2 Ráđđehusa ulbmil sámepolitihkain

2.1 Ođasmahttojuvvon guovlopolitihkka mii lea guoskevaš sámi guovlluide

Ráđđehusas leat stuorra áigumušat Davvi-Norgga ja guovlluid várás. Riikka sámi guovlluid olmmošlohkoovdáneapmi fuolastuhttá. Eallinnávccalaš sámi báikkálaš servodagat leat eaktun sámi gielaid, kultuvrra ja servodateallima nannemii ja viidásat ovddideapmái. Guovlopolitihka lea dárbu nannet ja ođasmahttit.

Ráđđehus áigu geiget jagi 2023 giđa dieđáhusa Stuorradiggái guovlopolitihka birra mas Norman- ja Brantzæg-lávdegotti rávvagat čuovvuluvvojit.1 Rávvagat guovloealáhuseallima oktavuođas ja vejolašvuođa oktavuođas háhkat gelbbolaš bargofámu leat dehálaš rávvagat mat leat hui guoskevaččat sámi guovlluide ja doaimmaheddjiide. Ráđđehus áigu maiddái guorahallat dálá guovlopolitihkalaš váikkuhandoaibmaapparáhta sihkkarastin dihtii ahte buot doaibmá nu bures go vejolaš.

Vejolašvuohta háhkat gelbbolaš bargofámu, gealbopolitihkka ja lávdaduvvon oahppofálaldat šaddet leat guovddáš fáttát guovlodieđáhusas. Ráđđehusa ulbmil lea ahte oahppu ja doaibmabijut eallima guhkkosaš ohppui galget leat olámuttus olbmuide doppe gos sii orrot. Fágaskuvllat galget oažžut ain stuorát rolla sihkkarastimis vejolašvuođaid eallima guhkkosaš ohppui miehtá riikka. Guovlodieđáhus galgá maid árvvoštallat mo olbmuide guoski doaibmabijuid Finnmárkku ja Davvi-Romssa doaibmabidjoavádagas lea vejolaš ovddidit viidáseappot, dan doaibmabidjoavádaga evaluerema vuođul mii dál lea čađahuvvomin.

Ráđđehus lea maid ovddideamen ođđa ja beaktilis reaidduid guovlo- ja regionálapolitihkkii, deattuhettiin eanet ovttasbarggu ja oktiiordnema gaskal iešguđet doaibmabijuid ja váikkuhangaskaomiid mat gullet iešguđet hálddašandásiide. Ráđđehus áigu earret eará geahččalit ortnega giliidahtanuššama šiehtadusaiguin gaskal stáhta ja guovllugielddaid áigumušain hábmet ođđa guovlopolitihkalaš váikkuhangaskaoami. Ortnega ulbmil lea váikkuhit ássamii, vejolašvuhtii háhkat gelbbolaš bargofámu ja boahtteáiggediđolaš ealáhusovddideapmái Guovlo-Norgga uhcimus guovddášlaš osiin. Ulbmiljoavkun leat uhcimus guovddášlaš guovlogielddat Finnmárkkus ja vel ovtta fylkkas.2 Gielda- ja guovlodepartemeanta áigu maid gulahallagoahtit guvttiin fylkkagielddain konkrehta regiovdnaahtanuššanšiehtadusaid birra, Hurdal-julggaštusa áigumušaid čuovvuleapmin.

Ráđđehus háliida doarjut regionála ovdáneami riikkarájáid rastásaš ovttasbarggu bokte áigodaga 2021–2027 ođđa Interreg-prográmmas3, ja joatká Norgga oassálastima 11 Interreg-prográmmii. Dát prográmmat deattuhit hutkás, jierbmás ja ruoná ovddideami ja dorjot ráđđehusa áŋgiruššansurggiid, fylkkagielddaid servodatovddidanrolla ja Sámedikki rolla. Interreg Aurora gokčá sámi guovlluid Norggas Finnmárkku rájes gitta Innlandet boazoguohtunguovlluid rádjai. Prográmma rahpá ovttasbargovejolašvuođaid rastá Ruoŧa ja Suoma rájáid, earret eará kultur- ja giellasurggiin. Dán prográmmaáigodagas lea álkit ohcat doarjaga uhcit prošeavttaide, ja dat livččii ovdun earret eará sámi guovlluid smávvafitnodagaide. Aurora-prográmmas lea maiddái sierra stivrenlávdegoddi sámi guovlluid ja prošeavttaid várás.

Dieđáhusas NOU 2020: 15 Det handler om Norge – Utredning om konsekvenser av demografiutfordringer i distriktene gessojuvvojit bures doaibmi viessomárkanat ovdan dehálaš fáktorin ahtanuššamii ja ovdáneapmái guovlluin. Ráđđehus lea hábmegoahtán stuorradiggedieđáhusa viessopolitihka birra. Okta dieđáhusa váldocealkámušain lea ahte ii leat dušše okta viessomárkan Norggas. Dieđáhusas oainnusmahttojuvvo mo hástalusgovva molsašuddá riikka iešguđet osiin. Gielddaid rolla lea guovddážis olles dieđáhusbarggus. Dieđáhus čielggasmahttá maiddái Viessobáŋkku rolla. Bures doaibmi viessopolitihkka boađášii sámi guovlluide ge buorrin.

Ráđđehus lea vuoruhan doaibmabijuid heivehuvvon ja lávdaduvvon ohppui. Jagi 2022 várás várrejuvvon 40 milj. ruvnnu doarjjan oahppoguovddážiidda ja 144 milj. ruvnnu heivehuvvon ja lávdaduvvon ohppui fágaskuvllain, allaskuvllain ja universitehtain. Ruđat leat almmuhuvvon Alit oahpu ja gelbbolašvuođa direktoráhta bokte.

Bargomárkana iešguđet osiid gealbojearru lea iešguđetlágan. Guovloođastusain leat fylkkagielddat ožžon stuorát ovddasvástádusa das ahte ássiin lea dat gelbbolašvuohta maid servodat ja ealáhuseallin jearaha báikkálaččat ja guvllolaččat, gč. dieđáhusa Meld. St. 6 (2018–2019) Utdanning for omstilling – Økt arbeidslivsrelevans i høyere utdanning. Ráđđehusa mielas lea dehálaš loktet olles bargoeallima gelbbolašvuođa ja áigu danne geiget dieđáhusa Stuorradiggái mii čalmmustahttá bargoeallima gealbodárbbu oanehis- ja guhkesáiggi vuollái. Dieđáhusa bajimus ulbmil lea ollašuhttit bargo- ja servodateallima gealbodárbbuid ovddasguvlui, ja fuolahit ahte olles riikka ássiin lea vejolašvuohta háhkat oahpu. Dat galgá dáhpáhuvvat earret eará báikkálaš oahppoguovddážiid bokte mat galget oažžut erenoamáš ovddasvástádusa láhčit dilálašvuođaid ohppui doppe gos olbmot ásset, báikkálaš gealbodárbbuid vuođul. Dieđáhus galgá maid čilget ráđđehusa barggu govda gealboođastusain bargoeallima várás. Golmma doaimmaheaddji gaskasaš ovttasbargu lea buorre vuođđu oktasaš ulbmiliid ollašuhttimii. Ráđđehus lea joatkán Gealbopolitihkalaš ráđi ja áigu hábmet gealboođastusa ovttas bargoeallima ovttasbarggu bokte ráđis.

Sámedikki mearkkašupmi

Sámedikkis leat vuordámušat ráđđehusa guovlodieđáhussii go sámi servodagat dárbbašit vealttakeahttá dakkár guovlopolitihka mas lea buorre beaktu. Guovlopolitihkka berre earret eará sihkkarastit vejolašvuođa háhkat eanet investerenkapitála mii lea heivehuvvon sámi ealáhuseallimii, árjjalaš ássanpolitihka sámi báikkálaš servodagaide Viessobáŋkku olles doibmii veaddjáheami bokte, nannejuvvon doaibmabidjoavádaga, buoriduvvon infrastruktuvrra, lávdaduvvon oahppofálaldagaid ja bargosajiid ja sámegielat oahppo-, čálgo- ja dearvvašvuođafálaldagaid main lea alla kvalitehta. Dehálaš lea sihkkarastit ahte, ja čielggadit mo, sámi beroštusat fuolahuvvojit regiovdna- ja giliahtanuššanšiehtadusain. Sámediggi váillaha maiddái plána dasa mo Sámediggi ja báikkálaš sámi beroštusat galget oažžut vejolašvuođa fuolahit iežaset beroštusaid šiehtadusaid hábmemis.

2.2 Vuosttaldit sápmelaččaid hárdima ja juohkebeaivválaš rasismma sápmelaččaid vuostá

Ráđđehus lea ráhkadišgoahtán ođđa doaibmaplána rasismma vuostá. Doaibmaplánaráhkadeami oktavuođas lágiduvvojit árvalusčoahkkimat miehtá riikka maidda mii bovdet siviilaservodaga organisašuvnnaid. Dán rádjai leat lágidan guokte árvalusčoahkkima, ovtta Oslos ja ovtta Romssas. Doaibmaplána ráhkadeami oktavuođas mii konsulteret maiddái Sámedikki. Ráđđehusa áigumuš lea bidjat ovdan doaibmaplána jagi 2023 loahpageahčen.

Áigodaga 2022/2023 boazodoallošiehtadusas lea várrejuvvon 800 000 ruvnnu prošektii mii vuosttalda hárdima ja rasismma boazodolliid vuostá. Prošeavtta dehálaš ulbmil lea ásahit diehtomielalašvuođa ja loktet máhttodási servodagas dáid čuolbmačilgehusaid ektui. Prošeavtta galgá Norgga Boazosápmelaččaid Riikasearvi jođihit. Prošeavtta loahpparaporta galgá leat válmmas ovdal juovlamánu 1. b. 2022.

Sámedikki mearkkašupmi

Govddit áddejupmi sámiid historjjás ja dálá dilis lea eaktun dasa ahte mii galgat juksat duohta soabadeami. Sámiid hárdima viidát leavvan servodagas čujuha čielgasit ahte dat lea hástalus sámiid ja eanetlohkoálbmoga gaskasaš gaskavuođas. Dárbu lea vuoruhit doaibmabijuid dan eastadeapmái, máhttui ja gieđahallamii. Dáža servodagas lea uhccán máhttu sámiid, sámi kultuvrra ja sámi historjjá birra, ja dat lea juoga maid earret eará Sámediggi cuiggoda dakkár áššin mii bisuha sámiid hárdima dálá servodagas.

