1 Sámedikki jahkedieđáhus 2010

1.1 Álggahus

Sámediggi lea Norgga sámiid ovddasteaddji álbmotválljen orgána. 39 áirasa válljejuvvojit 7 válgabiires juohke njealját jagi. Sámediggi galgá nannet sámiid politihkalaš sajádaga ja ovddidit sámiid beroštumiid Norggas, bargat dan ala ahte sámi álbmot gieđahallojuvvo ovttaárvosaččat ja vuoiggalaččat ja bargat dan ala ahte sámit sáhttet seailluhit ja ovddidit gielaset, kultuvrraset ja servodagaset.

Sámediggi bargá buotlágan áššiiguin iešguđet servodatsurggiin, mat gusket erenoamážit sámiide, dasa lassin ahte dat buktá cealkámušaid ja lea almmolaš eiseválddiid gulaskuddaninstánsa. Sámediggi hálddaša oasi ruđain, mat juolluduvvojit sámi áššiide stáhtabušeahtas, ja Sámedikki bokte leat sámit Norggas ožžon dihto mearrideami kultuvrras, gielas, oahpahusas, kulturmuitosuodjalusas ja ealáhusain.

Sámedikki jahkedieđáhusas leat Sámedikki politihkalaš ja hálddahuslaš doaimmat 2010:s válddahuvvon. Jahkedieđáhusas raporterejuvvo iešguđet fágasurggiid váldoulbmiliid ja oasseulbmiliid čuovvoleapmi ja 2010 bušeahta váikkuhangaskaomiid geavaheapmi.

Váikkuhangaskaomiid geavaheapmi lea okta strategiijain ulbmiliid juksamis. Váikkuhangaskaoapmeortnegat raporterejuvvojit juohke fágakapihttalis. Váikkuhangaskaoapmeortnegiidda leat mearriduvvon sierra ulbmilat ja vuoruheamit.

Sámedikki 2010 rehketdoallu lea mielddusin jahkedieđáhussii.

1.1.1 Bušeahttabargovuogit

Konsultašuvdnašiehtadus gaskal Ráđđehusa ja Sámedikki ásahuvvui 2005:s, ja lea vuolláičállon stáhtaráđis Erna Solberg ja sámediggepresideanttas Sven-Roald Nystø. Šiehtadus lea boađus Ráđđehusa geatnegasvuođain nu mot ovdanbohtet ILO-soahpamušas 169, ja vásáhusain Finnmárkkulága proseassas. Finnmárkkulága proseassa oktavuođas lei soahpameahttunvuohta gaskal Ráđđehusa ja Sámedikki, ja danne lei dárbu čađahit njuolggokonsultašuvnnaid gaskal Stuoradikki Justiisalávdegotti ja Sámedikki. Dáid vásáhusaid vuođul mieđihuvvui ahte lea dárbu konsultašuvdnabargovugiide boahtteáiggis gaskal Ráđđehusa ja Sámedikki.

Bušeahttabargovuogit eai lean 2005 konsultašuvdnašiehtadusas mielde. Dalle sohpe ráđđehus ja Sámediggi geahčadit bušeahttabargovugiid sierra áššin, dan sivas go leat čuožžilan olu erenoamáš čuolmmat dan geažil. Danne nammaduvvui 2006:s departemeanttaid gaskasaš bargojoavku mas Sámediggi maid ovddastuvvui. Bargojoavku buvttii raportta cuoŋománus 2007 ja evttohii ovttajienalaččat ahte juohke jagi galget čađahuvvot šiehtadallamat/konsultašuvnnat Sámedikki doaimma ja eará sámi oktavuođaid bajimus ekonomalaš rámmaid birra.

Sámediggi meannudii raportta ja konkluderii ahte ferte dakkár bargovugiid ásahit gos Sámediggi gártá duohta šiehtadallanposišuvdnii ekonomalaš rámmaeavttuid birra. St.dieđáhusas nr. 28 (2007–2008) Sámepolitihka birra dovddaha ráđđehus ahte ii leat mielas čuovvolit bargojoavkku ávžžuhusa. Bušeahttabargovugiid evttohus biddjui Sámediggái maŋŋel. Dán modellii ii leat Sámediggi ovttaoaivilis dan sivas go dat ii vuhtiiváldde Norgga álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid. Stuoradiggedieđáhusa sisdoalu birra ii leat konsulterejuvvon.

Njukčamánu 2010 sáddii Sámediggi Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartementii notáhta proseassaevttohusain mas áigumuššan lea ásahit bušeahttabargovugiid mat čuvvot konsultašuvdnageatnegasvuođaid ja maid vuođul bušeahttarámmat sámi ulbmiliidda livčče einnostahtti. Sámediggi oaččui hálddahuslaš čoahkkima Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanttain ja Ruhtadandepartemeanttain skábmamánu 2010. Dán čoahkkimis deattuhuvvui garrasit ahte diekkáraš prosessii ii lean vuođđu, danne go ráđđehus lea juo dahkan oaivila dán áššis. Ráđđehusa bealis ii leat áigeguovdil digaštallat eará go mekanismmaid mat leat heivehuvvon jahkásaš čoahkkimii Ruhtadandepartemeanttain.

Fásta jahkebeallásaš čoahkkimis juovlamánu 2010 gaskal sámi áššiid stáhtaráđi ja sámediggepresideantta deattuhii stáhtaráđđi ahte ráđđehus oaivvilda ahte bušeahttadoaibmabijut eai leat konsultašuvdnageatnegahtti áššit. Dat rihkku buot álbmotrievttálaš árvvoštallamiid. Riikkaidgaskasaš rievttálaš standárddat ásahit bajimus rámmaid stáhta ekonomalaš geatnegasvuođaide sámi álbmoga ektui. Sámediggi gávnnaha šállošemiin ahte ovdalaš soahpamuš dan ektui ahte bušeahttabargovuogit galget gehččojuvvot sierra áššin, ii gusto šat. Sámediggi oaivvilda ahte ráđđehus lea konkluderen dán áššis almmá ovdalgihtii konsultašuvnna haga Sámedikkiin. Danne ii leat maŋŋel 2007 leamaš iige leat systemáhtalaš bargu bušeahttabargovugiid čielggadeami ektui. Dat lea duođalaš dilli danne go ovttasbargu gaskal Sámedikki ja stáhta bušeahttaáššiid birra lea áibbas dárbbašlaš sámi iešmearrideami ovddideami dihte. Sámediggi oaivvilda ahte ovttasbargu nannen gaskal ráđđehusa ja stáhta lea vuođđoeaktu jus galgá nagodit ovdánit hástalusaid ektui bušeahttaáššiin. Dan ii sáhte ollašuhttit jus eai leat bargovuogit bušeahttaáššiid konsultašuvnnaid ja šiehtadallamiid ektui gaskal stáhtalaš eiseválddiid ja Sámedikki. Dat livččii hábmen formála vuođđojuolggi ja rámma daidda garra hástalusaide mat min ovddabealde leat iešmearrideami ekonomalaš beliid ektui.

1.1.2 Galledeaddjit 2010

Sámediggi lea ásahus mii boktá stuora beroštumi viidát olggobealde Norgga rájiid. Eanet ja eanet almmolaš ovddasteaddjit iešguđet stáhtain fitnet Sámedikkis. 2010:s lei Bolivia presideanta Mr. Evo Morales Sámedikkis. Oktasaš hástalusat, nugo dálkkádathástalusat digaštalloje čoahkkimis.

Guatemala kulturministtar Mr. Jeronimo Lancerio finai Sámedikkis čakčat 2010. Galledeami ulbmil lei lonohallat vásáhusaid konsultašuvnnaid birra ILO soahpamuša 169 vuođul. Kulturministtar háliidii gullat makkár vásáhusat Sámedikkis leat konsultašuvdnašiehtadusain, sihke buriid ja heajos beliid.

Frankriikka ambassadevra Norggas, Brigitte Collet, ja Bosnia ja Hertzegovina ambassadevra Norggas Elma Kovacevics leat maid fitnan Sámedikkis 2010:s. Oahppaladdamis sii ožžo dieđuid Sámedikki birra. Dálkkádatdutki professor Robert Corell finai Sámedikkis geasset 2010. Son čájehii «Arctic Governance» raportta sámediggepresidentii Egil Ollii. Raporta árvvoštallá ja evttoha movt galggašii olahit ceavzilis ja vuoiggalaš boahtteáiggi Árktisas.

Badjelaš duhát olbmo fitne Sámedikkis 2010:s. Geassemánuid fitnet olu turisttat Sámediggevisttis Kárášjogas. Sámedikkis leat sierra oahpisteaddjit geassemánuid. Juohke beaivvi diibmu 13.00 olles jagi fállá Sámediggi oahpisteami sámediggevisttis.

1.1.3 Doarjjastivra

Sámediggi mearridii heaittihit doarjjastivrra 01.01.11 rájes. Dat mielddisbuktá jođáneabbo áššemeannudeami ja buoret bálvalusa ohcciide. Dat maiddái álkida áššemeannudeami ja mielddisbuktá seastima bušeahta ektui. Álggaheddjiide sáhttá mearkkašit ahte jođáneabbo besset duohtandahkat iežaset álggahanplánaid.

1.1.4 Verdde-prošeakta

Verddeprošeavtta ulbmil lea fátmmastit mánáid, nuoraid ja boarrásiid oktasaš prošektii, ja geavahit sámi boarrásiid máhtolašvuođa čalmmustahttimis mávssolaš árbedieđu nu ahte gilvvášii buoret ipmárdusa ja seailluheami dán máhtolašvuhtii, agi, kultuvrra, giela ja geográfalaš gullevašvuođa rastá.

Sámediggi lea váldán oktavuođa Álttá suohkaniin ja Guovdageainnu suohkaniin ja bivdán suohkaniid álggahit dakkár ovttasbargoprošeavtta.

1.1.5 Dásseárvodoaibmabijut

Gáldu – álgoálbmotvuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáš lea álggahan prošeavtta mii galgá bistit 3 jagi dásseárvvu ja sámi servodagaid máŋggabealatvuođa birra. Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanta, Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta ja Sámediggi dorjot dan prošeavtta ruđalaččat. Prošeavttas barget vealaheami vuostá ja dásseárvvu ja beasatlašvuođa ovddas. Prošeavtta vuolggasadjin leat dat bealit mat leat vuođđun vealaheapmái nu go sohkabealli, seksuála sodju, čearddalašvuohta ja doaimmashehtteheapmi mat gehččojuvvojit ovttas dalle go lea relevánta.

Oassin prošeavtta álggahandoaimmas bovdii Gáldu seminárii 16.11.2010. Seminára ulbmil lei čohkket olbmuid geain leat gelbbolašvuohta ja vásáhusat dáin surggiin, ja geain leat jurdagat dásseárvvu ja máŋggabealatvuođa ovddideami birra sámi servodagas. Sámediggi oassálasttii álggahanseminárii 16.11.2010 mas lei dásseárvu ja máŋggabealatvuohta fáddán. Sámediggi ovddidii ee. dárbbu sohkabealduođašteapmái dásseárvvu birra, ja hásttuhii Gáldu geahčadit iežaset prošeavtta iešmearrideami birra ja dásseárvoprošeavtta oktan.

Sámi parlamentáralaš ráđi doaibmaplána 1.11.2008–31.12.2010 oktavuođas, lea Norgga sámediggi ožžon ovddasvástádussan doaibmaplána čuoggái 2.5 dásseárvvu birra. Norgga sámediggi lea dohkkehan Dásseárvvu doaibmaplána 2009–2013. Ruoŧa sámediggi dohkkehii juo 2004:s iežas dásseárvoprográmma (Jämställdhetsprogram). Suoma sámedikkis leat dieđihan ahte áigot ráhkadit dakkár plána.

Lea sáddejuvvon gulaskuddancealkámuš NOU 2009: 14:i Et helhetlig diskrimineringsvern (ollislaš vealahansuodjalus). Sámediggi lea duhtavaš Ráđđehusa bargguin nannet vealahansuodjalusa norgga lágain. Suodjalus vealaheami vuostá lea vuođđovuoigatvuohta min servodagas, ja danne lea dehálaš suddjet dán vuoigatvuođa vuođđolágas.

Sámediggi lágidii nissonbeaivvi njukčamánu 8. b. seminára sámi servodaga dásseárvohástalusaid birra. Dainna háliidii Sámediggi čalmmustahttit nissonolbmuid saji sámi servodagas. Sámediggeráđđi háliida ahte dásseárvu galggašii leat lunddolaš oassin politihkkahábmemis. Sámediggeráđđi áigu juohke jagi čalmmustahttit nissonbeaivvi, iešguđetlágan fáttáiguin ja iešguđet báikkiin.

