáhtabušeahtain, ja doaimmaid čađahit dalle go daid sáhttá vuoruhit bušeahtas.

Plána doaimmaid ollašuhttin biddjojuvvo hálddahuslaš apparáhttii, mii lea ásahuvvon čađahit dálá fuolahanplána, namalassii Dearvvašvuođadirektoráhttii, Viessobáŋkui ja guovllu stáhtahálddašeapmái. Eaktuduvvo ahte Dearvvašvuođadirektoráhtta innovašuvnna ovddidettiinis

• nanne ja geavaha InnoMed dearvvašvuođa- ja fuolahansuorggi innovašuvdnabargguid oktavuođas

• ovddida ja geavaha gelbbolašvuođaguovddáža ja doaimmaid, mat álggahuvvojit ráđđehusa gielddaid innovašuvdnastrategiija olis

Viidáseappot galget guovlluid fuolahandutkamaguovddážat nannejuvvot, vai dat sáhttet doarjut gielddaid čuovvumušdutkamiin ja lágidit innovašuvdnaprošeavttaid dokumentašuvnnaid gielddaid olámuddui. Fylkkaid buhcciidsiiddaid ja ruovttubálvalusaid ovddidanguovddážat galget leat mielde lávdadeamen ja gaskkusteamen dieđuid. Seammás heivehit gaskaomiid, maid guovddášdási dutkan- ja innovašuvdnaásahusat hálddašit, dakkárin ahte dat ovddidit gielddaid innovašuvdnanávccaid dearvvašvuođa- ja fuolahansuorggis.

2.1 Boahtteáiggi fuolahus

Dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusain leat viiddis doaimmat boahtteáiggis. Álbmoga ahkečohkiidus rievdá ja bargguid čađaheapmi šaddá mohkkát. Dan sadjái ahte váttásmahttit veahki oažžuma, de fertet ovddidit eanet bálvalusaid, mat dorjot ovddalgihtii eastadeami, árra muttu doaimmaid ja veajuiduhttima. Vai olahit návccaid gieldaorganisašuvnna rájáid rastá ja daid olggobealde, de fertet varas čalmmiiguin guorahallat makkár bálvalus galgá leat, ja gii galgá leat mielde ráhkadeamen dan. Boahtteáiggi fuolahanbálvalusas galget láhčit dilálašvuođaid buorebut dasa, ahte geavaheaddjit ieža sáhttet šaddat iežaset eallima resursan, ahte báikkálaš servodaga ássiid ožžot johtui ođđa vugiiguin nu ahte sii šaddet guhtet guimmiideaset resursan, ahte buorrediliteknologiija šaddá resursan geavaheddjiide, geat dan vehkiin ožžot buoret vejolašvuođaid birget dábálaš eallimis, ja ahte ovddidit ja váldet ođđa vugiiguin atnui ideála ja eaktodáhtolaš organisašuvnnaid návccaid. Návccat eai leat ođđasat, muhto ođđa čovdosat šaddet easkka go mii vuogádatlaččat hástit iešguđet aktevrraid fárrui hábmet ja ráhkadit bálvalusaid.

2.1.1 2020 innovašuvdnaprográmma – boahtteáiggi fuolaheami ovdii

Maŋimuš logijagiid lea gielddaid rolla innovašuvdnabarggus leamaš vuosttažettiin láhčit dilálašvuođaid ealáhusaid ovdáneapmái ja priváhta suorggi innovašuvdnii. Boahtteáiggi hástalusat eaktudit, ahte gielddat ieža leat innovašuvdnavuogádaga guovddážis, ja ahte bálvalusaid hábmen ja ráhkadeapmi šaddá váldun. Innovašuvdnaproseassat eai dattetge vuolgge johtui iešalddes. Innovašuvdnii laktása álo eahpesihkarvuohta ja eaktuda danin ahte háliidit váldit riskkaid. Dutkanbirrasiin ja ealáhusain leat sierra gaskaoapmeaktevrrat, fuolahansuorggi ja gielddaid várás fas leat unnán innovašuvdnagaskaoamit. Danin dárbbašuvvojit rámmat ja gaskaoamit, mat legitimerejit gieldasuorggi innovašuvnna, ja maid vehkiin gielddat sáhttet buorebut geahččalit ođđa čovdosiid, go sin ovddas leat mohkkás hástalusat.

Dát lea nationála bargu, man mávssoleamos oassi ferte dahkkojuvvot gielddain, ovttasbarggus báikkálaš álbmotválljen ovddasteddjiiguin, fágaolbmuiguin, geavaheddjiiguin, oapmahaččaiguin, organisašuvnnaiguin ja ealáhusaiguin. Gáibiduvvojit gal maid nationála dási doaimmat, maiguin bálddalastet doaimmaid, dorjot ja stivrejit báikkálaš barggu, ja man olis seammás sáhttet nannet gelbbolašvuođa, dutkama ja máhtu ovddideami, gaskkusteami, movttiidahttima, rávvema, dokumenterema ja ođđa, geahččaluvvon čovdosiid lávdadeami.

Boahtteáiggi fuolaheapmi lea innovašuvdnaprográmma, man olis hábmejit ođđa čovdosiid boahtteáiggi fuolaheapmái ovttas geavaheddjiiguin, oapmahaččaiguin, gielddaiguin, ideála organisašuvnnaiguin, dutkanbirrasiiguin ja ealáhusaiguin. Innovašuvdnaprográmma olis galget leat mielde ovddideamen ja váldimin atnui buorrediliteknologiija, ođđa bargovugiid, ođđa organisašuvdnačovdosiid ja ássanvugiid, mat heivejit boahtteáiggis. Seammás barggu vuođul galget stáhtas ja gielddain plánet makkár gaskaomiiguin heive doarjut ja movttiidahttit gielddaid bargat dearvvašvuođa- ja fuolahansuorggi dutkamiin, innovašuvnnain ja ovddidemiin áigodagas gitta 2020 rádjái, čuovvovaš elemeanttaiguin:

1. Nannet fuolahanbálvalusaid guovlludási dutkan- ja ovddidanstruktuvrra.

2. Fátmmastit fárrui nationála dásis jo álggahuvvon innovašuvdna- ja dutkanásahusaid.

3. Nannet áŋgiruššama dutkan-, innovašuvdna- ja ovddidanbarggu ovdii, mii dahkkojuvvo gielddain, ja Norgga dutkanráđi relevánta prográmmaid.

Doaibma 1

Guovllu dásis barget viidáseappot jo ásahuvvon struktuvrra vuođul, masa gullet vihtta fuolahandutkanguovddáža ja guđege fylkka buhcciidsiidda ja ruovttubálvalusaid ovddidanguovddáš. Guovddážat leat ovttastuvvon fierpmádahkan, maid Nuortta fuolahandutkanguovddáš koordinere, ja daid mávssolaš doaibman šaddá čuovvulandutkan ja dokumenterenguovddáža doaibma. Ovttas guovlludási stáhtahálddašemiin ja ovttasbarggus KS guovlludásiin guovddážat šaddet mávssolaš, gildii lagaš ovttasbargoguimmežat dearvvašvuođa- ja fuolahussuorggi dutkan-, ovddidan- ja innovašuvdnabarggus.

Doaibma 2

Nationála dásis fátmmastit bargui jo ásahuvvon innovašuvdnaásahusaid ja fágabirrasiid, ja nannejit ja rievdadit muhtin gaskaomiid, maid dat hálddašit, nu ahte dat ovddidit maiddái gielddaid dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusa innovašuvdnabarggu. Ráđđehusa innovašuvdnastrategiija vuođul ásahuvvo sierra gealboguovddáš, mas lea ovddidandoaibma olles gieldasuorggi ektui. Dearvvašvuođadirektoráhtta lea ásahan InnoMed nationála gealbofierpmádahkan, mii ovddida dearvvašvuođasuorggi innovašuvnna dárbbuid vuođul, ja mii viiddiduvvo nu, ahte dat sáhttá fátmmastit spesialistadearvvašvuođabálvalusa lassin maiddái gielddaid dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusaid, ja bargat innovašuvdnabargguin dearvvašvuođabálvalusa hálddašandásiid rájiid rastá.

