3.3.14 Mánáidgárddit,...

3.3.14.1 Mánáidgárddit

Sámediggi lea juolludan doarjaga 45 sámi mánáidgárdái, 15 mánáidgárdái ruđaid eatnigielaoahpahussii ja 6 geahččaladdan- ja ovdánahttinprošektii sámi mánáidgárddiin. Leat almmuhan 2 fágaáigečállaga Stullán sámi mánáidgárddiid váste. Sámediggi lágidii 2003:s ovttas Romssa ja Finnmárkku fylkkamánniiguin jahkásaš mánáidgárdekonfereansa Romssas. Leat maid doallan fierpmádatčoahkkimiid sámi mánáidgárddiid jođiheddjiide ja giellamielbargiide olggobealde ja siskkobealde hálddašanguovllu.

3.3.14.2 Vuođđoskuvla / joatkkaoahpahus

Sámediggi buvttii gulaskuddancealkámuša NAČ:ii 2003: 16 I første rekke (Vuosttaš vuorus) ja čujuhii ee. ahte kvalitehtaođastus maiddái ferte fátmmastit ohppiid geat ožžot oahpahusa sámegielas ja sámegillii, ja ahte oahppohivvodat sámiid diliid birra šaddá bákkolaš riikka buot ohppiide vejolaš oahppoplánarievdama oktavuođas. Sámedikki earenoamášpedagogalaš gelbbolašvuođaloktenplána áigodahkii 2004 – 2006, deattuha lohkan- ja čállinváttuid ja guovttegielalašvuođa julevsámi ja lullisámi guovlluin, ja Lulli-Romssas ja Davvi-Norlánddas.

Sámediggi oassálastii ovttas Oahpahus- ja dutkandepartemeanttain (ODD), Finnmárkku ja Romssa Fylkkamánniiguin ja sámegiela hálddašanguovllu suohkaniid ovddasteddjiiguin bargojoavkkus mii ráhkadii ođđa meroštallanmodealla diibmoresurssaid juogadeapmái sámegieloahpahussii vuođđoskuvllas. Sámediggi ovddidii muđui ODD:i dan váttisvuođa go diibmomáksomearri lea beare vuollin iige govčča suohkaniid goluid sámegielaoahpahusa oktavuođas.

Sámediggi lea mearridan sámi joatkkaoahpahusa prinsihpaid ja njuolggadusaid. Sámediggi cealká mearrádusas ee. ahte oahpahusláhka berre rievdaduvvot nu ahte sápmelaččat joatkkaoahpus ožžot oahpahusvuoigatvuođaid sámegielas ja sámegillii, sámi kultuvrras ja servodateallimis ja earenoamáš sámi fágain ja kurssain. Sámediggi oaivvilda ahte ferte ásahit našuvnnalaš- ja báikkálaš resurssa- ja gelbbolašvuođaguovddážiid mat fállet oahpahusa sámegielas, kultuvrras ja servodateallimis. Stáhta sámi joatkkaskuvllaid galggašii ovddidit našuvnnalaš resurssa- ja gelbbolašvuođaguovddážin. Sámediggi oaivvilda ahte sámi joatkkaskuvllat dál eai leat čadnon Sámediggái.

Jahkásaš skuvlakonfereanssa fáddá lei Sámi árvvut skuvlla árgabeaivvis ja lagasbirrasis . Ulbmil lei dahkat oainnusin sámi árvvuid skuvlla árgabeaivvis ja lagasbirrasis, suokkardit sámi ja dáru árvvuid oahppoperspektiivvas sámi mánáide ja nuoraide, ja dahkat oainnusin sámi šláddjivuođa. Konfereanssa ulbmiljoavkun ledje oahpaheaddjit, skuvlaeaiggádat, oahppofáluheaddjit, ovddasvástideaddji eiseválddit ja eará berošteaddjit. Konfereansa lágiduvvui ovttasráđiid Romssa ja Finnmárkku fylkkamánniiguin.

Sámediggi áigu joatkit rámmaeavttuid buoridanbargguin sámi oahpahusa ektui. Stáhta berre máksit skuvllaid goluid ruovttoluotta ollislaččat vai sámi ohppiide sihkkarastojuvvojit vuoigatvuođat oažžut oahpahusa sámegillii ja sámegielas.

3.3.14.3 Oahpponeavvut ja neahttaresurssat

Sámediggi lea juolludan ruđaid 46 dábálaš, 9 digitála ja 12 earenoamáš heivehuvvon sámi oahppaoneavvuid ođđasisovddideapmái. Leat maid juolludan ruđaid muhtun oahpponeavvuid ođđasisdeaddileapmái mat eai buvttaduvvon šat. Lágádusat ja eará oahpponeavvobuvttadeaddjit gárvejedje sullii 35 ođđa sámi oahpponeavvu. Sámi oahpponeavvuid čállibálká heivehuvvo indeaksaid mielde juohke jagi. Dán jagi leat juohkán stipeanddaid 440 sámi joatkkaskuvllaid ohppiide geain lea sámegiella fágan, 7 studentii geat váldet earenoamáš-pedagogalaš vuođđo- ja joatkkaoahpu ja 8 studentii geat váldet oahpponeavvopedagogihka joatkkaoahpu Sámi allaskuvllas.

