Ovttasbargoráđđehusa guovtti vuosttaš jagis lea leamaš ollu doaibma sámepolitihka ektui. Álggus namuhan juoidá mii munnje lea leamaš hui deaŧalaš: sámeálbmotbeaivi guovvamánu 6. beaivi lea dál šaddan almmolaš levgenbeaivin Norggas.

Dat lea duođaštussan dasa ahte Norgga stáda lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga eatnama ala – dáččaid ja sápmelaččaid – ja ahte sámi kultuvra lea nanus, gievra ja deatalaš.

Dáruiduhttin lea čielgasit nohkan. Liikká leat sámi servodateallimis ja sámi kultuvrras erenoamáš dárbbut. Dat leat bohcidan ovddit áiggi dáruiduhttinpolitihka dihte ja dan dihte go obbalaš servodatovdáneapmi lea váikkuhan sámi kultuvrii. Ráđđehus lea bidjan ovdan iežas sámepolitihkalaš vuođu 2002 giđa St. dieđ. nr. 33.

Áiggun váldit ovdan ráđđehusa barggu sámegielain. Ráđđehussii lea hui deaŧalaš mihttomearrin dahkat sámegiela oainnusin ja addit dasa eambbo statusa servodagas. Ráđđehusa dáhttu nannet sámegiela almmolašvuođas boahtá čielgasit ovdan stádabušeahtas. Juolludeamit guovttegielalašvuhtii sámegiela hálddašanguovllu suohkaniidda ja fylkkasuohkaniidda lea jagi 2003:s ja 2004:s lassánan 12 miljuvnnain. Boahtte jagi rájes hálddaša Sámediggi sullii 42 miljuvnna gielladoaimmaide.

IT – diehtojuohkinteknologiija – lea okta dain ođđa deaŧaleamos surggiin gos sámegiela adnojuvvo ja ovdána. Ráđđehusa mihttomearri lea ahte sámegiela galgá sáhttit atnit juohke IT- oktavuođain. Mii leat oláhan oalle ollu, muhto ain váilu oassi ovdal go joksat mihttomeari. 2003 miessemánu mearridii ráđđehus buot stáda etáhtaid galgat sáhttit atnit sámegiel bustávaid. Dat geatnegahttá visot stáda etáhtaid guorahallat iežaset sámegiela atnima dárbbu. Nie fertejit sii leat dihtomielalaččat sámegiela geavaheamis. Mii leat ollen veahá guhkkelii dainna go Gielda- ja guovludepartemeanta rabai iežas sámegiel siidduid ODINis sámeálbmotbeaivvi 2003:s. Boahtte jagi mielde galget juohke departemeanttas leat sámegielat neahttasiiddut. IT lea maid deaŧalaš oččodeamismis sámi kultuvrra oainnusin ja olámuddui. Gielda- ja guovludepartemeanta lea maŋemus jagiid dorjon prošeavttaid main lea ulbmilin atnigoahtit sámegiela ođđa ja erenoamáš surggiin, earret eará Duodje- instituhtas – sámi dáidaga ja duoji ovdánahttin ja gelbbolašvuođaguovddáš – mii ovdánahttá neahttaportála gos vuvdet iešguđetgelágan gálvvuid ja addet dieđuid daid birra.

Ráđđehus vuoruha davviriikalaš ovttasbarggu ja dat leat erenoamáš deaŧalaš midjiide go lea sáhka sámepolitihka birra. Dál lea vuođđuduvvon davviriikalaš áššedovdijoavku masa sámedikkit ja ráđđehusat leat nammadan áirasiid. Dat lea ráhkadeame davviriikalaš sámekonvenšuvnna evttohusa. Ruoŧa, Suoma ja Norgga sámeministtariin ja sámediggipresideanttain leat jahkásaš čoahkkimat. D án jagi meannude máŋga sámegillii guoskevaš áššiid. Sii mearridedje earret eará ásahit davviriikalaš sámegiellabálkkašumi – Golle giela. Dan jurdaga leat Norgga bealde vuolggahan. Dakkár giellabálkkašumi ásaheami ulbmilin lea dahkat oainnusin dan barggu mii doaimmahuvvo sámegiela ovdánahttimis davviriikain.