Sámediggeráđđi buvttii cealkámušaid Norgga 8. raportii ON nissonvealahanlávdegoddi (CEDAW). Cealkámušas ovddiduvvui ahte leat unnán dutkan ja gávdnojit unnán statistihkat dásseárvohástalusaid birra sámi servodagas, sámi nissoniid dearvvašvuođa birra ja sámi nissoniid birra vuođđoealáhusain.

Sámediggi searvvai Sámi NissonForuma seminárii ja jahkečoahkkimii Stockholmas 16.10.2010. Seminára fáddá lei nissoniid vuoigatvuođat ja iešmearrideapmi. Seminára lea oassin stuorát prošeavttas. Prošeavtta váldomihttu lea buoridit máhtolašvuođa sámi ja álgoálbmogiid iešmearrideami birra nissonperspektiivas, ja bajidit dan máhtolašvuođa stáhtusa. Iežas sáhkavuorus dajai sámediggeráđđi ahte lea hui dehálaš ja áigeguovdilis fáddá maid Sámi NissonForum ovddida. Sámediggeráđđi muitalii viidáset movt Sámediggi bargá iešmearridemiin sohkabealperspektiivas. Deháleamos reaidu dan barggus lea Sámedikki doaibmaplána dásseárvvu várás.

1.1.6 Konsultašuvnnat

Álbmotrievtti bokte lea norgga eiseválddiin geatnegasvuohta konsulteret sápmelaččaiguin áššiin mat gusket sámi servodahkii. Danne lea mearriduvvon šiehtadus gaskal stáhta ja Sámedikki mii stivre movt konsultašuvnnat galget jođihuvvot. Konsultašuvdnabargovuogit gusket buot lágan áššiide, nu go ovdamearkka dihte láhkabargguide dahje hálddahuslaš doaimmaide mat sáhttet váikkuhit njuolga sámi beroštusaide. Konsultašuvnnat eai galgga loahpahuvvot nu guhká go Sámediggi ja stáhta oaivvildit ahte lea vejolaš soabadit.

2010:s leat čuovvovaš áššiin čađahuvvon konsultašuvnnat:

1.1.6.1 Oahpahus

• Konsultašuvnnat mandáhta, lávdegoddečoahkádusa ja čállingotti birra sámi dutkama ja alit oahpu lávdegoddái

• Lávdegoddečoahkádus sámi dutkama ja alit oahpu lávdegoddái, doaibmabijuid birra ráđđehusa dutkandieđáhussii, Máhttodepartemeanta

• Sámedikki searvan Oahpu máhttoguovddáža ásaheapmái. Máhttodepartemeanta

• Vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpu rámmaplána láhkaásahusa mearrideapmi 1.– 7. ceahkkái ja 5.–10. ceahkkái.

• Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpu rámmaplána láhkaásahusa mearrideapmi 1.– 7. ceahkkái ja 5.–10. ceahkkái Sámi allaskuvllas.

• Vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpu nationála njuolggadusat

• Doarjjanjuolggadusat oahppolihtuide, rávisolbmuidoahpahusláhka. Máhttodepartemeanta.

• Nammadeapmi ja mandáhtta nationála rámmaplánalávdegoddái dárkkistuvvon ovdaskuvlaoahpaheaddjiohppui. Máhttodepartemeanta

• Miellahtu ja várrelahtu nammadeapmi Gaska-Norgga foandaregiovdnii ja Davvi-Norgga foandaregiovdnii (regionála dutkanfoanda), politihkalaš konsultašuvnnaid maŋŋel borgemánus 2009.

1.1.6.2 Giella

• Ráđđehusa sámegiela doaibmaplána, Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanta

1.1.6.3 Kultuvra

• Viessoláigoruhtadeapmi, Kulturdepartemeanta

1.1.6.4 Ealáhus

• Riddoguolástuslávdegotti evttohus, NAČ 2008:5, Guolástus- ja riddodepartemeanta

• Láhkaásahusat báikkálaš vuoigatvuođaid birra guollebivddu hálddašeamis Deanus ja dan oalgejogain, Birasgáhttendepartemeanta

• Luossabivddu reguleren mearas ja jogain Davvi-Romssas ja Finnmárkkus, Birasgáhttendepartemeanta

• Gonagasreappá hálddašeami láhkaásahusa dárkkisteapmi, Guolástus- ja riddodepartemeanta / Guolástusdirektoráhtta

• 2011 guolástemiid reguleren, Guolástus- ja riddodepartemeanta / Guolástusdirektoráhtta

• Riddonjuorjju (mearranjiččehas) reguleren, Guolástusdepartemeanta

• Boazodoalu riikkaidgaskasaš fága- ja gaskkustanguovddáža, ovdalaš ICR, njuolggadusaid dárkkisteapmi, Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanta

• Boraspireláhkaásahusat, Birasgáhttendepartemeanta

• Davvi-Trøndelaga boraspire – boazodoalu riidodási unnideami bargojoavkku raportta čuovvoleapmi, Birasgáhttendepartemeanta ja Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta

1.1.6.5 Areálat

• 132 kV- el-fápmolinjjá huksen Vevelstad ja Brønnøy suohkaniin, Oljo- ja energiijadepartemeanta

• Statnett konsešuvdnaohcan hukset ođđa 420 kV el-fápmolinjjá gaskal Báhccavuona ja Hámmárfeasta, Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtta

• Dieđáhus Fálesnuori bieggafápmorusttega birra Fálesnuori suohkanis, Finnmárku fylka. Fred.Olsen Renewables AS. 280 MW, Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtta

• Dieđáhus Fálesrášša bieggafápmorusttega birra Fálesnuori suohkanis, Finnmárku fylka. Finnmark Kraft AS. 430 MW, Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtta

• Dieđáhus Gidni/Nordkyn bieggafápmorusttega birra Davvesiidda ja Gáŋgaviikka gielddain, Finnmárku fylka. Statkraft Development DA. 750 MW, Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtta

• Dieđáhus Kovfjellet bieggafápmorusttega birra Vaapste suohkanis, Nordlándda fylka. Nord-Norsk Vindkraft AS. 57 MW, Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtta

• Dieđáhus Stortuva bieggafápmorusttega birra Vaapste suohkanis, Nordlándda fylka. Nord-Norsk vindkraft AS. 70 MW, Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtta

• Dieđáhus Seiskallåfjellet bieggafápmorusttega birra Rávddá suohkanis, Nordlándda fylka. Nord-Norsk Vindkraft AS. 147 MW, Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtta (NČE)

• Dieđáhus Kvalhovudet bieggafápmorusttega birra Rávddá suohkanis, Nordlándda fylka. Nord-Norsk Vindkraft AS. 33 MW, Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtta (NČE)

• Dieđáhus Sjonfjellet i Roaváda ja Nesna suohkaniin nr I, Nordlándda fylka. Nord-Norsk Vindkraft AS. 436 MW, Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtta (NČE)

• Dieđáhus Sjonfjellet Roaváda ja Nesna suohkaniin nr II, Nordlándda fylka. Norsk Grønnkraft AS. 360 MW, Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtta (NČE)

• Bieggafápmorusttetohcan Hamnefjell:s Báhcavuona gielddas, Finnmárkku fylka. Statoil ASA. 160 MW, Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtta (NČE)

• Bieggafápmorusttetohcan Dutnjesvuonas Ákŋovági suohkanis, Finnmárkku fylka. Vindkraft Nord AS. 10 MW, Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtta (NČE)

• Rohkunbori álbmotmeahci loahpalaš suodjalusevttohus Bearddu suohkanis Romssa fylkkas, Birasgáhttendepartemeanta

• Divtasvuodna-Vuodnabahta mariidna suodjalusplánas 2010, Birasgáhttendepartemeanta

1.1.6.6 Dearvvašvuohta, sosiála ja fuolahus

• Kárášjoga oahpahusbuohcceviesu nuppástuhttin nationála oahpahusbuohcceviessun sámi álbmoga várás, Dearvvašvuođa- fuolahusdepartemeanta

• 3-jagáš demensaplána sámi dementa sápmelaččaid várás, Dearvvašvuođa- fuolahusdepartemeanta

• Evttohus rievdadit bearráigeahččanláhkaásahusa sadjásašruovttuin ja mánáidsuodjalusásahusain, Mánáid-, dásseárvo- ja searvadahttindepartemeanta

• Sámi mánáid vuoigatvuođaid áimmahuššan Mánáidviesus, Justiisa- ja politiijadepartemeanta

• NČ 2009:8 Gealbudeapmi mánáidsuodjalusas, Mánáid-, dásseárvo- ja searvadahttindepartemeanta

• Sámi geavaheddjiid áimmahuššan go ásahuvvo ođđa digitála heahtefierpmádat, Justiisa- ja politiijadepartemeanta

• Sámi buhcciid dárbbuid ja vuoigatvuođaid áimmahuššan regionála dearvvašvuođadoaimmahagaid bargamušdokumeanttain 2011, Dearvvašvuođa- fuolahusdepartemeanta

• Sámi buhcciid áimmahuššan Ovttasbargoođastusas, Dearvvašvuođa- fuolahusdepartemeanta

• I Sámi buhcciid áimmahuššan Nationála dearvvašvuođa- ja fuolahusdieđáhusas 2012–2015, Dearvvašvuođa- fuolahusdepartemeanta

• Evttohus ođđa álbmotdearvvašvuođaláhkan, Dearvvašvuođa- fuolahusdepartemeanta

• Ođđa láhkaevttohus gielddalaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid birra, Dearvvašvuođa- fuolahusdepartemeanta

1.1.6.7 Riikkaidgaskasaš ja sámi ovttasbargu

• Sámedikki riikkaidgaskasaš bargu ja oktiiordnen departemeanttaiguin dan oktavuođas, Olgoriikadepartemeanta

1.2 Oahpahus

Sámedikki váldomihttomearri oahpahusbarggus lea ahte sámi álbmogis galgá leat máhtolašvuohta, gelbbolašvuohta ja návccat ovddidit sámi servodagaid. Dat mearkkaša ahte sámi álbmogis lea vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii. Dan bokte ožžot sámi mánát ja nuorat nanu sámi identitehta ja gullevašvuođa sámegillii ja sámi kultuvrii. Buot alit oahput ja dutkamat galget maiddái vuhtiiváldit sámi perspektiivva.

Sámedikkis leat iešguđetlágan barggut dáid mihttomeriid ollášuhttimis. Mii ovttasbargat guovddáš eiseválddiiguin ja juohkit dieđuid ja bagadallat sámegieloahpahusa birra. Mii juohkit doarjagiid ja stipeanddaid, hálddašit oahpponeavvobuvttadeami, ráhkadit oahppoplánaid ja sihkkarastit vuođđooahpahusa, alit oahpu ja dutkama rámmaeavttuid.

1.2.1 Ovttasbargu guovddáš eiseválddiiguin

Sámediggái lea dehálaš bures gulahallat sihke guovddáš, regiovnnalaš ja báikkálaš eiseválddiiguin. Sámedikkis leat njeallje fásta ovttasbargočoahkkima Máhttodepartemeanttain jagis, mánáidgárddiid, vuođđooahpahusa ja alit oahpu birra. Čoahkkimiin dieđiha Máhttodepartemeanta ođđa áššiid birra mat leat áigeguovdilat, ja doppe lea vejolašvuohta juohkit dieđuid ja digaštallat áigeguovdilis áššiid birra. Vai sámi perspektiiva gozihuvvo áigeguovdilis áššiin, de lea dehálaš ahte Sámediggi váldo fárrui nu árrat go vejolaš.

Sámediggi lea sádden gulaskuddancealkámuša ođđa ruhtadanvuogádaga birra mánáidgárddiide mat eai gula suohkanii rámmaruhtaduvvon suorggis. Mánáidgárddiide gos leat sámi mánát, dagahit sámegiela ja sámi kultuvrra doaibmabijut liigegoluid. Sámediggi oaivvilda ahte Sámedikki doarjja sámi mánáidgárddiide galgá leat olggobealde suohkandoarjaga meroštallama. Dalle ii unno sámi mánáidgárddiid almmolaš doarjja.

Máhttodepartemeanta lea nammadan váhnenlávdegotti mánáidgárddiide. Lávdegoddi nammadii Sámedikki ávžžuhusa vuođul sierra sámi áirasa dábálaš lahttun.

