Rávttošvuomi suodjeplána láhkaásahus (njuolggadus). Rávttošvuomi suodjemeahci ja beahcevuovddi ráfáidahttin Porsáŋggu gielddas.

2. mielddus

§ 1 ráddjen

Suodjemeahccái gullet čuovvovaš gnr/bnr/fnr:

Porsáŋggu gielddas:9/1, 9/11, 9/33, 9/88, 9/96, 9/97, 9/98, 9/100, 9/101, 9/102, 9/103, 9/104, 9/105, 9/109, 9/110, 10/1, 10/1/1, 10/1/3, 10/1/4, 10/1/5, 10/1/6, 10/1/10, 10/1/12, 10/1/13, 10/1/21, 10/1/23, 10/1/24, 10/1/26, 10/1/28, 10/1/31 ja 10/1/32, 10/3, 10/4, 10/7, 10/12, 10/15, 10/20, 10/21, 10/22, 10/23, 10/26, 10/30, 10/31, 10/32, 10/33, 10/34, 10/35, 10/36, 10/40, 10/44, 13/1, 14/1, 14/1/12, 15/1, 15/61 ja 15/70.

Ollislaš viidodat lea 189,1 km 2>.

Suodjemeahci rájit leat merkejuvvon mieldduskártii 1:100 000 mihtu mielde, beaiváduvvon Birasgáhttendepartementtas 11.2002.

Suodjemeahci rájit galget dárkilit merkejuvvot eatnamii.

Čiehkačuoggát galget koordináhtamerkejuvvot.

Suodjenjuolggadusat oktan kárttaiguin galget leat Porsáŋggu gieldda, Finnmárkku Fylkkamánni, Luondduhálddašandirektoráhta ja Birasgáhttendepartementta hálddus.

§ 2 ulbmil

Rávttošvuomi suodjemeahci ásaheami ulbmil lea suodjalit Rávttošvuomi álbmotmeahci erenoamáš ja čáppa luonddu, ja maiddái suodjalit máilmmi davimus beahcevuovddi. Stuora kvartearageologalaš suodjeárvvut leat maiddái mielde nanneme guovllu erenoamášvuođa.

Suodjemeahci luonddu suodjaleapmi lea deaŧalaš sámi kultuvrii ja ealáhusávkkástallamii. Guovllu galgá sáhttit atnit boazodollui, luondduvásáhusaide ja árbevirolaš ja dábálaš meahccevánddardeapmái mas leat unnán teknihkalaš heiveheamit. Dasa lassin galgá suodjemeahcci ja Rávttošvuomi álbmotmeahcci váikkuhit ollislaš luondduguovllu bisuheapmái gos maiddái leat ollu kulturmuittut.

