Buorit lágideaddjit, guossit ja čoahkkinoasseváldit!

Mun áiggun sávvat lihku máilmmi boazodoalloálbmogiidda ja midjiide buohkaide dáinna ođđa riikkaidgaskasaš boazodoalloguovddážiin. Dát guovddáš galgá ovddidit máhtu dakkár ealáhusa ja eallinvuogi birra mii lea gávdnon máŋggaid čuđiid jagiid. Boazodoallu lea leamaš eallinvuođđun máŋggaidloht iešguđet eamiálbmotjoavkkuide. Guovddáš galgá váikkuhit dasa ahte davviguovlluid boazodoallu sihke seailu ja ovdána.

Boazodoaluin barget davimus guovlluid subarktalaš eatnamiin, ja dainna birge dakkár dálkkádatdilis mas muđui ii leat nu álki ealáhusaiguin bargat. Liikká lea boazodoallu heiven ja heivehuvvon dáidda subarktalaš guovlluide. Máilmmi boazodoalloguovllut leat easkka dál ođđa áiggis, geasuhišgoahtán eará ealáhusberoštumiid, erenoamážit ruvkefitnodagaid ja oljo- ja gássaindustrijja.

Lei historjjálaš dáhpáhus go Norgga boazodoallit, byrokráhtat ja dutkit válde oktavuođa nuorta-Sibirjja boazodoalloálbmogiiguin ja dutkanbirrasiiguin, 15 jagi dás ovdal. Dat lei álgun ja vuođđun dálá riikkaidgaskasaš boazodoalloovttasbargui.

Dát ođđa riikkaidgaskasaš guovddáš šaddá mávssolaš oassin dan ovttasbárggus, ja dat galgá leat ovttasdoaibmanguovddážin mas beassá lonohallat vásáhusaid ja máhtu, ja čoaggit oahpu nuppiin álbmogiin ja nuppiid álbmogiid birra, ja fas fievrridit dieđuid olggobealmáilbmái.

Mii diehtit ahte máilmmi boazodoalloguovlluid dilálašvuođat leat rievdan. Boazodoalloguovlluide leat ilbman eará geavaheaddjit ja beroštumit, doppe leat leamaš nuppastuvvamat maid olbmot leat dagahan, ja maiddái nuppastuvvamat maid dálkkádat leat dagahan. Dat nuppastuvvamat mielddisbuktet stuora hástalusaid boazodoalu guovllugeavaheapmái ja –hálddašeapmái, ja erenoamážit eiseválddiid guovlluhálddašeapmái. Hálddašeami čađaheami hárrái leat danne stuora hástalusat. Jus ipmárdus ja máhttu ealáhusa birra váilu, na dalle heive jearrat lea go oba vejolaš ge olahit buori hálddašeami boazodoalu hárrái.

Njuovžilis diehtojuohkin boazodolliid, riikkaidgaskasaš dutkanbirrasiid, almmolaš hálddašeami ja álbmoga gaskka, ovddida máhtu ja ipmárdusa dasá makkár eavttuid dát árbevirolaš ealáhus dárbbaša vai seailu kultuvrralaččat ja ekologalaččat, ja vai lea ekonomalaččat gánnáhahttin.

Guovddáš galgá čujuhit guđiin surggiin lea dárbu eambbo dutkat, ja movt dain sáhttá leat mearkkašupmi boazodollui. Dutkansuorggis lea fas stuora ovddasvástádus fievrredit dieđuid universitehtaide, allaskuvllaide, vuođđoskuvlii ja mánáidgárddiide. Dalle nanusmuhttá boahttevaš buolvvaid fuomášumi ja oahpu das movt luonddus, dálkkádagas ja birrasis sáhttá birget eamiálbmogiid árbevirolaš máhtu ja gelbbolašvuođa vuođul, mii lea juoga maid erenoamážit boazodoalloálbmogat ain hálddašit.

Mii diehtit ahte muhtun birasváttisvuođat čuhcet garraseappot eamiálbmogiidda go earáide. Lea lunddolaš ahte gáibádus ásahit riikkaidgaskasaš fága- ja gaskkustanguovddáža, vuohččan ovddiduvvui Arktalaš Ráđi ovttasbarggus.

Go eamiálbmogat davvin dađistaga šaddet gilvalit eará beroštumiiguin, de stuorru maiddái dárbu dasa ahte ávkkástallat davviguovlluid boazodoalloálbmogiid erenoamáš máhtuin. Dat lea dárbbašlaš olu ákkaid geažil, ja namuheasttán dás muhtun čuoggáid:

• Eamiálbmogiin, ja dán oktavuođas oaivvildan davviguovlluid boazodoalloálbmogiid, galgá leat vuoigatvuohta joatkit iežaset eallinvugiin ja kultuvrrain.
• Eamiálbmogiin lea riekti vuhtiiváldojuvvot, ja hábmet iežaset vuoruhemiid iežaset guovlluid ovdánahttima hárrái.
• Eamiálbmogiid vuoigatvuođat ja vuoruheamit galget leat vuođđun dan oktasašvuođas mii galgá hábmet sin guovlluid boahttevaš ovdáneami.

Jus dáid mihttomeriid galgá leat vejolaš duohtandahkat stáhta lágain ja hálddašeamis, de lea eaktun ahte čahkkejuvvo sadji eamiálbmogiid erenoamáš máhtolašvuhtii ja gelbbolašvuhtii dan diehtovuođus mainna ovdáneapmi stivrejuvvo.

Riikkaidgaskasaš boazodoallofága- ja gaskkustanguovddáš galgá váikkuhit dasa - ja láhčat dili nu ahte lea vejolaš ávkkástallat ovddit buolvva vásáhusaiguin ja máhtuin das movt šattohis márginála eatnamiin buoremusat birge. Vuordámuš lea ahte dat diehtu ja máhttu maid guovddáš galgá áittardit ja gaskkustit eiseválddiide, dutkiide ja eará boazobargiide, lea mielde bisuheame boazodoallokultuvrra, ja ahte dat nanne eamiálbmogiid oassálastima luonddu biologalaš girjáivuođa ja riggodaga bisuheamis, ja ahte dat nanne olbmuid birgejumi šattohis subarktalaš ja arktalaš eatnamiin.

Mun sávan ahte guovddáš lihkostuvašii dán rájiid rasttildeaddji barggus, ja sávan lihku guovddáža stivrii ja ovttasbargobeliide sin boahttevaš riikkaidgaskasaš barggus.

Giitu beroštumi ovddas!