1.2.2 Mánáidgárde- ja skuvlakonferánsa

Sámediggi lágidii jahkásaš sámi mánáidgárde- ja skuvlakonferánssa ovttas fylkamánniiguin, Sámi allaskuvllain ja Oahpahusdirektoráhtain. Konferánssas ledje 239 oasseváldi. Konferánssa fáddá lei «Plánain doaimmaide». Konferánssa vuolggasadjin ledje doaibmabijut Ráđđehusa sámegielaid doaibmaplánas ja čalmmustahtii bargosurggiid ovdamearkkaid ja vásáhusaid bokte. Sámediggepresideanttas lei sátnevuorru Sámedikki oahppo- ja bajásšaddanpolitihka birra. Sámediggi muitalii maiddái Sámi oahpponeavvoportála ovttas.no birra ja doppe lei sámi oahpponeavvočájáhus gos maŋemus jagi almmuhusat čájehuvvo.

1.2.3 Sámi ovttasbargu

Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) lea nammadan oktasaš hálddahuslaš bargojoavkku mii galgá hábmet SPR doaibmaplána doaibmabijuide čuovvolanevttohusaid go guoská oahpahussii/ohppui. Norgga Sámediggi jođiha bargojoavkku ja galgá buktit iežas ávžžuhusaid álggus 2011.

1.2.4 Sámi lohkanguovddáš

Sámediggi juolludii 500 000 ru Sámi lohkanguovddáža doibmii 2010:s. Guovddáš lea Sámi allaskuvllas ja galgá doaibmat resursaguovddážin mas lea bargun nannet lohkan- ja čállinoahpahusa ja njálmmálaš giellaovddideami sámi mánáidgárddiin, vuođđoskuvllain, joatkkaoahpahusain, rávisolbmuidoahpahusain ja alit oahpus.

1.2.5 Mánáidgárdi

1.2.5.1 Diehtojuohkin ja bagadallan

Ohcciide ja suohkaniidda leat juohkán dieđuid ja bagadallan sámi mánáidgárdedoarjaga birra. Áigeguovdilis áššit leat diehtojuohkin doarjaga birra, gažaldagat váhnemiin sámi mánáid vuoigatvuođaid birra ja sámi mánáidgárdefálaldaga birra, oahpponeavvut, prošeavttat, sámegielat bargit ja mot galget raporteret ruđaid geavaheami birra. Sámediggi lea dasa lassin ráhkadan diehtojuohkingihppaga sámi mánáid mánáidgárdefálaldaga birra, ja almmuhan guokte almmuhusa áigečállagis «Stullán».

Sámediggi lea ovttas Máhttodepartemeanttain ráhkadan bagadusa mánáidgárddi rámmaplána sámi oassái.

Sámediggi lea buktán cealkámuša almmuhussii «Sámi logut muitalit 3». Sámediggi ráhkadii statistihka sámi mánáidgárddiid loguin ja sámi mánáin eará mánáidgárddiin geat ožžot sámegieloahpahusa. Dat čoahkkáigeassu geavahuvvo maiddái mánáidgárddiid doarjjajuolludeamis. Statistihkalaš guovddášdoaimmahat viežžá dáid loguid Sámedikkis.

2010:s leat doallan guokte fierpmádatčoahkkima mánáidgárddiid jođiheddjiiguin. Čoahkkimiin juohkit dieđuid, doppe beassá bajidit gelbbolašvuođa, doppe lea bagadallan ja fierpmádathuksen.

Sámediggi oassálasttii ja doalai sáhkavuoru Sámi pedagogalaš fágabeivviin ja Lullisámi konferánssas oahpahusa birra. Sámediggi lea searvan ovttasbargočoahkkimis sámi oahpahusgažaldagaid birra Sámi allaskuvllain ja viđain davimus fylkkamánniiguin.

1.2.5.2 Sámi mánáidgárdedoarjaga evalueren

Asplan Viak čađahii 2004–2008 áigodaga sámi mánáidgárdedoarjaga evaluerema. Raporttas boahtá ovdan ahte mánáidgárddiin vásihit ahte doarjja váikkuha sihke mánáid ja bargiid ovddideapmái sámegiela, sámi kultuvrra, identitehta ja máhtolašvuođa ektui. Mánáidgárddit vásihit sámi mánáidgárdefálaldagaid doarjaga hirbmat dehálažžan ja dan bokte lea mánáidgárddiin vejolaš vuhtiiváldit doaibmabijuid ja doaimmaid mat leat hui dehálaččat jus galgá soahpat bargat sámi bargguid praktihkalaš, lagas ja aktiivvalaš vugiin.

1.2.5.3 Doarjja mánáidgárdeoahpponeavvuide

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Ovddidit oahpponeavvuid ja fágagirjjálašvuođa gustovaš mánáidgárderámmaplána vuođul

2010 bušeahtas lei várrejuvvon ja juolluduvvon 1 000 000 ru mánáidgárdeoahpponeavvuide. Bohte 7 ohcama sisa. Juolluduvvui 1 031 000 ru ovtta prošektii.

1.2.5.4 Doarjja sámi mánáidgárddiide

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Sihkkarastit sámi mánáide mánáidgárdefálaldaga mii lea vuođđuduvvon sámi gillii ja kultuvrii

2010 bušeahtas lei várrejuvvon 9 905 000 ru sámi mánáidgárdedoarjagiidda.

37 sámi mánáidgárddi ožžo doarjaga, oktiibuot 7 078 000 ru.

30 mánáidgárddi ožžo doarjaga sámegieloahpahussii, oktiibuot 1 669 250 ru.

5 prošeaktaohcamis, oktiibuot 2 698 000 ru ovddas, ožžo 2 prošeavtta doarjaga, oktiibuot 130 000 ru.

Ollislaččat juolluduvvui sámi mánáidgárddiide 8 877 250 ru doarjja. Bázii vel 1 027 750 ru. Eai boahtán seamma ollu ohcamat giellaoahpahussii go 2009:s.

1.2.6 Vuođđooahpahus

1.2.6.1 Diehtojuohkin ja bagadallan sámegieloahpahusa birra

Sámediggi addá dađistaga dieđuid ja ráđiid váhnemiidda ja skuvllaide iešguđet áššiid birra oahpahussuorggis. Earenoamážit váhnemat ja skuvllat olggobealde sámegiela hálddašanguovllu váldet oktavuođa. Sis leat dávjá gažaldagat sámi ohppiid vuoigatvuođa birra oažžut oahpahusa, sámegieloahpahusa organiserema birra, sámegiela gáiddusoahpahusa birra ja hospiterenortnega birra. Sámegiela eksámena birra jearahit maiddái. Sámegielfága lea okta dain fágain mas sáhttá vuorbáduvvot eksámenii. Váhnemat leat eahpesihkkarat lea go vejolaš sámegielas geahččalit ohppiid geain lea sámegiella.

Sámediggi lea oassálasttán iešguđetlágan semináraide ja konferánssaide gos oahpahus lea fáddá, sihke davvisámi, julevsámi ja lullisámi guovlluin. Dáid guovlluid dilli ja hástalusat leat áššit mat dávjá leat áššelisttus.

Muhtun oahppit geain lea sámegiella fágan ožžot gáiddusoahpahusa. Hospiteren lea oassi gáiddusoahpahusa ortnegis. Leat iešguđetlágan bargovuogit mot meroštallat diimmuid sámegieloahpahussii ja mot hospiterenortnet organiserejuvvo. Sámediggi lea ovddidan Máhttodepartementii ahte lea dárbu geahčadit mot kombineren gaskal gáiddusoahpahusa ja hospiterema dahkko.

Sámediggi juohká dieđuid sámi oahpponeavvuid birra Sámi oahpponeahta ja Sámi oahpponeavvoguovddáža bokte. Sámi oahpponeavvoguovddáš váldá vuostá gussiid ja luoiká oahpponeavvuid, juohká dieđuid ja publisere ođđa oahpponeavvuid birra neahtas. Sámedikkis lea leamaš kampánja man bokte lea juohkán dieđuid skuvllaide ja mánáidgárddiide nuvttá oahpponeavvuid birra maid sáhttet diŋgot lágádusain.

1.2.6.2 Oahpponeavvut

Sámediggi čatná iežas oahpponeavvobarggu mearriduvvon strategiijaide mat leat Sámedikki oahpponeavvoráhkadeami strategalaš plánas 2009–2012. Okta strategiijain dán plánas lea čielggadit beaktilis organiserema boahtteáiggi oahpponeavvoráhkadeamis. Sámediggi lei mielde bargojoavkkus mii galggai geahčadit oahpponeavvoráhkadeami beavttálmahttima. Bargojoavkkus ledje lahtut Máhttodepartemeanttas, Oahpahusdirektoráhtas ja Sámedikkis. Bargojoavkku raporta gárvánii geassemánu 2010. Sámediggi áigu earret eará geavahit bargojoavkku ávžžuhusaid vuođđun sámedikki oahpahusdieđáhusa hábmemis.

Ovddasmanniprošeakta Ájluovtta skuvla resursaskuvlan julevsámi oahpponeavvuid ráhkadeapmái joatkašuvvá 2009 rájes. 2010 bušeahtas lei várrejuvvon ruhta prošektii. Ovddasmanniprošeakta galgá evaluerejuvvot, ja prošeavtta vásáhusat galget leat vuođđun viidásit barggus nannet oahpponeavvoráhkadeami, earret eará árvvoštallat ásahit resursaskuvllaid.

Sámediggi attii maŋŋel fálaldatgilvvu barggu sámegillii jorgalit matematihkkagirjjiid vuođđoskuvlla várás lágádusaide ČálliidLágádus ja Aschehoug. Čálliidlágádus jorgala Multi-girjjiid mánáidceahkkái ja Aschehoug jorgala Sirkel-girjjiid nuoraidceahkkái. Sámediggi vuoruhii jorgalemiid čuovvovaš ortnetvuorus:

• 5.–7. jahkecehkiide davvisámegillii

• 8.–10. jahkecehkiide davvisámegillii

• 1.–4. jahkecehkiide julev- ja lullisámegillii

Jorgalanbargu daidda jahkecehkiide meroštallojuvvo gárvánit 2012 loahpas. Matematihkkabuktosiid jorgaleapmi jotkojuvvo dassážiigo gárvánit matematihkkabuktosat vuođđoskuvlii buot golmma gillii.

Sámedikkis leat leamaš ovttasbargočoahkkimat lágádusaiguin ja ásahusaiguin mat ráhkadit sámi oahpponeavvuid. Čoahkkimiin ovddiduvvo iešguđet prošeavttaid hástalusat. Prošeavttaid viidásit bargu digaštallui. Muhtun prošeavttaide lea addon maŋiduvvon gárvvistanáigi, ja muhtun boares prošeavttat leat heaittihuvvon.

Sámediggi lea rievdadan ja buoridan oahpponeavvoráhkadeami ohcanskoviid ja hábmen skoviid prošeavttaid raporterema várás. Lágádusat mat ráhkadit oahpponeavvuid bovdejuvvo miniseminárii gos digaštalle rievdadusaid.

Oahpponeavvut mat leat gárvvistuvvon 2010:s

Daid gaskkas juolluduvvui doarjja 5 oahpponeavvu deaddilit ođđasiid.

1.2.6.3 Oahpponeavvoportála

Sámedikki oahpponeavvoráhkadeami strategalaš plána 2009–2012 vuođul lea Sámedikkis ja DGT oahpahusguovddážis leamaš ovdaprošeakta oahpponeavvoportála ovddideami birra. Bargu ovddidit portála álggahuvvui borgemánus 2010 ja galgá bistit 3 jagi.

Prošeavtta ulbmil lea hábmet sámi oahpporesurssaid neahttabálvalusaid ja dat galgá fállat golbma vuođđobálvalusa:

• Neahttaportála mas sáhttá gávdnat sámi oahpponeavvuid

• Digitála oahpponeavvuid publiserenreaidu (Dopler)

• Sámi juohkinarena

1.2.6.4 Doarjja dábálaš oahpponeavvuide vuođđooahpahussii

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Ovddidit sámi oahpponeavvuid gustovaš oahppoplánabuktosa vuođul

2010 bušeahtas lei várrejuvvon 8 975 000 ru dábálaš oahpponeavvuide vuođđooahpahussii. 75 ohcama bohte sisa. Juolluduvvui 8 779 100 ru 19 prošektii, 17 dábálaš oahpponeavvuide ja 2 digitála.

1.2.6.5 Doarjja earenoamážit heivehuvvon oahpponeavvuide

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Ovddidit sámi sierra láhččojuvvon oahpponeavvuide mánáide, nuoraide ja ollesolbmuide davvi-, julev- ja máttasámegillii

2010 bušeahtas lei várrejuvvon 1 900 000 ruvnno earenoamážit heivehuvvon oahpponeavvuide. 32 ohcama bohte sisa. 1 897 000 ru juolluduvvui 11 prošektii.

