3.8 Dearvvašvuođa ja...

3.8 Dearvvašvuođa ja sosiálabálvalusat sápmelaččaide

Loga dearvvašvuođa- ja sosiálagažaldagaid birra Sámedikki jahkedieđáhusas (kap. 2.6 ovdalis).

Lea ovttamielalašvuohta joatkit ovttasbarggu Sámedikki ja dearvvašvuođaeiseválddiid gaskka oažžun dihtii sámi albmogii ovttaárvosaš bálvalusaid. Dearvvašvuođaministtar Dagfinn Høybråten doalai 2004’ giđa čoahkkima Sámedikkiin, ja 2004’ čavčča doalai ges stáhtaráđđi Ansgar Gabrielsen dan ođđa Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartementta olis čoahkkima Sámedikkiin. Sáhkavuođđun lei oaččuhit doaktáriid ja eará dearvvašvuođabargiid Sis-Finnmárkku vuođ-đodearvvašvuođabálvalussii, veajuiduhttinfálaldaga sámi álbmogii, fálaldaga psyhkalaš dearvvašvuhtii, ásahit ovttasbargoorgána mii fuolaha sámi álbmoga vuhtiiváldámušaid dearvvašvuođaforetáhkain, ja Suoma ja Norgga ovttasbarggu birra mii čuovvolahttá prošeavtta «Grenseløst i Nord (Rájehisvuohta Davvin).

Finnmárkku fylkkamánni lea ovttasráđiid guoskevaš suohkaniiguin bargagoahtán buoridit doavtterdili ja oaččuhit bargiid vuođđodearv-vašvuođabálvalussii. Dát doaimmat sisttisdollet earret eará fáttarortnega medisiinnalaš turnuskandidáhtaide.

Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartementa lea bargan viidáseappot jagis 2004 plánain ahte viiddidit psyhkalaš dearvvašvuođagáhttema ja hukset ásahusaid Kárášjogas ja Leavnnjas našovnnalaš gelbbolašvuođa doibmenbáikin bálvalan várás sámi álbmoga. Dás leat vuoruhan hukset Bearašossodaga ja akuhttasajiid nuoraid várás. Ollislaš ruhtajuolludeapmi lei 13 milj. kr jagis 2004 (lassáneapmi lei 6 milj. kr 2003’ ektui) ja meroštallojuvvo leat 18 680 kr jagis 2005 (ođđa lassáneapmi 6 milj. kr).

Jagis 2004 várrii Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartementa 10,7 milj. kr geahččalan- ja ovddidanbargui mii vulggii NAČ 1995: 6 Sámi álbmoga dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusa plána Norggas ja Mangfold og likeverd (Eatnatgeardáivuohta ja ovttaárvosašvuohta) – Ráđđehusa doaibmaplána sámi álbmoga dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalussii Norggas 2002–2005 vuođul. Dáin ruđain fievrriduvvojedje 5,1 milj. kr Sámediggái, mas eanas adnojuvvo hálddašit prošeaktaruđaid ja dasto guovtti áššemeannudanvirgái Sámedikkis. Jahkái 2005 lea Sámedikki ruhtajuolludeapmi 5,4 milj. kr.

Dan 5,6 milj. kr mii vel báhcá, hálddaša Sosiála- ja dearvvašvuođadirektoráhtta, man ovddasvástádus lea johtui bidjat doaibmaplána eará osiid. Dáin ruđain oaččui Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáš 4,3 milj. kr. dábálaš doaibmaruhtan, ja dasto dearvvašvuođa- ja eallindille-iskkadeapmái sámi guovlluin. Departementa vuordá ahte Sámediggi ja Sosiála- ja dearvvašvuođadirektoráhtta barget lávgalagaid go čađahit doaibmaplána eará doaimmaid. Loahpparuhta lea várrejuvvon plánet sámi diehtojuohkinbálvalusa, jorgalemiide, earret eará Pasientavuoigatvuođalága jorgalit ja nannet bajilgeahččoeiseválddiid sámi gelbbolašvuođa. Ruđat leat maid adnojuvvon dulkaoahpu ovdaprošektii «dulkon almmolaš bálvalusaddimis» Sámi allaskuvllas Guovdageainnus.

Eatnatgeardáivuohta ja ovttaárvosašvuohta – mii lea Ráđđehusa doaibmaplána sámi álbmoga dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalussii Norggas 2002–2005, das lea 2005 plánenáigodaga maŋemus jahki. Departementa áigu ráđđádallat Sámedikkiin ja eará áigeguovdilis áššeguimmiiguin vai gávnnahivččii heivvolaš vuogi movt čuovvolit doaibmaplána.

Sámediggi ja Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartementa soabaiga čoahkkimis borgemánu 18.b.2005 ahte berre ásahit ovttasbargojoavkku dearvvašvuođa- ja sosiálafágalaš gažaldagaid várás gaskkal Sámedikki, Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartementta, Bargo- ja sosiáladepartementta, Gielda- ja guovlodepartementta, ja eará vejolaš dasto guoski departementtaid, vuolit etáhtaid ja dutkanbirrasiid. Dán ovttasbargojoavkku bargun lea earret eará čuovvolit doaibmaplána Eatnatgeardáivuohta ja ovttaárvosašvuohta .