Oassi 1
Álggahus

1 Oppalašgeah℅aldat

1.1 Duogáš ja disposišuvdna

Ráđđehus lea mearridan bidjat ovdan lassedieđáhusa St.dieđáhussii nr. 55 (2000–2001) Sámepolitihka birra.

Stuorradiggi lea mearridan sámelága (Láhka geassemánu 12. 1987 nr. 56 Sámedikki ja eará sámi riektedilálašvuođaid birra) mearrádusa oktavuođas ahte «Ráđđehus ovdanbidjá doaisttá¿ii Stuorradikki ovdii jahkásaš stuorradiggedieđáhusa Sámedikki doaimma birra. Oktii juohke stuorradiggeáigodagas ovdanbiddjojuvvo dieđáhus doaibmabijuid birra mat dahkkojuvvojit váfistan ja gárgedan dihtii sámiid giela, kultuvrra ja servodateallima.»

Ráđđehus bidjá dán dokumeanttas, oktan St.dieđáhusain nr. 55 (2000–2001), rámmaid báhcán stuorradiggeáigodaga sámepolitihkkii. Ráđđehus atná ie¿as dainna lágiin deavdán Stuorradikki ovdehusa ahte galgá bidjat ovdan dieđáhusa juohke stuorradiggeáigodagas doaibmabijuid birra mat «dahkkojuvvojit váfistan ja gárgedan dihtii sámiid giela, kultuvrra ja servodateallima». Dát mearkkaša ahte boahtte dieđáhus sámepolitihka birra biddjojuvvo ovdan stuorradiggeáigodagas 2005–2009. Ovdehuvvo ahte dieđáhus biddjojuvvo ovdan árrat áigodagas.

Lassedieđáhus lea juhkkojuvvon njealji oassái:

• Oassi 1 addá lassedieđáhusa oppalašgeah℅aladaga ja ovdanbuktá Ovttasbargoráđđehusa sámepolitihkalaš vuđđosa.

• Oassi 2 siskkilda ℅uoggáid mat leat ođasmahttojuvvon dahje ođđa doaibmabidjo- ja nuppástusevttohusaid St.dieđáhusa nr. 55 ektui. Deaŧalaš lea ahte dát lohkkojuvvo ovtta olis St.dieđáhusain nr. 55.

• Oassi 3 máinnaša Sis Finnmárkku birgenláhkedili.

• Oassi 4 ℅ilge gieskat addojuvvon «Selbuášši» ja «—áhputášši» Alimusrievttiduomuid sisdoalu, ja dáid mearkkašumi.

Dieđáhusa oassi 2 ℅uovvu váldosa℅℅at St.dieđáhusa nr. 55 kapihtaljuogu, dađe mielde go fáttát leat siskkilduvvon doppe. Muhtun fáttát ja doaibmabijut mat gusket gillii leat almmatge ℅ohkkejuvvon kapihttalii 7 Giella. Dieđáhusa ođđa doaibmabijuid oppalašgeah℅aldat addojuvvo ℅oahkis kapihttalis 1.2, iige juohke kapihttala oktavuođas.

Lassedieđáhus ii sáhte sámepolitihka ollisla℅℅at válddahit. Sámepolitihkka gárgeduvvo maiddái bálddalaga oppalaš politihkkagárgedemiin, mas maiddái lea mearkkašupmi sámi gillii, veahkadahkii ja kultuvrii. Ráđđehus áigu dieđihit Stuorradiggái sámepolitihka gárgedeamis, sihke jahkásaš dieđáhusaid bokte Sámedikki jahkedieđáhusa oktavuođas, ja sámi geah℅℅anvuogi ovttaiduhttimiin eará stuorradiggedieđáhusaide.

1.2 Ođđa doaibmabijuid oppalašgeah℅aldat

Kapihtal 3 Sámepolitihka rievttálaš vuođus

• Ráđđehus áigu ovddidit Od.prp. lága birra Finnmárkku riektedilálašvuođaid ja vuođđohálddaheami birra giđđat 2003.

Kapihtal 4 Sámedikki váldi ja doaba iešmearrideapmi

• Ráđđehus háliida joatkit gulahallama Sámedikkiin vai o¿¿ojuvvo oktasaš áddejupmi das mo álbmotrievttálaš mearrádusat iešmearridanrievtti birra galget áddejuvvot, ja vai dat sáhttá hábmejuvvot geavatlaš politihkkan Norggas.