1.2.6.6 Oahppoplánat

Sámediggi lea dohkkehan oahppoplánaid golmma duodjefágii Jo3/oahpahus fitnodagas:

• tekstiiladuodjefága

• čuoldin- ja giehtagođđinduodjefága

• náhkke- ja guolgaduodjefága

Oahppoplánat muorra-/garraduodjefágas ja čoarve-, dákte- ja metálladuodjefágas leat leamaš gulaskuddamis, ja mearriduvvojit álggus 2011.

Máhttodepartemeanta lea dohkkehan joatkkaskuvladási oahppoplánaid dárkilastima dárogielas, eŋgelasgielas, matematihkas, servodatfágas ja luonddufágas. Máhttodepartemeanta lea sihtán Oahpahusdirektoráhta seamma ládje dárkilastit Máhttolokten – Sámi parallealla ovttaárvosaš oahppoplánaid. Eŋgelasgiela ja matematihka oahppoplánat leat seammalágánat sihke Máhttoloktemis ja Máhttolokten – Sámis, ja dárkilastimat gustojit maiddái Máhttolokten – Sámis.

Oahpahusdirektoráhtta lea Sámediggái sádden dárkilastinevttohusaid joatkkaskuvlla dási oahppoplánain servodatfágas – sámegielas ja luonddufágas – sámegielas. Sámediggi lea sádden rievdadanevttohusaid gulaskuddamii, gulaskuddanáigemearri lei 20.01.11. Dárogiela oahppoplána ohppiide geain lea sámegiella vuosttašgiellan ii leat vel dárkilastojuvvon. Sámedikkis lea ovddasvástádus dárkilastit oahppoplána sámegielas vuosttaš- ja nubbingiellan. Sámegiela oahppoplánaid dárkilastin lea maŋiduvvon dassážii go fága- ja diibmojuohkima raporta ja stivrendokumeanttaid dárkilastimat gárvánit, dása gullet oahpahusláhka, oahpahuslága láhkaásahus ja oahppoplánat. Sámediggi áigu árvvoštallat dárkilastit sámegiela oahppoplánaid go fága- ja diibmojuohkin lea lagabut čielggaduvvon.

1.2.6.7 Fága- ja diibmojuohkin

Skuvllain leat stuora hástalusat organiseret oahpahusa ohppiide geat galget oažžut oahpahusa sámegielas dálá fága- ja diibmojuohkima mielde. Lea earenoamáš váttis organiseret giellafágaid dárogiella ja sámegiella.

Fága- ja diibmojuohkin ohppiide geain lea sámegieloahpahus lea digaštallon Máhttolokten –Sámi geavahišgoahtima oktavuođas ja diibmologu viiddideami oktavuođas 2008:s. Sámediggi lea máŋgii cuiggodan ahte diibmolohku ja dárogiela oahppoplána ohppiide geain lea sámegiella nubbingiellan eai soaba oktii. Danne leat bivdán ođđa oahppoplána dárogielas (vuosttašgiellan) ohppiide geain lea sámegiella nubbingiellan. Ásahuvvui bargojoavku mas ledje lahtut Sámedikkis, Máhttodepartemeanttas ja Oahpahusdirektoráhtas. Bargojoavkku raporta gárvvistuvvui juovlamánu 2010. Raporta govvida dili ja hástalusaid mat gusket gustovaš oahppoplánaide ja fága- ja diibmojuhkui. Bargojoavku evttoha rievdadit oahpahuslága ja dan láhkaásahusaid. Viidásit evttoha bargojoavku ráhkadit sierra dárogiela oahppoplána ohppiide geain lea sámegiella nubbingiellan mii lea heivehuvvon diibmolohkui mii ohppiin lea dárogielas. Raporta digaštallá iešguđetlágan modeallaid fága- ja diibmojuohkimii olles vuođđooahpahussii, ja bargojoavkkus leat ávžžuhusat daidda modeallaide.

Bargojoavkku evttohus galgá leat vuođđun konsultašuvnnaide. Vejolaš rievdadusat fága- ja diibmojuohkimis, oahppoplánain ja eará láhkaásahusmearrádusain galget sáddejuvvot gulaskuddamii. Maŋŋel gulaskuddama ja ovdal go rievdadusat mearriduvvojit, de galget leat konsultašuvnnat gaskal Sámedikki ja Máhttodepartemeantta.

1.2.6.8 Sámegieloahpahus

Sámi mánáid riekti oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii vuoruhuvvo garrasit Sámedikkis. Sámediggi lea ásahan buori ovttasbarggu Máhttodepartemeanttain ja čuovvu ášši dađistaga ráđđehusa ja Stuoradikki ektui. Leat maiddái vuolggahan barggu ráhkadit sámediggedieđáhusa oahpahusa birra mas sámi mánáid vuoigatvuođat oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii leat guovddážis. Dieđáhus galgá ovddiduvvot Sámediggái 2011:s.

Sámediggi lea máŋgii ovddidan sámegieloahpahusa refušuvdnamáksomeriid njuolggadusaid. Njuolggadusat eai leat čielgasat eai ge leat vuoiggalaččat ovttaskas suohkanii ja fylkasuohkanii. Lassin leat máŋga suohkana čujuhan ahte máksomearit leat beare unnit ja ahte ferte várrejuvvot eambbo ruhta refušuvnnaide vai duohta golut gokčojuvvojit.

1.2.6.9 Stuoradiggedieđáhus nuoraidskuvlla birra

Ráđđehus lea álgán bargat stuoradiggedieđáhusain nuoraidskuvlla birra mii galgá gárvvistuvvot giđđat 2011. Sihkkarastin dihte ahte sámi bealit čalmmustahttojit dieđáhusas, lea Máhttodepartemeanta barggadettiin gulahallan Sámedikkiin, ja leat šiehttan konsulteret stuoradiggedieđáhusa doaimmaid birra ovdal go dat sáddejuvvo gulaskuddamii.

1.2.6.10 Joatkkaoahppu

Sámediggi lea áŋgiruššan Skániid joatkkaskuvlla viidásit doaibmamii ja lea gulahallan EDS suohkaniiguin Evenášši, Dielddanuorri ja Skánit skuvlla joatkima, juogo suohkaniid olis dahje eará vejolašvuođaid bokte. Dađi bahábut ii leat dan áŋgiruššamis leamaš ávki.

Sámediggeráđis lea leamaš čoahkkin Skániid suohkaniin Skániid joatkkaskuvlla ođđasis ásaheami plánaid birra 2011 čavčča rájes. Sámediggi lea mielas searvat fágalaš gelbbolašvuođain vejolaš rievdadusaid ja čuovvolemiid oktavuođas dain plánain mat Skániid suohkanis leat, ja ovddidit ášši earret eará Máhttodepartementii.

2010 ollašuhtii ja loahpahii Romssa fylkasuohkan prošeavtta «Sámi fága- ja fidnooahpahus Romssas», masa Sámediggi lei juolludan doarjaga. Prošeaktajoavkkus ledje okta oahpaheaddji Ráissa joatkkaskuvllas, okta Breivang joatkkaskuvllas ja okta Vuotnasiidda joatkkaskuvllas, ja stivrenjoavkkus ledje ovddasteaddjit Romssa fylkasuohkanis, Romssa Fylkkamánnis ja Sámedikkis. Prošeavtta boađus lei earret eará gihpa duodjefága birra, oahpponeavvopáhkka mii gohčoduvvo «Sámi niesteseahkka II» ja gávdne vihtta vejolaš oahpahusfitnodaga duojis.

1.2.6.11 Stipeanda ohppiide geain lea sámegiella joatkkaskuvlla fágasuorggis

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Oažžut eanet ohppiid joatkkaskuvllain válljet sámegiela vuosttašgiellan earenoamážit ja oahpahusa sámegielas oppalaččat

2010 bušeahtas lei várrejuvvon ja juolluduvvon 2 400 000 ru stipeanddaide ohppiide geain lea sámegiella joatkkaskuvlla fágasuorggis. 437 oahppi ožžo stipeandda 2010:s. Stipeanda ohppiide geain lea sámegiella fágasuorggis juhkkojuvvui ná:

Vuosttašgiellan: 199 ohcci

Nubbingiellan: 134 ohcci

Amasgiellan: 104 ohcci

1.2.7 Rávisolbmuidoahpahus

1.2.7.1 Od.prp. nr. 87 (2008–2009) Láhka rávisolbmuidoahpahusa birra

Ođđa láhka rávisolbmuidoahpahusa birra lea leamaš konsultašuvnnain. Sámediggi ja Máhttodepartemeanta soabadedje Sámedikki posišuvnnaid hárrái. Okta suorgi maid konsultereje lei láhkaásahus oahppolihtu ja neahttaskuvllaid birra. Rievdadusaid searvvis maid soabadedje lei ahte heivehandoarjja maiddái sáhttá guoskat sámi rávisolbmuide geain lea váilevaš sámegieloahpahus. Dát gáibida earenoamáš heiveheami mii mielddisbuktá eanet goluid oahppolihttui. Lassin leat Sámediggi ja Máhttodepartemeanta čađahan konsultašuvnnaid ovdal go departemeanta mearridii njuolggadusaid sámi oahppoorganisašuvnnaid doarjagiidda ođđa rávisolbmuidoahpahuslága mielde. Sámedikkiin galgá váldot oktavuohta vejolaš konsultašuvnnaid hárrái oahppolihtuid doarjjanjuolggadusaid boahttevaš evalueremiid oktavuođas.

1.2.8 Alit oahppu

1.2.8.1 Rekruteren

Máhttodepartemeanta lea bivdán Sámi allaskuvlla ásahit ja jođihit nationála bargojoavkku sámi alit oahpu rekruterema várás ja doaimmahit dan čállingotti. Bargojoavku galggai hábmet rekruterenstrategiija sámi alit ohppui, vuosttažettiin oahpaheaddjiohppui ja sámegielohppui. Strategiija gárvánii nuppi njealjádasjagis 2010:s. Departemeanta sáddii bargojoavkku evttohusa gulaskuddamii mas gulaskuddanáigemearri lei 30.10.2010. Sámediggi lea šiehttan konsulteret bargojoavkku evttohusa birra ođđajagimánus 2011.

Sámediggi lea mielde Gnist Finnmark bargolávdegottis. Gnist lea nationála prográmma ovdaskuvlaoahpaheddjiid ja vuođđoskuvlaoahpaheddjiid rekruterema várás. Sámediggi lea maiddái mielde dán kampánjjas. Sámediggi lea searvan Gollevirgi – Drømmejobben kampánjjas, mii galggai rekruteret studeanttaid 2010 ovdaskuvla- ja vuođđoskuvlaoahpaheaddjiohppui, ovttas Finnmárkku fylkkamánniin, Sámi allaskuvllain, Finnmárkku allaskuvllain, Suohkaniid guovddášlihtuin ja Oahppolihtuin. Sámediggi háliida ahte sullásaš kampánja galggašii čađahuvvot Romssa, Nordlándda ja Davvi-Trøndelaga fylkkain 2011:s.

Gaskaboddosat ohcanlogut čájehit ahte oktiibuot leat boahtán sisa 53 ohcama sámi oahpaheaddjiohppui Sámi allaskuvllas. Bealli dáin ohcciin lei vuoruhan allaskuvlla bajimužžii. Logut muitalit ahte beroštupmi sámi oahpaheaddjiohppui lea sturron, ja ahte Gollevirgi – Drømmejobben rekruterenbargu lea lihkostuvvan.

1.2.8.2 Oahpaheaddjioahppu

Ovdaskuvlaoahpaheaddjioahpu nationála rámmaplána galgá dárkkistuvvot. Dan bargui galgá nammaduvvot rámmaplánalávdegoddi. Sámediggi oaidná dehálažžan ahte sámi perspektiiva gozihuvvo maiddái ovdaskuvlaoahpaheaddjioahpu nationála rámmaplánas. Danne lea Sámediggi evttohan ahte dán lávdegottis galggašii okta ovddasteaddji Sámedikkis. Ođđajagimánus 2011 galgá Sámediggi konsulteret Máhttodepartemeanttain ovddasteaddji nammadeami ja mandáhta birra.

Máhttodepartemeanttain leat čađahuvvon konsultašuvnnat prográmma- ja fágaplánaid nationála njuolggadusaid birra ođđa oahpaheaddjioahpus ja ovdal go 1.–7. ceahki ja 5.–10. ceahki vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpu rámmaplána láhkaásahus dohkkehuvvo ja sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpu rámmaplána láhkaásahus dohkkehuvvo. Njuolggadusat galget báidnit ásahusaid prográmma- ja fágaplánaid. Sámediggi ja Máhttodepartemeanta leat konsultašuvnnaid bokte soahpan sámi sisdoalu ođđa vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpuide. Earret eará galget buot studeanttat nationála vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpus oahppat sámiid birra álgoálbmogin. Dál lea dušše Sámi allaskuvllas sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahppu. Dat geatnegahttá universitehtaid ja allaskuvllaid miehtá riikka fátmmastit iežaset oahpahusplánaide dieđuid sámiid ja sámiid dili birra. Sámediggi lea duhtavaš dáiguin bohtosiiguin.