§ 3 suodjemearrádusat

1. Eanadat
1.1 Guovlu lea suodjaluvvon sisabahkkemiid vuostá mat sáhttet earáhuhttit dahje váikkuhit eatnamiid šlájaid dahje iešvuođaid.
Earet daid spiehkastagaid mat čuvvot njuolggadusa 1.2 ja 1.3 čuoggáin, de leat čuovvovaš sisabahkkemat gildojuvvon: luoddahuksemat, visttiid ja rusttegiid ceggemat, stuorideamit ja rievdadeamit, báktedoaimmat, čázádagaid reguleremat, mássá roggamat ja deavdimat, bávkaleamit ja bohkamat, geđggiid, minerálaid ja fossilaid čoaggimat dahje doalvumat, dreneren ja earalágán goikadandoaimmat, ođđasis šaddadeamit, ođđasis gilvimat, jalgemat, áibmo- ja eanajođđasiid njulgemat, šaldiid ja roviid huksemat, galbbaid ceggemat, bálgáid ja láhtuid merkemat j.su. Bisánit ja orostallat viessovovnnain, viessobiillain j.su. ii leat lohpi. Kulturmuittut galget várjaluvvot vaháguvvamis. Dát listu ii leat loahpalaš.
Fylkkamánni mearrida jus várohuvvo ahte doaibma lea dakkár mii mielddisbuktá mearkkašahtti rievdadusaid eatnamiid šlája ja iešvuođaid dáfus.
1.2 1.1 čuoggá mearrádusat eai gieldde:
- lobálaččat ceggejuvvon visttiid ja rusttegiid geavaheami ja máŧasatnima.
- gárvves biilaluottaid geavaheami ja divodeami.
- bisánansajiid geavaheami ja divodeami.
- dálá el-fápmojođđasiid doaimmaheami ja máŧasatnima.
- el-fápmojođđasiid divodemiid jus fáhkka šaddá dárbu dasa.
- el-fápmojođđasiid ođasteami gealddadási bajideami ja linjákapasitehta buorideami dihte jus dát ii dagat mearkkašahtti fysalaš rievdadusaid mat leat suodjeulbmila vuostá.
1.3 Hálddašaneiseváldi sáhttá addit lobi:
- hukset visttiid ja rusttegiid mat adnojit boazodoalus
- rievdadit ja viiddidit barttaid mat juo leat ceggejuvvon ja hukset olgovisttiid mat gullet daidda
- merket bálgáid ja láhtuid, hukset šaldiid ja roviid
- viiddidit dálá bisánansajiid
- buoridit/ođastit el-fápmojođđasiid mat eai gula 1.2 čuoggá vuollái
- njulget ođđa el-fápmolinjáid ja jođđasiid ja telejođđasiid.

2. Šattut
2.1 Ođđa šaddošlájaid gilvin lea gildojuvvon.
- Beahcemuoraid, maiddái goikebeziid njeaidin lea gildojuvvon.
- Soahkemuoraid njeaidin ie?as atnui lea lobálaš. Njeaidit galgá duokkot dákko.

3.Eallit
3.1 Ođđa eallišlájaid ii leat lohpi gilvit.
3.2 Bivdit lea lohpi fuođđolága njuolggadusaid mielde.
3.3 Guolástit lea lohpi luossa- ja jávreguolástanlága mielde.

4. Mohtorjohtolat
Mohtorjohtolat galgá leat Mehciid ja čáziid mohtorjohtolaga lága mielde ja dan njuolggadusaid ja mearrádusaid vuođul.

5. Nuoskkideapmi
Nuoskkideapmi ja doabbariid guođđin lea gildojuvvon. Doabbarat galget eret fievrriduvvot guovllus. Kemiijalaš ávdnasat mat sáhttet váikkuhit luonddu leat gildojuvvon.

§ 4 oppalaš dispenašuvdnamearrádusat

Hálddašaneiseváldi sáhttá njuolggadusain spiehkastit go ráfáidahttinulbmil dan gáibida, dieđalaš iskkademiid oktavuođas ja mearkkašahtti servodatlaš barggu oktavuođas, dahje eará erenoamáš oktavuođain go fal ii leat suodjeulbmila vuostá.

§ 5 hálddašanplána

Hálddašaneiseváldi, dahje dat gean hálddašaneiseváldi lea nammadan, sáhttá álggahit doaimmaid suodjeulbmila ovddideami várás. Galgá ráhkaduvvot hálddašanplána mas hálddašeami, divodemiid, heiveheami, diehtojuohkima jna. njuolggadusat dárkileappot čilgejuvvojit. Luondduhálddašandirektoráhta galgá dohkkehit hálddašanplána.

§ 6 hálddašaneiseváldi

Luondduhálddašandirektoráhta mearrida gii galgá leat suodjemeahci hálddašaneiseváldi.

§ 7 ráđđeaddi lávdegoddi

Suodjemeahci hálddašeami várás sáhttá nammaduvvot ráđđeaddi lávdegoddi.

§ 8 fápmuiboahtin

Dát láhkaásahus boahtá fápmui dalán.