1.3.9 Dearvvašvuođa- ja sosiálaáŋgiruššamat
Sámedikkis lea bajimuš ovddasvástádus
sámi dearvvašvuođa-
ja sosiálapolitihka
Dearvvašvuoda-
ja sosiáladepartemeantta čielggadus,
Dearvvsvuođa- ja sosiálabálvalusaid
plána sámi álbmoga
váste Norggas (NAČ 1995:6).
hábmemis.
Mihttomearrin lea ollislaš ja dásseárvosaš dearvvašvuođa-
ja sosiálafálaldat sámi álbmogii.
Sámediggi juohká jahkásaččat
ruđaid dearvvašvuođa-
ja sosiálafágalaš
prošeavttaide sámi guovlluin. Prošeaktaruđat
leat váikkuhan gelbbolašvuođa
buorideami iešguđet arenain sámi dearvvašvuođa-
ja sosiálabálvalusaid oktavuođas.
Dearvvašvuođa- ja sosiálapolitihkalaš čilgehusas
dievasčoahkkimis skábmamánus,
guoskkahuvvojedje čuovvovaš suorggit; Sámi
mánát ja nuorat, sámi
nissonolbmuid dearvvašvuohta, boarrásat, doaibmavádjet
olbmot ja veajuiduhttin, sámi spesialistadearvvašvuođabálvalus
ja buohcciviessobálvalusat, gárrenmirkováttisvuohta,
Tjernobyl-lihkohisvuohta, nuoskkideapmi, dutkan, oahppu, WHO ja
riikkaidgaskasaš ovttasbargu. Sámedikkis lei čoahkkin
dearvvašvuođaministtariin geassemánu 11.
b. 2002, ja válddii dalle ovdan gažaldagaid
mat gusket ođđa dearvvašvuođafitnodagaide,
ja dárbbu oažžut čoahkes
gelbbolašvuođa guovddáža
mas leat mielde sámi dearvvašvuođa-
ja sosiálaásahusat, dárbbu oažžut
giellaruđaid dearvvašvuođafitnodagaide,
ja dasto gažaldaga Máilmmi dearvvašvuođaorganisašuvnna
(WHO) birra.