Sámediggi evttohii sámi ovddasteaddji oahpaheaddjioahpu ođastanálggaheami čuovusjovkui. Máhttodepartemeanta dieđihii maŋŋel ahte sámi ovddasteaddji galgá dušše váldot mielde joavkku bargui go galget meannudit sámi áššiid. Sámediggi celkkii departementii ahte sámi ovddasteaddji galgá leat dievaslaš miellahttu čuovusjoavkkus. Miellahttu ferte nammaduvvot seamma ládje go eará miellahtut. Maŋŋel dan cealkámuša viiddiduvvui čuovusjoavku Sámedikki ovddasteaddjievttohasain.

1.2.8.3 Sámi dulkaoahppu

Sámedikkis lea leamaš čoahkkin Ođasmahttin- ja hálddahusdepartemeanttain (OHD) sámi dulkaoahpu ja sámi dulkkaid autorisašuvnna birra. Čoahkkimis ledje earret departemeantta ja sámediggeráđi maiddái Sámi allaskuvla, Bådåddjo allaskuvla, Davvi-Trøndelaga allaskuvla ja Oslo allaskuvla. Čoahkkimis ledje ovttaoaivilis ahte Sámi allaskuvla oažžu barggu čielggadit boahttevaš sámi dulka- ja jorgalanoahpu.

Dan botta go vuordit ahte ásahuvvo bistevaš sámi dulkaoahppu, de áigu Oslo allaskuvlla dulkaohppui váldit sisa ovtta davvisámegieljoavkku mii álgá oahpuin 2011:s, jus doarvái ohccit nákcejit guovttegielat sisaváldingeahččaleami.

1.2.8.4 Váikkuhangaskaoamit

1.2.8.4.1 Doarjja fágalaš gelbbolašvuođa bajideapmái

Doarjjaortnega mihttomearri

• Buoret gelbbolašvuohta oahpahusa birra sámegielas dahje sámi fágain vuođđooahpahusas, allaskuvllain ja universitehtain.

Bušeahtta 800 000 ru. Ii oktage ohcan boahtán sisa dán ortnegii. Sámediggi dievasčoahkkin sirddii ruđaid alit oahpu stipeanddaide.

1.2.8.4.2 Stipeanda alit ohppui

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Sámegielat fágaolbmuid rekrutteren iešguđetge fágasurggiid siskkobealde.

Bušeahtta: 2 350 000 ru

Geavahan: 2 443 500 ru

Galle ohcama oktiibuot: 200

Tabealla: Juogadeapmi oahpposuorggit, galle ohcama, juolludeamit ja ruvnno

1.2.9 Dutkan

1.2.9.1 Alit oahpu máhttoguovddáš

Máhttodepartemeanta pláne ásahit máhttoguovddáža alit oahpu várás, ja dat plánejuvvo biddjot Norgga Dutkanráđđái. Leat miehtan ahte Sámediggi galgá váldot searvái čuovvovaš osiin viidásit proseassas:

Sihkkarastin dihte ahte Máhttodepartemeantta bargoprográmma bures goziha sámi dimenšuvnna, de áigu Norgga Dutkanráđđi oažžut sadjái čoahkkima Sámedikkiin ja sámi dutkanbirrasiiguin mat doaimmahit oahppodutkama.

Guovddáža geavaheaddjiráđis galgá leat sámi ovddasteaddji

1.2.9.2 St.dieđáhus. nr. 30 (2008–2009) Klima for forskning (Klimáhtta dutkamii)

Mii leat čađahan konsultašuvnnaid ja boahtán ovttamielalašvuhtii ráđđehusa dutkandieđáhusa doaimmaid birra. Dieđáhusas boahtá ovdan ahte ráđđehus áigu nammadit lávdegotti mii galgá čielggadit sámi dutkama ja álgoálbmotdutkama ovdánandovdomearkkaid, dárbbuid ja mihttomeriid, das maiddái strategalaš ovttasbarggu, ásahus- ja fierpmádathuksema rámmaid. Dát lea njuolgačuovvoleapmi sámediggeráđi ásahusdieđáhusa vuoruhuvvon doaimmain.

Lávdegoddi buktá čielggadeami ovdal 31.12.2011.

1.2.9.3 Regiovnnalaš dutkanfoanda

Konsultašuvnnaid vuođul Máhttodepartemeanttain lea Sámediggi nammadan lahtu ja várrelahtu Gaska-Norgga foandaregiovdnii ja Davvi-Norgga foandaregiovdnii.

1.3 Giella

Sámegiela suodjaleapmi ja ovddideapmi lea deaŧalaš sámi kultuvrra boahtteáigái. Danne lea Sámedikkis váldomihttomearrin buktit oidnosii ja nannet sámegiela geavaheami. Dálá giellaarenaid ferte bisuhit ja ovddidit, ja ferte láhčit diliid nu ahte ásahuvvojit ođđa arenat. Guovlluin gos sámegiella lea rašis dilis, ferte bargat giela ealáskahttimiin. Ja guovlluin gos sámegiella lea beaivválaš giella, ferte giela ovddidit ja nannet.

Sámedikkis leat iešguđetlágan barggut dáid mihttomeriid ollášuhttimis. Mii ovttasbargat ráđđehusain sámegielaid doaibmaplána čuovvolemiin, ja mii rávvet ja bagadallat sámegiel tearpmaid ja báikenamaid birra. Oažžun dihte tearbmabarggu njuovžileabbo lea Sámediggi ovddidan ovttasbargovugiid Sámi giellalávdegottiin. Dasto juolludit guovttegielalašvuođadoarjaga suohkaniidda ja fylkasuohkaniidda, doarjaga sámi giellaguovddážiidda ja giellaprošeavttaide sihke siskkobealde ja olggobealde sámegiela hálddašanguovllu.

1.3.1 Sámedikki giellastivra

Sámediggeráđđi lea nammadan Sámedikki giellastivrra. Sámediggeráđđi lea mearridan ahte giellastivrra doaibma galgá evaluerejuvvot vai oaidnit dárbbaha go rievdadit maide. Danne lea giellastivra nammaduvvon dušše guovtti jahkái, 2010 ja 2011. Seammás lea Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) čielggadeame galgá go ásahit davviriikkalaš giellafágalaš guovddáža. Dát čielggadeapmi galgá gárvánit 2011:s. Čielggadeami boađus govvida de makkár davviriikkalaš giellaovttasbargu šaddá boahtteáiggis.

Sámedikki giellastivrras leat vihtta lahtu, sihke davvi-, julev- ja lullisámi guovllus. Daid searvvis leat golmmas mielde Sámi giellalávdegottis, okta juohke giellajoavkkus.

Sámedikki giellastivrras leat leamaš guokte stivračoahkkima 2010:s, ja leat meannudan guhtta ášši. Giellastivra lei oahppomátkkis Anáris, gos besse gullat mot suomabeale Sámis leat bargan anársámegiela ovddidemiin. Giellastivra lea addán fágalaš ráđiid ođđa gielladieđáhusa birra ja guovttegielalašvuođadoarjaga juolludaneavttuid ektui.

1.3.2 Sámegielaid doaibmaplána čuovvoleapmi

Sámediggái juolluduvvui 3,5 miljon ruvnno Ráđđehusa sámegielaid doaibmaplána čuovvoleapmái. Dat ruhta juhkkojuvvui bušeahtas alit oahpu stipeanddaide, giellaprošeavttaide, sámi almmuhusaide, Sámi lohkanguovddážii ja sámi oahpponeavvoportála ovddidanprošektii. Sámi oahpponeavvoportála oaččui stuorámus oasi, 1 500 000 ru.

Sámediggi lea vuoruhan oahpponeavvuid maŋŋel sámi oahpponeavvuid evaluerema 2007:s. Evalueren čájehii ahte váilot olu oahpponeavvut, ja maiddái ahte lei beare heajos diehtojuohkin oahpponeavvuid birra. Danne oaččui oahpponeavvoportála prošeakta stuorámus oasi ruđain. Okta mihttu portálain lea ahte buot sámi oahpponeavvut galget gávdnot doppe.

Doaibmaplána čuovvolettiin lea Sámedikkis leamaš lagas gulahallan Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanttain (OHD), mas lea doaibmaplána koordinerenovddasvástádus. Leat maiddái leamaš čoahkkimat eará departemeanttaiguin ja direktoráhtaiguin. Viidáseappot lea Sámediggi veahkkin bargan diehtojuohkimiin ja gulahallan doaibmaplána čuovvoleami birra geavaheddjiiguin. Earret eará lea Sámediggi oassálastán ovttas OHD:in miniseminárii maid Aajege, Sámi giellaguovddáš Rørosas, lágidii.

1.3.3 Bargu sámegielain

1.3.3.1 Elgå skuvla

Sámediggeráđđi juolludii 500 000 ru doarjaga giellabargguid, tearbmaovddideami ja boahttevaš oahpponeavvoráhkadeami goluid gokčamii Elgå skuvllas. Dat galgá sihkkarastit ahte oahppit geat ledje mielde ealáskahttinprošeavttas Elgå skuvllas besset čađahit olles skuvlla lullisámegielain vuosttašgiellan.

1.3.3.2 Sámi čállindárkkistanreaidu – Divvun

Divvunreaidu mas lea lullisámi čállindárkkisteaddji, almmuhuvvui 2010:s. Divvun lea čoahkki mas leat korrektuvrareaiddut sámegillii, ja reaidduin lea stávendárkkisteapmi ja automáhtalaš sátnejuohkin. Dat leat dábáleamos čállinveahkkereaiddut buot golmma sámegillii.

Divvun-reaidu lullisámegillii lea čoahkki mas leat áibbas ođđa veahkkeneavvut lullisápmelaččaide, ja lea oassin áŋgiruššamis ovdánahttit lullisámegiela. Korrektuvrareaiddu vuođu sáhttá ja galgá geavahuvvot ođđasit eará oktavuođain ovdánahttit ođđa veahkkeneavvuid. Davvisámegielas gávdno juo dárkilis automáhtalaš teakstaanalyseren, giellaoahppoprográmma ja elektrovnnalaš sátnegirjjit mat atnet dan seamma giellateknologiija. Gávdnojit maiddái veahkkeneavvut jorgaleddjiide. Vuođđoresurssat mat gávdnojit Divvun-reaiddus, sáhttet maid adnot ráhkadit seammalágan reaiddu lullisámegiela várás.

Divvun I ja II leat dássážii doaibman prošeaktan. 2011 rájes oažžu Divvun bistevaš ruhtadeami Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanttas (OHD), ja galgá gullat Romssa universitehtii.

Divvun-reaiddu leat nuvttá dáppe: www.divvun.no.

1.3.3.3 Sámegiela geavaheami kárten – giellaiskkadeapmi

Girjjážis Sámi logut muitalit 2 – kommenterejuvvon statistihkka 2009, deattuhuvvo ahte ii gávdno statistihkka mii čájeha galle bearraša ja ovttaskas olbmo geavahit sámegiela beaivválašgiellan, dahje gallis máhttet giela. Go dakkár statistihkka váilo, de lea váttis hábmet rivttes giellapolitihka.

Máhtolašvuođaovddideami vuođul ja dutkama vuođul ovtta dahje eanet sámegielaid geavaheami birra, sáhttá buorebut plánet sámegielaid áŋgiruššama sihke báikkálaš ja servodatlaš dárbbu mielde. Danne áigu Sámediggi ovttas Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanttain (OHD) ja Máhttodepartemeanttain viidát kártet sámegiela geavaheami. Giellaiskkadeami mihttomearri lea earret eará oaidnit galles hupmet daid iešguđetge sámegielaid ja makkár stáhtus gielas lea ovttaskas geavaheaddjis. Iskkadeapmi geavaha sihke kvantitatiiva ja kvalitatiiva metoda. Iskkadanbargu lea álggahuvvon. Iskkadeapmi galgá loahpahuvvot ovdal 2011 loahpa.

1.3.3.4 Davviriikkalaš giellaovttasbargu

Sámediggi lea Sámi parlamentáralaš ráđi bokte álggahan oktasaš davviriikkalaš giellaovttasbarggu mas ulbmil lea ásahit davviriikkalaš sámi giellaguovddáža. Suoma sámedikkis lea ovddasvástádus čađahit ovdaprošeavtta mii galgá hábmet vuođu ásaheapmái. Ovdaprošeakta lea ožžon Interreg-ruhtadeami buot golmma riikkas, ja galgá leat čađahuvvon ovdal suoidnemánu 2011.