• Ráđđehus háliida addit Sámediggái stuorát váikkuhanfámu áššiin mat namalassii gusket sámi veahkadahkii. Danne leage juksanmearrin sirdit válddi ja dahkamušaid Sámediggái.

• Ráđđehus áigu deattuhit addit Sámediggái rámmaid mat dahket vejola¿¿an gárgedit ieh℅anas politihka duovdagiin mat leat sirdojuvvon.

• Ráđđehusa vuolggasadjin lea ahte bajit prinsihpaid sihke sámediggeválggaide ja eará válggaide berre Stuorradiggi mearridit. Ráđđehus áigu dahkat loahpalaš oaivila dán ga¿aldahkii go Sámedikki válganjuolggadusaid nuppástusevttohus gárvána.

Kapihtal 5 Sámi beroštusat ja Sámedikki rolla stáhta, gieldda ja fylkkagieldda ektui

• Ráđđehus áigu dahkat álgaga konferensii mas Sámediggi, gielddat, fylkkagielddat ja geavaheaddjit bovdejuvvojit almmustuhttit dárbbuid ja hástalusaid sámi ga¿aldagaid hálddaheami hárrái gielddain.

Kapihtal 6 Sámi máŋggadáfotvuohta

• Ráđđehus áigu bidjat Måsskái Divtasvuona suohkanii guokte luosa ja guv¿¿á biebmoguollešaddadankonsešuvnna 40 ođđa konsešuvnnas nannen dihtii julevsámi servodaga.

• Ráđđehus lea addán 30 milj. kr buohkanas doarjjarámman golmma jagi badjel Nuortasámi dávvirvuorkái Njávdámii. Ráđđehus áigu deattuhit ahte nuortasámi/goltásámi biras ieš galgá váikkuhit dávvirvuorkká sisdollui ja gárgedeapmái.

Kapihtal 7 Sámi giella

Ráđđehus áigu:

• ℅uovvolit gielddaid ja fylkkagielddaid guovttegielatvuođa bargojoavkku raportta.

• láh℅it dilálašvuođaid sámegiela lasi geavaheapmái almmolaš ávvosis.

• bidjat ovdan evttohusa nuppástuhttit sámelága § 3–12, oktan láhkaásahusaiguin, sámegiela hárrái.

• ℅uovvolit báikenammanevvohaga árvvoštallanraporttaid.

• bargat dahkat sámi kultuvrra ja historjjá ja sámi báikenamaid oinnola¿¿an.

• sisabuktit bálddalas namaid gielddaide ja fylkkagielddaide.

• botnjat preassadoarjaga nu ahte sámegiella deattuhuvvo.

• árvvoštallat doaibmabijuid arvvosmahttin dihtii sámegiel girjjálašvuođa olggosaddima.

• veahkehit Sámedikki sámi IT-plána, e Sámi, ráhkademiin.

• ℅uovvolit raportta «Sámi ℅álamearka℅oahkit ja IT»

• nannet sámegiela oahpaheami skuvllas oahpaheddjiid sámi giela ja kultuvrra gelbbolašvuođa loktemiin (vrd. St.dieđ. nr. 16 (2001–2002) Oahpaheaddjeoahpu birra) .

• ovttasráđiid Sámedikkiin árvvoštallat ulbmillaš ortnegiid arvvosmahttit eambbo sámiid ohcat joatkkaohppui.

Kapihtal 8 Miellaguottut ja informašuvdna

• Ráđđehus háliida kártet dálá dieđu ja dutkama mat ℅ájehit sivaid negatiiva miellaguottuide sámiide ja sápmelašvuhtii, ja mo dát sáhttet vuosttalduvvot. Dan muddui go lea dárbu, de háliida Ráđđehus maiddái álggahit viidáset DjO-doaimma dán suorggis.

• Ráđđehus háliida ráhkadit oahpahusmateriála mii lea hábmejuvvon sámiid ja dá¿aid gaskaneas árvvusatnima ja áddejumi dihtii, sihke vuođđoskuvlii ja joatkkaohppui.

Kapihtal 9 Sámi mánát ja nuorat

• Ráđđehus áigu ovttasbarggus Sámedikkiin lágidit davviriikkalaš mánáidgárdekonfereanssa ℅ak℅at 2002.