Sámedikki evttohusat vejolaš doaibmabidjun:

• Nationála doaibmaplána sámiid hárdima vuostá.

• Guorahallat kvalitehta politiija ja áššáskuhttineiseválddiid barggus rasismma birra ja vaššás cealkimiid birra sámiid vuostá.

• Doarjut gealboguovddáža ásaheami Sámi allaskuvlla oahpaheaddjioahpuide.

• Dásseárvo- ja vealahusáittardeaddji ásaha sierra vuolleáittardeaddji bargat áššiiguin mat gusket sámiid hárdimii.

2.3 Sámegielat

Ráđđehusa álginjulggaštusas lea nannejuvvon ahte sámegielain galgá ražastuvvot.

Jagi 2016 geigii sámi giellalávdegoddi NAČ 2016: 18 Váibmogiella – Sámegielaide evttohuvvon láhkamearrádusat, doaibmabijut ja ásahusat Gielda- ja ođasmahttindepartementii ja Sámediggái. Duogážin dasa ahte ráđđehus nammadii lávdegotti, lei earret eará dat ahte almmolaš suorggi organiseren lei sakka rievdan jagi 1990 rájes go giellanjuolggadusat mearriduvvojedje. Dálá njuolggadusat eai vuhtiiváldde doarvái bures daid gielddaid dili main sámi álbmot lea unnitlogus. Sámegiela hálddašanguvlui gulle álggos guhtta davvisámi gieldda ja dat lei heivehuvvon dan dillái. Dál gullet hálddašanguvlui dasa lassin maiddái lullisámi ja julevsámi gielddat.

Sámi giellalávdegoddi evttoha máŋga doaibmabiju láhčin dihtii dilálašvuođaid sámi giellageavaheddjiide ja nannen dihtii sámegiela. Okta lávdegotti evttohusain lea rievdadit sámelága, nu ahte dálá hálddašanguovlu juogaduvvo iešguđet kategoriijan mas juohke kategoriijas leat geatnegasvuođat ja vuoigatvuođat mat leat heivehuvvon gieldda gielladillái.

Gielda- ja ođasmahttindepartemeanta sáddii rievdadusevttohusa sámelága giellanjuolggadusaide gulaskuddamii jagi 2021 čavčča. Gulaskuddanevttohus čuovvula earret eará giellalávdegotti evttohusa ásahit golbma iešguđet gieldakategoriija ja heivehuvvon vuoigatvuođaid. Evttohus láhčá dilálašvuođaid soddjileabbo vuogádahkii ja dasa ahte eanet gielddat bohtet mielde giellaguvlui. Gulaskuddanárvalusaid vuođul árvvoštallá departemeanta viidásat čuovvuleami ráđđádaladettiinis ja gulahaladettiinis Sámedikkiin, ja áigumuš lea geiget evttohusa Stuorradiggái.

Kultur- ja dásseárvodepartemeanta lea iešguđet láhkai mielde nannemin ja čalmmustahttimin sámegielaid. Dan sivas go dihto kultuvrra sisdoallu ja dan giella čatnasit čavga oktii, de nanne seammás doarjja sámi dáiddáriidda, kulturdoaimmaheddjiide ja kulturásahusaide maiddái sámegielaid.

Departemeantta váikkuhangaskaoamit dakkár mediaide go aviissaide, radioi, TV:i, filbmii ja neahttavuđot vuođđovuogádagaide dahket kultuvrra sámi álbmoga olámuddui sin iežaset gillii. Viidáseappot fuolahuvvojit sámi perspektiivvat lágain, nu go giellalágas ja báikenammalágas. Báikenammaláhka sáhttá leat beaktilis ja heivvolaš gaskaoapmin giela ealáskahttimii ja gielalaš kulturmuittuid čalmmustahttimii, ovdamearkka dihtii galbageavahemiid bokte.

Departemeanttas lea maid dakkár gealbobiras Nationálagirjerájus (giellabáŋkkus) ja Giellaráđis mii sáhttá veahkehit Sámedikki nannet giellateknologiijalaš fálaldaga, gč. Sámedikki mearkkašumi vuolábealde.

Sámedikki mearkkašupmi:

Sámediggi mearkkaša vuos ahte Norggas leat 6 sámegiela. Juohke gielas lea máhttu mii lea háhkkojuvvon buolvvaid čađa, luonddu birra, olbmo birra ja olbmuid gaskavuođaid birra. Sámediggái lea dehálaš čujuhit dasa ahte buot sámegielain lea iešárvu beroškeahttá giellageavaheddjiid logus.

Sámedikki vuolggasadji lea ahte ovttaskasolbmo gielalaš vuoigatvuođat eai sáhte sorját gielddaid vejolašvuođas háhkat gelbbolaš bargiid.

Sámediggi mearkkaša ahte Sámedikki Váibmogiela čuovvuleapmi dahkkojuvvo iešguđet doaibmabijuid bokte.

Sámediggi lea ožžon čielggaduvvot ubmisáme-, bihtánsáme- ja nuortalašgiela gielladiliid. Dát čielggadusat addet midjiide buoret vuođu álggahit gielladoaibmabijuid guoskevaš birrasiin, ja addet visogova čađahuvvon barggus ja vejolaš vugiin mo viidáseappot sáhttá ealáskahttit ubmi- ja bihtánsámegiela. Sámediggi vuoruha čuovvulit raporttaid mat leat ráhkaduvvon giellaealáskahttindoaibmabijuid váikkuhusaid hárrái daid uhcimus gielaide.

Sámegielaid dilli lea iešguđetlágan iešguđet giellaguovlluin, ja boahtteáiggi politihkkaovddideamis šaddá dehálažžan bidjat guoskevaš giellaguovllu gielladili vuođđun giellaovddideapmái guoski doaibmabijuid plánemis. Sámediggi lea hábmegoahtán ovddidanprográmmaid lulli- ja julevsámegiela várás. Dat dahkkojuvvo ovttas guoskevaš giellaguovllu ásahusaiguin. Ovddidanprográmmat šaddet buorrin reaidun Sámedikki bušeahttabargui ja addet vuorddehahttivuođa gielladoaibmabijuid vuoruheamis. Nana giellabirrasiid ásaheapmái ferte atnit vuolggasadjin dálá ásahusaid ja ortnegiid, seammás go árvvoštallá dárbbu vuođđudit ođđa ásahusaid.

Sámegielat dárbbašit giellageavaheddjiid, ja árjjalaš giellageavaheaddjit dárbbašit ođđaáigásaš veahkkeneavvuid dáhta, neahta ja mobiila ovttadagaid várás. Sámediggi ovttasbargá iešguđet dutkan- ja ovddidandoaimmaheddjiiguin nannen dihtii giellateknologalaš fálaldaga buot sámegielaide. Álgoálbmotgielaid logijagi (IDIL 2022–2032) oktavuođas leat Sámedikkit Norggas, Ruoŧas ja Suomas mearridan ahte Sámedikkit háliidit ahte sámi giellateknologiija galgá leat áŋgiruššansuorgin. Dát golbma Sámedikki lágidit jagi 2022 giđa Mijá tekno gohčoduvvon seminára. Seminára lea oassin sámedikkiid gaskasaš ovttasbarggus riikkaidgaskasaš álgoálbmotgielaid logijagi (IDIL 2022–2032) oktavuođas. Seminára ulbmil lea hutkat oktasaš ovddasmanniprošeavtta giellateknologiijas, mainna sámedikkit háliidit áŋgiruššat, ja mii galgá boahtit buorrin olles sámi álbmogii. Seminára ulbmil lea viidát oaidnit guđe giellateknologalaš dárbbut sámi servodagas leat.

Sámelága kapihtal 3 lea ođasmahttojuvvomin, ja galgá plána mielde meannuduvvot Stuorradikkis jagi 2022 mielde. Sámelága rievdademiid geažil lea lunddolaš hábmet sámi giellaguovllu gielddaide ja fylkkagielddaide ođđa guovttegielalašvuođa doarjjamálle. Sámediggái lea dehálaš ahte gielddaid oaivilat váldojuvvojit vuhtii dán barggus. Sámedikki mielas lea dárbu ásahit sámi giellaáittardeaddji gii sihke fuolaha dieđuid sámi giella- ja oahpahusvuoigatvuođaid birra, veahkeha ovttaskasolbmuid váidit giella- ja oahpahusvuoigatvuođaid rihkkuma, bagada ovttaskasolbmuid, gielddaid ja almmolaš hálddašanorgánaid ja eará doaimmaheddjiid, ja árjjalaččat bearráigeahččá ahte juohkehaš oažžu iežas sámegiel- ja oahpahusvuoigatvuođaid ollašuhttojuvvot. Danne áigu Sámediggi bargat dan ala ahte čađahuvvojit čielggadusat mat geahčadit sámi giellaáittardeaddji organiserema ja sisdoalu.

2.4 ON riikkaidgaskasaš logijahki álgoálbmotgielaid várás

ON váldočoahkkin lea mearridan ahte áigodat 2022–2032 galgá leat ON logijahki álgoálbmotgielaid várás. Giellalogijahki lea jagi 2019 ON álgoálbmotgiellajagi čuovvuleapmi. Norga oassálastá logijahkái njunnošis, Global Task Force lahttun ja logijagi stivrenjoavkku lahttun. Giellalogijagi oktavuođas áigu ráđđehus árvvoštallat heivvolaš doaibmabijuid mat dorjot ráđđehusa sámegielaid čuovvuleami. Ráđđehus mearrida lagas ovttasbarggus Sámedikkiin guđe áŋgiruššamiid Norga galgá vuoruhit.

Gielda- ja guovlodepartemeanta lea ovttas Sámedikkiin ásahan nationála ovttasbargoforuma sihkkarastin dihtii ollislaš barggu logijagiin.

2.5 Sámi dáidda ja kultuvra

Ráđđehusas leat áigumušat ásahit ođđa kulturloktema mii galgá boahtit buorrin olles riikii. Áŋgiruššan galgá maid fátmmastit báikkálaš ja regionála kultuvrra. Sámi kultuvra ja giella galgá dieđusge leat lunddolaš oassi dán kulturloktemis.

