2 Olmmošvuoigatvuođat, láhka ja servodat
Oanehaččat muitaluvvon
Dán kapihttalis beasat lohkat maid Norga ja ON lohket doaimmashehttejuvvon olbmuid birra:
- ON dadjá ahte olbmuin, geain leat doaibmavádjitvuođat, galget leat seamma vuoigatvuođat go buohkain earáin.
- Ráđđehus háliida ahte ON-konvenšuvdna galgá šaddat oassin Norgga lágas
- Norggas lea sierra dásseárvoláhka
- Soapmásat dárbbašit veahki olahit daid seamma vuoigatvuođaid go earáin
Vuođđoláhka ja ON-konvenšuvdna CRPD
Vuođđolágas čuožžu ahte stáhtas lea ovddasvástádus dasa ahte buot olbmot ožžot olmmošvuoigatvuođaideaset. Olmmošvuoigatvuođat gustojit buohkaide. Muhto servodat ferte earenoamážit vuhtiiváldit ahte olbmot, geat leat doaimmashehttejuvvon, ožžot olmmošvuoigatvuođaideaset. Dán háliidii ON almmustahttit go ráhkadii ON-konvenšuvnna olbmuid várás, geain leat doaibmavádjitvuođat (CRPD).
Maid lohká ON-konvenšuvdna CRPD?
ON-konvenšuvnnas CRPD čuožžu ahte servodat galgá fuolahit ahte buohkat ožžot olmmošvuoigatvuođaideaset. Dalle fertejit vuoigatvuođat leat fárus lágain ja politihkas mat ráhkaduvvojit. Dat guoská maiddái olbmuid vuoigatvuođaide, geat leat doaibmavádjigat. Eiseválddit galget dasa lassin guldalit doaibmavádjigiid organisašuvnnaid. Stáhta dahká boastut jus ii čuovo CRPD.
Eanebut fertejit diehtit ON-konvenšuvnna CRPD birra Norggas
Ráđđehus háliida ahte stáhta ja gieldda bargit galget diehtit eambbo ON-konvenšuvnna CRPD birra. Bufdir (MNBdir) lea ráhkadan sierra prošeavtta vai gielddat čehppot jurddašit olmmošvuoigatvuođaid ja dásseárvvu. De buorránit maiddái bálvalusat ja doibmet buorebut ovttas.
Ráđđehus háliida ahte ON-konvenšuvdna CRPD galgá šaddat oassin Norgga lágas. Ráđđehus oažžu veahki čehpiin gávnnahit movt galgá dahkat dan buoremus lági mielde.
Dásseárvo- ja vealahanláhka
Dásseárvo- ja vealahanláhka lea sierra láhka mii dadjá ahte galgá leat dásseárvu. Dat lohká maiddái ahte ii leat lohpi vealahit.
Ii leat lohpi meannudit ovttainge eará láhkái
- doaibmavádjitvuođaid geažil
- sohkabeali geažil mii sis lea, dahje dovdet iežaset leat dahje liikojit leat
- dan geažil geasa sii liikostit
- agi dihte
- religiovnna geažil mii sis lea, dahje masa sii oskot
- dan dihte go sii leat áhpeheamit dahje virgelobi geažil maŋŋil go leat riegádahttán dahje adopteren máná
- dan dihte go ávjet buohcci dahje boares bearašlahtuid
- dan geažil gos sii leat eret
Lassin dán láhkii lea maiddái juoga maid gohčodit láhkanjuolggadusat. Dát láhkanjuolggadusat muitalit dárkileappot geaskkuid birra heivehit ja ráhkadit diŋggaid main lea universála hápmi. Láhkanjuolggadusat leat danne dehálaččat olbmuide geain leat doaibmavádjitvuođat.
Go láhka dadjá juoidá doaibmavádjigiid birra, guoská dat maiddái olbmuide geat leat doaimmashehttejuvvon.
Servodaga oaidnu doaimmashehttejuvvon olbmuide
Ovdal 1900-logu
Ii čuoččo nu olu doaimmashehttejuvvon olbmuid birra máilmmihistorjjás. Leat leamaš olu ovdagáttut, ja oallugiid leat čiehkan.
1940-logu rádjái
Doaimmashehttejuvvon olbmuid gehčče earáláganin. Sis eai lean seamma vuoigatvuođat go earáin.
1950- ja 60-logus
Norga huksii ásahusaid olbmuide geat ledje doaimmashehttejuvvon. Sii geat ásse ásahusain, elle eará láhkái go earát. Sii eai beassan mearridit iežaset eallima badjel.
1980-logus
Norga gávnnahii ahte ii lean buorre olbmuide eallit ásahusain. Stáhta mearridii ahte bálvalusat doaimmashehttejuvvon olbmuide galggai leat gielddaid ovddasvástádus. Dát gohčoduvvo ovddasvástádusođastussan.