Kapihtal 10 Oahppu

• Oahpahus- ja dutkandepartemeantas lea budjeahtas 2002 juolludan ruđaid ruhtadit Sámedikki projeavtta Kvaliteahttasihkkarastinsámi joatkkaoahpahusas . Dáinna juolludusain váldá Sámediggi badjelasas bargat ovddasguvlui árvvoštallanraporttain ja Oahppanguovddá¿a evttohusaiguin.

• Oahpahus- ja dutleandepartemeanta lea nammadan lávdegotti mii vuosttas jahkebealis 2002 galgá ráhkadit raportta sámi joatkkaskuvllaid birra ja buktit evttohusaid dáid skuvllaid hálddahuslaš gullevašvuođa birra.

• Ráđđehus áigu bidjat ášši ođđa dieđadálu birra Guovdageainnus Stuorradikki ovdii maŋŋá go ovdaprojeakta lea gárvejuvvon.

Kapihtal 11 Dearvvasvuohta ja sosiála

• Ráđđehus áigu ℅uovvolit Dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusaid doaibmaplána Norgga sámi veahkadaga várás, mii ovdanbiddjojuvvui ℅ak℅at 2001.

Kapihtal 12 Kultuvra

• Ráđđehus lea dárkkistuvvon budjeahtas 2002 evttohan 5 milj. kr juolludusa ollašuhttit Árran julevsámi guovddá¿a huksenceahki II muttu 2.

Kapihtal 13 Sámi ealáhuseallin

Ráđđehus áigu :

• árvvoštallat ja nannet Davvi-Romssa ja Finnmárkku doaibmabidjoavádaga.

• váfistit sámi ealáhuseallimii buriid, einnostuvvi ja bealátkeahtes rámmaeavttuid.

• bidjat ovdan stuorradiggedieđáhusa boraspirepolitihka birra, mas boazosámit oassálastet oainnuid buktimiin dieđáhusbargui Boazodoalu boraspirelávdegotti bokte.

• guorahallat ealáhuseallima gaskaoapmeapparáhta.

• gulahallagoahtit Sámedikkiin bálddalastin dihtii gaskaoapmeapparáhta.

• bidjat ovdan ođđa boazodoallolága evttohusa.

• joatkit boazodoalu árvoluovvanprográmma.

• ℅uovvolit boazodoallohálddahusa árvvoštallama.

• rahpat gonagasreappá gávppálaš bivddu.

• váfistit einnostuvvi earrejuogu iešguđetlágan fanasjoavkkuid gaskkas.

• ráhkadit ođđa minerálalága gulahallamiin sámi beroštusaiguin.

• árvvoštallat guorahallat boazodoalloealáhusa vearro- ja divatráđđenvuogi.

Kapihtal 14 Areálahálddaheapmi guovlluin gos sámit ásset

Ráđđehus áigu :

• geassit mielde sámi beroštusaid gáhttenguovlluid ráhkadeapmái ja hálddaheapmái.

• nannet boazodoalloareálaid suddjema.

• ráhkadit metoda gávdnat boazodoalloareálaid main lea mearkkašupmi ceavzilis boazodollui.

• plána- ja huksenlága dárkkisteami oktavuođas árvvoštallat buoret mearrádusaid main lea mearkkašupmi boazodollui gielddalaš ja fylkagielddalaš plánemis.

Kapihtal 15 Davviriikkalaš ja riikkaidgaskasaš ovttasbargu

• Ráđđehus áigu joatkit gárgedit ovttasbarggu Sámedikkiin, Romssa universiteahta Sámi dutkamiid guovddá¿iin ja Sámiráđiin, eamiálbmogiid birra veahkkebargguin, eará sámi birrasiidda mat barget eamiálbmogiiguin veahkkebargguin.

Kapihtal 16 Sámi leavgga geavaheapmi

• Ráđđehus áigu gulaskuddancealkámušid vuođul mat leat boahtán bargojovkui mii lea geah℅adan dárkileappot sámi leavgga geavaheami njuolggadusaid, árvvoštallat nuppástuhttit lága levgema birra gielddaid almmolaš visttiin ja evttohusa dahkat guovvamánu 6. virggálaš leavgabeaivin.