Sámediggi lea guhká vuoruhan sámi dáidaga ja kultuvrra nannema. Ollislaš 576,7 miljon ruvdnosaš rámmas mii lea juolluduvvon Sámediggái jagi 2022 stáhtabušeahta kapihttala 560 poasttas 50 Sámi giella, kultuvra ja servodateallin, lea Sámediggi várren 169,6 milj. ruvnnu iešguđet kulturulbmiliidda.4 Danne lea Sámediggi dehálaš doaimmaheaddjin ja ovttasbargoguoibmin barggus sámi dáidagiin ja kultuvrrain. Kultur- ja dásseárvodepartemeanttas lea buorre gulahallan Sámedikkiin kulturloktema sisdoalu dáfus.

Ráđđehusa váikkuhangaskaoamit nationála kulturloktemii leat eanaš Kultur- ja dásseárvodepartemeanttas. Departemeantta máŋga etáhta ja vuollásaš doaimma hálddašit bargamušaid ja doaibmabijuid sámi giela ja kultuvrra várás, nu go Arkiivadoaimmahat, Nationálagirjerádju, Mediabearráigeahčču ja Norgga kulturráđđi, Norgga filbmainstituhtta ja Kulturtanken nammasaš ásahus. Seammá guoská iešguđet kulturdoaimmaheddjiide mat ožžot doarjaga departemeantta bušeahtas, nu go Internašunála sámi filbmainstituhtta (ISFI) ja Office of Contemporary Art (OCA) ja nationála museafierpmádaga museat.

Kultur- ja dásseárvodepartemeanta galgá fuolahit sámi perspektiivvaid vuhtiiváldima nationála kulturpolitihkas. Sámi filbma gullá ráđđehusa filbmaáŋgiruššamii, lassi doarjaga bokte Internašunála sámi filbmainstituhttii (ISFI:i), gč. Prop. 1 S Tillegg 1 (2021–2022). Dasto fuolahuvvo sámi kultuvra ja giella guoskevaš kulturpolitihkalaš strategiijain ja dokumeanttain Stuorradiggái. Guoskevaš dokumeanttat mat leat hábmejuvvomin, leat earret eará ođđa girjeláhkaevttohus ja dáiddárdieđáhus, mas gulahallan Sámedikkiin šaddá dehálaš.

Ráđđehus lea maid ráhkadišgoahtán ođđa strategiija dihtorspeallopolitihkkii, mas sámi perspektiivvat galget árvvoštallojuvvot. Ráđđehusa váikkuhangaskaoamit leat guoskevaččat maiddái sámi dihtorspealuide. Dan sáhttá govvidit earret eará dakko bokte ahte Norgga filbmainstituhtta lea juolludan ovddidandoarjaga «Midnattssol» nammasaš dihtorspellui ja lea váldán mielde «Sámi máidnasat» nammasaš dihtorspealloráiddu iežas dihtorspealuid oastinortnegii girjerájuid várás.

Sámi dáidda- ja kulturásahusat hálddašit sámegielaid, ja leat guovddážis sámi dáidaga ja kulturárbbi buvttadeamis, gaskkusteamis, duođašteamis, gáhttemis ja čájeheamis. Danne leat dát ásahusat dehálaččat sámi kultuvrra loktemii, ja sámi gielaide ja duodjái (duodjeárbevirrui).

Dieđáhus Meld. St. 23 (2020–2021) Musea i samfunnet – Tillit, ting og tid, mas sámi museat ožžo govda máinnašumi, lea dehálaš dokumeanta sámi kultuvrra nannemii. Dieđáhusa doaibmabijut, mat maiddái gustojit sámi museaide, ožžo govda politihkarasttideaddji guorraseami go dieđáhus meannuduvvui Stuorradikkis.

Ollu riikkaid museain Eurohpás leat sámi vuorkádávvirat. Sámi dávvirat leat várra maiddái museain olggobealde Eurohpá. Dattetge lea uhccán vuogádatlaš máhttu dáid čoakkáldagaid birra. Guoskevaš prošeavttas «Dávvirat Duiskkas» leat sámi ja duiskka museat ovttas kártemin ja lonuhallamin máhtu duiskka čoakkáldagaid sámi dávviriid birra. Prošeakta bistá vihtta jagi ja galgá earret eará dahkat ovttasbarggu čoakkáldagaid čájáhusaiguin, čoakkáldagaid digitaliserema ja almmustahttima vejolažžan riikkaidgaskasaččat. Kultur- ja dásseárvodepartemeanta lea lágidan ja ruhtadan prošeavtta, Sámediggi lea prošeaktaeaiggát, ja Sámi museasearvi lea fas prošeaktaovddasvástideaddji.

Norggas leat máhcahanáššit erenomáš guoskevaččat sámi álbmogii, ja sámi museain lea dávjá guovddášrolla dáin áššiin. Álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta kulturárbái guorrasa Norgga geatnegasvuođaide sámiid ektui riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid olis, ja Sámelága ja Vuođđolága § 108 olis. Guoskevaš sámi máhcahanáššin lea Lappekodisilla geigen Oslo Arkiivadoaimmahagas Guovdageainnu Sámi arkiivii, mii maiddái gullá Arkiivadoaimmahahkii. Meanut dollojuvvojedje golggotmánu 19. b. 2021. Ođđajagimánu 2022 sirdojuvvui Poala-Ándde sámi goavdása eaiggátvuohta Københámmana Nationálamuseas RiddoDuottarMuseaide (RDM:i) Kárášjohkii.

Kultur- ja dásseárvodepartemeanta lea stáhta kultursuorggi huksenprošeavttaid bargamušaddi. Gustovaš geavat lea ahte visttiid dábálaččat hukse Statsbygg departemeantta gohččuma vuođul. Dat guoská maiddái sámi kulturvisttiide. Saemien Sijte sámi musea ođđavisti Snåases rahppojuvvo geassemánu 17. b. 2022.

Beaivváš sámi našunálateáhter Guovdageainnus dárbbaša ođđa lanjaid. Stuorradiggi lea jagi 2022 addán 60 milj. ruvdnosaš álggahanjuolludusa oktasaš ođđavistti huksemii teáhterii ja Sámi joatkkaskuvlii ja boazodoalloskuvlii Guovdageidnui.

RiddoDuottarMuseaid (RMD) návccaiduhttin ja viiddideapmi Kárášjogas dahká vejolažžan máhcahit daid davvisámi dávviriid maid musea oažžu Bååstede-prošeavtta olis. Dat maid addá saji dan sámi dáiddačoakkáldahkii mii gullá Sámediggái, muhto mii dál lea vurkejuvvon magasiinnaide ja danne ii leat olámuttus álbmogii. Statsbygg lea čađahan konseaptačielggadeami RDM várás Sámedikki ja Kultur- ja dásseárvodepartemeantta ovddas. Sámedikki dievasčoahkkin áigu meannudit konseaptaválljema.

Dán jagi lea ráđđehus leamaš mielde dahkamin sámi dáidaga ja kultuvrra guovdilin máŋgga riikkaidgaskasaš arenas. OCA galggai stáhta bealis oahpásmahttit Norgga dáidaga ja dáiddáriid Venezia dáiddabiennálas. Jagi 2022 lei čájáhus Sámi paviljoŋga, namalassii mas ledje golbma sámi dáiddára, oktasaš davviriikkalaš (Ruoŧa, Suoma ja Norgga) paviljoŋga. Čájáhus lei virggálaš davviriikkalaš attus jagi 2022 biennálii. Sámi dáiddárvuohta ja sámi kuráhtorat oahpásmahttojuvvojedje riikkaidgaskasaš gehččiide. Seamma dehálaš lei ahte OCA iežas beroštumiin davviguovlluide ja sámi álbmogii lei mielde fuomášahttimin sámi dáiddáriid oktagaslaš ja oktasaš historjjá ja attii sidjiide riikkaidgaskasaš gullevašvuođa.

Norgga Davviriikkalaš ministtarráđi ovdagotti áiggi jagi 2022 lea álgoálbmotkultuvra okta njealji vuoruhuvvon fokussuorggis. Áigodagas lea áigumuš loktet ja čalmmustahttit sámi kultuvrra, ja dan mearkkašumi mii das lea davviriikkalaš ovttasbargui. Sámi immateriála kulturárbi galgá dahkkojuvvot fáddán, ja dát prográmma galgá ásahuvvot ovttasráđiid Sámedikkiin. Sámediggi vuoruha barggu immateriála kulturárbbiin ja árbedieđuin hui bajás ja háliida álggahit máŋga prošeavtta mat galget leat mielde gáhttemin, duođašteamen ja viidáseappot fievrrideamen dán kulturárbbi ja ceggemin nana fágabirrasiid. Fáddá guorrasa maiddá daid Sámedikki láidestusaide ahte Norga galgá erenoamážit čalmmustahttit álgoálbmogiid ja nationála unnitloguid immateriála kulturárbbi UNESCO 2003-konvenšuvnna nationála atnuiváldimiin.

Álgoálbmotperspektiiva gullá maiddái Nordic Bridges geađgejulggiide – mii lea ásahuvvon Davviriikkalaš ministtarráđi álgagiin. Nordic Bridges lea stuorámus davviriikkalaš kulturčalmmusteapmi goassege ja galgá čađahuvvot máŋgga Kanada gávpogis ovdagoddejagi 2022.

Jagi 2022 lágiduvvo maiddái stuorra riikkaidgaskasaš konferánsa Arctic Arts Smmit, Yukonis, Kanadas. Lágideapmi lea dehálaš deaivvadansadji digaštallamiidda kultuvrra ja kulturpolitihka saji birra Árktisa ovddideamis, mas álgoálbmotkultuvra lea guovddážis. Norga lea leamaš mielde ovddideamen ja plánemin lágideami. Kultur- ja dásseárvodepartemeanta lea várren ruđaid Sámediggái mat galget leat mielde sihkkarastimin sámi ja davvinorgalaš dáiddáriidda ja kulturdoaimmaheddjiide govda oassálastima ja leahkima.

Jagi 2019 attii EU nammadan jury Bådåddjui stáhtusa jagi 2024 Eurohpalaš kulturoaivegávpogin. Prošeavttas lea 300 miljon ruvdnosaš bušeahtta, mas Kultur- ja dásseárvodepartemeanta addá goalmmádasoasi. Sámi giella ja kultuvra galget leat Bådåddjo2024 prográmma váldocaggin, mas leat mielde máŋga sámi kulturprošeavtta kulturoaivegávpotjagis.

