1.3.8 Kultuvra ja ealáhusat

1.3.8.1 Kulturfoanda

Okta Sámedikki mihttomeriin lea háhkat buriid bajásšaddaneavttuid sámi mánáide ja nuoraide ja ovddidit sin sámi identitehta. Váikkuhangaskaomiid geavaheami bokte leat vuoruhan dán mihttomeari doarjaga juolludeami bokte iešguđet doaibmabijuide mánáid ja nuoraid váste. Sámediggi oažžu dađistaga eanet ja eanet ohcamiid skuvllain ja earáin doaibmabijuide «sámi stoalppuid» O97, Kultuvrralaš Skuvlalávka, skuvla- ja oahppomátkkit ja sullasaččaid oktavuođas, muhto ii leat vuoruhan doarjaga dieid oktavuođas.

Teáhtera oktavuođas lea deattuhuvvon doarjaga addin dakkár lávdedáidagii, main mánát ja nuorat leat leamaš oasálastin ja olahusjoavkun. Dasa lassin leat amatevrateáhterdoaibma, teáhterbihttá dáruiduhttima ja identitehta birra ja teáhter oarjelsámi guovllus vuoruhuvvon. Prošeakta «Gállanuoraid teáhterviessu» – sámi teáhterguovddáš mánáide ja nuoraide Guovdageainnus, ožžo doarjaga álggaheapmái. Leat čielggaduvvon iešguđet lágan molssaeavttut mii guoská Åarjelsaemien Teatere bissovaš doibmii. Dál leat iskamin gávdnat teáhterea doibmii bissovaš ruhtadeami, earret eará interreg-prográmmaid bokte. Sámediggi válddii badjelasas Beaivváš Sámi Teáhtera hálddašan- ja juolludanovddasvástádusa 2002:s.

Sámedikki mihttomearri festiválaoktavuođas lea gozihit ja nannet sámi artisttaid beroštumi, ja movttiidahttit ja ovddidit sámi dáidda- ja kulturčájehemiid, ja sihkkarastit arenaid daid gaskkusteapmái. Leat earret eará háliidan geahččalit háhkat deaivvadansajiid eamiálbmotdáiddáriidda ja artisttaide, álbmogii ja nuoraide. Lea juolluduvvon festiváladoarjja guovtti bissovaš sámi festiválii, Riddu Riđđui ja Guovdageainnu musihkkafestiválii (beassašfestivála). Dasa lassin lea addojuvvon prošeaktadoarjja eará sámi- ja eamiálbmotfestiválaide, ja festiválaide main leat leamaš sámi doalut.

Mánáidbláđi Leavedolgi ja nuoraidbláđi almmuheapmái lea maiddái addejojuvvo prošeaktadoarjja 2002:s. Nissonbláđđái Gába leat bargamin oažžut bissovaš ruhtadeami almmuhit bláđi 3–4 gearddi jahkái, muhto dainna eat leat lihkostuvvan. Dán golmma sámi bláđi ruhtadilli ii leamaš dohkálaš, ja heajos dilli lea leamaš juo máŋggaid jagiid. Musihkkadoarjja lea leamaš seamma dásis máŋggaid jagiid, ja ohccit fal leat lassánan jagis jahkái. Addojuvvui doarjja viđa CD almmuheapmái; daid gaskkas guokte sámi lávlla-CD, guokte juoigan-CD ja okta mas sihke lávlagat ja juoigan. Muđui addojuvvui doarjja muhtun diŋgondahkosiidda, iešguđet musihkkafestiválaide, konsearttaide ja eará musihkkadoaibmabijuide.

Daiddaoastinortnet lea bisuhuvvon. 250 000 ruvnno lea várrejuvvon dáidaga ja duoji oastimii. Savio-ávvudeami oktavuođas addojuvvui doarjja máŋgga čájáhussii. Dasa lassin addojuvvui doarjja dáiddafestiválaide, čájáhusaide, semináraide ja dáiddalogahallamiidda. Sámediggi válddii badjelasas ovddasvástádusa dáiddárstipeandaortnegis jagi 2002 rájes. Dasto leat addán guhtta 145 000 ruvdnosaš bargostipeandda, maid gaskkas guokte addojuvvojedje nuorra easkkaálgán sámi dáiddárii. Dasto addojuvvojedje golbma mátke- ja oahppostipeandda, okta ávnnastipeanda ja okta ásahanstipeanda.

1.3.8.2 Eará doarjjaortnegat kulturulbmiliidda

Oassin sámi girječálliid rekrutterenbarggus leat addojuvvon guokte stipeandda gávcci nuorra olbmui, geat čállet sámegillii. Dáid stipeandaoažžuid gaskkas ledje sihke oarjel- julev- ja davvisámegielagat. Stipeanddaid oažžut galget 2003:s čuovvoluvvot fágalaččat čállinkurssain, maid Sámi girječálliidsearvi galgá čađahit. 2002:s maid eai boahtán ohcamat almmuhit čáppagirjjálašvuođa oarjelsámegillii. Julevsámegiel girjebuvttadeami oktavuođas maŋŋonahttá barggu dat go leat unnán dakkár giellaolbmot geat sáhttet dárkkistit giela ja lohkat korrektuvrra.

