3.3.12 Museabargu

3.3.12 Museabargu

Sámediggi lea 2003:s álggahan sámi museaid oktiičatnan barggu unnit ja stuorát ovttadahkan oktasaš doaibmastivrrain, oktasaš ekonomiijahálddašemiin ja oktasaš bargoaddiovddasvástádusain. Báikkálaš museat galget leat doppe gos dál leat muhto doaimmat galget nannejuvvot. Muhtun stuorát oktasaš ovttadagaid ásaheames lea proseassa vuođđuduvvon eaktodáhtolašvuhtii ja ovttasbargui museaid eaiggádiiguin (gielddaiguin/vuođđudusaiguin). Museat ja museaid eaiggádat leat leamaš positiivvalaččat dán bargui. Vuosttaš vuorus lea ulbmilin gávnnahit áigumuššiehtadusaide mihttomeriid ja makkár ovddasvástádus galgá leat daid nannemis, soames surggiin juo 2004:s. Proseassat leat Finnmárkkus joavdan guhkkelepmosii, gos ságastallojuvvo čovdosiid birra oarjjabeale ovttadagaiguin (Sámiid Vuorká-Dávvirat, Guovdageainnu gilišillju, Jáhkovuona mearrasámi musea ja Porsáŋggu musea), ja nuorttabeale ovttadagaiguin (Várjjat Sámi Musea, Deanu Musea, Nuortasámi musea ja Saviomusea). Oarjelsámi guovllus lea álggahuvvon ságastallan Saemien Sijtein movt rievdadit organisašuvnna vuođđudussan mii dál lea museasearvi.

Duogáš sámi museaid nannenbargui lea Sd. dieđáhus nr. 22 (1999–2000) Kjelder til kunnskap og oppleving mas boahtá ovdan ahte čielga mihttomearrin lea ásahit muhtun nana museaovttadagaid. Ulbmilin lea nannet guovlluid fágalaččat. Nannen lea váikkuhangaskaoapmi man bokte ovddidit buoret ja gievrrat museaid, mat maiddái galget sáhttit searvat iešguđet museafierpmádagaide miehtá riikka.

Sámi museaid organisašuvdnarievdadeami eaktun lea ahte dat nannejuvvojit ekonomalaččat. Stuorradiggi ja Ráđđehus eai leat dán rádjai ruhtadan sámi museaid ekonomalaš dárbbuid. Golmma maŋimuš jagis lea museasuorgi nannejuvvon birrasii 100 miljon ruvnnuin, mas miljon ruvnno lea addojuvvon sámi museaide. Šállosit go diehtit makkár eahpedábálaš váttis vuolggasadji lea sámi museain.

Go Sámediggi válddii badjelasas sámi museaid stáhtalaš stivrema 2002:s, de lea Porsáŋggu gielda mearridan ahte Porsáŋggu musea galggašii leat oassi sámi museain, nugo šattai ge 2004:s. Mátta-Várjjaga gielda lea mearridan ahte háliidit musea sámi musean. Sámediggi lea miehtan heivehit Mátta-Várjjaga Musea sámi museabargui. Dát čájeha ahte Sámedikkis lea dáidu heivehit gielddaid ektui, ja ahte gielddat ieža oidnet dárbbu doallat aktiivvalaš oktavuođa Sámedikkiin go galgá bargat kulturhistorjjá sihkkarastimiin, duođaštemiin, dutkamiin ja gaskkustemiin.

Sámediggi nammadii 2003:s, ovttasráđiid Mátta-Várjjaga gielddain, stivrra Nuortasámi museai. Dát stivra lea gaskaboddosaš dassážii go sámi museaid ođđa organisašuvdnastruktuvra Nuorta Finnmárkkus lea sajis. Nuortasámi museai lea mearriduvvon dutkasadji. Nuortasámi museahuksema oktavuođas lea čađahuvvon arkiteaktagilvu ja huksenprošeakta lea válljejuvvon. Sámediggi ja Mátta-Várjjaga gielda leat mielde nuortasámi museahuksema oktavuohtalávdegottis, ja dasto Kultur- ja girkodepartemeanta ja Statsbygg. 2004 stáhtabušeahtas maŋidii Ráđđehus Nuortasámi musea huksema. Sámediggi lea beahttašuvvan go sámi duhátjahkebáiki ii šattá gárvvisin Norgga iehčanisvuođa 100 jagi čalmmusteapmái 2005:s.