Doaibma 3

Ovddemusat dárbbašuvvo luvvet gielddaid iežaset innovašuvdnanávccaid ja innovašuvdnafámuid. Innovašuvdnaprográmmain nannetge de gielddaid dearvvašvuođa- ja fuolahussuorggi innovašuvdnabarggu báikkálaččat dan láhkai, ahte:

• geahččalit ođđa čovdosiid (fágalaš metodaid, teknologiija, ássanvugiid, organisašuvnna jna.) ovttasbarggus gielddaiguin, dutkamiin ja ealáhusaiguin dahje ideála doaimmaiguin/eaktodáhtolaččaiguin

• sihkkarastit dokumentašuvnna ja dutkama, mii lea lávdadeami ja implementerema vuođđun

• buoridit diehtovuođu, man vuođul plánejit, ovddidit ja barget innovašuvnnain Norgga dutkanráđi relevánta prográmmain.

Vuosttaš muttus nannejit guovllu ja nationála dási struktuvrra, vai dat sáhttet doarjut gielddaid. Fuolahanbálvalusat fátmmastit measta goalmmádasa gieldda buot doaimmain, ja daid oktavuođas ferte váldit vuhtii olles gieldasuorggi dárbbuid ja resurssaid. Fuolahanbálvalusaid innovašuvdnabargu galgá danin bargojuvvot gieldasuorggi ollislaš innovašuvdnaáŋgiruššama oassin. Ráđđehus áigu ovddidit ja nannet nationála ja guovlludási innovašuvdnabirrasiid.

2.2 Boahtteáiggi fuolahanbálvalusaid geavaheaddjit

Eanaš ovdánansárgosat ja boahtteáiggi einnostusat čujuhit dan guvlui, ahte boahtteáiggis leat eanet geavaheaddjit go ovdal, geavaheaddjit gullet buot ahkejoavkkuide ja sii dárbbašit máŋggabealageabbo fuolaheami.

Boares geavaheddjiid lohku ii leat badjánan maŋimuš 20 jagi. Lassáneapmi lea leamaš stuorámus sin gaskkas, geat eai leat vel deavdán 67 jagi, ja váldun leat leamaš guhkes áiggi ja bissovaš buohcuvuođat, doaibmahehttejumit ja psyhkalaš ja sosiála váttisvuođat.

Lagamus jagiid navdit 67-79-jahkásaš geavaheddjiid logu lassánit, badjel 80-jahkásaččaid lohku fas lassána nannosit easkka 10-15 jagi geahčen. Dalle lassánit maid demeansahástalusat vástideaddji ollu.

Dán áigge leat eanet nissonat go albmát, erenoamážit buhcciidsiiddain, muhto erohus geahppána áiggi mielde, go albmáid eallinahki lassána johtileappot go nissoniid.

Seammás boahtteáiggi geavaheddjiin leat eará resurssat, maid vehkiin sii birgejit, go buohcuvuohta, doaibmahehttejupmi ja váttisvuođat bohciidit. Eat sáhte dušše einnostit makkár váttisvuođat bohciidit. Mii fertet maid einnostit resurssaid ja smiehttat mo geavaheddjiid iežaset resurssat livčče ávkin. Dat guoská erenoamážit ođđa boarrásiidbuolvvaid, mat ellet guhkit ja vásihit boarisvuođa buoret ruhtadiliin, alit oahpu vuođul, buoret dearvvašvuođain ja áibbas eará materiála dilis, go oktage eará buolva dássážii. Ii leat nappo seammá leat 80-jahkásaš 2000:s ja 80 jahkásaš 2030:s.

Dán dieđáhusa doaimmaid ja prográmmaid vuođđun lea ollislaš oaidnu boahtteáiggi geavaheddjiid hárrái. Sis eai leat dušše buohcuvuođat ja váttisvuođat, muhto maiddái resurssat, maid sii geavahit vai birgejit iežaset eallimis ja maid vuođul sii leat searvevuođa oassin. Loahpa loahpas buohkat sáhttet searvat mainna nu, mas lea árvu.

Dasa láhčet dili ođđa gulahallanvugiiguin ja bargovugiiguin. Ođđa teknologiija ja universálabut hábmejuvvon ásodagat ja birrasat galget addit dasa buoret vejolašvuođaid.

Dieđáhusas geavahit danin doahpagiid mielborgárvuohta (medborgerskap), ovttas ráhkadeapmi (samskaping), ovttaveardásašvuođabargu (likemannsarbeid) ja geavaheaddjistivren (brukerstyring), ja hástalit geavaheddjiid ja sin ovddasteddjiid aktiivvalaččat searvat boahtteáiggi fuolahansearvevuhtii.

2.3 Boahtteáiggi fuolahansearvevuohta

Go boahtteáiggi fuolahanhástalusat badjánit, mii fertet oažžut johtui servodaga ollislaš fuolahanresurssaid ja geahčadit dárkileappot mo barggut juohkásit fuolahanaktevrraid gaskka. Almmolaš fuolahanbálvalusat leat čađat viidon máŋga logijagi. Go jurddašit demográfalaš hástalusaid, mat hástalit min duođas 10-15 jagi geahčen, de mii fertet organiseret lassibargguid nu, ahte daid olis doarjut ja oažžut johtui buot daid resurssaid, mat leat geavaheddjiin alddiset, sin bearrašiin ja sosiála fierpmádagain, lagaš birrasiin ja báikkálaš servodagas, ideála doaimmain ja ealáhusain, mat váldet oasiset servodatovddasvástádusas. Dat gáibida, ahte mii nuppástuhttit fágalaš doaimma, nu ahte deattuhit fierpmádatovttasbarggu, fágarájáid rasttildeaddji ovttasbarggu, ovddalgihtii easttadeami, árra muttus doaibmama ja veajuiduhttima. Dat eaktuda maid, ahte olbmot váldet ovddasvástádusa ja heivehit iežaset ásodagaid buoremus lági mielde, ja ahte mii searvevuođas heivehit fysihkalaš birrasa nu ahte dat lea olámuttus buohkaide ja buot buolvvaide.

Jos bearašfuolaheapmi galgá doalahuvvot dálá dásis, gáibiduvvo oapmahašpolitihkka, man vuođul šaddá álkit ovttastahttit barggu ja fuolaheami, ja man vuođđun lea sohkabeliid ovttaárvosašvuohta, ja mii dohkkeha ja atná árvvus oapmahaččaid gelbbolašvuođa ja áŋgiruššama, ja maid dorjot oahpahusain ja bagadallamiin.

Leat buorit vejolašvuođat oažžut eanebuid searvat eaktodáhtolaš fuolahanbargui. Dat ii dattetge dáhpáhuva iešalddes, muhto gáibida dárkilis barggu ja vuogádatlaš čuovvuleami go bargat rekruteremiin, organiseremiin, koordineremiin, oahpahusain, movttiidahttimiin ja bagadallamiin. Go bálkáhit fágaolbmuid dahje ovttasbargat ášši olis ideála ja eaktodáhtolaš servviiguin, de leat investeremin ja boađusin lea máŋggadáfotvuohta.

Fuolahansuorggis leat maid ollu vejolašvuođat, mat sáhttet bohciidit go hástalit ideála organisašuvnnaid ain mannat ovddabealde ja gávdnat ođđa luottaid, aktiivvalaččat hástit fárrui ođđa eaktodáhtolaš buolvvaid, ja ovddidit ođđa vugiid bargat ideála doaimmaiguin ja ovttasdoaibmačovdosiiguin, main geavaheaddjit ja sin organisašuvnnat leat aktiivvalaččabut mielde eaiggádin.

Seammás ealáhusat doaimmahit ain iešguđetlágan vuolleleveránssaid gildii. Dat sáhttet leat ovdamearkka dihte huksemat, teknologiija ja ásodagat.

Dan láhkai fuolahanbarggut sáhttet juohkásit eanet aktevrraide boahtteáiggis, buorredillestáhta searvevuođačovdosiid rámmaid siskkobealde.