1.3.3.5 Nuortalašgielat

Sámediggi lea buktán cealkámuša nuortasámegielaid seailluheami birra bargoplána bargui mii čuovvu Oktasaššiehtadusa maid norgga ja ruošša olgoriikadepartemeanttat vuolláičálle skábmamánu 2010. Bargoplánii evttohuvvojit doaimmat nugo ásahit ja ovddidit oktasaš arenaid álgoálbmot kultuvrii, «Program for kultursamarbeidet mellom Kultur- og Kirkedepartement i Kongeriket Norge og Kulturministeriet i Den Russiske Føderasjon for perioden 2010–2012» vuođul. Oktasašjulggaštusa bargoplánain leat bargame dál ja dat galgá gárvvistuvvot oanehis áiggis. Dat galgá vuosttaš vuorus doaibmat 2011:s ja 2012:s.

1.3.3.6 Sámegielat deaivvadanbáikkit sámi mánáide ja nuoraide

Sámediggi, Mánáid-, dásseárvo- ja searvadahttindepartemeanta (MDD) ja Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanta (OHD) leat ásahan ovttasbarggu sámegielat deaivvadanbáikkiid birra sámi mánáide ja nuoraide. Fáttá birra galgá dollot konferánsa 2011:s.

1.3.3.7 Sámi nuoraid neahttabáikki boahttevaš organiseren

Sámediggi, Sámedikki nuoraidpolitihkalaš lávdegoddi, Mánáid-, dásseárvo- ja searvadahttindeparteameanta (MDD) ja Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanta (OHD) leat lágidan miniseminára sámi nuoraid neahttabáikki boahttevaš organiserema birra. Sámi nuoraidorganisašuvnnat ledje bovdejuvvon seminárii ja galget leat fárus viidásit proseassas dakkár neahttabáikki ásaheamis.

1.3.4 Lohkan- ja čállinveahkki

• Sámedikkis lea leamaš čoahkkin Finnmárkku fylkasuohkana seniorráđiin ja digaštallan áigeguovdilis čuolmmaid main Finnmárkku boarrásat beroštit. Lea maiddái doallan čoahkkima penšunistaservviiguin ja oahppováilliid servviiguin Finnmárkkus lohkan- ja čállinveahki birra sámegielat boarrásiidda. Čoahkkimat leat oassin Sámedikki barggus čalmmustahttit ahte sámi boarrásat leat dehálaš resursan servodahkii. Cealkámušat ja oktavuođaásaheapmi lea dehálaš viidásit bargui Sámedikki boarrásiidpolitihka hábmemis.

Sámediggi lea leamaš álggaheaddji čoahkkimis sámegiela hálddašanguovllu suohkaniiguin Finnmárkkus, suohkaniid boarrásiidráđiiguin ja Uskav ja Oahppováilliid servviiguin boarrásiid doaibmabijuid birra lohkan- ja čállinveahki ektui. Sámediggi háliida ovttasbarggu sámegiela hálddašanguovllu viđa suohkaniiguin Finnmárkkus lohkan- ja čállinveahki birra sámi boarrásiidda.

1.3.5 Tearbmabargu

Sámediggi addá beaivválaččat rávvagiid sihke siskkáldasat Sámedikkis ja earáide sámegiela sániid, tearpmaid, ásahusnamaid ja namahusaid geavaheamis.

Sámediggi lea ásaheame ođđa ja buoret sátne- ja tearbmabáŋkku. Dat galgá šaddat álkibut, viidábut ja miellagiddevaččabut ohcanreaidu buohkaide geat barget sámegielain.

Sámediggi lea ovdánahttán ovttasbargohámiid Sámi giellalávdegottiin buoridan dihte tearbmabarggu čađaheami. Sámi giellalávdegoddi lea organiserejuvvon Sámi parlamentáralaš ráđđái. Lávdegotti davviriikkalaš tearbmajoavkkut dohkkehit tearbmalisttuid maid Sámediggi lea ráhkadan.

Sámediggi lea čohkken buot tearbmalisttuid mat leat ráhkaduvvon. Eanaš listtut gávdnojit dušše davvisámegillii ja berreše jorgaluvvot julev- ja lullisámegillii. Muhto lea váttis gávdnat jorgaleddjiid dain sámegielguovlluin, go doppe gávdnojit unnán giellabargit.

Sámediggeráđđi lea geargan jorgaleames terminologiijalisttu Riikaantikvára ohcanprográmmas kulturmuittuid ohcamis, Askeladden dárogielas sámegillii. Dat mii dál lea vel báhcán ovdal go lea gárvvis, lea dohkkeheapmi davviriikkalaš tearbmajoavkkus. Sámediggi sávvá ahte dát ohcanprográmma áiggi mielde almmuhuvvošii maiddái julev- ja lullisámegillii, go dat livččii nannet vejolašvuođa geavahit min iežamet giela ođđa arenain.

Sámediggi lea čađahan prošeavtta lullisámi servodatfágatearpmaid čohkkemiin mat leat ráhkaduvvon vuođđoskuvlla 5.–7. luohká oahpponeavvuid vuođul

Sámediggi lea maiddái čađahan prošeavtta davvisámegiela luonddufága tearbmalisttu ráhkademiin. Girjji»Arctic climate impact assessment» jorgaleapmi lea leamaš vuođđodokumeanta dán barggus.

Sámediggi lea jorgalan buot departemeanttaid namaid davvi- ja lullisámegillii, ja lea álggahan barggu jorgalahttit daid julevsámegillii.

1.3.6 Sámi báikenamat

Sámediggi lea rávven sámi báikenamaid geavaheami birra journalisttaide, gielddaide ja earáide geat barget sámi báikenamaiguin. Leat addán dieđuid mearrádusaid birra mot galgá čállit almmolaš čujuhusaid, čoahkkebáikkiid, gilážiid, gielddalaš geainnuid, gáhtaid ja sullasaččaid namaid.

Sámediggi lea 2010:s earret eará rávven álbmotmehciid Rago ja Rohkunbori sámi namaid birra, ja suodjeguovlluid Njemenjáiku (Kvænangsbotn) ja Návetvuopmi (Navitdalen) sámi namaid birra.

Stáhta kártadoaimmahat lea 2010:s ovttas GeoForumiin lágidan fylkkaid mielde kurssaid suohkaniidda matrikkel- ja báikenammalága birra. Sámedikkis lea leamaš sátnevuorru sámi báikenamaid birra dáin kurssain Nordlánddas, Romssas ja Finnmárkkus.

Sámediggi lea ovttas Stáhta kártadoaimmahagain lágidan kurssa Stáhta kártadoaimmahaga kártaprográmma SSRsak geavaheami birra sámi giellaguovddážiidda ja earáide geat leat bargame báikenammaprošeavttaiguin. Dat lea oassi barggus oččodit eanet sámi báikenamaid almmolaš kárttaide.

Sámediggi oassálasttii lávdedigaštallamis Deanu gieldda sámi báikenamaid birra giđđat 2010.

Sámediggi lei 2010 ovttasráđičoahkkimis Stáhta kártadoaimmahaga ja Norgga giellaráđi báikenammabálvalusa gaskkas Kristiansandas čakčamánus. Doppe digaštalle čuolmmaid báikenamaid mearrádusaid ektui Norggas, ja gulahallama Stáhta kártadoaimmahaga ja báikenammabálvalusa gaskkas.

Snåasa suohkan oaččui Gonagasa stáhtaráđi bokte dohkkehuvvot sámi nama suohkanii. Suohkana namma lea dál Snåsa kommune/ Snåasen tjielte. Sámediggi lea buktán rávvagiid dán sámi nammii. Hábmera suohkan lea sádden sisa ohcama departementii oažžut dohkkehuvvot sámi nama suohkanii. Sámediggi lea dán áššis maid rávven nama hárrái. Sámediggi lea maiddái jearran Divttasvuona suohkanis leat go plánat ohcat sin sámi nama dohkkehuvvot Gonagasas stáhtaráđis.

Sámediggi oassálasttii riikkaidgaskasaš konferánsii álgoálbmotnamaid birra, ICIPN 2010, maid Sámi allaskuvla lágidii. Doppe digaštalle áššiid earenoamážit álgoálbmotguovlluid báikenamaid birra miehtá máilmmi.

1.3.7 Guovttegielalašvuođa doarjagat suohkaniidda

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Sámegiela hálddašanguovllu álbmot galgá oažžut bálvalusaid sámegillii, sihke čálalaččat ja njálmmálaččat.

• Suohkanat aktiivvalaččat mielde sámegiela ovddidanbarggus

Sámediggi čađahii 2009:s evaluerema sámegiela hálddašanguovllu suohkaniid ja fylkasuohkaniid guovttegielalašvuođadoarjaga geavaheami birra. Dan evaluerema vuođul ráhkadii Sámediggi ođđa juolludaneavttuid evttohusa guovttegielalašvuođadoarjagii. Evttohus ođđa meroštallannjuolggadusaide ja juolludaneavttuide lei gulaskuddamis čakčat 2010. Ođđa juolludaneavttuid hábmenproseassa oktavuođas lágidii Sámediggi seminára gos suohkanat ja fylkasuohkanat besse buktit oaiviliid ođđa juolludaneavttuid evttohussii. Dat cealkámušat galget meannuduvvot sámediggeráđis ođđajagimánus ja ođđa juolludaneavttut galget dohkkehuvvot Sámedikki dievasčoahkkimis njukčamánus 2011.

2010 bušeahtas lei 40 671 000 ru várrejuvvon suohkaniid guovttegielalašvuhtii. Sámegiela hálddašanguvlui gullet 31.12.2010:s ovcci suohkana.

Suohkanat galget ovdal 1.8.2011 raporteret 2010 doarjaga geavaheami birra.

2009 ovddas raporterejit suohkanat ahte guovttegielalašvuođaruhta lea geavahuvvon earret eará bálvalussii, bargiid oahpahussii, jorgaleapmái, galbemii ja sámegiela visuálalaš čalmmusteapmái. Sámediggi oaidná suohkaniid ja fylkasuohkaniid raporttain ahte hálddašansuohkaniin ja fylkasuohkaniin leat iešguđetlágan hástalusat ja čuolmmat. Suohkaniin leat iešguđetlágan dárbbut ja geavahit ruđaid iešguđet ládje. Muhtun suohkanat geavahit olu ruđa bálvalit álbmoga sámegillii. Seammás lea eará suohkaniin dárbu buoridit álbmoga ja bargiid sámegielgelbbolašvuođa jus galggaš leat jearru sámegielbálvalussii.

Sámediggi doalai 2010:s čoahkkimiid muhtun suohkaniiguin sámegiela hálddašanguovllus. Sámediggi lea maiddái doallan čoahkkimiid suohkaniiguin mat leat bivdán oažžut eanet dieđuid das ahte makkár váikkuhusat leat go searvá sámegiela hálddašanguvlui.

1.3.8 Guovttegielalašvuođa doarjagat fylkasuohkaniidda

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Almmolašvuohta galgá bálvalit sámegiela hálddašanguovllu sámi álbmoga sámegillii čálalaččat ja njálmmálaččat.

• 2010 bušeahtas lei 5 100 000 ru várrejuvvon guovttegielalašvuhtii dan 4 fylkasuohkanii gos leat suohkanat sámegiela hálddašanguovllus.

2009 ovddas raporterejit fylkasuohkanat ahte guovttegielalašvuođaruhta lea geavahuvvon earret eará bálvalussii, jorgaleapmái, galbemii ja sámegiela visuálalaš čalmmusteapmái. Sámediggi oaidná suohkaniid ja fylkasuohkaniid raporttain ahte hálddašansuohkaniin ja fylkasuohkaniin leat iešguđetlágan hástalusat ja čuolmmat.

1.3.9 Sámi giellaguovddážat

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Sámegiella gullo ja oidno giellaguovddážiid doaibmaguovllus

2010 bušeahtas lei 5 500 000 ru várrejuvvon dan 10 sámi giellaguovddážii. Sámediggi juolludii doaibmadoarjaga daidda giellaguovddážiidda 2010:s.

