2.4.3 Prošeavttat

2.4.3 Prošeavttat

Sámediggi oassálastá muhtin našuvnnalaš prošeavttain skuvlaovdáneami dáfus. Sámedikki rolla dain lea váldit vuhtii sámi mánáid ja nuoraid beroštumiid ja váikkuhit sin geat dahket mearrádusaid skuvlasuorggis váldit ovddasvástádusa maiddái sámi mánáid skuvlaárgabeaivvis. Prošeavttaid ferte joatkit ja dat fertejit buktit bissovaš rievdadusaid nu ahte skuvla nagoda váldit vuhtii sámi mánáid dárbbuid. Suohkaniid ja skuvllaid ferte movttiidahttit váldit vuhtii ja viidáset fievrridit gelbbolašvuođa maid sii leat háhkan prošeavttaid bokte.

5-jagi lohkan- ja čállinprošektii mii loahpahuvvo 2005 giđa, oassálastet gávcci skuvlla viđa suohkanis mat gullet sámegiela hálddašanguvlui. Movttiidahttin dihte sámi servodaga, sámi mánáid ja nuoraid lohkat, de lea áibbas dárbbašlaš ahte sámi girjjálašvuohta lea gávdnomis ja lea hui deaŧalaš ahte sámegielat almmuhemiid lea álki gávdnat. Lea maid jođus reálafágalaš prošeakta. Ulbmilin sámi servodahkii lea nannet oppalaččat reálafágaid gelbbolašvuođa, muhto erenoamážit ohppiin/studeanttain ja oahpaheddjiin ja eambbogiid oččodit váldit reálafága oahpuid. Árvoprošeavtta bokte leat juhkkojuvvon ruđat «sámi árvodoaibmabijuide» sihke Finnmárkku, Romssa, Nordlándda, Davvi-Trøndelága ja Lulli- Trøndelága skuvllaide.

Dárbu lea farggamusat válljet maiddái muhtin sámi vuođđo- ja joatkkaskuvllaid ovdamearkaskuvlan mat sáhttet čájehit movt sii systemáhtalaččat leat bargan ovddidit kvalitehta skuvllas ja mat sáhttet iežaset vásihusaiguin veahkehit eará skuvllaid iešguđet bargomálliiguin. Ávžžuhit Stáhtalaš oahppohálddahusa válljet maiddái muhtin sámi skuvllaid ovdamearkaskuvlan.