1991
Ásahusat heaittihuvvo. Gielddat ožžo ovddasvástádusa láhčit doaimmashehttejuvvon olbmuide buori eallima. Dat lei buorre dásseárvui ja olmmošvuoigatvuođaide.
Olbmot jurddašedje ahte doaimmashehttejuvvon olbmot leat buohccit
Ovdalaš áiggi eai lean doaimmashehttejuvvon olbmuin seamma vuoigatvuođat go earáin. Muhto dat ii gehččojuvvon vealaheapmin. Olbmot baicca jurddašedje ahte dat lei lunddolaš, dannego doaimmashehttejuvvon olbmot ledje buohccit dahje vaháguvvan. Dan jurddašanvuogi gohčodit medisiinnalaš modeallan.
Dál lea mis eará jurddašanvuohki. Dál lea mihttomearri ahte buot olbmuin galget leat seamma vuoigatvuođat. Servodat ferte veahkehit buohkaid vai sii duođaid ožžot dan. Dát jurddašanvuohki gohčoduvvo olmmošlaš modeallan.
Movt sáhttet doaimmashehttejuvvon olbmuid guldalit demokratiijas?
Lea dehálaš ahte olbmot, geat leat doaimmashehttejuvvon, besset dadjat oaiviliiddiset ja ahte sin guldalit demokratiijas. Demokratiija lea vuohki stivret riikka mas buohkat besset oassálastit ja leat fárus mearrideame. Norga lea demokratiija.
Oallugat dárbbašit sierranas veahki vai guldalit sin. Doaimmashehttejuvvon olbmuid organisašuvnnat sáhttet veahkehit vai eanebuid guldalit. Organisašuvnnat sáhttet muitalit politihkkariidda mat áššit leat dehálaččat doaimmashehttejuvvon olbmuide.
Olu olbmot, geat leat doaimmashehttejuvvon, dárbbašit earenoamáš veahki ipmirdit áššiid mat dáhpáhuvvet servodagas. Dalle sáhttet heivehuvvon dieđut leat ávkkálaččat. Go ádde man birra ášši lea, de sáhttá maiddái muitalit iežas organisašuvdnii ja sidjiide, geat leat birra, mii su oaidnu lea áššis.
Mat vuoigatvuođat leat olbmuin Norggas?
Buohkain geat ásset Norggas, leat olu vuoigatvuođat beroškeahttá leat gos sis doaibmavádjitvuođat dahje eai:
Dásseárvu
Dásseárvu mearkkaša ahte buot olbmot besset oassálastit servodagas seamma láhkái, ja ahte sis leat seamma vuoigatvuođat. Dat lea danne go buohkain lea seamma árvu.
Šaddá duohta dásseárvu easka go buohkaid oidnet ja dohkkehit sin danin manin sii leat.
ON-konvenšuvdna CRPD lohká ahte stáhta galgá dahkat dan maid sáhttá olahan dihte dásseárvvu.
Mearridit iežas badjel
Buohkain lea riekti mearridit iežaset eallima badjel. Dat gohčoduvvo iešmearrideapmin.
Buohkat dihtet masa liikojit ja masa eai liiko. Ja mii sin mielas lea dehálaš dahje ii dehálaš. Danne ii galgga oktage massit mearridanrievtti buozanvuođa dahje vahága geažil. Ja iige dannego lea juoga maid sii eai hálddaš.
Leat veahkkin ja searvadahtton
Lea dehálaš olbmuide leat oassin servodagas ja dahkat juoidá ávkkálačča ovttas earáiguin. Go buohkat leat fárus servodagas, de nagodit eanebut dadjat jus eai oaččo vuoigatvuođaideaset.
Lea váttis olbmuide oassálastit servodahkii jus sii barget ja ellet olles eallima ásahusas. Doaimmashehttejuvvon olbmot fertejit beassat bargat ja orrut seamma sajiin go earát.
Muhtumiid vealahit olu sivaid geažil
Doaimmashehttejuvvon olbmot leat iešguđetláganat nugo buohkat earátge. Sin sáhttet vealahit iešguđet sivaid geažil. Ovdamearkka dihte sáhttá olmmoš vealahuvvot sihke doaimmashehttejumi ja liikeivnni dihte.
Lea dehálaš muitit ahte buohkat leat iešguđetláganat, go láhčá doaimmashehttejuvvon olbmuide dili. Lea dehálaš ahte eará joavkkut. mat barget vealaheami vuosttildemiin, maiddái gozihit ahte doaimmashehttejuvvon olbmuid, eai vealat. Ovdamearkka dihte fertejit sii, geat barget sámiid vealaheami vuostá, maiddái muitit sápmelaččaid, geat leat doaimmashehttejuvvon.