Kapihtal 17 Sis-Finnmárku – Dievadasdieđáhus

• Ráđđehus áigu láh℅it dilálašvuođaid nu ahte Sis-Finnmárkku gielddat galget sáhttit váldit oasi daid dovddiidusain mat bohtet geah℅℅aladdanprojeavttas mainna galget guhkesáiggi sosiálaveahkkeoa¿¿ut o¿¿ojuvvot bargui.

• Ráđđehus háliida nannet árjjaid guovlluin gos veahkadahkii leat gártan bistevaš heajos birgenlágit vai arvvosmahttojuvvo lasi barggolašvuođavejolašvuođaide, buoret ealáhusvuđđosii, skuvlii, astoáigedoaibmabijuide jna. dárbbu mielde.

• Mánáid- ja bearašdepartemeanta lea válljen Guovdageainnu suohkana oktan gávcci gieldan oassálastit Gárgedanprográmmii nannet bajásšaddanbirrasa 2002 rájes.

Kapihtal 18 Sis-Finnmárku – ealáhuseallin

Ráđđehus áigu :

• veahkehit álggahit gárgedansearvvi mii galgá bargat ealáhusadoaimmain Sis- Finnmárkkus.

• árvvoštallat Sis-Finnmárkku nuppástuhttinprográmma/-barggu.

1.3 Ekonomalaš ja hálddahuslaš ℅uvvosat

Dieđáhusa doaibmabijut eai vurdojuvvo mielddisbuktit mearkkašahtti ekonomalaš ℅uvvosiid. Vejolaš lassegolut gok℅ojuvvojit guoskevaš departemeanttaid gustojeaddji budjeahttarámmaid siskkabealde.

2 Ovttasbargoráđđehusa sámepolitihkalaš vuođđolávdi

Ovttasbargoráđđehus vuođđuda árvvuidis riektestáhtii ja demokráhtalaš prinsihpaide, ja kristtalaš ja humanisttalaš kulturárbái. Ovttasbargoráđđehusa politihkka vuođđuduvvá maiddái dan vuođđooidnui ahte olmmošárvu lea loavkitmeahttun. Ráđđehusa bajit juksanmearri lea árvvusatnit ja váfistit olmmošvuoigatvuođaid. Dát geatnegasvuohta lea nannejuvvon Vuođđolága § 110 c bokte, ja ℅uovvu Norgga álbmotrievttálaš geatnegasvuođain.

Norggas leat vásedin geatnegasvuođat sámi álbmogii. Artihkkalis 27 ON-konvenšuvnnas 1966 siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra, nannejuvvo ahte etnalaš veahádagain lea riekti dikšut kultuvrraset, bálvalit oskkoldagaset ja geavahit gielaset. Dát vuoigatvuohta gusto maiddái sámiide. Eamiálbmogin leat sámiin velá vuoigatvuođat ILO-soahpamuša nr. 169 mielde eamiálbmogiid birra ja ℅earddalaš álbmogiid birra iešstivrejeaddji stáhtain. Stáhta geatnegasvuohta láh℅it dilálašvuođaid nu ahte sámi álbmotjoavku sáhttá váfistit gielas, kultuvrras ja servodateallimis lea dasa lassin nannejuvvon Vuođđolága §:s 110 a. Vuodjudan dihtii riikkaidgaskasaš ja riikkagottálaš geatnegasvuođaide mat Norggas leat sámi veahkadaga hárrái ℅ujuhuvvo St.dieđáhussii nr. 55 (2000–2001) Sámepolitihka birra.

Ovttasbargoráđđehusa politihkka bidjá ovttaskas olbmo guovddá¿ii. Olbmos leat sihke ávnnaslaš ja vuoiŋŋalaš dárbbut, mat leat iešguđetláganat olbmos olbmui. Dálá servodagas gávdno máŋggadáfotvuohta kultuvrralaš albmananttinvugiid, árvooainnu ja eallinoainnu, oskkoldatlaš ja ideologalaš vuđđosa, giela ja eallinvugiid dáfus. Dát máŋggadáfotvuohta lea riggodahkan Norgii. Ovttasbargoráđđehus áigu válgat politihka mii suodjala rievtti earaláganvuođaide ja máŋggadáfotvuhtii ja lasiha dáid árvvusatnima. Ráđđehus áigu danne válgat kultur- ja diehtopolitihka mii dahká juohkeha℅℅a oadjebassan ie¿as ja eará olbmuid kultuvrralaš identitehtii. Ráđđehus háliida maiddái láh℅it dilálašvuođaid sámi kultuvrra siskkáldas máŋggadáfotvuođa seailluheapmái ja viidásetgárgedeapmái.