2.3.1 Boahtteáigái heivehuvvon prográmma aktiiva oapmahašpolitihka ovdii 2014–2020

Ráđđehus čuovvu ávžžuhusaid, mat ovddiduvvojit čielggadusain NAČ 2011: 11 Innovasjon i omsorg ja NAČ 2011: 17 Når sant skal sies om pårørendeomsorg, ja hábme politihka, man vehkiin addet árvvu oapmahaččaide ja čalmmustahttet sin, ja man vuođul ovddidit dásseárvvu ja njuovžilvuođa. Dán dieđáhusas ráđđehus ovdanbuktá prográmma, mainna ovddidit aktiiva ja boahtteáigái heivehuvvon oapmahašpolitihka, mainna:

• čalmmustahttet, dohkkehit ja dorjot oapmahaččaid, geat barget gáibideaddji fuolahanbargguid

• buoridit almmolaš ja eahpeformála fuolaheami ovttasbarggu ja nannejit ollislaš bálvalusfálaldaga kvaliteahta

• láhčet dilálašvuođaid dasa, ahte sáhttet doalahit oapmahašfuolaheami dálá dásis, ja dahket álkibun ovttastahttit fidnobarggu dainna, ahte fuolahit mánáid ja nuoraid, rávesolbmuid ja boarrásiid, geain lea duođalaš buohcuvuohta, doaibmahehttejupmi dahje psyhkalaš ja sosiála váttisvuođat

Prográmmaáigodaga vuosttaš muttus deattuhit doaimmaid, maiguin doarjut oapmahaččaid ja maiguin nannejit dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusaid ovttasbarggu oapmahaččaiguin:

• njuovžilis duddenortnegat

• oapmahaččaid doarjja, diehtojuohkin, oahpaheapmi ja neavvun

• ovttasdoaibman ja ovttasbargu

• fuolahanbálkáortnega buorideapmi

• dutkan ja ovddideapmi

Boahtte muttus guorahallat ovttas Bargodepartemeanttain mo sáhtášii rievdadit ruđalaš buhtadanortnegiid ja virgelohpemearrádusaid.

2.3.2 Nationála strategiija dearvvašvuođa- ja fuolahansuorggi eaktodáhtolaš barggu ovdii

Ráđđehus áigu bargat ealli siviilaservodaga ovdii, mii ovddida gullevašvuođa, solidaritehta ja searvevuođa, ja áigu danin ovddidit nationála strategiija, mii guoská dearvvašvuođa- ja fuolahansuorggi eaktodáhtolaš bargui. Strategiijas almmuhit doaimmaid, maiguin háhket fuolahanbálvalussii eaktodáhtolaš bargiid ja doalahit sin, ja mo geahpedit oktonasvuođa sosiála fierpmádagaid ođđasit ásahemiin ja viiddidemiin. Strategiija vuođđun leat vihtta ášši:

1. Mobiliseren, organiseren ja koordineren

   Lasihit gelbbolašvuođa, man vuođul rekruterejit, mobiliserejit, koordinerejit, oahpahit, arvvosmahttet, čuovvulit ja nevvot eaktodáhtolaččaid, ja áŋgiruššat vel eanet eaktodáhtolaš olbmuid koordináhtoriid oahpaheami ovdii Bergena Verdighetssenteret olis.

2. Fierpmádatbargu

   Ovddidit fierpmádat- ja lagašbirasbarggu metodan, mainna ovddidit eaktodáhtolaš áŋgiruššama fuolahanbálvalusain ja ráhkadit buriid ja searvevuođa ovddideaddji báikkálaš servodagaid.

3. Eaktodáhtolašvuođa arenat

   Geavahit eaktodáhtolašvuođa arenaid fuolahansuorggis:

   • Dearvvašvuođa- ja fuolahansuorggi ideála fitnodagat

   • Eaktodáhtolaš organisašuvnnat

   • Boarrásiidguovddážat ja vuorrasiidguovddážat (seniorguovddážat)

   • Gielddaid veahkkeguovddážat (frivilligsentralene)

   • Rabas buhcciidsiida (Det åpne sykehjemmet)

4. Eallinmoktabuhcciidsiida (Livsgledesykehjem)

   Eallinmoktabuhcciidsiidda nationála dohkkehanortnet Livsglede for eldre -vuođđudusa olis. Ortnegiin nannejit aktiiva fuolaheami ja deattastit geavaheddjiid sosiála ja kultuvrralaš dárbbuid.

5. Máhttu ja dutkan

   Dutkat ja ovddidit máhtu dearvvašvuođa- ja fuolahansuorggi eaktodáhtolaš barggu birra, ja dan láhkai láhčit dili guhkes áiggi plánemii ja vuogádatlaš ovttasbargui.

Strategiija ovddidit, gárvejit ja konkretiserejit ovttasráđiid gieldasurggiin ja ovttasbarggus Frivillighet Norgiin.

2.3.3 Ideála bálvalusfállit innováhtorin

Historjjálaččat ideála organisašuvnnat leat leamaš buorredillestáhta njunušjoavkun. Dat leat ásahan geahnohis joavkkuide bálvalusfálaldagaid, mat de leat šaddan almmolaš ovddasvástádussan maŋŋá, ja dat leat ovddidan ođđa bargovugiid, main nannosit deattastit geavaheddjiid vejolašvuođaid váikkuhit ja searvat báikkálaš servodahkii.

Dakkár pionerat dárbbašuvvojit ain seammá ollu. Ideála organisašuvnnat leat ain mávssolaččat dál go álbmoga boarásmuvvan, stuorát kultuvrralaš máŋggadáfotvuohta ja teknologiija ereliiggán jođánis ovdáneapmi bohciidahttet hástalusaid ja vejolašvuođaid.

Ráđđehussii lea mávssolaš ovddidit buorredillestáhta ovttas ideála surggiin. Ráđđehusas leat vuordámušat ideála aktevrraid innovatiiva lahkonanvugiide dearvvašvuođa- ja fuolahansuorggi oktavuođas, ja dat oaidná ovttasbarggu vejolašvuohtan mobiliseret eaktodáhtolaččaid ja lagašbirrasa.

EES-njuolggadusain leat rámmat dan hárrái mo almmolaš eiseválddit sáhttet oastit bálvalusaid ideála aktevrrain. Ráđđehusa mielas lea mávssolaš geavahit dálá doaibmamuni dakkár bálvalusaid oastima hárrái. Sierra háhkanproseassat ideála, guhkes áiggi soahpamušaid várás, ja oktasaš ovddidan- ja innovašuvdnabargu ovdal háhkama leat buorit ja vejolaš doaibmamolssaeavttut daid gielddaide, mat háliidit ovddidit dakkár ovttasbarggu ain viidáseappot.

Ideála bálvalusfálliid sajádat ja alla legitimitehta dearvvašvuođa- ja sosiálasuorggis lea boahtteáiggis lagaš oktavuođas dainna, ahte dat sáhttet ain leat innováhtorat, gávdnat ođđa bálgáid, fátmmastit fárrui eaktodáhtolaččaid ja bargat barggu dakko gokko buorredilleservodat ii doaimmat barggus. Dat eaktuda, ahte dat doalahit iežaset vuođu ja erenoamášvuođa, man vuolggasadjin leat árvvut, ja ahte dat gávdnet ođđa eaiggádanhámiid ja doaibmamálliid, mat fátmmastit geavaheddjiid ja sin ovddasteddjiid eará láhkai go ovdal.

2.3.4 Ovttasdoaibmafitnodaga vejolašvuođat

Ovttasdoaibmafitnodat lea fitnodatmálle, mii heive bures buorredillesuorgái ja fuolahanbálvalusaid ovddideapmái ovttas gielddain. Ovttasdoaibmafitnodat lea organisašuvdnahápmi, mii addá geavaheddjiide vejolašvuođa váikkuhit, eaiggádit ja stivret fitnodaga. Seammás fitnodathápmi bovde bálvalusaid vuostáiváldiid váldit stuorát rolla, go geavaheaddji ja golaheaddji rolla, go dat hástala sin váldit ovddasvástádusa ja searvat bálvalusfálaldaga hábmemii ja buvttadeapmái.

Boahtteáiggi dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusaid hábmemii ja ollašuhttimii galget searvat gielddat ja gieldda vuogádahkii gulakeahtes aktevrrat, mat gullet siviila servodahkii. Ovttasdoaibmafitnodagaid erenoamášvuohta addá vejolašvuođaid báikkálaš čovdosiidda, maid vuođđun lea báikkálaš dárbbut, ja addá ássiide vejolašvuođa leat sihke geavaheaddji ja buvttadeaddji rollas, nu ahte sii besset searvat, stivret geavaheaddjin ja leat mielde buvttadeamen bálvalusaid. Gielddaid báikkálašdemokratiija nannejuvvo go geavaheaddjidemokratiija lea nannosut ja njuolgadut.

Ovttasdoaibmafitnodagat leat hui dábálaččat riikkaidgaskasaš oktavuođain. Norggas ovttasdoaibman ii leat nuge leamaš dábálaš eaiggát- ja fitnodathápmi surggiin, main almmolaš suorggis lea ovddasvástádus. Ealáhusaid ja servodaga eará osiin fas dákkár eaiggádan- ja doaibmanhápmi lea guhká leamaš váldun áibbas eará láhkai. Fuolahansuorgái vedjet čáhkat sihke geavaheddjiid ovttasdoaibmafitnodagat, bargiid ovttasdoaibman, fálliid ovttasdoaibman, oapmahaččaid ovttasdoaibman dahje ovttasdoaibmafitnodagat, main leat iešguđetlágan oasit.