Lágádusat mat almmuhit sámi girjjálašvuođa, oahpponeavvuid ja musihka lassánit. 2002:s gustogođii sámi girjelágádusdoarjja Báhko-lágádussii Divttasvuonas. Viđa kulturásahussii lea addojuvvon doaibmadoarjja. Dát ortnet guoskagođii dál vuosttas gearddi Mearrasámi gelbbolašvuođa-guovddážii Billávuonas. Leat áŋgirit bargan Gáivuona Ája sámi guovddáža huksema ollašuhttimiin.

Sámediggi attii doarjaga Sámiid Valáštallan Lihttui Norgga bealde, seamma supmi go ovddit jagi. Ruhtadárbu valáštallanulbmiliidda lea stuoris, ja leat vuordán ahte sámi váláštallan galggai oažžugoahtit speallanruđaid. Filbmasuorggis leat mearkkašahtti ollu lassánan doaimmat maŋimuš jagiid. Guovdageainnus lea sámi filbmafestivála lágiduvvon sihke 2001:s ja 2002:s. Sámi video- ja filbmadahkkiid lohku lea lassánan, ja nu maiddái ohcamiid lohku oažžut doarjaga filbmaáigumušaide.

1.3.8.3 Ealáhusovddideapmi

Ealáhusstruktuvrras sámi guovlluin leat smávva fitnodagat vátna resurssaiguin mat galget deaividit hástalusaiguin mat čatnasit nuppástuhttimii, ođđaháhkamii, árvobuvttadeami buorideapmái ja buvttaovddideapmái. Dasa lassin lea ollu fitnodagain unnán čoahkkanan ieškapitála boahtteáiggi ovddideapmái ja investeremiidda, maid lea dárbu dahkat go gilvu ealáhusaid gaskka lassána ja lassána ohpihii, ja ealáhusat leat gitta márkaniin. Gelbbolašvuođas šaddá dađistaga deháleappot sadji ođđaháhkamii ja ealáhuseallima viidásetovddideapmái. Sámi ovddidanfoandda váikkuhangaskaomiid geavaheami oktavuođas ii leat danne sáhka šat dušše okto investerendoarjagis ealáhuseallimii, muhto maiddái ruđaid juolludeamis prošeavttaide ja prográmmaide, maiguin galgá gozihit boahtteáiggi hástalusaid maid ovddabealde báikkálaš ealáhusat leat. Foandda váikkuhangaskaomiid geavaheapmi čadnojuvvo nannoseppot doaibmabijuid ja prošeavttaid čađaheapmái ovttasráđiid eará almmolaš oasálaččaiguin. Go ealáhusaid galgá guovlulaččat ovddidit, de ferte buorebut oktiiortnet doaibmabijuid guovlulaš ovddidanprográmmaid bokte ja nannet oktavuođa ovttaskas fylkkaiguin, ja dieinna lágiin dalle sáhttá leat álkit juksat oktasaš mihttomeriid.

Sámi ovddidanfoandda hálddašeami birra lea čilgejuvvvon jahkedieđáhusa 4.2 kapihttalis.

1.3.8.4 Duodji ja lotnolasealáhusat

5-jagi duoji ovddidanprográmma lea álggahuvvon, ja guđa lahttosaš refereansajoavku lea nammaduvvon. Refereansajoavku galgá fágalaččat veahkehit prográmma čađaheami. Joavku lea doallan guokte čoahkkima, ja lea árvalan čuovvovaš doaibmabijuid jagiide 2002–2003; oaivadusvirggit, oktasašbájit, duodjelogahallama ráhkadeapmi, ealáhusšiehtadusa vuođu árvvoštallan ja iešguđet stipeandaortnegat.

Sáiváčáhcebivdoprošeakta geahpedii guliid vuosttas gearddi geassit ja čakčat 2002:s. Bivdoearit eai ollašuhttojuvvon dan geažil go masse muhtun ráji áigodagas álggahanáiggi geažil. 43 tonna sturrosaš bivdoearis váldojuvvui 29 tonna. 15 searvvi ja 30–40 olbmo serve bivdui. Ulbmil maŋŋá prošeaktaáigodaga lea ahte sáivačáhcebivdu galgá leat gánnáhahtti lotnolasealáhussan 10–15 olbmo váste. Sáivačáhcebivddus stuorámus hástalussan lea álggahit vuostáiváldinstašuvnna ja vuovdin- ja márkanbarggu.

