2.8.3 Areálasuodjaleapmi

2.8.3 Areálasuodjaleapmi

Sámediggi lea jagi mielde gozihan sámi kulturmuitoberoštumiid ollu iešguđet lágan areáladuohtademiid oktavuođas Sámis.

Stuorra areálain rievdaduvvo árbevirolaš geavaheapmi eret. Vaikko Sámediggi lea vuostálastán Hálkavári báhčinguovllu viiddideami Finnmárkkus, ja Meavkki ja Blåtind báhčinguovlluid oktiičatnama Romssas, de leat dat dál plánejuvvomin. Guovdageainnu ja Álttá gaskka galgá huksejuvvot elfápmolinjá ja miehtá Sámi plánejuvvojit ollu bieggafápmoprošeavttat. Sámediggi lea ollu gerddiid čujuhan ahte ferte dahkat ollislaš váikkuhusiskančielggadusaid buot bieggamillopárkkaid ektui mat leat plánejuvvomin. Sámediggi deattuha ahte mii prinsihpalaččat eat leat vuostá eatnamiid ja luondduresurssaid ođđa geavaheami sámi guovlluin, muhto mii háliidit váikkuhanfámu boahtteáiggi ovdáneapmái ja sihkkarastit ahte doaibma dahkkojuvvo sámi eavttuid vuođul. Dát ii guoskka dušše bieggafápmui, muhto maiddái minerálaresurssaid roggamii ja bákteruvkedoibmii sámi guovlluin.

Nubbi eará vuohki movt čatnat areálaid leat iešguđet lágan suodjalanplánat, maidda gullá maiddái álbmotmehciid ásaheapmi. Suodjaleapmi sámi guovlluin sáhttá leat buorre sámi servodagas, earret eará danne go dat sáhttá váikkuhit olgguldas preassa hehttema ja luondduresurssaid suodjaleami vuođđun kultuvrii. Dát eaktuda dattetge dássásaš searvi suodjalanproseassa, suodjalansisdoalu ja hálddašanregime mii ii amasmuhte, muhto nanne sámi kultuvrra ealáhusaiguin ja servodateallimiin. Suodjaleapmi ii galgga šaddat hehttehussan sámi kultuvrra ja ealáhusdoaibmama ovdánahttimii. Sámediggi lea guorahallan suodjalanproblematihka guovddáš eiseválddiiguin ollu gerddiid, maŋimustá čakčat 2004 čoahkkimis birasgáhttenministtariin. Sámedikki beales rávvejuvvui ahte čuovvolit plánaproseassabarggu Divtasvuona/Hellemo geavaheami ja suodjaleami ektui ovdamearkan eará suodjalanplánaide sámi guovlluin. Sámediggi gáibida ahte suodjalanproseassat bissehuvvojit dassážii go riektedilli lea čilgejuvvon, ja Finnmárkkus dassážii go finnmárkoláhka lea mearriduvvon. Dát ovddiduvvui erenoamážit dan geažil go Sievjju álbmotmeahcci ja Várnjárgga álbmotmeahcci juo leat guovddáš gulaskuddamis. Dasto lei ovttamielalašvuohta das ahte bargu suodjalanproseassa njuolggadusaiguin, mat gusket sámi beroštumiide, galget vuoruhuvvot. Njuolggadusat leat ráhkaduvvomin ja galget meannuduvvot Sámedikkis jagi 2005 álggus.

Eará duohtademiid gaskkas lea viiddis bartahuksen stuorra váttisvuohtan dihto guovlluin. Sámediggi lea sámediggeplánas 2002–2005 árvalan ovdánanvuogi mainna gozihuvvojit máŋggat beroštumit ja geavaheaddjijoavkkut. Dán lágan ortnet gáibida nannejuvvon dialoga sámi báikegottiiguin ja beroštupmijoavkkuiguin plánaproseassas. Dáid beliid eai leat eiseválddit vuhtii váldán movt ge erenoamážit.