Sosiála entreprenevravuođa mohtorin lea servodatváttisvuođaid čoavdin ja sosiála árvoráhkadeami sihkkarastin. Ráđđehus áigu ovddidit entreprenevravuođa oahppovuogádagas, ja bargá danin ovttas Ungt Entreprenørskapiin, man olis ollu fitnodagat álggahit sosiála entreprenevran.

2.3.5 Ovttasbargu ealáhusaiguin

Norgga ealáhusain lea gelbbolašvuohta, mainna sáhttet ovddidit fuolahansuorggi. Go bálvalusaid ja buktagiid ovddidit ovttas, de almmolaš ja priváhta aktevrrat sáhttet ráhkadit ođđa čovdosiid. Almmolaš háhkamiid oktavuođas lea stuorra innovašuvdnapotentiála. Háhkamat sáhttet leat innovašuvnna strategalaš gaskaoapmin, nu ahte oažžut sihke stuorát ávkki servodaga resurssain ja ráhkadit vel ođđa ja buoret bálvalusaid geavaheddjiid ávkin. Go ealáhusat leat aktiivvalaččat mielde hábmemin čovdosiid gielddaid ovdánandárbbuide, de šaddet buoret, sihkkarut ja beaktilut bálvalusat, ja leat maid buorit lassiváikkuhusat ealáhusaide.

Danin láhčet dilálašvuođaid politihkkii, man olis:

• ovddidit ođđa fálaldagaid fuolahanbálvalusa ja ealáhusaid rájá ala

• nannejit fuolahansuorggi rolla diŋgojeaddjin, mii lea gelbbolaš ja gáibida ollu

• ovddidit fuolahansuorggi eksportagálvun

• dustet vuorrasiidmárkana, mii viidána sakka

Ráđđehus oaidná mávssolažžan, ahte ovdáneami boađusin ii galgga šaddat sierraárvosašvuohta nu ahte dearvvašvuođa- ja buorredillebálvalusat eai leat buohkaide seammá álkit olámuttus, muhto ahte oasi geavatlaš bálvalusain, mat gullet čielgaseappot veahkkebálvalusaide, galget baicce earát buvttadit ja fállat dasto sihke gieldda bokte ja oktagaslaš márkanis. Dat mielddisbuktá politihka, mas ráđđehus oaivvilda ahte gielddat ieža, ovttas ideála organisašuvnnaiguin, berrejit jođihit guhkes áiggi institušuvdnasajiid ja dearvvašvuođa- ja fuolaheami vuođđobálvalusaid. Seammás ealáhusat doaimmahit gildii iešguđetlágan vuolleleveránssaid, ovdamearkka dihte huksenmássa, teknologiija ja ásodagaid.

2.4 Boahtteáiggi fuolahanbálvalus

Boahtteáiggi fuolahanbálvalus galgá ráhkadit bálvalusfálaldaga ovttas geavaheddjiiguin, doaibmat ovttas oapmahaččaiguin, geavahišgoahtit buorrediliteknologiija ja mobiliseret báikkálaš servodaga ođđa vugiiguin. Ođđa bargovuogit ja ovttasdoaibman bearrašiin ja fierpmádagain gáibida ollislaččat ollu rievdadusaid gelbbolašvuođa ja rekruterema hárrái, ja ahte fertet organiseret bálvalusaid ođđa vugiin. Dárbbašit fágalaš nuppástuhttima, man olis ovddidit fuolahanbálvalusa dikšunfágalaš barggu ja váldit atnui viidásut fágaidgaskasaš gelbbolašvuođa veajuiduhttinsuorggis ja sosiála fierpmádatbarggus.

Golbma suorggi orrot leamen fuolahansuorggi stuorámus hástalusat ja vejolašvuođat:

• aktiiva fuolaheapmi

• árgabeaiveajuiduhttin

• fuolaheapmi ja jápmin

2.4.1 Aktiiva fuolaheapmi

Kultuvra, mállásat, aktivitehta ja loaktin leat ollislaš fuolahanfálaldaga mávssoleamos vuođđogeađggit. Go ovddidit boahtteáigái heivehuvvon, buriid fuolahanbálvalusaid, de fertet deattuhit sakka eanet sihke sosiála ja fysihkalaš aktiviserema, ja fertet giddet eanet fuopmášumi geavaheddjiid sosiála, eksistensiála ja kultuvrralaš dárbbuide.

Beaiveaktivitehtafálaldaga gohčodit dávjá gaskalađasin, mii fuolahanbálvalusain váilu. Ráđđehus lea danin johttáhan beaiveaktivitehtafálaldaga ráhkadeami olbmuide, geain lea demeansa, ja áigumuš lea lágain nannet gielddaid geatnegasvuođa fállat beaivefálaldaga demeanta olbmuide, go fálaldat lea ráhkaduvvon. Beaiveaktivitehtafálaldat buktá ulbmillaš sisdoalu ja buriid vásáhusaid geavaheaddji dábálaš eallimii, ja dat sáhttá máŋgii geahpedit oapmahaččaid dili, ja hehttet dahje maŋidit ásahusas orruma.

Dáidaga ja kultuvrra vuođul sáhttá innovatiiva vugiiguin ovddidit fuolahanbálvalussii ođđa metodaid ja fágalaš lahkonanvugiid. Kultuvra ja fuolaheapmi galget leat lávgalagaid fágarájáid rasttildeaddji ovttasbarggus, mii arvvosmahttá rupmaša ja sielu ja aktivisere jurdagiid ja dovdduid, ovdamearkka dihte muittašanjoavkkuin ja čállinprošeavttain, dánsuneahkediin ja musihkkajoavkkuin dahje dáidda- ja kulturprošeavttain, maid vuođđun leat olbmo iežas attáldagat, beroštumit ja eallinhistorjá. Ráđđehus háliida ovddidit viidáseappot ovttasbarggu, mii lea ásahuvvon kultursuorggi ja fuolahansuorggi gaskii, ja man gohčodit Kultuvrralaš vázzinsoabbin, ja man olis ollugat ožžot buriid kulturvásáhusaid árgabeaivvisteaset.

Dađistaga leat ovddidan máŋggalágan birasdoaimmaid, maid sáhttá geavahit terapevttalaččat ráfehisvuođa ja lossamiela vuostá dahje bieđđama vuostá divššu ja beaivválaš doaimmaid oktavuođas. Nu mo spesialistadearvvašvuođabálvalusasge, de ferte fuolahansuorggis ovddidit vuogádagaid, mat sihkkarastet ahte ođđa máhttu váldojuvvo atnui. Ráđđehus háliida, ahte ođđa metodat lávdaduvvojit ja geavahuvvojit dálkkodeami ja divššu vuosttaš molssaeaktun, ja danin dat árvala ásahit gelbbolašvuođabirrasa, mas sáhttá leat ovddasvástádus birasterapevttalaš dálkkodandoaimmaid ovddideames ja lávdadeames.

2.4.2 Árgabeaiveajuiduhttin

Sihke oktagas olbmo ja servodaga ulbmil lea geavahit ávkin resurssaid, návccaid ja vejolašvuođaid, mat geavaheaddjis alddis leat, vai son birge dábálaš eallimis. Danin fertejit návccaiduhttin ja veajuiduhttin leat buot fuolaheami ja divššu lunddolaš váldooassi. Buot buori dálkkodeapmái gullá veajuiduhttin.

Stuorra oassi fuolahansuorggi návccain geavahuvvojit duođalaš buohcuvuođaid dikšumii ja doaimmaide, maiguin buhtadit doaibmanávccaid massima. Nu galgáge boahtteáiggisge leat. Fuolahanbálvalus galgá álo bargat sin ovdii, geain lea stuorámus veahkke- ja dikšodárbu. Seammás mii fertet sáhttit geavahišgoahtit ođđa lahkonanvugiid, main árvvoštallat veajuiduhttinpotentiála ja main lea dárbbašlaš gelbbolašvuohta nu ahte sáhttit oažžut ávkki eaŋkil olbmo resurssain, ovdalgo ollašuhttigohtet eanetge árbevirolaš, buhtadeaddji doaimmaid. Ráđđehus háliida nappo bargat dan ovdii, ahte nuppástuhttit gielddaid dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusa fágalaččat, nu ahte dain deattuhit nannoseappot veajuiduhttima, ovddalgihtii eastadeami ja árra muttu doaimmaid.