Ovttasbargoráđđehus áigu ovddidit buresbirgenservodaga gos juohkehaš váldá mieldeovddasvástádusa ja vásiha gullevašvuođa bearraša, lagasbirrasa ja eaktodáhtolaš searvideami bokte. Danne lea deaŧalaš árvvusatnit ja suodjalit árbevieruid mat addet gullevašvuođa, identitehta ja oadjebasvuođa, maiddái olbmuide geat gullet veahádatjovkui, sin gaskkas sámit. Báikkálaš identitehta ja kulturárbi lea danne guovdil.

Bearaš ja sohka leat guovdilat máŋgga sápmela℅℅a iešipmárdussii, ja leat sámi kultuvrra ja árgabeaieallima válddahagat, ja árbevirolaš sámi dieđu ja máhtu gaskkusteaddjit. Ovttasbargoráđđehus áigu válgat bearašpolitihka mii doarju dán. Ráđđehusa bargu dásseárvvuin dievdduid ja nissoniid gaskkas guoská buot servodaga miellahtuide, ja šaddá maiddái leat ovttaiduvvan oassin buot sámepolitihkas.

Ráđđehus háliida dahkat sámi kultuvrra ja historjjá oinnola¿¿an, sihke almmolaš ávvosis ja skuvlalágádusas, maiddái guovlluin mat eai adnojuvvo gullat árbevirolaš sámi guovddášguvlui. Ráđđehus áigu deattuhit dieđiheami ja miellaguoddoluovvi barggu vai váfista iešguđetlágan joavkkuid gaskaneas árvvusatnima ja áddejumi.

Sámi mánát ja nuorat bajásšaddet gealdagasas árbevieru (tradišuvnna) ja ođasmahttima (moderniserema) gaskkas. Lassin leat máŋgasis sihke sámi, dá¿a ja kvena ruohttasat, ja eaige dovdda dárbbu ie¿aset meroštallat ℅ielgasit dánin dahje duonin. Danne sámi identitehta ja sámi gullevašvuohta eai leat ℅ielga doahpagat. Identitehta válljen lea persovnnalaš válljejupmi.

Máilmmi gielalaš máŋggadáfotvuohta lea uhkiduvvon. Go giella jávká, de jávká maiddái diehtu mii seailluhuvvo ja gaskkustuvvo gielas. Ráđđehus háliida sámegiela árjjála℅℅abut geavahuvvot, ja áigu láh℅it dilálašvuođaid nu ahte sámegiela geavaheapmi lassána almmolaš ávvosis. Sámegiella lea dán jagi rájes geavahuvvogoahtán šiehtadallangiellan boazodoallošiehtadallamiin.

Barggadettiin lágaiguin ja njuolggadusaiguin áigu Ráđđehus , dakko gokko lea áigeguovdil, geah℅℅alit atnit deastta sámi vieruiduvvamis, árbevierus ja beroštusain. Buorrin ovdamearkan lea aiddobáliid mearriduvvon nammaláhka, mas ee. lea addojuvvon vejolašvuohta geavahit sámi nammaárbevieru. Birasgáhttenbarggus ja gáhttenráđđenvugiid barggus háliida Ráđđehus deattuhit sámi luonddu-, kulturmuito- ja kulturbirasárvvuid ja vieruiduvvamiid.

Ráđđehus áigu láh℅it dilálašvuođaid sámi ealáhuseallima gárgedeapmái. Dát gusto erenoamá¿it ealáhuseallimii mii vuođđuduvvá sámi kultuvrii, dahje ealáhussii mii lea mielde gárgedeamen árbevirolaš sámi guovlluid. Ráđđehus áigu lasihuvvon luđolašvuođa bokte ealáhusdoaibmiide arvvosmahttit ealáhusdoaimma mii lea heivehanábas, ekonomala℅℅at guoddinnávccalaš, ja mii uhccán vuođđuduvvá almmolaš doarjagii. Ráđđehusa juksanmearrin lea dasto ahte ealáhusdoaibma maiddái galgá leat ekologala℅℅at guoddinnávccalaš. Guoddinnávccalaš ealáhusat leat dárbbašla℅℅at juos kultuvra galgá ain gárgeduvvat. Ráđđehus áigu maiddái láh℅it dilálašvuođaid nu ahte sámi ealáhusdoaibmit eai suo¿a struktuvrralaš hehttehusaid njeaiga go njuolggadus℅állosat ja sámi árbevierut, kultuvra, vieruiduvvan ja giella deaivvadit. Sámi árbevierru ja vieruiduvvan galget leat lágaid ja eará njuolggadus℅állosiid deaŧalaš eaktun dakko gokko lea lunddolaš ja ulbmillaš deasttaid vuođul maid lágat ja njuolggadus℅állosat galget váldit vuhtii.