Sámediggi doalai 2010:s čoahkkimiid máŋggain giellabirrasiin mat háliidedje eanet dieđuid giellaguovddážiid ásaheami birra, ja Sámediggi searvá jahkásaš giellaguovddášdeaivvademiide. Sámedikkis lea leamaš álgočoahkkimat Aajege sámi giellaguovddážiin Rørosas foruma/fierpmádaga ásaheami birra lullisámi giellabargui. Sámedikki mielas lea hui buorre go Aajege lea vuolggahan dan ja oaidná hui dehálažžan ahte ásahuvvojit eanet arenat gos lullisámegiella geavahuvvo, ovddiduvvo ja nannejuvvo. Sámediggi áigu ain viidásit gulahallat giellaguovddážiin dakkár ásaheami hárrái.

Giellaguovddážat galget ovdal 1.8.2011 raporteret 2010 doarjaga geavaheami birra.

2009 ovddas raporterejit giellaguovddážat ahte sii barget sámegiela ovddidemiin ja nannemiin Sámedikki doarjaga mihttomeari mielde.

Sámediggi oaidná rapporttain ahte giellaguovddážiin leat iešguđetlágan hástalusat ja čuolmmat. Giellaguovddážiin leat sierralágan dárbbut ja geavahit doarjaga iešguđet ládje. Guovddážat barget mihttomeriid guvlui ja sis leat iešguđetlágan doaimmat mat deattuhit sihke sámegiela oahppama ja geavaheami. Seammás leat guovllut gos guovddážat fertejit vuoruhit giela ealáskahttima ja movttiidahttit álbmoga oahppat giela.

1.3.10 Giellaprošeavttat

2010:s lei várrejuvvon 2 450 000 ru giellaprošeavttaide sámegiela hálddašanguovllus, ja 4 160 000 giellaprošeavttaide olggobealde hálddašanguovllu.

Oktiibuot dagahii dat 52 ohcama gos ohccojuvvui 13 697 744 ru ovddas. 41 ohcci ožžo prošeaktadoarjaga oktiibuot 6 698 500 ovddas.

1.4 Kultuvra

Sámedikki váldomihttomearrin sámi kultuvrra ektui lea oažžut ealli ja juohkelágan sámi dáidda- ja kultureallima. Go leat ealli ja árjjalaš sámi deaivvadansajit, kulturásahusat ja museat de dat váikkuha ealli báikegottiid bisuheami gos olbmot háliidit ássat. Mii háliidit ahte sámi kultuvra adnojuvvo árvvus báikegottiin. Mii oaidnit ahte lea deaŧalaš go lea rikkis sámi dáidda- ja kulturdoaimmat, valáštallandoaimmat, kulturdoaimmat mánáide ja nuoraide ja buorre bibliotehkafálaldat.

Olahan dihte dáid mihttomeriid, de bargat mii ovttas ollu aktevrraiguin nugo sámi organisašuvnnaiguin, ásahusaiguin, guovddáš eiseválddiiguin ja ovttaskas olbmuiguin. Mii addit doarjaga sámi museaid, kulturorganisašuvnnaid, girjebussiid doibmii, govvasárggusráidduide, girjjálašvuhtii, musihkkii, mánáide ja nuoraide ja sámi dáiddáriidda.

1.4.1 Ovttasbargu sierra aktevrraiguin

Sámediggi dárbbaša gulahallat guovddáš ja báikkálaš eiseválddiiguin ja eará aktevrraiguin barggadettiin sámi kultuvrra suodjalemiin ja nannemiin.

Sámedikkis leat juohke jahkebealis hálddahuslaš gulahallančoahkkimat Kulturdepartemeanttain, goas bušeahtta ja eará áigeguovdilis áššit guorahallojuvvojit. Ovdamearkan áššiin mat leat guorahallojuvvon 2010:s leat speallanruđat, sámi mediafálaldat, sámi filmmat, ABM-ovddideami ođđasis organiseren, huksenáššit ja davviguovlluid kulturovttasbarggu doaibmaplána.

Sámediggi doallá jeavddalaččat gulahallančoahkkimiid sámi kulturásahusaiguin ja -organisašuvnnaiguin mat ožžot doarjaga Sámedikki bušeahtas. Čoahkkimiin lea gaskaneas dieđuid juohkin ja fágalaš guorahallamat.

1.4.2 Sámi kulturviesut ja kulturgaskkustanásahusat

Sámedikkis lávejit leat čoahkkimat jeavddalaččat sámi kulturásahusaiguin gos guorahallat áššiid mat gusket ásahusdieđáhusa čuovvoleapmái ja eará áigeguovdilis áššit. Sámi kulturviesut leat deaŧalaččat sámi kultureallima oainnusmahttimii ja doibmet sámi kultuvrra ovddidanarenan.

Sámedikkis lea leamaš čoahkkin Várdobáiki sámi guovddážiin mas fáddán lei ásahusdieđáhusa čuovvoleapmi. Ásahusdieđáhusas evttohuvvo ahte máŋga ásahusa oččošedje oktasaš doaibmaorganisašuvnna Várdobáikki oktavuhtii. Várdobáiki dovddahii ahte dorjot evttohusaid mat leat ásahusdieđáhusas. Gállogieddi lea biddjojuvvon Várdobáikkiin oktii 01.01.10. Álgga lea váldojuvvon das ahte Várdobáiki ođđasis organiserejuvvošii priváhta oasussearvvis searvin mas váldoáššis lea almmolaš eaiggát. Dasto lea váldojuvvon álgga ovttasbargui Márkomeanu ja Beaiveálggu ja Várdobáikki gaskka hálddahuslaš doaimmaid ektui.

Sámedikkis lea leamaš čoahkkin Sijti Jarngein. Čoahkkimis ovddidii stivra ođđa njuolggadusevttohusa vuođđudussii. Ođđa njuolggadusain oainnusmahttojuvvo eanet oktavuohta vuođđudusa ja almmolaš rolla gaskka juolludeaddji eiseváldin. Sihke Sámediggái ja Norlándda fylkkagildii šaddá stivrasadji ođđa njuolggadusevttohusa mielde.

Sámediggi lea deaivvadan guvttiin servviin, Álttá Siida OS ja Álttá Sámi giellaguovddáš OS. Sámediggi válddii čoahkkima čuovvolan dihte juolludusa maid dát guokte searvvi leaba ožžon, geahčadan dihte ahte livččii go vejolašvuohta náitit oktii servviid. Searvvit čilgejedje ahte leat doallan oktasaš čoahkkimiid, gos leat ságastallan ovttastahttima birra ja nannešii go dat servviid, ja sii čilgejedje doaimmaideaset birra. Sii eai leat konkluderen movtge vel, muhto sii háliidat nannet servviid báikkálaš fakkiin. Sámediggeráđđi deattuhii ahte ásahusdieđáhus bidjá muhtun čanastagaid, muhto deaŧaleamos lea dat ahte gávdnet dakkár organisašuvdnahámi mii lea ulbmillaš goappašagaide.

Dál leat čađahuvvomin konsultašuvnnat Sámedikki ja Kulturdepartemeantta gaskka viessoláigoruhtadeami birra. Sámediggi lea leamaš Sámediggeráđi sámi ásahusdieđáhusas positiiva viessoláigoruhtadeapmái ruhtadanortnegin, dainna eavttuin ahte ásahuvvojit duohta konsultašuvnnat. Sámedikkis leat vuordámušat ahte konsultašuvnnat viessoláigoruhtadeamis čilgešedje rollaid ja ovddasvástádusa Sámedikki ja departemeantta gaskka.

Sámedikkis lea beroštupmi go guoská viessoláigoruhtadeapmái ruhtadanortnegin sámi ásahusvisttiid várás ahte Sámedikki iežas vuoruheamit ođđa sámi ásahusvisttiid duohtandahkamis čuovvoluvvojit, Sámedikkiin konsulterejuvvo sisdoalu, viidodaga ja ekonomalaš rámmaid birra, ovttaskas prošeavtta ektui maŋŋá go lagat dárboárvvoštallan ja huksenprográmma leat dahkkojuvvon, ja ahte ođđa ásahusvisttiid duohtan dahkan dáhpáhuvvá Sámedikki vuoruhanlistta mielde ja einnostahtti rámmaid siskkobealde.

Sámedikki doarjja kulturásahusaide buvttiha ollu bargosajiid sámi guovlluide. Dat leat bargosajit mat dárbbašit alla gelbbolašvuođa. Kulturvuđot ealáhusat leat dávjá báikkálaččat ja leat deaŧalaččat báikkálaš ja regionála ovddideapmái. Sámedikki doarjjaortnegat leat deaŧalaččat dan dáfus ahte ekonomalaččat lea vejolaš bargat sámi kultuvrrain. Sámedikki doarjja kulturásahusaide váikkuha maiddái stuorát dihtomielalašvuođa sámi kultuvrra suodjaleami, ovddideami ja gaskkusteami ektui. Almmolaš váikkuhangaskaoamit mat dorjot sámi kulturbarggu leat mielde dohkkeheamen sámi kultuvrra ovddideami ja movttidahttimin bargat kultuvrrain.

1.4.2.1 Doarjja sámi kulturviesuide ja kulturgaskkustanásahusaide

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Sámi kulturviesut mat oainnusmahttet sámi kultureallima ja doibmet sámi kultuvrra ovddidanarenan

Jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 9 238 000 ru 14 sámi kulturvissui. Dat sámi kulturviesut mat ožžot juolludusaid Sámedikki bušeahtas leat Norgga beale gielddain Sámis ja Oslos.

Kulturviesut galge maŋimustá 01.08.10 raporteret jagi 2009 doarjaga geavaheami birra. Sámediggi lea 2010:s vásihan ahte muhtun sámi kulturviesut eai raportere daid áigemeriid sisa mat leat biddjojuvvon bušeahtas. Leat biddjojuvvon čavgadet gáibádusat buohkaide mat ožžot njuolga doarjaga Sámedikki bušeahtas, dan ektui ahte deavdit eavttuid mat leat bušeahtas.

Jagis 2010 raporterejit sámi kulturviesut ahte dat leat deaŧalaččat sámi kultureallima oainnusmahttimis ja ahte doibmet sámi kultuvrra ovddidanarenan.

1.4.3 Sámi festiválat

Sámi festiválat leat deaŧalaččat sámi- ja álgoálbmotkultuvrra oainnusmahttimis, gaskkusteamis ja ovddideamis. Sámedikkis leat jeavddalaččat čoahkkimat sámi festiválaiguin čilgen ja ságaškuššan dihte nubbi nubbái áigeguovdilis áššiid birra. Sámedikkis lea leamaš čoahkkin Márkomeanuin. Dán čoahkkimis dovddahii Márkomeannu ahte lea positiivvalaš daid doaibmabijuide mat ásahusdieđáhusas gusket sidjiide. Sii deattuhedje maiddái man deaŧalaš livččii oažžut buvttadeaddjivirggi festivála váras.

Sámedikkis lea leamaš čoahkkin Riddu Riđđu festiválain. Čoahkkima ulbmilin lei oažžut dieđuid Riddu Riđđu boahtteáiggi áŋgiruššamiid birra guovddášfestiválan. Sii muitaledje festivála historjjá, ja festivála mearkkašumi birra sámi kultuvrii ja eará álgoálbmogiid kultuvrraide sihke regionalalaččat ja riikkaidgaskasaččat. Sii muitaledje maiddái sin ekonomalaš stáhtusa birra ja man deaŧalaš livččii oažžut einnostanvejolaš ekonomalaš rámmaid.

Guovdageainnu musihkkafestivála áigu ohcat Kulturdepartemeanttas šaddat guovddášfestiválan. Go lea guovddášfestivála, de mearkkaša dat dan ahte stáhta, fylkkagielda ja isitgielda váikkuhit ovttas ekonomalaččat. Sámediggi maŋida gáibádusas mii guoská festivála ođđasis organiseremii sámi ásahusdieđáhusa ektui dassážiigo Guovdageainnu musihkkafestivála ohcan guovddášfestivála stáhtusa oažžumis lea čilgejuvvon.

1.4.3.1 Doarjja sámi festiválaide

Doarjjaortnega mihttomearri:

Sámi festiválat mat oainnusmahttet, gaskkustit ja ovddidit sámi kultuvrra ja álgoálbmotkultuvrra

Jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 2 951 000 ru sámi festiválaide. Sámi festiválat mat ožžot juolludusa Sámedikki bušeahtas leat Evenáši, Gáivuona ja Guovdageainnu suohkanat ja Kárášjoga gielda.

Festiválaid lágideaddjit galget maŋimustá 01.08.10 raporteret jagi 2009 doarjaga geavaheamis. Sámediggi lea 2010:s vásihan ahte muhtun sámi festiválat eai raportere daid áigemeriid sisa mat leat biddjojuvvon bušeahtas. Leat biddjojuvvon čavgadet gáibádusat buohkaide mat ožžot njuolga doarjaga Sámedikki bušeahtas, dan ektui ahte deavdit eavttuid mat leat bušeahtas

Jagi 2010 ektui raporterejit sámi festiválat ahte dat leat deaŧalaš deaivvadansajit mat sihke oainnusmahttet ja ovddidit sámi- ja álgoálbmogiid kultuvrra.