Árgabeaiveajuiduhttin lea ovdamearka das, ahte árra doaimmat ja veajuiduhttin fuolahanbálvalusaid olis buorida geavaheddjiid eallinkvaliteahta ja doaibmadási. Árgabeaiveajuiduhttin lea dakkár veajuiduhttin, maid sáhttá dahkat oalle viidát go fátmmastit ruovttubálvalusaid dan bargui. Metodan ja fágalaš lahkoneapmin árgabeaiveajuiduhttin vuolgá das, ahte čielggadit makkár vejolašvuođat geavaheaddjis alddis leat bargat aktiivvalaččat doaibmadási máhcaheami dahje buorideami ovdii. Geavaheaddji iežas resurssat, sávaldagat ja persovnnalaš ulbmilat leat bálvalusa vuođđun.

Metoda eaktuda, ahte bargit ovttasbarget geavaheddjiin, eaige dušše bargga su ovdii. Go árra muttus kártejit geavaheaddji veajuiduhttinpotentiála geahčakeahttá fágarájáide ja go dasto vástideaddji vugiin hárjehahttet árra muttus intensiiva vugiin, de badjánit birgennávccat nu ahte ii šat dárbbašuvvo nu ollu almmolaš veahkki.

Go ruovttubálvalusain bargagohtet árgabeaiveajuiduhttimiin, de ásahit dábálaččat fágaidgaskasaš joavkku, masa gullet ergoterapevttat, fysioterapevttat, suodjalandivššárat, sosionomat ja buohccedivššárat, geain lea veajuiduhttingelbbolašvuohta. Joavku árvvoštallá olbmo veajuiduhttinvejolašvuođaid ja ovttasbarggus oahpaha ja neavvu ruovttubálvalusa bargiid, nu ahte sii sáhttet bargat veajuiduhttimiin geavaheaddji lunddolaš birrasis, ruovttus ja lagašbirrasis.

Ráđđehus háliida ovddidit ain áŋgiruššama veajuiduhttima ovdii, aktiviserema ovdii ja ođđa áššiid hálddašeami ovdii, mii dahkkojuvvo persovnnalaš ulbmiliiguin, ja arvvosmahttit gielddaid geahččaladdat árramuttu doaimmaid ja árgabeaiveajuiduhttima sierralágan modeallaid.

2.4.3 Fuolaheapmi ja jápmin

Fuolahanbálvalusa muhtin geavaheaddjit dárbbašit dálkkodeami ja divššu oanehis áigodagaid, muhtimat fas dárbbašit veahki ja doarjaga olles eallima. Divššohasat, geain leat duođalaš dávddat, mat eai soaitte buorránitge, dahje geat leat jápmimin, dahje geat dárbbašit ollu fuolaheami ja divššu, galget oažžut sihkkaris, buriid bálvalusaid. Dalle lea sáhka das, ahte olbmo váldet vuostá olmmošvuođain ja gudnejahttimiin, ja ahte sihke olbmo fysihkalaš, psyhkalaš ja sosiála ja vuoiŋŋalaš ja eksistentiála dárbbut ollašuvvet.

Norga gullá daid riikkaide, main hui hárve jápmet ruovttus. Jos láhčit dilálašvuođaid dasa, ahte olbmot sáhttet jápmit ruovttus, de sáhttit oažžut lunddolabbo oktavuođa jápmimiin. Ruovttus jápmin sáhttá nannet gullevašvuođa bearrašii ja ovttasbarggu bearrašiin ja siviila servodagain, ja addit buoret vejolašvuođaid dasa, ahte beassá buorebut stivret mo áššit galget doaimmahuvvot go buohcceviesus, ja ovddidit, ahte jápmin ii gula dušše dihto fidnuide. Maŋimuš jagiid leat eanebut jápmán buhcciidruovttuin. Dat gáibida, ahte buhcciidruovttuin leat doarvái resurssat ja gelbbolašvuohta fállat buori dálkkodeami, divššu ja fuolaheami divššohasaide, geat leat eallima loahppamuttus.

Jábmi mánáid fuolaheapmi lea dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusa losimus bargu. Lea dárbu nannet dálkkodeami, mainna geahpedit jábmi máná dili, ja jábmi mánáid ja sin lagamušaid fuolaheami. Ferte ráhkadit nationála fágalaš vuođđoplána, mii guoská geahpideaddji dálkkodeapmái erenoamážit mánáid dárbbuid vuođul. Ollu gielddat leat ožžon doarjaga bargiid gelbbolašvuođa nannemii dán suorggis, ja dat lea čađahuvvon gealboloktenprošeavttain, ovttasbarggus eaktodáhtolaš organisašuvnnaiguin.

Vai sáhttit fuolahit divššohasaid ja oapmahaččaid dárbbuin, dárbbašuvvo fágaidgaskasaš lahkonanvuohki, mas ođđa vugiiguin oažžut stuorát ávkki bargiin ja gelbbolašvuođas, nu ahte gielddaid bálvalusat ovttaiduhttojit eanet ja nu ahte dearvvašvuođabálvalus doarju fuolahanbálvalusa. Geahpideaddji dálkkodeami kvaliteahta galgá buoridit, nu maiddái máhtu ja gelbbolašvuođa dan hárrái, danin ráđđehus háliida láhčit dili dan guvlui, ahte oapmahaččat searvvašedje eanet go ovdal, ja ovddidit fuolahanbálvalusa bargiide oahppoprográmma, mas ožžot vuođđogelbbolašvuođa geahpideaddji dálkkodeami birra.

Oapmahaččaid galget doarjut ja neavvut oapmahaččaid skuvllain ja ságastallanjoavkkuin. Spesialistadearvvašvuođabálvalussii gullevaš guovlluid palliašuvdnaguovddážat galget čohkket ja lávdadit gelbbolašvuođa geahpideaddji dálkkodeami hárrái. Ovttas buohcceviesuid palliatiiva guovddážiiguin dain lea maid ovddasvástádus fágaidgaskasaš gelbbolašvuođafierpmádagas, mii bargá geahpideaddji dálkkodeami ovdii, ja ovddasvástádus fuolahit palliatiiva divššohasaid dikšo- ja fuolahanfálaldaga jotkkolašvuođas, ja gelbbolašvuođa lávdadeamis gielddaide.

2.4.4 Fágalaš nuppástuhttin ja viidásut gelbbolašvuohta

Go leat sihkkarastimin boahtteáigái nana fuolahanbálvalusa, mas lea buorre kvaliteahtta, de dárbbašuvvo fuolahanbálvalusa fágalaš nuppástuhttin, mii gáibida earálágan ja alit gelbbolašvuođa, ođđa bargovugiid ja ođđa fágalaš lahkonanvugiid. Fágalaš nuppástuhttima olis deattuhit vuosttažettiin veajuiduhttima, áŋgiruššama árra muttus, aktiviserema, fierpmádatbarggu, birasdálkkodeami, oapmahaččaid ja eaktodáhtolaččaid neavvuma ja buorrediliteknologiija atnuiváldima. Galgá maid láhčit dili dasa, ahte ovddidit gelbbolašvuođa geahpideaddji dálkkodeami hárrái ja eallima loahppamuttu fuolaheami hárrái. Ráđđehusa gelbbolašvuođa- ja rekruterenplánain Gelbbolašvuođalokten 2015 galget sihkkarastit fuolahansuorgái doarvái gelbbolaš bargiid, mat bissot suorggis.

Ráđđehus háliida ovddidit fuolahansuorgái fágalaš nuppástuhttima, ja deattastage dán dieđáhusas čuovvovaš ulbmiliid:

• Loktet fuolahanbálvalusaid fágalaš gelbbolašvuođadási earret eará nu ahte lasihit daid bargiid logu, geat leat čađahan allaskuvlaoahpu, ja oahpahusain maid lágidit ásahusa siskkobealde.

• Ráhkadit stuorát fágalaš viidodaga, mas leat eanet fágajoavkkut ja mas deattuhit eanet fágaidgaskasaš barggu.

• Nannet fuolahanbálvalusa iežas máhttovuođu dutkamiin ja máhtu lávdademiin.