Dálkkádat- ja birasdepartemeanttas lea stáhtalaš ovddasvástádus sámi kulturbirrasiid hálddašeamis ja danne das lea maid rolla ráđđehusa áigumušain lokte sámi kultuvrra. Sámi kulturárbái gullet sihke kulturmuittut/kulturbirrasat, dávvirat, ja dakkár immateriála kulturárbi nu go árbevierut ja máhttu. Kulturbiraspolitihka ulbmilat leat ahte kulturbiras galgá beroštahttit, váikkuhit guoddevašvuhtii ja gáhttejuvvot máhtu, vásáhusaid ja geavaheami vuođđun. Sámi kulturbiras duođašta sámi geavaheami, ássama ja leahkima, ja Sámediggi lea eiseváldi mii hálddaša sámi kulturbirrasiid miehtá Norgga.

Sámedikki mearkkašupmi

Sámedikkis leat eanaš ja deháleamos váikkuhangaskaoamit ja ortnegat ovddidan dihtii sámi dáidaga ja kultuvrra. Danne lea Sámediggi áibbas guovddáš doaimmaheaddji ja ovttasbargoguoibmi nationála sámi kulturloktema čađaheamis. Sámedikki ortnegiid bokte dat lea vejolaš čađahit Hurdal-julggaštusa ulbmila duohtandahkama sámi kulturloktema várás.

Sámediggi vásiha hástaleaddjin doaibmat kultursuorggis dakkár ovddasvástádusdilis mii lea gaskal Gielda- ja guovlodepartemeantta ja Kultur- ja dásseárvodepartemeantta. Vuoruheamit sámi kulturdoaibmabijuide sáhttet dakkár dilis hágganit, ja buorre ja lagas gulahallan Sámedikkiin ja departemeanttaid gaskkas lea dehálaš. Sámediggi vuordá buori ovttasbarggu Kultur- ja dásseárvodepartemeanttain nationála sámi kulturloktema sisdoalu konkretiseremis, mii lea evttohuvvon doaibmabidjun Hurdal-julggaštusas.

2.6 Dásseárvosaš bálvalusfálaldagat sámi álbmogii

Máŋga raportta leat maŋimus jagiid dovddahan balu dakkár fágaolbmuid váiluma geažil geain lea sámi giella- ja kulturgelbbolašvuohta.5 Dakkár bargiid rekrutteren geain lea gelbbolašvuohta sámi gielas ja kultuvrras, gáibida ollislaš áŋgiruššama olles oahppomannolagas. Buorre mánáidgárde- ja skuvlafálaldat lea eaktun dasa ahte eanebut čađahit joatkkaoahpahusa sámi giella- ja kulturgelbbolašvuođain ja váldet sámegielat oahpaheaddjioahpu ja lohket sámegiela alla dásis. Ráđđehus lea mearridan ahte boahttejagi dieđáhusas Stuorradiggái sámi giela, kultuvrra ja servodateallima birra, galget gelbbolašvuohta ja rekrutteren leat fáddán, ráddjejuvvon mánáidgárddiide, vuođđooahpahussii ja alit ohppui.

Stuorámus hástalussan sámegiela ja sámi identitehta nannema ja ovddideami oktavuođas mánáidgárddis ja skuvllas lea ahte váilot sámegielat bargit. Menddo uhccán sámegielat oahpaheaddjit ožžot oahpu mánáidgárddi ja vuođđooahpu várás, ja dakkár olbmuid jearru geain lea dakkár oahppu, lea stuoris – maiddái eará surggiin. Sihkkarastin dihtii ahte sámi mánáid ja nuoraid vuoigatvuođat ollašuhttojuvvojit, lea mearrideaddji dárbu háhkat eanet bargiid mánáidgárdái ja skuvlii.

Okta sivain dasa ahte leat uhccán sámegielat bargit mánáidgárddis ja skuvllas, lea ahte rekrutterenvuođđu sámi oahpaheaddjiohppui ja sámi mánáidgárdeoahpaheaddjiohppui dál lea menddo heittot. Oahpaheaddjioahput fertejit gilvvohallat eará oahpuiguin, lassin dasa ahte muhtumat heitet oahpus gaskan. Daid lohku geat čađahit joatkkaoahpu sámi gielain ja kulturgealbbuin, lea menddo uhcci duhtadan dihtii servodaga dárbbuid. Buorre sámegieloahpahus mánáidgárddis ja skuvllas lea mearrideaddjin boahttevaš rekrutteremii sámi oahpaheaddjioahpuide ja viidáseappot šaddan dihtii sámegielat bargin/oahpaheaddjin mánáidgárdái ja skuvlii. Danne ferte árrat áŋgiruššat vai rekrutterenvuođđu šaddá dohkálaš. Jagi 2022 leat 18 ohcci Sámi allaskuvlla sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjiohppui, mii lea guovtte geardde dan mađe go jagi 2021. Go buohtastahttá ovddit jagiiguin, de lea ovdáneapmi veaháš positiiva. Sámi allaskuvla almmuha sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahpu juohke nuppi jagi, ja jagi 2022 eai váldojuvvo oahppit dán ohppui. Davvi universitehta ii váldde ohppiid sámi oahpaheaddjioahpuide jagi 2022.

Sámi mánáidgárdefálaldat lea okta dain deháleamos doaibmabijuin nannen dihtii ja viiddidan dihtii sámegielaid geavaheami, ásahan dihtii stuorát ja eanet giellaarenaid ja sihkkarastin dihtii sámi giellageavaheddjiid boahttevuhtii. Sihke giellalávdegotti čielggadus NAČ 2016: Váibmogiella ja publikašuvdna Sámi logut muitalit 13 – Čielggaduvvon sámi statistihkka 2020 leat dan deattuhan.

Ollu sámi mánáidgárddit vásihit stuorát hástalusaid sámegielat bargiid rekrutteremis ja bisuheamis, ja dat guoská sihke pedagogaide ja veahkkebargiide. Dat čuohcá erenoamážit smávva sámi mánáidgárddiide main leat uhccán mánát.

Jagi 2021 ožžo 778 máná sámi mánáidgárdefálaldaga. Jagi 2021 ledje oktiibuot 22 sámi mánáidgárddi ja 10 dáža mánáidgárddi sámi ossodagaiguin. Dain sámi mánáidgárddiin leat 20 mánáidgárddi Romssas ja Finnmárkkus (davvisámegielat). Nordlánddas lea okta julevsámi mánáidgárdi ja Trøndelágas lea okta lullisámi mánáidgárdi. Oppalohkái eai oaččo eanet mánát sámegielat mánáidgárdefálaldaga dál go logi jagi dás ovdal, muhto julev- ja lullisámi fálaldagas lea dattetge positiiva ovdáneapmi. Okta sivain dasa ahte logut davvisámi mánáidgárdefálaldagas leat njiedjan, lea earret eará ahte mánáidbessodagat leat šaddan uhcibun. Muhto seammás lassána sámi mánáidgárdefálaldagaid jearru gávpogiin.

Oahpahusdirektoráhta dieđuid vuođul ožžot 878 vuođđoskuvlaoahppi buot oahpahusa sámegillii skuvlajagi 2021/2022. 951 oahppis lea davvisámegiella vuosttašgiellan ja 1326 oahppis fas davvisámegiella nubbigiellan. 25 oahppis lea lullisámegiella vuosttašgiellan ja 81 oahppis fas nubbigiellan. 33 oahppis lea julevsámegiella vuosttašgiellan ja 76 oahppis fas nubbigiellan. Skuvlajagi 2020/2021 lea 202 joatkkaskuvlaoahppis sámegiella vuosttašgiellan. Dain lea 195 oahppis davvisámegiella, ja 6 oahppis lullisámegiella ja 1 oahppis julevsámegiella. 325 joatkkaskuvlaoahppis lea sámegiella nubbigiellan, main 18 oahppis lea julevsámegiella, 285 oahppis davvisámegiella ja 23 oahppis lullisámegiella.

Stáhta eaiggáduššá guokte joatkkaskuvlla, Sámi joatkkaskuvlla Kárášjogas (SJS) ja Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla Guovdageainnus (SJSBS). Dát guokte skuvlla leat organiserejuvvon oktan doaibman oktasaš stivrrain. Stivrajođiheaddji lea Oahpahusdirektoráhta nammadan, ja eará stivralahtuid leat Sámediggi, lágideaddjigielda ja fylkkagielda ja earát nammadan. Skuvllat galget leat riikkaviidosaččat ja galget háhkat sámi ohppiid miehtá riikka, ja fállat joatkkaoahpahusa, báikkálaččat ja gáiddusoahpahussan. Skuvllaid oahpahus čuovvu Máhttoloktema sámi. Skuvllain lea govda oahppofálaldat studerenráhkkaneamis ja fidnofágalaš oahppoprográmmain. Skuvlla erenoamáš bargamuššan lea addit oahpu sámegielas ja sámegillii, sámi kultuvrras ja servodateallimis ja erenoamáš sámi kurssain ja fágain. Dasa lassin fállá Åarjelsaemien Vierhtiesåafoe gáiddusoahpahusa ja giellačoagganemiid joatkkaoahpahusdási sámi ohppiide. Dáid stáhtalaš skuvllaid ulbmil lea váikkuhit sámi identitehta, giela ja kultuvrra ovddideapmái.

Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla dálá lanjat Guovdageainnus leat heajos dilis, eai ge ollašuhte dálá doaibmagáibádusaid dahje ásahusaid dárbbuid. Jagi 2022 stáhtabušeahta oktavuođas lea Stuorradiggi mearridan ahte galgá huksejuvvot ođđa oktasaš visti skuvlii ja Beaivváš Sámi Našunálateáhterii. Oktasašprošeavttas lea stuorra mearkkašupmi sámi kultuvrii Norggas, ja šaddá infrastruktuvrra dehálaš oassin go lea sáhka sámi identitehta, giela ja kultuvrra nannemis ja seailluheamis.

Sámedikkis lea bajimus ovddasvástádus sámi oahpponeavvuid ráhkadeamis. Ođđa oahppoplánat leat ásahuvvon jagi 2020 čavčča rájes, ja Sámedikkis lea ovddasvástádus das ahte ráhkaduvvojit ođđa oahpponeavvut sámegillii daid ođđa oahppoplánaide. Ođđa/ođasmahttojuvvon oahppoplánaid ráhkadeapmi buot fágain lea mearkkašahtti stuorra lassegollu Sámediggái. Danne leat máŋga jagi várrejuvvon lasseruđat sámi oahpponeavvuid ráhkadeapmái. Duođaštuvvon lea bures ahte oppalaččat váilot sámi oahpponeavvut, earret eará Riikarevišuvnna raporttas.