Eanaš sámit ásset Norggas. Danne lea Norggas namalassii ovddasvástádus áimmahuššat sámi kultuvrra. Sámediggi, mii lea sámiid ie¿aset álbmotválljen orgána, hálddaha mealgat muddui dán barggu. Dieinna lágiin sáhttá sámi kultuvra gárgeduvvat ie¿as eavttuid alde. Ráđđehusas lea liikká ieh℅anas ovddasvástádus seailluhit ja viidásetgárgedit sámi kultuvrra, mii maiddái lea oassi Norgga oktasaš kultuvrralaš árbbis. Lea maiddái vuođusteaddji ahte oktagasaid ja veahádagaid vuoigatvuođat váfistuvvojit buot dásiin demokratiijas ja hálddahusas. Sámepolitihkka siskkilda eanaš servodaga surggiid, ja gáibida ℅uovvoleami gielddalaš, fylkkagielddalaš ja riikkagottálaš dásis. Sámepolitihkka ferte maiddái hábmejuvvot ovttasbarggus eará davviriikkaiguin, ja nu ahte oktiivástida riikkaidgaskasaš eamiálbmotpolitihkain.

Sámediggi lea Ráđđehusa ovddimus eaktoháhkki ja gulahallanguoibmi sámepolitihkas, ja lea maiddái váldán badjelasas muhtun duovdagiid hálddahanovddasvástádusa ja gaskaomiid. Ráđđehusa ja Sámedikki ovttasbargu lea eanaš gárgeduvvan geavada ja gulahallama bokte, ja Ráđđehus háliida viidásetgárgedit buriid ovttasbargogaskavuođaid. Ráđđehusas ja Sámedikkis lea gaskaneas ovddasvástádus bidjat eavttuid dán ovttasbargui. Ráđđehusas lea seammás oppalaš juksanmearrin viiddidit eaktodáhtolaš suorggi ávvosa, ja áigu danne buoridit gulahallama ja ovttasbarggu sámepolitihka eará oassádalliiguin. Servodat galgá huksejuvvot vuolil bajás, ja deaŧalaš lea ahte stáhtalaš orgánat eai dárbbašmeahttumit ráddje ovttaskasolbmuid dahje joavkkuid doaibmanvejolašvuođaid ja fitnodatmovtta sámiid gaskkas.

Sámi riektedilálašvuođaid guorahallanbargu ja sámi kultuvrra luondduvuđđosa váfistanbargu jotkojuvvo. Juksanmearrin lea gávdnat ℅ovdosiid mat sihke váfistit sámi kultuvrra luondduvuđđosa ja olles finnmárkkoveahkadaga beassanvuođa fylkka luondduvalljodatváriide. Ráđđehus áiggošii ovddidit Od.prp. lága birra Finnmárkku riektedilálašvuođaid ja vuođđohálddaheami birra giđđat 2003.

Ráđđehus atná deaŧala¿¿an ahte gárgeduvvojit oppamáilmmálaš standárddat eamiálbmogiid vuoigatvuođaid várás, ja háliida dán vuođul, ovttasbarggus Sámedikkiin, ain bidjat árjjaid eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ON-julggaštusa gárgedeapmái. Ráđđehus háliida maiddái ain joatkit gulahallama Sámedikkiin ga¿aldagas sámi mieldemearridanrievttis. Dát lea deaŧalaš ga¿aldat mii gáibida vuđolaš ságaškuššamiid. Dán duovdaga gárgedeapmi ferte dáhpáhuvvat nu ahte oktiivástida álbmotrivttiin ja riikkaidgaskasaš norbmagárgedemiin dán duovdagis.