Fágalaš nuppástuhttin váikkuha maid bálvalusaid organiseremii, ovttasbargogaskavuođaide ja rabasvuhtii servodaga ektui. Jos bálvalusa olis áigot ovddidit ođđa bargovugiid ja nannoseappot áŋgiruššat ovddalgihtii eastadeami ja veajuiduhttima ovdii, de ferte barggus fátmmastit servodaga oppalaš resurssaid. Fuolahanbálvalus ferte vuolgit geavaheddjiid lusa ja deaivvadit sin fierpmádagain. Danin lagašvuohta ja lávdaduvvon bálvalusat mearkkašit ereliiggán ollu dán oktavuođas. Fuolahanbálvalus ferte leat báikkálaš servodahkii ovttaidahtton oassi, iige sáhte gáidaduvvot dain oktavuođain, main ámmátfuolaheapmi ja eahpeformála fuolaheapmi ain sáhttet doaibmat ovttas.

Bálvalusa ođđa sisdoallu ja ođđa fágalaš lahkonanvuogit gáibidit maid, ahte gielddat árvvoštallet mo dat lágidit ja organiseret bálvalusaideaset, sihke dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusaid siskkobealde ja eará gielddabálvalusaid oktavuođas. Ferte hutkat ođđa organiseren- ja bargovugiid, mat sirdet dálá rájáid, sihke rájáid iešguđet fidnuid gaskka ja gieldda doaibmasurggiid gaskka.

Vai geavaheaddji vásihivččii bálvalusfálaldaga jotkkolažžan ja ollislažžan, de ferte bálvalusaid lágidit lávgalagaid. Ođđa bargovuogit ja gieldda bálvalusaid rievdadeapmi gáibida maid, ahte spesialistadearvvašvuođabálvalus doarju ja bagadallá gielddaid. Lea ereliiggán mávssolaš ásahit gulahallansajiid ja vuogádaga, man olis gielddat ja spesialistadearvvašvuođabálvalus lonuhallet gelbbolašvuođa, čovdet áššiid ja barget fágaidgaskasaš ovttasbarggu.

2.4.5 Albmáid oassi dearvvašvuođa- ja fuolahansuorggis

Albmát vedjet ovddastit stuorámus geavatkeahtes resurssa fuolahanbálvalusa oktavuođas. Ii leat realisttalaš jurddašit, ahte boahtteáiggi fuolahanbargguid sáhttá doaimmahit dan haga, ahte albmáid oassi álbmogis searvá dearvvašvuođa- ja fuolahanfidnuide ja fuolahanarenai.

Troandima gielda gullá daidda, mat leat buoremusat lihkostuvvan hástit albmáid álgit fuolahansuorgái. Doppe albmát vurdet ráiddus vejolašvuođa beassat geahččalit dearvvašvuođa- ja fuolahanbarggu ruovttubálvalusain ja buhcciidsiiddain, mat soitet šaddat sin bargobáikin ja eallinvuohkin boahtteáiggis. Ráđđehus háliida, ahte mii geavahit viidáseappot Troandima gieldda vásáhusaid ja ásahit Albmát dearvvašvuođa- ja fuolahansuorggis riikkaviidosaš prošeaktan. Seammás hástalit gielddaid, oahppoásahusaid ja organisašuvnnaid deattuhit sakka albmáid rekruterema ja hutkat innovašuvdnabargguset olis doaimmaid, maiguin buorebut olahit sohkabeallebalánssa dearvvašvuođa- ja fuolahansuorggi bargosajiin.

2.5 Boahtteáiggi fuolahanbirrasat

Buorrediliteknologiija ja universála heiveheapmi mielddisbuktet stuorát vejolašvuođaid oažžut fuolahanbálvalusaid iežas ruovttus. Boahtteáiggi buhcciidsiiddat ja fuolahanásodagat mearkkašit maid ollu dan dáfus, ahte dat leat bálvalusaid fállama rámmat, maid siskkobealde doaibmat ovttas oapmahaččaiguin ja báikkálaš servodagain. Ráđđehus áigu danin joatkit Viessobáŋkku dálá ortnega, mii guoská buhcciidsiiddaide ja fuolahanásodagaide, ja čielggada sáhttetgo heivehit ortnega gáibádusaid nu, ahte dat fátmmastivččii maid oadjebasvuođaásodagaid huksema. Viidáseappot galgá čielggadit ortnega, man olis liigudit ruđaid dutkamii, ovddideapmái ja innovašuvdnii, ja man olis hábmejit ja geahččaladdet ođđa modeallaid boahtteáiggi ásahus- ja ásodatčovdosiidda.

Ráđđehus álggaha nationála prográmma, man olis ovddidit ja implementerejit buorrediliteknologiija, ja man vehkiin ovttaidahttet buorrediliteknologiija bálvalanfálaldaga oassin ovdal 2020.

2.5.1 Buhcciidsiiddaid ja fuolahanásodagaid ođđa konseapta

Lea gelddolaš oaidnit gielddaid ovdáneami, man olis buhcciidsiiddaid lanjat sulastahttigohtet ollesárvosaš ásodagaid ja dálá fuolahanásodagaid huksejuvvojit oktii, ja geavahuvvojit dasto sihke buhcciidsiidda lassin ja molssaeaktun. Fargga eat šat oainne mii earuha ođđaáigásaš unna buhcciidsiidaovttadagaid, main lea alla ássanstandárda, ja báikkálaš ássan- ja bálvalusguovddážiid, main leat sierra ásodagat. Gieldda fuolahanbálvalus gokčá maid olles eallima, mánnáásodagain gitta buhcciidsiidii.

Ráđđehus háliida váldit várá goappáge árbevieru buoremus beliin ja hukset boahtteáiggi várás čovdosiid, maid vuođđojurdagat leat:

• «Unni lea buorre». Unna ássansearvevuođat ja ossodagat árbevirolaš ásahusčovdosiid sadjái.

• Čielga rádjá ássanvuogi ja bálvalusfálaldaga gaskii, nu ahte bálvalusfálaldat ja resursamearri čatnasa ovttaskas olbmo dárbbuide.

• Čielga rádjá priváhta areála, oktasaš areála ja bálvalusareála gaskii buot visttiide, maid geavahit dearvvašvuođa- ja fuolahanulbmiliidda.

• Ásodatčovdosat, mat leat heivehuvvon ođđa buorrediliteknologiija geavaheapmái, ja main leat buot dárbbašlaš ássandoaimmat (basadanlatnja, hivsset, gievkkančiehka, oađđinlatnja ja orrunlatnja) priváhta areála siste, mii lea heivehuvvon sihke ássái ja oapmahaččaide.

• Fuolahanbálvalusas leat ássanvuogit ja lanjat, mat leat ovttaidahttojuvvon čoahkkebáikki ja gávpotoasi lagašbirrasii, ja man almmolaš biras juogaduvvo eará álbmogiin.

Nu mii oažžut buhcciidsiidda iežas ásodahkii, ja iežas ásodaga buhcciidsiidii.

Ođđa ovdáneapmi lea unnán dutkojuvvon, ja dárbbašuvvo sakka dokumenteret ja dahkat vuogádatlažžan vásáhusaid, ja ovddidit máhtu suorggi hárrái. Maŋimuš 15–20 jagi leat sullii 45 000 ásahussaji ja fuolahanásodaga huksejuvvon dahje divoduvvon. Vai sáhttit árvvoštallat makkár vuođđoáššiid mii berret gáibidit boahtteáiggi čovdosiid hábmemis, de duođaš dárbbašit árvvoštallamiid, main geahčadit vásáhusaid dálá viesuid geavaheames – mo dat doibmet ulbmileaset ektui, heivejitgo dat geavaheddjiide, bargiide, ovttasdoaibmamis oapmahaččaiguin ja jođiheami dáfus. Seammás dárbbašit ásahit geahččalanásodagaid, main vuogádatlaččabat geahččaladdet ođđa teknologiija, materiálaid ja birrasiid mat geahpedit gahččanváttuid, basadanlanjaid čovdosiid ja stohpogálvvuid, ja ásahit geahččalanprošeavttaid, maid čuovvulit dokumentašuvnnain ja dutkamiin. Ráđđehus áigu dan vuođul čielggadit dutkan-, ovddidan- ja innovašuvdnaortnega, man ulbmil lea hábmet ja geahččaladdat boahtteáigái heivvolaš ásahus- ja ásodatčovdosiid ođđa modeallaid.