Ođđa oahpahuslága evttohus sáddejuvvui gulaskuddamii jagi 2020 čavčča gulaskuddanáigemeriin juovlamánu 15. b. 2021. Sámediggi ja Máhttodepartemeanta leat čađaheamen konsultašuvnnaid evttohusaid birra.

Publikašuvnnas Sámi logut muitalit 14 – Čielggaduvvon sámi statistihkka 2021 čujuhuvvo dasa ahte sullii 20 proseantta dain vuosttašgiellaohppiin geat álget vuosttaš ceahkkái, heitet sámegiela 1-oahpahusain vuođđoskuvlla áiggi. 30 proseantta nubbigiellaohppiin heitet sámegiela 2-oahpahusain ja badjel 60 proseantta dain ohppiin geat álget sámegiella 3-oahpahusain, heitet sámegieloahpahusain. Guorahallan čájeha vuođđoskuvlla 1–10 cehkiid sámegielohppiid bessodagaid gaskamearálaš ovdáneami áigodagas 2003 – 2011.

Riikarevišuvdna lea čađahan iskkadeami sámi ohppiid vuoigatvuođain oahpahussii sámegielas ja sámegillii, gč. dokumeantta 3:5 (2019–2020) Riikarevišuvnna iskkadeapmi sámi ohppiid vuoigatvuođain oahpahussii sámegielas ja sámegillii. Iskkadeami ulbmil lei árvvoštallat ožžot go sámi oahppit buori ja dásseárvosaš oahpahusfálaldaga sámegielas ja sámegillii, ja mo stáhta váikkuhangaskaoamit leat ásahuvvon sihkkarastin dihtii dakkár fálaldaga. Máhttodepartemeanta lea dál čuovvuleamen rávvagiid; earret eará lea Oahpahusdirektoráhta ožžon bargamuššan lagabui geahčadit gáiddusoahpahusa. Viidáseappot áigu departemeanta čuovvulit doaibmabijuid ovttas Sámedikkiin.

Sámi giela ja kultuvrra kárten giellahálddašangielddain, maid NORCE nammasaš dutkaninstituhtta čađahii jagi 2022, čájeha ahte eanaš gielddain váilot oahpaheaddjit geain lea doarvái sámi giella- ja kulturmáhttu. Viidáseappot lea oahpaheaddjiváili lullisámegielas ja julevsámegielas hui duođalaš. Duođalaš hástalus lea ahte olbmuid geain lea dakkár gelbbolašvuohta, ohcala bargomárkan ja sii álget dávjá eará virggiide báikkálaš, regionála ja stáhta hálddahusain. Lohkanvirgelohpi bálkkáin, stipeanddat studeanttaide geain lea sámegiella ja vuoliduvvon oahpahusáigi leat váikkuhangaskaoamit háhkan dihtii ja doalahan dihtii sámegieloahpaheddjiid, muhto dávjá dat ii leat doarvái.

Sámi oahpuid fálaldat lea oppalaččat govdat ja njuovžil. Oahpaheaddjioahppu davvisámegielas lea bures vuođđuduvvon, ja nákca berre leat dohkálaš dasa ahte livččii vejolaš fidnet doarvái sámegielat oahpaheddjiid. Hástalussan lea fidnet ohcciid geain lea doarvái gelbbolašvuohta. Dál go sámi buohccedivššároahppu lea ásahuvvon UiT – Norgga árktalaš universitehtii ođđajagimánu 2021 ja fállojuvvo Guovdageainnus ovttasbarggus Sámi allaskuvllain, de lea guhkebuš áiggi vuollái doarvái nákca oahpahit buohccedivššáriid sámegielas ja sámegillii. Lullisámi ja julevsámi fálaldat lea veaháš uhcit, muhto Davvi universitehta lea loktemin gelbbolašvuođa ja vuođđudeamen oahppofálaldaga. Dattetge leat bistevaš hástalusat studeanttaid rekrutteremis oahpuide.

Sámi Allaskuvla, Davvi universitehta ja Romssa universitehta – Norgga árktalaš universitehta barget vuogádatlaččat studeanttaid rekrutteremiin sámi oahpaheaddjioahpuide ja studeanttaid oaččohemiin válljet sámegiela fágan oahpaheaddjioahpuin, vai ožžot oahpahangelbbolašvuođa gielas. Dát ásahusat leat maŋimus jagiid ožžon sierradoarjjan oktiibuot 18,3 miljon ruvnnu oahpaheddjiid rekrutteremii ja gealbudeapmái.

Ovddidan dihtii sámi oahpaheddjiid rekrutterema, ja studeanttaid sámi oahpaheaddjiohppui, leat ásahuvvon máŋga stipeandaortnega dahje oahppoloana sihkkuma sin várás geat váldet sámi oahpaheaddjioahpu dahje virgáduvvojit oahpaheaddjin Davvi-Norggas.

Lassin garra ja ulbmillaš áŋgiruššamii rekrutteremiin mánáidgárdeoahpaheaddjioahpuide, lea ráđđehus bargamin ođđa strategiijain mii galgá loktet kvalitehta mánáidgárddis ja ođasmahttimin Kompetanse for fremtidens barnehage nammasaš strategiija boahttevaš mánáidgárddi gelbbolašvuođa várás. Dán barggus galgá Máhttodepartemeanttas leat lagas ovttasbargu Sámedikkiin.

Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanttas lea erenoamáš ovddasvástádus fuolahit dárbbašlaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid sámi álbmogii. Vai gielddaid, fylkkagielddaid ja dearvvašvuođafitnodagaid dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusat galget sáhttit ollašuhttit sámi ássiid dárbbuid, de lea dehálaš ahte sis lea doarvái máhttu sihke riskafáktoriin mat ovddidit dávdda, ja bálvalusaid olahahttivuođas ja kvalitehtas. Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanttas leat máŋga nationála doaibmabiju dán suorggis, muhto maiddái muhtumat mat leat jurddašuvvon erenoamážit sámi álbmogii.

Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta addá jahkásaččat doarjaga UiT – Norgga árktalaš universitehta Sámi dearvvašvuođadutkama guovddážii. Ruđat geavahuvvojit máhtu háhkamii sámi álbmoga dearvvašvuođa- ja eallindiliid birra. Guovddáš lea álggahan stuorát eallindilleiskkadeami, SAMINOR 3.

Dearvvašvuođadirektoráhta hálddaša doarjaga mii galgá veahkehit hukset, čađahit ja nannet kvalitehta dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusain geavaheddjiide geain lea sámi giella- ja kulturduogáš. Doaibmabijut leat jurddašuvvon daidda guovlluide gos ássiin lea sihke lulli-, davvi- ja julevsámi giella ja kultuvra. Doaibmabidju gullá Gealboloktemii 2025 ja galgá earret eará leat mielde loktemin daid bargiid gelbbolašvuođa geat addet gielddalaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid sámi geavaheddjiide.

Sáhttet leat gielalaš ja kultuvrralaš hástalusat sámi buhcciid ja dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa gaskasaš gulahallamis. Ollu sámegielagat sáhttet maiddái vásihit heahpadin dáhttut dulkoma. Danne sáhttá leat dárbu árvvoštallat doaibmabijuid mat sáhttet leat mielde dahkamin dulkageavaheami dábálažžan sámegielagiid gaskkas.

Davvi Dearvvašvuođa RDF lea virgádan dulkkaid vuorrobargui áigái dii. 08.00 – 22.00 juohke beaivvi. Buot fástadoaktárat ja buohccit sáhttet ovddalgihtii diŋgot dulkka.

Regionála dearvvašvuođafitnodagaide jagi 2021 bargamušdokumeanttas oaččui Davvi Dearvvašvuođa RDF bargamuššan ásahit prošeavtta mii galgá čielggadit vejolašvuođa ásahit nationála dulkonbálvalusa mii doaibmá birrajándora. Fálaldat galgá gokčat sihke davvisámegiela, julevsámegiela ja lullisámegiela. Fálaldaga ferte geahččat oktanaga Sámi klinihka sámi dulkonbálvalusain ovdamearkka dihtii teknologiija vehkiin. Fálaldat galgá gokčat dábálaš dulkonbálvalusa, muhto maiddái leat AMK-guovddážiid olámuttus. Regionála dearvvašvuođafitnodagat leat maiddái ožžon bargamuššan bidjat dakkár gáibádusa dearvvašvuođafitnodagaide ahte dat galget plánet nu ahte sihkkarastojuvvo doarvái gelbbolašvuohta sámegielas ja sámi kulturáddejumis.

Sámi Klinihkka Kárášjogas, Finnmárkku buohcciviessu DF, fállá spesialista-dearvvašvuođabálvalusa somatihkas, psyhkalaš dearvvašvuođasuddjemis ja gárrendille- ja sorjjasvuođadivššus mii lea gielalaččat ja kultuvrralaččat heivehuvvon sámi álbmogii. Sámi klinihkkii gullet Spesialista-doavtterguovddáš ja Sámi našuvnnalaš gealboguovddáš – psyhkalaš dearvvašvuođasuddjen ja gárrendilledikšu (SÁNAG).

SÁNAG lea spesialista-dearvvašvuođafálaldat mii fállá čielggadeami ja dikšuma psyhkalaš dearvvašvuođa- ja gárrendillesuddjemis buohkaide. Gealbobálvalus doaibmá oassin Finnmárkku buohcciviesu DF spesialista-dearvvašvuođabálvalusas. SÁNAG váldoulbmil lea bálvalit buhcciid, oapmahaččaid, fágaolbmuid, ovttasbargoguimmiid ja álbmoga buot dearvvašvuođaregiovnnain máhtuin sámi psyhkalaš dearvvašvuođasuddjemis ja gárrendilledivššus. Váldobargamuššan lea viidáseappot ovddidit klinihkalaš bálvalusaid, ovddidit ja čađahit dutkama ja ovddidanbarggu, fállat spesialistaoahpuid, bargohárjehallansajiid ja hospiterema ja dasto vel fállat oahpahusa ja bagadusa.

