3.6.1 Sámi vuođđooahpahus

3.6.1 Sámi vuođđooahpahus

Sámi ohppiin lea oktagaslaš vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas, beroskeahttá gos sii orrot riikkas. Vuoigatvuohta guoská golmma gillii, nappo davvisámegillii, lullisámegillii ja julevsámegillii. Oahpahus- ja dutkandepartementa áŋgiruššá oažžut skuvlaoamasteddjiid šaddat dihtomielalažžan dán vuoigatvuođa hárrái, dan seammás go fylkkamánnit galget leat dihtomielalaččat dasa ahte bearráigeahččat ja meannudit váidagiid. Galget leat unnimusat logi oahppi joavkkus jus sámi ohppiin galgá leat vuoigatvuohta oažžut oahpahusa maiddái sámegillii . Sámediggi lea Oahpahus- ja dutkandepartementii buktán sávaldaga ahte vuoigatvuohta oahpahussii sámegillii, maiddái galgá šaddat oktagaslaš vuoigatvuohtan. Gažaldat árvvoštallojuvvo departementtas.

Ođđa oahppoplánat Kunnskapsløftet (Diehtolohpádusa) olis sámi vuođđooahpahussii ráhkaduvvojit ja mearriduvvojit oahpahuslága 6.kap. meriid mielde. Bargu fátmmasta vuođđoskuvlla ja fágaid mat čuvvot olles vuođđooahpahusa skuvlavázzináiggis. Sámi vuođđooahpahussii ráhkaduvvo ođđa fága- ja diibmojuohku 2005’ čavčča. Departementa lea ilus go dáiguin bargguiguin leat nu bures ovttasbargan Sámedikkiin.

Gáiddusoahpahusprošeavttat, mat ledje jođus sámi ohppiid várás geat čuvvot našovnnalaš oahppoplána, bukte midjiide ávkkálaš vásáhusaid. Oahpahusdirektoráhtta árvvoštallá movt vásáhusaid galgá geavahit go galgat ovddidit buriid fálaldagaid dáidda ohppiide. Ášši birra namuhuvvo 2006’ St.prp. nr 1.

Oahpahus- ja dutkandepartementa vuordá viidáseappot ovttasbarggu sámi vuođđooahpahusođastusain ja eará áigeguovdilis áššiiguin vuođđooahpahusa dásis.

Ortnet, mas muhtin skuvllat válljejuvvojit ovdagovvaskuvlan, almmuhuvvo ovtta gearddi jagis ja buot skuvllat ja skuvlaoamasteaddjit sáhttet ohcat. Ohcamat mannet fylkkamánniide, ja našovnnalaš jury vállje skuvllaid loahpalaččat. Nu leage buori sámi skuvllas seamma vejolašvuohta go eará skuvllain beassat ovdagovvaskuvlan. Sámi hálddašansuohkanat berrejit movttiidahttojuvvot vai sin skuvllat duođaštit bohtosiid ja dieđihit beroštumi go ortnet almmuhuvvo.

Diehtolohpádusa sisafievrrideami oktavuođas juolluduvvo ruhta gelbbolašvuođa ovddideapmái golmma jahkái. Jahkái 2005 lea juolluduvvon 300 miljovnna ruvnno suohkaniidda ja eará skuvlaoamasteddjiide doarjjan bargat gelbbolašvuođa ovddidemiin. Sámi hálddašansuohkanat ja eará suohkanat gos leat olu sámi oahppit, leat maid ožžon oasi dáin ruđain. Skuvlaoamasteddjiide lea dehálaš ráhkadit buriid plánaid ruhtageavaheapmái, ja ovttasbarget fágabirrasiiguin hukset maŋŋil- ja viidásitoahpu oahpaheddjiide, skuvlajođiheddjiide ja eará bargiide geaidda guoská.

Oahpahus- ja dutkandepartementa ja Gielda- ja guovlodepartementa leat čoahkkinastán Finnmárkku fylkkagielddain, Kárášjoga ja Guovdageainnu suohkaniiguin, Sámedikkiin ja sámi joatkkaskuvllaid stivrrain dan birra movt boahtte áiggis galgá jođihit Sámi joatkkaskuvlla Kárášjogas ja Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla Guovdageainnus. Jagis 2006 galgat geahččalit soahpat movt skuvllaid doaibma ovddasguvlui buoremusat sáhttá organiserejuvvot. Dát skuvllat leat vuođđooahpahusa guovddáš gaskaoamit sámi ohppiide miehtá riika, ja ášši ráđđádallojuvvo Sámedikkiin ođđa ráđđádallanšiehtadusa mielde.