Eanaš ásodagat ja ásahusat, main ásset ja ožžot dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusaid lagamus logijagiid, leat jo huksejuvvon. Dasa gullá vuosttažettiin dábálaš ásodatmássa – ovtta bearraša viesut, ráidoviesut ja ásodagat, maid Norggas dábálaččat ássit ieža oamastit ja geavahit. Dasa gullet dasto maid 40 000 boarrásiid- ja buhcciidsiidasaji ja sullii 50 000 dikšo- ja fuolahanásodaga maid gielddat dábálaččat oamastit ja láigohit ássiide, geat dárbbašit veahki. Lagamus jagiid lea mávssolaš deattastit ođasmahttima ja ođđasit huksema, nu ahte dálá ásodatmássa lea heivehuvvon bures ja sáhttá doaibmat optimála vugiin boahtteáiggi dárbbuid ektui.

Bealli riikka fuolahanásodagain ja buhcciidsiiddain huksejuvvojedje dahje divoduvvojedje ollásit 1998-2007 boarrásiidfuolaheami doaibmaplána áigodagas. Nubbi bealli sullii 40 000 ásahussajis ja sullii 50 000 ásodagas, mat leat dikšo- ja fuolahanulbmiliid, leat dál dan dilis, ahte daid galggašii ođasmahttit ja hukset ođđa daid sadjái. Gielddat berrejit álgomuttus buhtadit daid sajiid, mat dál leat boarrásat ja oalát gollan, ovdal go kapasitehta lassána sakka logi jagi geahčen. Jos mii háliidit hukset nu dássidit go vejolaš, de berre dát ođasteapmi leat dahkkojuvvon ovdalgo kapasitehtadárbu badjána duođas 2025 birrasiid. Dan láhkai sáhttet maid juogadit máŋgga jahkái goluid lassáneami, mii bohciida logi jagi geahčen demográfalaš rievdadusaid geažil. Dálá sajiid buhtadeapmi ii dárbbaš vealttakeahttá lasihit daid doallangolut, máŋgii sáhttá baicce beavttálmahttit doallama. Guhkes áiggi plánen ja einnostahtti investerenrámmat leat mávssolaččat kapasitehta lasiheapmái ja ođasmahttimii, ja jođánis demográfalaš rievdadusat eaktudit, ahte plánet ja láhčit dilálašvuođaid nationála dásis. Ráđđehus háliida danin joatkit dálá Viessobáŋkoortnega maiddái 2015 maŋŋá.

Dasto áigot guorahallat sáhttetgo ortnega gáibádusaid heivehit, nu ahte dat fátmmastit maiddái oadjebasvuođaásodagaid. Oadjebasvuođaásodagat leat ásodagat, main lea fiehttostohpoteknologiija, vuostáiváldin ja hoteallabálvalusat, ja main fállet ássiide geavatlaš bálvalusaid, ovdamearkka dihte stobu čorgema, bassaladdama, bajásdoallobálvalusaid, borramušaid dárjuma ja eará, mii álkidahttá ássiid dábálaš eallima. Dakkár ásodagaid sáhttá áinnas hukset nu ahte dat leat lahka beaiveaktivitehtaguovddážiid, kulturviesuid, lagašbirasguovddážiid, buorredilleguovddážiid ja sullasaččaid, nu ahte lea álki olahit aktivitehtaid ja sosiála ovttastallama.

2.5.2 Ruhtadan- ja iežasmáksoortnegat ássanvuohkái geahčakeahttá

Gielddaid dikšo- ja fuolahanbálvalusaid ollislaš golut ledje sullii 90 mrd. kruvnno i 2012. Eanaš goluid gielddat gokčet friija boađuineaset, ja geavaheaddjimávssuid oassi fas lei badjelaš 7 proseantta boađuin.

Eanaš dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusaid váldoovddasvástádus lea gielddain. Stáhta doarju dattetge ruđalaččat doavtterbálvalusaid, fysioterapiija, dálkasiid, veahkkeneavvuid ja ruovttus ássi geavaheddjiid ássandoarjaga. Gielddaid dikšo- ja fuolahanbálvalusaid geavaheaddjit mákset dán áigge bálvalusain, maid sii ožžot, guvttiid sierra njuolggadusaid vuođul dan mielde ássetgo sii ásahusas vai eai. Olbmot geat ásset iežaset ruovttuin mákset bálvalusas, maid sii ožžot. Olbmot geat ásset ásahusas fas mákset bissovaš oasi boađuineaset ollislaš fálaldaga ovddas. Njuolggadusaid sierraláganvuođat sáhttetge de dagahit, ahte geavaheaddjit šaddet máksit sierra hatti seammá bálvalusas dan mielde fállágo gielda saji ásahusas vai ásságo olmmoš iežas eaiggádan dahje láigohan ásodagas.

Dilli rievdá dan guvlui, ahte šaddá váddásut earuhit buhcciidsiidda ja fuolahanásodaga eará vuođul, go fálaldaga ruhtademiin. Ollu gielddain gohčodit dál fuolahanásodatrusttegiid buhcciidsiidan, eará gielddain fas eai šat geavat buhcciidsiidasaji namahusa, muhto gohčodit daid baicce fuolahanásodahkan, ássan- ja bálvalusguovddážin dahje sullasažžan. Hagen-lávdegoddi ávžžuhii danin ásahit seammá ruhtadan- ja iežasmáksoortnega, ja seammá vuoigatvuođa dálkasiidda, teknihkalaš veahkkeneavvuide ja ássandoarjagii buohkaide, geahčakeahttá ássanvuohkái. Seammá bohtosii leat boahtán maiddái dutkanraporttas, man mielde dilli sáhttá ovdánit dakkárin, ahte gielddat váldet bures dinejeaddji joavkkuid buhcciidsiiddaide ja diktet unnimuspenšunisttaid, geat ožžot ássandoarjaga, ássat fuolahanásodagain. Ruhtadanvuogádat sáhttá addit gielddaide ruđalaš insentiivvaid, mat stivrejit huksenminstara dakkárin, mii suige ii lean áigumuš.

Gielddaid ja geavaheddjiid rámmaeavttuid galgá nu guhkás go vejolaš hábmet dakkárin, ahte bálvalusfálaldaga árvvoštallet olbmo dárbbu mielde ja dan vuođul, mii lea beaktileamos servodatekonomiija dáfus.

Ráđđehus áigu guorahallagoahtit sierralágan ássanvugiid ruhtadan- ja iešmáksinortnegiid. Guorahallama ulbmil lea láhčit dili nu ahte geavaheaddjit ožžot vuoiggalaš ja einnostahtti máksinvuogádaga, ja seammás čielggadit stáhta ja gieldasuorggi ovddasvástádusjuogu.

2.5.3 Buorrediliteknologiijaprográmma

Buorrediliteknologiija geavaheapmi addá ollu vejolašvuođaid. Dan vehkiin olbmot sáhttet buorebut birget iežaset eallimis ja dearvvašvuođain, eanebut sáhttet ássat guhkit ruovttus vaikko doaibmanávccat leat hedjonan, ja dan vehkiin sáhttet ovddalgihtii eastadit dahje maŋidit ásahusas orruma.

Teknologiija ii goassege buhtat olmmošlaš fuolaheami iige fysihkalaš lagašvuođa, muhto dan vehkiin sáhttá nannet sosiála fierpmádaga ja johttáhit ovttasbarggu, masa servet bálvalusat, lagašbiras, bearaš ja eaktodáhtolaččat. Dat sáhttá nappo luvvet fuolahanbálvalusa resurssaid, nu ahte dat sáhttá fállat eanet bálvalusaid njuolga geavaheaddjái.

Buorrediliteknologiija geavaheami ferte ovddidit dihto rámmaid siskkobealde. Ulbmilin galgá leat čoavdit konkrehta váttisvuođaid ja gokčat geavaheddjiid dárbbuid. Dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusas galget danin geavahišgoahtit buorrediliteknologiija buohtalagaid dainna, ahte bálvalusaid organiseregohtet ja láhčigohtet eará láhkai.

Buorrediliteknologiija vejolašvuođain ávkkástallan eaktuda, ahte láhčit dilálašvuođaid dasa, ahte gielddat sáhttet geavahišgoahtit buorrediliteknologiija čovdosiid eanet go ovdal. Danin álggahit nationála prográmma, man olis gielddaid dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusain ovddidit ja váldet atnui buorrediliteknologiija. Prográmma ulbmil lea ovttaidahttit buorrediliteknologiija fuolahanbálvalusaid bálvalusfálaldaga oassin ovdal 2020.

Dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusaid buorrediliteknologiijain galgá:

• buoridit geavaheddjiid vejolašvuođa birget iežaset árgabeaivvis

• lasihit geavaheddjiid ja oapmahaččaid oadjebasvuođa, ja geahpedit oapmahaččaid fuolaid

• oažžut geavaheddjiid ja oapmahaččaid searvat eanet geavaheaddjifierpmádahkii, ja addit vejolašvuođa leat jotkkolaččat oktavuođas nubbi nuppiin ja veahkkeapparáhtain

Prográmma vuođđun leat ovttasdoaibmanođastusa ulbmilat, mat gusket dearvvašvuođa ovddideaddji bargui, ovddalgihtii hehttejeaddji bálvalusaide, árramuttu doaimmaide ja fálaldagaid fállamii doppe gos olbmot ásset. Prográmma vuođđun galget maid leat gielddaid báikkálaš eavttut ja dan olis galget fuolahit das, ahte buorrediliteknologiija čovdosiid ja bálvalusinnovašuvnna gehččet nubbi nuppi oktavuođas. Prográmmain galget láhčit vejolašvuođaid dasa, ahte šaddet ođđa bargo- ja ovttasbargovuogit gaskkal gielddaid, geavaheddjiid, oapmahaččaid, lagašbirrasa, eaktodáhtolaččaid, spesialistadearvvašvuođabálvalusaid ja ealáhusaid.

Dearvvašvuođadirektoráhtta oažžu váldoovddasvástádusa teknologiijaprográmma ollašuhttimis 2020 fuolahanplána oassin. Eaktuduvvo, ahte Dearvvašvuođadirektoráhtta ovttasbargá prográmma čađaheami oktavuođas InnoMedain ja gelbbolašvuođaguovddážiin, mii ásahuvvo gielddaid ollislaš innovašuvdnastrategiija oassin.

Prográmma olis galget bargat dáid doaimmaiguin:

Ásahit buorrediliteknologiija rabas standárddaid

Dearvvašvuođa- ja fuolahansuorggi DGT-ovdáneami dárbbaša stivret nannoseappot nationála dásis. Buorrediliteknologiijasuorggi standardiserenbarggu olis galget ovddidit ovttaidahttojuvvon ja ráhkadeddjiide čanakeahtes buorrediliteknologiijačovdosat, geahčakeahttá almmolaš ja priváhta suorggi rájáide, nu ahte geavaheaddjit ožžot buori, koordinerejuvvon ja einnostahtti bálvalusa. Dearvvašvuođadirektoráhttii addojuvvo ovddasvástádus ovddidit suorggi standardiserema bajit dásis. Eaktuduvvo ahte dat bargá lagaš ovttasbarggu KS-prográmmain KommIT (Gieldasuorggi DGT-buohtalastima prográmma), Standard Norgiin, leverandevra- ja fidnosuorgeservviiguin ja Norsk Helsenett SF:in. Barggus galgá maid váldit vuhtii e-dearvvašvuođasuorggi standardiserenbarggu. Nationála standardiserenstrategiijain galget vuoruhit buorrediliteknologiijasuorggi standardiserema galgá vuoruhit. Buorrediliteknologiija čovdosiid ovddideapmi ja geahččaladdan gielddain.

Gielddat galget searvat buorrediliteknologiijačovdosiid ovddideapmái ja geahččaladdamii golmma osolačča ovttasbarggus, masa gielddaid lassin servet ealáhusat ja FUI-birrasat. Oadjebasvuođabáhkaid ovddideami ferte vuoruhit ovddemužžii, nu mo Hagen-lávdegoddi ja Teknologiijaráđđi leat ávžžuhan. Oadjebasvuođabáhka vuođđun lea oadjebasvuođaalárbma, ja dat sáhttá sisdoallat vel alárpma, mii vuolgá johtui iešalddes, gahččansensora, elektrovnnalaš uksarahppi, mobiilatelefovnna, vuohttinčovdosa (GPS) ja eará.

Máhttogenereren ja buorrediliteknologiija čovdosiid lávdadeapmi

Prográmmain áigot ovddidit ođđa geavadiid, mat vuođđuduvvet dutkamii. Áigumuš lea dokumenteret sierralágan buorrediliteknologiija čovdosiid váikkuhusaid ja ávkki, ja danin galget ge de vuoruhit máhttogenererema ja buriid buorrediliteknologiija čovdosiid lávdadeami gielddaide. Ovddimužžii vuoruhit čuovvumušdutkama ja álggahit geavadiid, maid vuođđun lea máhtolašvuohta. Fuolahusdutkama guovlluguovddážat ožžot mávssolaš barggu doaibmat innovašuvnna dokumenterenguovddážin, mii bargá čuovvumušdutkamiin ja gaskkustemiin.

Ovddidit buriid modeallaid, maiguin ásahit ja geavahit buorrediliteknologiija

Go ovddidit buriid modeallaid buorrediliteknologiija atnui váldimii ja geavaheapmái, de sihkkarastit ahte teknologiija ovttaidahttojuvvo bálvalusa oassin, iige geavahuvvo dušše sierra čoavddusin. Ráđđehus háliida danin viiddidit InnoMeda, nu ahte dat spesialistadearvvašvuođabálvalusa lassin govččašii maiddái gielddaid dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid, ja fuolaha bargá innovašuvnna ovdii geahčakeahttá dearvvašvuođabálvalusa hálddahusrájáide. Innovasjon Norge ortnet, masa gullet almmolaš dutkan- ja ovddidansoahpamušat (ADO), galget dahkkojuvvot álkibut olámuddui ja galget heivehuvvot dearvvašvuođa- ja fuolahansuorggi innovašuvdnadárbui, erenoamážit buorrediliteknologiija dáfus. Áigumuš lea arvvosmahttit gielddaid bargat eanet innovašuvnnain, ja danin ásahit sierra gelbbolašvuođaguovddáža, mii gullá ráđđehusa gieldasuorggi innovašuvdnastrategiijai.

Gelbbolašvuođalokten

Bargiide, geavaheddjiide ja oapmahaččaide galget fállat oahpahusa ja gelbbolašvuođaloktema sihke ovdal go váldet atnui buorrediliteknologiija ja atnuiváldima áigge. Eanaš oahpahusa galget lágidit gielddaid siskkáldas oahpahussan, ja sáhttet áinnas ovttasbargat ja oažžut veahki oahppoásahusain, veahkkeneavvoguovddážiin ja eará fágabirrasiin. Oasi geavatlaš oahpahusas ferte lágidit dan oktavuođas go buorrediliteknologiija geavahišgohtet. Dearvvašvuođadirektoráhtta galgá danin ovttasbargat relevánta fágabirrasiiguin ja ovddidit oahpahusbáhka, buorrediliteknologiija áppesa, mas oažžu buorrediliteknologiija vuođđogelbbolašvuođa. Dearvvašvuođa- ja fuolahanbargiin galgá dasto maid leat máhttu buorrediliteknologiija birra oahpuset bokte, ja dearvvašvuođa- ja sosiálaoahpuid rievdadeami galgá árvvoštallat dan ektui makkár dárbbut buorrediliteknologiija atnuiváldimis badjánit.

Prográmma olis galget maid bargat dan ovdii, ahte gielddat ožžot dárbbašlaš gelbbolašvuođa innovašuvnna birra ja innovašuvnna jođiheami birra, ja geavatlaš reaidduid, maiguin kártejit dárbbuid. Dieđut rievdanproseassaid birra, dárbbuid kárten ja implementeren leat ereliiggán mávssolaččat, vai sihkkarastit ahte teknologiija gokčá dárbbuid, maid dat lea jurddašuvvon gokčat, ja ahte dat heive gieldda geavatlaš vejolašvuođaide ja organiserenvejolašvuođaide. Ráđđehusa gieldasuorggi innovašuvdnastrategiija oassin galget gielddajođiheddjiide ja suorggi fágaolbmuide ovddidit oahppofálaldaga, mii gokčá gieldda innovašuvdnabarggu. Oahpu bokte bargit, jođiheaddjit ja álbmotválljen ovddasteaddjit galget oahppat innovašuvdnaproseassaid birra ja mo plánet ja čađahit innovašuvdnaproseassa.

Juridihkalaš rámmat

Vai oažžut čielgasut juridihkalaš rámmaid ja vai buorebut láhčit dilálašvuođaid ođđa teknologiijai, mii sáhttá addit olbmui buoret vejolašvuođaid iešbirgejupmái, oadjebasvuhtii ja fysihkalaš doaimmaide, de lea ráđđehus ovddidan Prop. 90 L (2012–2013), mii gieđahallá divššohas- ja geavaheaddjivuoigatvuođalága js. rievdadusaid, mat gusket almmuhan- ja lokaliserenteknologiijai.