SÁNAG lea juhkkojuvvon 6 klinihkalaš ovttadahkan psyhkalaš dearvvašvuođas, gárrendiliin ja sorjavašvuođain mánáid, nuoraid ja rávesolbmuid várás, vihtta ovttadaga leat Kárášjogas ja okta lea Leavnnjas. Dasa lassi lea SÁNAG:s ovttadat dutkama ja ovddideami várás ja vel nationála joavku. Nationála joavku, mas leat kántorbáikkit Snåases, Plassjes, Hábmeris ja Oslos, galgá addit dásseárvosaš ja kultuvrralaš dikšofálaldaga sápmelaččaide miehtá riikka, ja lea oassi SÁNAG poliklinihkalaš fálaldagas. Joavku bargá maiddái árjjalaččat gealbolávdademiin, gaskkustemiin, oahpahemiin ja bagademiin fágaolbmuide ja earáide, earenoamážit kulturáddejumi fáttás.

Sámi klinihkka ásahii njukčamánu 1. b. 2022 kantuvrra Romsii mas lea fálaldat mánáide ja nuoraide. SÁNAG fállá čielggadeami ja divššu vuollel 18 jahkásaš mánáide ja nuoraide psyhkalaš dearvvašvuođasuddjemis ja gárrendilledivššus. Sámi Klinihka vuollásaš SÁNAG almmuhii jagi 2022 giđa «Sámi kulturáddejumi dearvvašvuođadeaivvadeamis», mii lea ođđa neahttavuđot gealboloktenfálaldat dearvvašvuođa- ja fuolahusbargiide. Kursa galgá addit vuođđomáhtu sámi servodagas, historjjás, kulturrasttideaddji gulahallamis ja áddejumis.

Ráđđehus lea ráhkadeamen ođđa ceahkkálastinplána psyhkalaš dearvvašvuođa várás. Ceahkkálastinplána galgá vuosttažettiin deattuhit gielddalaš bálvalusaid, dás maiddái vuosttašceahkkefálaldagaid, muhto galgá maiddái sihkkarastit buoret kvalitehta ja stuorát návcca spesialista-dearvvašvuođabálvalusas. Plána galgá deattuhit sihke dearvvašvuođaovddideaddji ja eastadeaddji barggu, eanet olahahttivuođa ja lagas veahki ja fálaldaga buhcciide geain leat duođalaš ja ovttastuvvon hástalusat.

Ráđđehus áigu fuolahit ahte mánáid riektesihkkarvuohta vuhtiiváldojuvvo ja ahte veahkki daidda mánáide mat gillájit rihkkumiid, illasteami ja veahkaválddálašvuođa dahje mat oidnet veahkaválddálašvuođa, lea bures oktiiordnejuvvon. Mánáidviesut leat guovddážis dán barggus. Sihkkarastin dihtii ahte sámi mánát ožžot dakkár bálvalusaid mat leat kultuvrralaččat ja gielalaččat heivehuvvon, galgá ásahuvvot sierra mánáidviessu sámi guovddášguvlui. Justiisa- ja gearggusvuođadepartemeanta lea addán Politiijadirektoráhtii bargamuššan láhčit dilálašvuođaid dakkár ásaheapmái. Jagi 2022 várás lea várrejuvvon 5 milj. ruvnnu dan ásaheapmái.

Hurdal-julggaštusa čuovvuleapmin lea ráđđehus mearridan ahte galgá geigejuvvot ceahkkálastinplána mánáid illasteami ja rihkkuma vuostá ja veahkaválddi vuostá lagas gaskavuođain. Plána galgá hábmejuvvot máŋga departemeantta gaskasaš ovttasbarggus ja das galgá gillájeaddji oadjebasvuohta ja riektesihkkarvuohta leat guovddážis. Barggus galgá jotkojuvvot dat buorre ovttasbargu mii lea ásahuvvon dán fáttá oktavuođas, ja Sámediggi ja sámi doaimmaheaddjit muđui bovdejuvvojit searvat ceahkkálastinplána hábmemii.

Máŋga doaibmabiju leat álggahuvvon lokten dihtii mánáidsuodjalusa máŋggakultuvrralaš gelbbolašvuođa, dás maiddái stuorát gealboáŋgiruššama sámi mánáid vuoigatvuođaiguin ja dárbbuiguin. Fuolahan dihtii daid sámi mánáid vuoigatvuođaid geat leat mánáidsuodjalusa fuolahusas, galgá áigodagas 2017–2024 čađahuvvot kvalitehta- ja gealbolokten gielddaid mánáidsuodjalusbálvalusain. Doaibmabijut galget váikkuhit dasa ahte mánát, nuorat ja bearrašat deaivvadit bargiiguin geain lea alla fágalaš gelbbolašvuohta ja bálvalusaiguin main lea buorre kvalitehta.6

Ođđa láhkaásahus mánáidsuodjaluspedagogihkkaoahpu nationála njuolggadusaid birra mearriduvvui jagi 2019. Láhkaásahusa § 2, viđat lađas deattasta ahte oahppu galgá maiddái sihkkarastit dakkár gelbbolašvuođa ja guottuid mat leat vuođđun dásseárvosaš bálvalusfálaldagaide servodaga buot joavkkuide, earret eará sámiid stáhtusa álgoálbmogin ja sin vuoigatvuođaid gielalaččat ja kultuvrralaččat heivehuvvon bálvalusaide. Dasa lassin galgá oahppu sihkkarastit gelbbolašvuođa sámi mánáid vuoigatvuođain iežaset gillii ja kultuvrii.7 Jagi 2019 mearriduvvui maid láhkaásahus sosionomaoahpu nationála njuolggadusaid birra. Láhkaásahusa § 2, nubbi lađas deattasta ahte Sámediggi konsulterejuvvui láhkaásahusaid ođasmahttima oktavuođas. Láhkaásahusa § 2, viđat lađas deattasta ahte oahppu galgá maiddái sihkkarastit dakkár gelbbolašvuođa ja guottuid mat leat vuođđun dásseárvosaš bálvalusfálaldagaide servodaga buot joavkkuide, earret eará sámiid stáhtusa álgoálbmogin ja sin vuoigatvuođaid gielalaččat ja kultuvrralaččat heivehuvvon bálvalusaide.8 Vai gielddain lea vejolaš háhkat gelbbolaš bargiid go gealbogáibádusat doaibmagohtet, leat ásahuvvon guokte ođđa mánáidsuodjalusfágalaš mastergráda mat álggahuvvojit jagi 2022.

Senter for interkulturell kommunikasjon (SIK) ja VID Stavangera kultuvrra ja religiovdnadiehtaga prográmmaráđđi (KURV) ja Stavanger universitehta Sosiálafágalaš instituhtta ovttasbarget joatkkaoahppofálaldagain minoritehtagelbbolašvuođas mánáidsuodjalusa várás.9 Oahppoprográmma KOMBA, minoritehtagelbbolašvuohta mánáidsuodjalusas, lea oahppoprográmma gielddaid mánáidsuodjalusa, stáhta biebmoruoktobálvalusa ja mánáidsuodjalusásahusaid bargiid váráš.10 Jagi 2022 rájes addojuvvo fálaldat Davvi-Norgga ásahusain. Bearašráđđi lea modealla maid bargu álgoálbmogiiguin Aotearoas lea oaivadan. Barggus deattuhuvvojit stuorrabearraša vejolašvuođat, ovddasvástádusdovdu ja resurssat hábmet dakkár plánaid mat sihkkarastet buori čovdosa mánnái.

Regionála sámi gealboguovddáš (RESAK) lea ásahuvvon nationála sámi gealboguovddážin (NASAK) bearašsuodjalusa, mánáidsuodjalusa ja heahteguovddášfálaldaga várás. NASAK galgá váikkuhit dasa ahte bálvalusfálaldat sámi mánáide ja bearrašiidda šaddá eanet dásseárvosažžan, ja dasa ahte sámi álbmoga luohttámuš veahkkeapparáhtii nannejuvvo. NASAK:s leat bargit máŋgga sámi guovllus, ja váldokantuvra lea Kárášjogas, Sis-Finnmárkku bearašsuodjaluskantuvrra sierra ossodahkan.

Veahkaváldesuorggis lea álggahuvvon golmmajahkásaš prošeakta mii bargá vuogádatlaččat kultuvrii guoskevaš metodihka ovddidemiin intervenšuvnnaid ektui sámi álbmoga vuostá; klinihkalaš geavadis, máhttojuogadeamis ja -gaskkusteamis ja ovttasbarggus sámi ásahusaiguin ja sámi fágabirrasiiguin. NASAK čatnasa prošektii mii gaskkusta máhtu bálvalusaid deaivvadeamis sámi álbmogiin. Mánáid-, nuoraid- ja bearašdirektoráhtas (Bufdiras) lea várrejuvvon birrasii 2,4 milj. ruvnnu jahkásaččat jagiide 2022, 2023 ja 2024.

Buot gielddain lea geatnegasvuohta fuolahit heahteguovddášfálaldaga daidda nissoniidda, albmáide ja mánáide geat gillájit veahkaválddi lagas gaskavuođain, gč. Heahteguovddášlága § 1. Sámi Heahte- ja inseastaguovddáš Kárášjogas heaittihuvvui jagi 2019, ja olbmot Kárášjoga gielddas, Porsáŋggu gielddas ja Guovdageainnu suohkanis fertejit dál geavahit Hámmárfeastta heahteguovddášfálaldaga. Mánáid-, nuoraid- ja bearašdirektoráhta (Bufdir) lea jagi 2018 rájes veahkehan Kárášjoga gieldda bagademiin ja doarjjaruđaiguin ođđasis ásahit heahte- ja inseastaguovddáža Kárášjohkii. Bargu jotkojuvvo jagi 2022. Ráđđehus lea čielggadišgoahtán láhkarievdadusaid ja árvvoštallagoahtán doaibmabijuid mat galget nannet heahteguovddášfálaldaga kvalitehta. Dehálaš oassi dán barggus lea fálaldat sámi álbmogii.

Sámedikki mearkkašupmi

Sámedikki vuolggasadjin lea ahte oktagasa gielalaš vuoigatvuođat eai sáhte sorját vejolašvuođas fidnet gelbbolaš bargiid gielddain. Dieđáhusa NAČ 2016:18 Váibmogiella – sámegielaide láhkamearrádus-, doaibma- ja ásahusevttohusat čujuha ahte mánáidgárddit lea okta dain deháleamos eaŋkildoaibmabijuin mat sáhttet sihkkarastit, gáhttet ja ealáskahttit sámegielaid. Bargojoavku mii ásahuvvui SáMOS prošeavtta oktavuođas (Sámi mánát ođđa searvelanjain), geigii miessemánu raportta mas ledje evttohusat dasa ja gáibádusat das mo sámegielaid sáhttá nannet mánáidgárddiin ja skuvllas. Sámediggi háliida oktagaslaš vuoigatvuođa sámegielat mánáidgárdesadjái.