Njukčamánus lágidedje Norgga ja Suoma sámedikkit ja Ruoŧa sámeskuvlastivra oahpponeavvokonfereanssa Sámi oahpponeavvu davviriikkalaš resursan , Gironis. Konfereanssa ulbmil lei dovddusin dahkat ja čájehit oahpponeavvuid mat leat ráhkaduvvon dair 3 riikkain, ovddidit sámi oahpponeavvogeavaheami beroškeahttá riikkarájiin ja movttiidahttit ráhkadit oktasaš davviriikkalaš oahppoplánaid ja oahpponeavvuid. Sámediggi almmuhii ovttas Suoma Sámedikkiin ja Ruoŧa sámeskuvlastivrrain oktasaš davviriikkalaš oahpponeavvokataloga.

Sámediggi ásahii neahttabáikki Sámi oahpponeahtta gaskkustan dihte dieđuid ja bagadallama sámi oahpaheddjiide, ovdaskuvlaoahpaheddjiide, váhnemiidda ja ohppiide. Læringssenter lea ásahan diehtovuođu gos leat dieđut oahpponeavvuid birra mat leat jurddašuvvon mánáide, nuoraide ja rávisolbmuide geain leat earenoamáš dárbbut. Dasa sáhttá Sámediggi maid deavdit dieđuid sámi earenoamáš heivehuvvon oahpponeavvuid birra. Sámediggi ráhkadii ovttas Romssa ja Finnmárkku fylkkamánniiguin diehtojuohkingihppaga «Opplæring i samisk i grunnskolen utenom forvaltningsområdet for samisk språk» (sámegieloahpahus vuođđoskuvllas olggobealde sámegiela hálddašanguovllu).

Læringssenter juolludii 250 000 ruvnno oasseprošeavttaide mat gullet prošektii Sámi árvvut skuvlaárgabeaivvis . Finnmárkku ja Romssa fylkkamánnit, ovttas Sámedikkiin ja Sámi allaskuvllain galge juohkit daid ruđaid sámi guovlluid skuvllaide. Ruđat galge adnot movttiidahttindoarjjan oainnusindahkat sámi árvvuid skuvlaárgabeaivvis ja oažžut sámi ja dáčča árvvuid oahppoperspektivii sámi mánáide ja nuoraide.

Daiguin juolludemiiguin maid dássážii leat ožžon, ii leat leamaš vejolaš bargat nu olu IKT-vuoruhemiin skuvllas. Sámi digitála oahpponeavvuide lea stuora dárbu, ja erenoamážit oahpponeavvut mat leat heivehuvvon gáiddusoahpahussii. Mii seasttášeimmet resurssaid jos ovttasbarggašeimmet davviriikkalaččat oahpponeavvoráhkademiin. Leat plánemin ásahit oktasaš sámi davviriikkalaš elektrovnnalaš oahpponeavvoguovddáža. Sámediggi oaidná maid deaŧalažžan ráhkadit divvunprográmma dihtorii. Sámi oahpponeahta ferte maid viidáseppot ovddidit.

3.3.14.4 Lohkan- ja čállindáidu ja matematihkkaoahpahus

Sámegiela álgooahpahusprošeakta lea dál goalmmát oasis. Dán oasi oppalaš ulbmil lea gávdnat metodaid ja metodihka movt ovddidit sámegiela lohkanipmárdusa.

Gi rom for lesing! (Ráddje áiggi lohkamii!) lea riikaviidosaš doaibmaplána mii galgá stimuleret ohppiid lohkanmovtta ja lohkančehppodaga ja buoridit skuvlagirjerádjosa geavaheami gelbbolašvuođa. Sámediggi, Finnmárkku ja Romssa fylkkamánnit ja Sámi allaskuvla leat ovttas čuoččaldahttán prošeavtta Ráddje áiggi lohkamii – Sámegiella , ovddidan dihte ja ovdánahttin dihte sámi mánáid ja nuoraid lohkanberoštumi ja buoridan dihte sin lohkanmovtta.

Sámi ohppiid matematihkkafága kvalitehtasihkkarastin lea stuora hástalus. Dás sáhttá atnit ávkin Kvalitehta matematihkas – KIM-prošeavtta bohtosiid, ee. ovdánahttit matematihkkafága nu ahte heivehuvvo sámi mánáide. Lea dárbu joatkit tearbmabargguiguin. Oahpponeavvuid ráhkadeap-mi, maiddái digitála oahpponeavvuid, ferte jotkojuvvot. Mihttomearrin ferte maiddái leat loktet oahpaheddjiid gelbbolašvuođa. Sámediggi ferte oažžut resurssaid boahttevaš vuoruhansurggiid vuoruheapmái nugo ovdamearkka dihte stipeanda reálfága ohppiide ja studeanttaide.

3.3.14.5 Alit sámi oahppu ja dutkan

Sámediggi lea čuoččaldahttán ovttasbargofierpmádaga gaskal Sámi allaskuvlla, Bodeajju allaskuvlla ja Davvi-Trøndelága allaskuvlla mat fállet oahpaheaddjeoahpu sámegiel ja/dahje sámi sisdoaluin. Dábálašoahpaheaddje- ja ovdaskuvlaoahpaheaddjeohppui leat ráhkaduvvon rámmaplánat sámegielfágii ja duodjefágii.

Lea stuora dárbu eanet dutkamii ja eanet sámi dutkiide. Sámi dutkanráđi ásaheapmi livččii dehálaš instrumentta maiddái dán suorggi doaimmaheapmái. Dasto lea dehálaš ahte Oahpahus- ja dutkandepartemeanta ja Norgga dutkanráđđi vuoruhit sámi dutkama.