Sámepolitihka lea ollu eambbo go giellabargu. Sámi ealáhusat lea hui deaŧálaš oassi sámi kultuvrras. Vearuid ja divaid unnideapmi lea buoret veahkki go doarjagat boahtteáiggi ealáhuspolitihkas mas árvoháhkan ja gánnáheapmi lea guovddážis. Ráđđehus lea guorahallan earret eará boazodoalu vearro- ja divatnjuolggadusaid dainna ulbmiliin ahte lasihit árvoháhkama. Ja vearrogeasus lea ásahuvvon buot boazodolliide geain lea dienas boazodoalus.

Ráđđehussii lea maid hui deaŧalaš sihkkarastit sámi ealáhusaid ja sámi kultuvrra luondduvuođu. Okta deaŧaleamos prinsihpalaš áššiin mainna dát ráđđehus lea bargan, lea Sámi vuoigatvuođalávdegotti árvalusa čuovvoleapmi. Ráđđehus gárvii barggus 2003:s ja buvttii ođđa Finnmárkoláhka árvalusa. Sámediggi meannudii dan ja dál lea ášši Stuoradikkis.

Álgoálbmotvuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáš Guovdageainnus rahppojuvvui almmolaččat čakčamánu 1. beaivvi dán jagi. Ráđđehus hálida gelbbolašvuođa guovddáža nannet barggu dahkame oainnusin sápmelaččaid ja eará álgoálbmogiid deaŧalaš hástalusaid, ja dat leat oassin olmmošvuoigatvuođain. Guovddáš lea iešheanalaš ásahus ja lea riggodahkan álgoálbmotbarggus. Dat galgá háhkat ja juohkit dieđuid sápmelaččaid ja eará álgoálbmogiid birra.

Mii diehtit sámi servodat ja ollu sámi ásahusat ain leat ceggenáigodagas. Danne lea ge ráđđehus maŋemus jagiid lasihan juolludemiid sámi doaimmaide, 514 miljuvdna rájes 2002:s gitta 535 miljuvnna rádjái 2004:s. Sámedikki sajádat bušeahttapolitihkas šaddá dađistaga eambbo guovddážii danne go Sámediggi hálddaša eambbo ahte eambbo stuorát oasi ruhtajuolludemiin sámi doaimmaide.

Ráđđehus bargá ovttas Sámedikkiin oallu ollu prošeavttain, earret eará eSápmi prošeavttain mii maid lea oassin eNorgga- plánas. Dás lea Sámedikkis ja ráđđehusas oktasaš ulbmil, namalassii ahte sámegiella galgá šaddat ealli giellan buot oktavuođain. Mii bargat maid ovttas davviriikalaš ja riikaidgaskasaš áššiin. Ovttasbargoráđđehus áigu boahtte áiggis deattuhit dan ahte ovdánahttit ovttasbarggu Sámedikkiin ain eambbo.

Loahpas vel válddán ovdan daid deaŧalaš bargguid mat doaimmahuvvojit báikkálaš ja guovllu dásis. Árran julevsámiguovddáš Divttasvuonas lea ovdamearkan dakkár sámi ásahussii mii lea dego čuovgamearkan mearas iežaset guovllus. Diibmá juolludii ráđđehus dasa 5 miljuvnna nuppi huksenoassái. Árran lea maid ovddasmannin máhtu ja dieđu gilvimis julevsámegielas ja kultuvrras danne go guovddáš lea earret eará mielde oahpaheame julevsámegiela ovtta Ungarna universitehta ohppiide. Dan lea leamaš vejolaš dahkat earret eará Olgoriikadepartemeanta ruhtajuolludemiin.

Dáinna sávvat sámi álbmogii buriid juovllaid ja buori ođđa jagi!