Sámegieloahpahusa stuorra hástalussan lea go hui ollugat heitet gaskan sámegieloahpu. Riikarevišuvdna cuiggodii jagi 2019 raporttastis ahte stáhta váikkuhangaskaoamit eai lean doarvái beaktilat čađahan dihtii dárbbašlaš buoridemiid sámi oahppofálaldagas. Sámi oahpaheddjiid ja sámi oahpponeavvuid váilivuohta ja hástalusat gáiddusoahpahusa organiseremiin leat dovdáhuvvon golbman stuorámus raššivuohtan.

Buorre lea go Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáš ja SAMINOR 3 váldojuvvojit ovdan dieđáhusas, muhto Sámediggi vuordá ahte várrejuvvojit doarvái ruđat stáhtabušeahtas iskkadeami čađaheapmái ja dutkama čuovvuleapmái.

Sámediggi lea áššis 07/22 Sámi spesialistadearvvašvuođabálvalusat – Sámi klinihka organiseren gáibidan ahte Sámi klinihkka galgá leat Davvi Dearvvašvuođa RDF njuolgga vuollásaš, sierra bušeahtain ja Sámedikki nammadan stivrrain. Dálá organiseren ii leat váikkuhan dárbbašlaš ovdáneapmái spesialista-dearvvašvuođabálvalusain sámi álbmogii.

2.7 Ealáhusovddideapmi

Máŋggabealat ealáhuseallin, mas leat hui ollu iešguđetlágan doaimmat, lea dehálaš eaktun ealli sámi báikkálaš servodagaide. Dakkár vuođđoealáhusat go boazodoallu, eanadoallu, guolástus, meahcásteapmi ja duodji leat árjjalaš giellaguoddit, ja hui dehálaččat sámegielaid ceavzimii sámi servodagain.

Sámi gielas ja kultuvrras lea stuorra ahtanuššan- ja ovdánanvejolašvuohta. Mii diehtit seammás ahte sámi fitnodagat leat dávjá smávvát – dábálaččat ovttaolbmofitnodagat. Dasa lassin leat gaskkat vejolaš ovttasbargoguimmiide ja stuorát márkaniidda guhkit. Ollu ealáhusdoaimmaheddjiin sámi guovlluin lea maid dárbu loktet fitnodatgealbbu. Dál leat máŋga váikkuhangaskaoami ja fierpmádaga mat sáhttet doarjut sámi ealáhusdoaimmaheddjiid, muhto vejolašvuohta lea buorebut ávkkástallat iešguđet váikkuhangaskaomiiguin sámi guovlluin.

Buorit, vuorddehahtti ja dássidis rámmaeavttut ealáhuseallimii leat dehálaččat. Danne lea ráđđehussii dehálaš gávdnat buriid čovdosiid mat dahket fitnodagaid álggaheami ja doaimmaheami Norggas nu álkin go vejolaš. Erenoamážit smávva ja gaskageardán fitnodagaide lea dehálaš beassat geavahit áiggi árvvuid ja bargosajiid háhkamii ja uhcit áiggi raporteremii.

Dat sámit Norggas geat oassálastet árbevirolaš luondduvuđot ealáhusaide, vásihit ahte dálkkádatrievdamat rievdadit sin doaimma vuođu.11 Dál jo oaidnit ahte dálkkádatrievdamiin leat stuorra váikkuhusat boazodollui, muhto maiddái eanadoalu, guolásteami, meahcásteami ja duoji ealáhusdoaimmaheaddjit vásihit ahte sin ge ealáhusdoaimma vuođđu rievdá.

Boazodoallu lea dehálaš sámi kultuvrra, servodateallima ja giela bisuheapmái. Ealáhus ávkkástallá dehálaš meahcceriggodagaiguin ja das lea vejolašvuohta lasihit árvoháhkama. Dat guoská erenoamážit bohccobierggu viidásat muohkadeapmái ja boazodoallosámi kultuvrra ja eallinvuogi gaskkusteapmái.

Boazodoallošiehtadus lea, ovttas boazodoallolágain, deháleamos reaidu čuovvulit boazodoallopolitihka mihtuid ja njuolggadusaid. Boazodoallošiehtadusa soahpamušain ságaškuššojuvvojit guovddáš áššit ealáhusa ovddideami ektui. Das mearriduvvojit njuolggadusat ekonomalaš váikkuhangaskaomiid geavaheapmái, earret eará boazodoallolága áigumuša ja mearrádusaid vuođul, ja daid dárbbuid ja hástalusaid vuođul mat ealáhusas leat áiggis áigái.

Stáhta ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi (NBR) sohpe guovvamánu 10. b. 2022 ođđa boazodoallošiehtadusa áigodahkii 2022/2023. Šiehtadusa rámma lea oktiibuot 180 milj. ruvnnu. Dat lea 15,5 milj. ruvdnosaš lassáneapmi dálá šiehtadusa ektui. Boazodoallošiehtadusa 2022/2023 váldovuoruheamit leat njuolggadoarjagat, boazodoalloareálaid gáhtten, dálkkádatheiveheapmi ja gearggusvuohta boazodoalus, rekrutteren ja infrastruktuvradoaibmabijut. Njuolggadoarjagat leat lassánan 11 milj. ruvnnuin, ja oktiibuot lea várrejuvvon 108,7 milj. ruvnnu njuolggadoarjagiidda Boazodoallošiehtadusas 2022/2023. Šiehtadanbealálaččaid vuoruheamit mearkkašit ahte ealáhusa rámmaeavttut leat nannejuvvon mealgadit. Nu mo ovdalaš jagiid ge, de meannuda Stuorradiggi proposišuvnna ođđa boazodoallošiehtadussii giđđabajis.

Jagi 2022 dálvvi celkojuvvui guohtunroassu stuorra osiin Nordlánddas, Romssas ja Finnmárkkus. Guohtunroasu sivvan leat jikŋon guohtumat gáibideaddji dálkkiid geažil, ollu muohttagiin ja jiekŋagerddiiguin eatnama alde, mii dagaha ahte boazu ii beasa borramuššii. Guovlluin Nordlánddas, Romssas ja Finnmárkkus lea áigodagaid leamaš dárbu biebmat sullii 160 000 bohcco. Ráđđehusa evttohusa vuođul lea Stuorradiggi cuoŋománu 2022 juolludan 30 milj. ruvnnu liigeruhtan boazodoalu roassogearggusvuođafondii.

Áigodaga 2022/2023 Boazodoallošiehtadusas sohpe šiehtadanbealálaččat nannet boazodoalu roassogearggusvuođa dusten dihtii boahttevaš guohtunroasuid. Dálkkádatrievdamat dagahit várra ahte dávjjit šaddet dakkár dálvvit goas leat váttes guohtundilit. Šiehtadanbealálaččat áigot sihkkarastit ahte hálddašeamis ja boazodoalus leat buorit gearggusvuođaplánat ja diehtomielalašvuohta vuogádaga birra mo dustet guohtunroasuid.

Ráđđehus lea julggaštusastis dadjan ahte sii áigot ollislaččat ođasmahttit boazodoallolága. Dat ii dárbbaš mearkkašit ahte olles boazodoalloláhka galgá rievdaduvvot. Boazodoalloláhka galgá guorahallojuvvot, ja galgá árvvoštallojuvvot mo láhka lea doaibman dan fápmuibidjama rájes 15 jagi dás ovdal. Jagi 2018 ásahedje Sámediggi ja NBR lávdegotti mii árvvoštallá dárbbu rievdadit dálá boazodoallolága. Eanadoallo- ja biebmodepartemeantta bargu boazodoallolága ođasmahttimiin lea bissehuvvon dassážiigo geigejuvvo lávdegotti raporta, mii šaddá buorre veahkkin boazodoallolága guorahallamii. Lávdegotti bargu lea maŋŋonan. Jus lávdegotti bargu maŋŋoneš ain eanet, de áigu departemeanta árvvoštallat čađahit dárbbašlaš rievdadusaid boazodoallolágas ovdalgo dát bargu lea válmmas.

Eanadoallu lea dehálaš oassi sámi guovlluid ealáhusvuođus, ja das lea stuorra mearkkašupmi barggolašvuhtii, árvoháhkamii, biebmobuvttadeapmái ja ássanvuđđosii. Ráđđehusa doaibmabijut geasuheaddji eanadoalu várás doaresbeliin fátmmastit sámi guovlluid eanadoallopolitihka.

Sihkkarastin dihtii eanadoalu miehtá riikka, eanet árvoháhkama ja uhcit dálkkádatluottaid lea áibbas dárbu geavahit Norgga eanadoalloareálaid eambbo gánnáhahtti vuogi mielde. Dan galgá earret eará olahit garra sisafievrridansuodjalemiin, jahkásaš eanadoallošiehtadallamiin ja bisuhemiin eanadoalloovttasdoaibmama márkanmuddejeaddjin. Jus dan galggaš sáhttit ollašuhttit, de fertejit Norgga boanddain leat seamma dienasvejolašvuođat go eará joavkkuin. Danne lea ráđđehus álginjulggaštusas mearridan ulbmilin ahte galgá biddjojuvvot ovdan geatnegahtti ja áiggi dáfus mearriduvvon plána mii unnida sisaboahtoerohusa gaskal eanadoalu ja servodaga eará joavkkuid.

Váikkuhan dihtii dasa ahte eanadoallu doaimmahuvvo miehtá riikka, lea mearriduvvon sirret geográfalaččat eanadoalu ekonomalaš váikkuhangaskaomiid, mii stáđásmahtášii regionála buvttadanjuogadeami ja nu váikkuhivččii eanadoalu doaibmamii maiddái sámi guovlluin. Dat dahkkojuvvo earret eará stuorát doarjjameriiguin go dat mii gusto riikii muđui. Dasa lassin lea gaskamearálaš doarjjamearri juohke ealli ovddas eanadoallobuvttadeamis stuorát daid doaimmaid várás main leat smávit oapmedoalut go doaimmain main lea stuorát doaibmaviidodat. Bušeahttadoarjaga dássi ja juogadeapmi eanadoallošiehtadusa iešguđet doarjjaortnegiin lea dehálaš oassi jahkásaš eanadoallošiehtadallamiin gaskal ráđđehusa ja eanadoalu organisašuvnnaid.