Doaibmadoarjja lotnolasealáhusaide lei seamma dásis go 2001:s. Eanaš das manai Sis-Finnmárkui. Lotnolasat, main duodji ja boazodoallu lei mielde ožžo eanemusat doarjaga. Sámediggi lea mearridan ahte lotnolasealáhusaid doaibmadoarjjaortnet heaittihuvvo 2005 rájes. Viidáset bargu lotnolasealáhusaiguin galgá láhččojuvvot birgenvejolaš lotnolasaid eanet deattuhemiin ja rámmaeavttuid buoridemiin lotnolasealáhusaide.

1.3.8.5 Boazodoallu

Sámediggi lea meannudan norgalaš-ruoŧŧilaš boazoguohtonkomišuvnna árvalusa rájá rastá boazodoalu ektui. Boazodoalu riektevuođđu guohtonareálaide vuođđuduvvá vuoigatvuođaide mat leat háhkkojuvvon dološ áiggiid geavaheami bokte. Dát mearkkaša dan ahte gávdnojit sámi guohtonvuoigatvuođat maid diet guokte riikka ferteba vuhtii váldit ođđa boazoguohtonkomišuvnna dagadettiin.

Lea buorre go 2002 boazodoallošiehtadus nannii árvobuvttadanprográmma ja rabai spiehkastanvejolašvuođa njuovvangáibádusas. Sámediggi váillaha stuorát doarjjamáksomeriid doalloovttadagaide, dasto lea váttis jos boraelliid dahkan vahágat eai galgga lohkkojuvvot mielde njuovvangáibádussii ja go bealit eai eaŋkilastán buvttadusdoarjjaortnega. Sámediggi mearkkašii ahte šiehtadusbealit eai dorjon rámmaid lasiheami Boazodoalu ovddidanfoanddas Sámi ovddidanfondii duoji ovddidanprográmma oasseruhtadeapmái.

1.3.8.6 Eanadoallu

Investeremat eanadoalus leat njiedjan jagi 2001 ektui. Fuonit gánnáhahttivuohta go leat heajos hattit ja unnit buvttadusdoarjja dagahit dan ahte eanadoallit illá oskildit lasihit eanadoallobuvttadusa. Oktasašdoaibmabijuid vuoruheapmi Sámedikki beales eanadollui lea dehálaš váikkuhangaskaoapmi doaluid mekaniserengoluid unnudeamis. Máŋggajagáš prošeakta man ulbmilin lea buoredit árvobuvttadeami doaluin, lea ruhtaduvvon. Daid eana- ja boazodolliide, geat háliidit áŋgiruššat árvobuvttademiin borramuša ektui, leat dollojuvvon gelbbolašvuođa bajidan kurssat.

1.3.8.7 Boraeallit

Boraeallit leat oktilas váttisvuohtan sávzadollui ja boazodollui, ja vahágat maid boraeallit leat dagahan leat dohkketmeahttun ollu. Sámediggi lea mielde Luondduhálddašan direktoráhta jođihan guovddáš boraeallilávdegottis. Dán lávdegotti bargu lea dehálaš dan ođđa stuorradiggedieđáhusa ektui boraelliid birra.

1.3.8.8 Guolástus

Regulerenráđis lea šiehtadallamiin giddejuvvon fuomášupmi riddolagaš bivdui, erenoamážit dainna áigumušain ahte sihkkarastit unnimus riddo- ja vuotnafatnasiid bivdovuoigatvuođaid. Lea leamaš váttis oažžut doarjaga Sámedikki oidnui reguleremiid ektui. Seammás fuolastuhttá dat go dutkiid bivdoearrerávvagat eai leat čuvvojuvvon, mii heađušta ceavzilis ovdáneami go salašmearri lea eanet go mii biologalaččat lea rávvejuvvon. Dan geažil go Sámediggi lea cuiggodan norgalaš riddodorski hálddašeami, de lea Guolástusdepartemeanta mearridan nammadit bargolávdegotti. Lávdegoddi galgá bidjat vuođđun norgalaš riddodorski guhkes áiggi ja ceavzilis hálddašeami, ja ráhkadit ja ovddidit konkrehta árvalusaid movt hálddašit ja bivdit norgalaš riddodorski.

Sámit dan olis go lea eamiálbmot Norggas, eai oažžo vuođđovuoigatvuođaid guollebivddu hálddašeapmái eaige oažžo vejolašvuođa bivdit. Dát guoská vuosttažettiin daid ollu hálddašanortnegiidda mat dagahedje dan ahte guolásteaddjit masse iežaset historjálaš bivdovuoigatvuođaid. Sámediggi lea maid čujuhan váilevaš hálddašanortnegiidda mat dagahit dan ahte báikegottiid olbmot eai sáhte ávkkástallat iežaset komparatiivvalaš ovdamuniin go ásset lahka resurssaid, dat mearkkaša dan ahte lagašvuođa- ja sorjavašvuođaprinsihppa biddjojuvvo vuođđun hálddašeapmái.