Ráđđehus áigu čađahit čavgadat boraspirepolitihka. Ráđđehus bidjá vuođđun boraspiresoahpamuša ja Stuorradikki eará guoskevaš láidestusaid. Boraspiresoahpamuš lea álgovuođus rievdatmeahttun, ja hálddašeapmi galgá čađahuvvot Stuorradikki mearrádusaid, lágaid ja riikkaidgaskasaš mearrádusaid vuođul. Ráđđehus deattuha nállemihtu ja dan ahte iešguđet šlájat galget hálddašuvvot nu ahte mii ollašuhttit gumppe, guovžža, geatkki ja albasa nállemihtuid – dahje leat nu lahka dan go vejolaš. Mearrádus báhčit boraspiriid galgá soahpat láhkii. Luonddušláddjivuođaláhka, mii čađaha Bern-konvenšuvnna Norgga rievttis, bidjá gáibádussan ahte juohke ovttaskas dilis galgá konkrehta árvvoštallojuvvot leat go lága eavttut ollašuhttojuvvon ovdalgo addá báhčinlobi.

Norgga guolástuseiseválddit ja Sámediggi leat ásahan njuolggadusčoahki konsultašuvnnaide guolástusa birra. Riddoguolástuseari sturrodat digaštallojuvvo jahkásaččat Sámedikkiin.

Ráđđehus lea várren riddoguolástuseari erenoamážit Romssa ja Finnmárkku riddoservodagaid ja Nordlándda sámi guovlluid «rabas joavkku» guolásteddjiide/fatnasiidda. Dát earri ásahuvvui vuosttaš geardde jagi 2011, šiehtadusa oassin Sámedikkiin. Earri lea dáhkiduvvon sámi guovlluin registrerejuvvon fatnasiidda, ja lea dál dorskeearrin mearriduvvon 7 tonna sturrosažžan. Dát dáhkiduvvon earri lea lassin dan stuorámus earrái mii gusto rabas joavkku fatnasiidda. Riddoguolástusearri lea ulbmillaš doaibmabidju nannen dihtii sámi riddo- ja vuotnaguovlluid ja eará rašis riddoservodagaid uhcimus fatnasiid ealáhusvuđđosa.

Hurdal-julggaštusa áigumušaid olis lea ráđđehus hábmemin ođđa earredieđáhusa. Rámmaeavttut vuollel 11 mehtera guhkkosaš fatnasiidda lea okta dieđáhusa fáttáin. Earredieđáhus galgá hábmejuvvot buori gulahallamis ealáhusain sihkkarastin dihtii lobálašvuođa. Earret eará lea nammaduvvon referánsajoavku mas leat 10 lahtu ealáhusorganisašuvnnain ja Sámedikkis, ja 4 dárkojeaddji (dutkama ja hálddašeami bealis).

Sámi guovlluin lea buorre resursavuođđu geasuheaddji mátkeealáhusbuktagiidda. Sámi kultuvra ja sámi eallinvuohki leat dakkár kvalitehtat mat leat hárvenaččat máilmmiviidosaččat, ja danne lea dain vejolašvuohta vuolggahit áidnalunddot mátkeealáhusvásáhusaid. Go dálá fálaldagat viidáseappot ovddiduvvojit ja ođđa buktagat hutkojuvvojit, de lea dehálaš bearráigeahččat ahte sámi kultuvra ii geavahuvvo boastut. Vejolaš boasttugeavaheamis sáhttet leat negatiiva váikkuhusat earáide geat fállet sámi mátkeealáhusbuktagiid. Guoddevaš sámi mátkeealáhus mearkkaša ahte kulturárbi, dás maiddái dakkár immateriála kulturárbi mii čatnasa sihke lundui ja kultuvrii, geavahuvvo árvvusatnimiin ja jáhkehahtti vugiin.

Norggas leat stuorra minerálagávdnoštumit mat leat dehálaččat ruoná molsašupmái. Ráđđehusa minerálaealáhuspolitihkas lea seamma bajimus ulbmil go ealáhuspolitihkas muđui ge; nu stuorra ollislaš árvoháhkan go vejolaš Norgga ekonomiijas guoddevaš rámmaid siskkabealde. Ráđđehus háliida láhčit vejolašvuođaid árvoháhkamii, báikkálaš ealáhusovddideapmái, bargosajiide ja ahtanuššamii minerálaealáhusas, mat leat vuođđuduvvon ovttaseallimii, sosiála, biraslaš ja ekonomalaš guoddevašvuhtii. Álbmotriekti galgá leat dán barggu vuođđun.

Ealáhus- ja guolástusdepartemeanta lea bargagoahtán ođđa minerálastrategiijain, mii galgá leat válmmas jagi 2022 čavčča mielde. Strategiija galgá maiddái deattuhit barggu sosiála guoddevašvuođain, dás maiddái searvadahtidettiin ja fuolahettiin earret eará báikkálaš servodagaid ja sámi beroštusaid.

Ođđa investerenfondii Davvi-Norggas leat Ealáhus- ja guolástusdepartemeantta bušeahtas juolluduvvon ruđat mat galget buoridit kapitálaháhkama smávva ja gaskageardán fitnodagaide Davvi-Norggas, ja sámi ealáhuseallimii ge. Stáhta investerenfitnodat Investinor lea ožžon bargamuššan almmuhit foandda hálddašeami, ja dat galgá eaiggáduššama stáhta oasi hálddašit. Foanddas galgá leat 400 milj. ruvdnosaš uhcimus sturrodat, ja stáhta galgá searvat ruđain mii lea gitta 50 proseantta rádjai kapitálas. Foanda galgá investeret fitnodagain ja prošeavttain mat leat Davvi-Norggas, ja deattuhuvvon lea ahte máhttu regionála ealáhuseallimis, oktan sámevuođain, galgá leat dehálaš vai foanda lihkostuvašii.

Sámedikki mearkkašupmi

Sámediggái lea dehálaš ahte mearrasámiid guolástanvuoigatvuohta mearrasámi guovlluin mearriduvvo lágain, sihkkarastin dihtii ahte dálá guolástanvuoigatvuođat mearrasámi guovlluin leat duođalaččat. Dárbu lea sihkkarastit ahte lea vejolaš ássat mearrasámi guovlluin ja birget mearrasámi guovlluid resurssaiguin. Dárbu lea sihkkarastit ahte mearradoalloealáhus ii leat hehttehussan árbevirolaš sámi ealáhusaid doaimmaheapmái. Biebmandoaibma ferte hálddašuvvot dainna lágiin ahte dehálaš gođđo- ja guollesajit eai billistuvvo ja ahte sámi vuoigatvuođalaččat fuolahuvvojit. Mearraluossabivddus lea stuorra mearkkašupmi, ii dušše lasseealáhussan, muhto maiddái giella-, kultur- ja árbediehtoguoddin.

Boazodoallu vásiha dálá dálkkádatrievdamiid, ja dálkkádatrievdamiid váikkuhusaid maid mii leat oaidnán jagiid 2020 ja 2022 guohtunroasuin. Váikkuhusat eai čuoza dušše elliide, muhto maiddái olbmuide. Sámediggi lea fuolastuvvan boazodoalu ekonomalaš ovddideami geažil maid guohtunroasut leat dagahan. Ekonomalaš váikkuhusat dás olles boazodoallobearrašiidda dagahit viidáseappot čálgui guoski, sosiála ja dearvvašvuođalaš roasu. Gáhtten dihtii árbevirolaš boazodoalu lea mearrideaddji dárbu loktet boazodoallošiehtadusa rámmaid boahttevaš jagiid, dás maiddái roassogearggusvuhtii. Sámediggi bivdá konsultašuvnnaid stáhtain stáhta boazodoallošiehtadusa fálaldaga birra.

Eanadoallu lea sorjavaš buriid ja vuorddehahtti ekonomalaš diliin vai lea vejolaš doaibmat gánnáhahtti láhkai. Máilmmimárkana gávppašeami dilis ja rievddadeamis leat váikkuhusat maiddái sámi guovlluid eanadollui. Lassánan golut veahkamuhkkái ja jáffoseagážii, ja go dietnasat eai leat lassánan seamma mađe, leat dagahan ahte ekonomalaš dienas lea heahtedásis. Dakkár rievddademiid ekonomalaš diliin ferte eanadoalu šiehtadusvuogádat vuhtiiváldit.

Sámi guovlluid doallolohku lea njiedjan dađistaga máŋggaid jagiid, ja eanet njiedjan eanadoalus hástala sámi ealáhuseallima ja áitá ealáhusa mávssolaš kultur- ja giellaarenan. Sámediggi vuordá ahte ráđđehus čuovvula Hurdal-julggaštusa geatnegahtti plánain geahpedit sisaboahtoerohusa gaskal eanadoalu ja servodaga eará joavkkuid.

Sámediggi oaivvilda ahte ii sáhte addit lobi dakkár doaimmaide mat rievidit sámi álbmoga birgenvuođu. Sámediggi lea fuolastuvvan go kultuvrralaččat dehálaš, árbevirolaš sámi ealáhusat mat leat vuođđuduvvon guoddevaš luonddugeavaheapmái, oaffaruššojuvvojit ovdun eahpesihkkaris ja nuoskkideaddji ruvkedoaimmaide. Sámediggi eaktuda ahte ođđa minerálaláhka vuhtiiváldá álgoálbmotvuoigatvuođaid.

Noađuheamit bieggaindustriijahuksemis oktan eará infrastruktuvrra huksemiin ja noađuheapmi stáhta boraspirepolitihkas buvttihit stuorra negatiiva noađuheami sámi vuođđoealáhusaide, ja dat guoská erenoamážit sámi boazodollui.

Eiseválddit fertejit gáhttet sámi servodaga doaibmavuođu uhcidettiin sisabahkkemiid mealgadit. Eanaš boazoguohtunguovlluin ii leat sadji bieggafápmohuksemii. Fylkkamánneámmáha raporta: Nasjonal ramme for vindkraft på land. Reindriftsvurderinger av analyseområder som berører samisk reindrift, mii hábmejuvvui nationála rámma oktavuođas eatnama alde bieggafámu várás, celkkii aiddo dan seammá.