1.4.4 Sámi valáštallan

Sámediggi lea 2010:s laktán heargevuodjenlihtu, Sámi Heargevuodjin-Lihttu (SHL), njuolga doaibma- ja aktivitehtadoarjjaortnegii. Dat mearkkaša dan ahte leat golbma valáštallanorganisašuvnna mat ožžot njuolga doarjaga Sámedikkis. Lassin SHL:ii dat leat Sámiid valáštallanlihttu-Norga/Samenes idrettsforbund-Norge (SVL-N) ja Sámi spábbačiekčanlihttu/Samisk fotballforbund (SSL).

Sámediggi oažžu jahkásaččat speallanruđaid Kulturdepartemeanttas. Doarjaga ulbmilin lea doarjut sierra sámi valáštallandoaimmaid bisuheami ja viidáset ovddideami árbevirolaš sámi kultuvrra oassin. Doarjja galgá váldoáššis geavahuvvot doaimmaide mánáid ja nuoraid várás. Dán vuođul lea Sámediggi juogadan jagi 2010 speallanruđaid ollásit SVL-Norgii. SVL-Norga lea geavahan dáid ruđaid sámi valáštallama láhčima ovddideapmái mánáid ja nuoraid várás, ja lea erenoamážit deattuhan heargevuodjima ja njoarostallama ovdánahttima.

Sámediggi lea deattuhan lagaš gulahallama sámi valáštallanorganisašuvnnaiguin, ja maiddái eará aktevrraiguin mat organiserejit valáštallama báikkálaččat, regionála dahje nationála dásis.

Sámi nuorat bovdejuvvojit juohke nuppi jagi guossesearvin Arctic Winter Games (AWG) doaluide.

2010:s lágiduvvui AWG Grande Prairies Canádas, ja sámi delegašuvnnas ledje oktiibuot 34 aktiivvalaš valáštallan- ja kulturbargi sihke Norgga, Ruoŧa ja Suoma bealde Sámis. AWG guovddáš árvvut leat earret eará kultuvrra ja kulturáddejumi goziheapmi, ustitvuohta ja iežas ja earáid árvvus atnin. Dáid árvvuid besset nuorat vásihit searvama bokte valáštallan- ja kulturdoaluide ovttas eará riikka ja kultuvrraid nuoraiguin, ja dieinna lágiin ožžot deaŧalaš neastti boahtteáiggi servodathuksejeaddjin.

Oassin sámi nuoraid movttiidahttimis áŋgiruššat valáštallamiin, lea Sámediggi 2010:s juohkán guokte 50 000 ruvdnosaš stipeandda guovtti nuorra valáštallái. Jagi 2010 valáštallanstipeanda addojuvvui heargevuoddjái Elle Risten Sara ja friijavaláštallái Henning Holti.

1.4.4.1 Doarjja sámi valáštallamii

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Valáštallandoaimmat maid Sámiid valáštallanlihttu-Norga/Samenes idrettsforbund-Norge, Sámi Heargevuodjin-Lihttu/Saami Reendeer-Race Federation (SHL) ja Sámi spábbačiekčanlihttu /Samisk fotballforbund (SSL lágidit doibmet fysálaš doaimmaid arenan ja doalahit oktavuođa sámi mánáid ja nuoraid gaskka, ja leat mielde hábmemin identitehta

2010:s lea várrejuvvon 2 416 000 ru doaibma- ja aktivitehtadoarjjan sámi valáštallanorganisašuvnnaide Sámiid valáštallanlihttu-Norga/Samenes idrettsforbund-Norge (SVL-N), Sámi spábbačiekčanlihttu /Samisk fotballforbund (SSL) ja Sámi Heargevuodjin-lihttu/Saami Reindeer-Race Federation (SHL). Diesa lassin oaččui Sámediggi 600 000 ru speallanruđaid Kulturdepartemeanttas. Dát ruđat juolluduvvojedje ollásit Sámiid valáštallanlihttui-Norga/Samenes idrettsforbund-Norge (SVL-N).

SVL-N, SSL ja SHL galget maŋimustá 01.08.11 raporteret 2010 doaibma- ja aktivitehtadoarjaga geavaheami birra. SVL-N galgá maŋimustá 20.01.11 raporteret jagi 2010 speallanruđaid geavaheami birra.

Jagis 2009 raporterejit sámi valáštallanorganisašuvnnat ahte sii fállet identitehta hábmejeaddji astoáigefálaldaga ollu sámi guovlluin, erenoamážit nuorra sápmelaččaide. Valáštallanorganisašuvnnat deattuhit dasto ahte sámi valáštallan lea deaŧalaš kulturgaskkusteaddji riikarájáid rastá.

1.4.5 Sámi teáhterat

Sámi teáhterat leat deaŧalaš arenat kulturvásiheapmái ja kulturgaskkusteapmái, ja sámegiela geavaheapmái ja oainnusmahttimii. Sámediggi válddii 01.07.10 badjelasas Beaivváš Sámi Našunálateáhtera eaiggátoasi (ossosiid) Kulturdepartemeanttas. Teáhteris lea leamaš ollu jagiid negatiivvalaš bušeahttaovdáneapmi go buohtastahttá eará nationála ja regionála teáhteriiguin. Beaivváš lea guhkká bargan oažžut sierra teáhtervistti Guovdageidnui. Sámediggeráđis leat leamaš máŋga čoahkkima teáhtera mihttomeriid olahanbarggu ektui. Sámedikkis leat konsultašuvnnat Kulturdepartemeanttain viessoláigoruhtadeami birra. Sámediggi ii leat sáhttán dáhkidit ođđa vistti Beaivváš Sámi našunalateáhterii ovdal go eavttut dán ortnega várás leat sohppojuvvon.

Sámediggi bovdii Beaivváš Sámi Našunálateáhtera čoahkkimii Kulturdepartemeantta stáhtačálliin

Jaffery Fjell:in ságaškuššan dihte teáhtera ekonomalaš dili ja hástalusaid birra, ja dárbbu birra oažžut ođđa teáhtervistti. Teáhter lea maiddái leamaš fáddán hálddahusdási čoahkkimiin Kulturdepartemeanttain.

Åarjelhsaemien Teatere mearridii jagi 2009 jahkečoahkkimis ođđasis organiseret almmolaš vuođđudussan jagis 2010. Sámediggeráđis lea leamaš čoahkkin stivrajođiheddjiin proseassa birra mii lea jođus.

1.4.5.1 Doarjja sámi teáhteriidda

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Ásahuvvon sámi teáhterat doibmet kulturvásihan- ja -gaskkustanarenan, ja sámegiela geavaheami ja oainnusmahttima arenan

Jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 17 197 000 ru sámi teáhteriidda. Teáhterat galget maŋimustá 01.08.10 raporteret jagi 2009 doarjaga geavaheami birra. Jagi 2010 ektui raporterejit sámi teáhterat ahte dat leat deaŧalaš kulturvásihan ja kulturgaskkustan arenat, ja sámegiela geavahan ja oainnusmahttima arenat.

1.4.6 Sámi publikašuvnnat

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Ollu sámi publikašuvnnas čálalaš arenan buot golmma sámi čállingiela várás

Jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 3 036 000 ru sámi publikašuvnnaide. 2010:s ožžo guokte ođđa publikašuvnna njuolga doarjaga Sámedikki bušeahtas, «Sámis» ja «Daerpies Dierie/Máttásámi girkobláđđi».

1.4.7 Girjebusset

Čakčamánus 2010 lei Sámedikkis čoahkkin sámi girjebussiiguin mat ožžot njuolga doarjaga Sámedikkis. Juohke girjebusse ovddasteaddji beasai muitalit iežaset girjebusse doaimma ja hástalusaid birra. Sámediggi muitalii Sámedikki bušeahttaproseassa birra.

1.4.7.1 Doarjja girjebussiide

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Bibliotehkafálaldat mii lea álkidit olámuttus sámi geavaheddjiid ja earáid várás

Jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 6 374 000 ru sámi girjebussiide.

1.4.8 Sámi girjebussiid investerendoarjja

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Sámi girjebussefálaldaga bisuheapmi ja viiddideapmi

Jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 2 000 000 ru sámi girjebussiide. Juolludus lei 2 000 000 ru. Ohcamat bohte 3 697 000 ru ovddas. Mátta-Trøndelága fylkkabibliotehkii juolluduvvui 1 760 000 ru ođđa girjebusse investeremii. Guovdageainnu suohkanii juolluduvvui 200 000 ru ođđa girjebusse investeremii.

1.4.9 Sámi museat

Sámi museat eai leat ožžon ekonomalaš ávkki museaođastusas nugo lei vurdojuvvon. Jagi 2010 stáhtabušeahtas ii lean sadji ekonomalaččat nannet sámi museaid. Dát duššástuhttá sakka museaid. Dán geažil leat Sámediggeráđis leamaš máŋga čoahkkima.

Sámedikki sámi museadoaimma oassečielggadusa čuovvoleapmi Davvi Norlánddas ja Romssas, lea Árranii Julevsáme guovdásj/Lulesamisk senter juolluduvvon 600 000 ru jagi 2010 reviderejuvvon bušeahtas museadoaimma ásaheapmái bihtánsámi guovllus. Várdobáiki sámi guovddážii lea maiddái jagi 2010 reviderejuvvon bušeahtas juolluduvvon 600 000 ru museadoaimma ásaheapmái Várdobáiki sámi guovddážis. Ája sámi guovddáš lea álggahan hukset iežas musea ja vuođđočájáhusa. Musea fárre sierra lanjaide 01.01.11 Davviálbmogiid guovddážis Olmmáivákkis.

Lea álggahuvvon proseassa dan ektui ahte Romssa ja Norlándda fylkkagielddat livčče mielde addimin doaibmaruđaid museaovttadagaide, nugo sámi museain lea Finnmárkkus, muhto almmá bohtosiid haga dán rádjai.

Vuođđudus Deanu ja Várjjaga museasiida lea ásahuvvon. Vuođđudus lea Várjjaga sámi musea, Deanu musea, Savio-musea ja Nuortasámi musea /Ä‘vv doaibmasearvi. Maŋimuš namuhuvvon museavistti rahpan ja vuođđočájáhus ii sáhte rahppojuvvot ovdal go áramusat geassit 2011. Dan geažil go vistti gárvvisteami oktavuođas šadde hástalusat, ja go vuođđočájáhusa golut ledje rehkenastojuvvon menddo unnin. Sámediggi lea juolludan vel 300 000 ru vuođđočájáhusa liigegoluide.

Statsbygg lea Sámedikki ávžžuhusa mielde plánegoahtán ođđa vistti sámi dáiddamuseai ja dárbbašlaččat divodit ja ođasmahttit Sámi Vuorká-Dávviriid dáláš rusttega.

Álttá-Guovdageainnu ášši lea guovddáš sámi historjjás. Dát ášši ii leat plánalaččat duođaštuvvon. RiddoDuottarMuseat lea álggahan ovdaprošeavtta duođaštanguovddáža ásaheamis.

Saemien Sijte lea álgán prošekteret ođđa museavistti Horjemtangenii Snoasas. Rehkenastojuvvo ahte visti lea gárvvis 2013:s. Saemien Sijtei šaddet hástalussan dat lassánan doaibmagolut eanet doaimmaid geažil.

Logahallanreaidu Primus lea museačoahkkádusaid hálddašanvuogádat mii meannuda sierra museaobjeavttaid seamma vuogádagas. Dán reaiddu geavahit ollu museat. Sámi museaide lea hástalussan dat go Primusis ii sáhte geavahit sámi čálamearkkaid. Sámediggi, ABM-utvikling ja KulturIT leat ásahan bargojoavkku mii galgá bargat dan ala ahte oažžut davvisámegiela čálamearkkaid doaibmat Primusis. RiddoDuottarMuseas lea ovddasvástádus prošeavtta geavatlaš ovdánahttimis.

Norgga Álbmotmusea ja Sámedikki gaskka lea álggahuvvon proseassa mii guoská vejolašvuođaide oažžut ruovttoluotta sámi museaávdnasiid ovtta dahje máŋgga sámi museai. Álggahuvvon proseassa duogážin lea álbmotmusea stivramearrádus mii guoská ruovttoluotta fievrrideapmái. Lea ásahuvvon bargojoavku mii galgá viidáseappot bargat áššečuolmmain. Joavkkus leat Sámedikki, Norgga Álbmotmusea ja Sámi museasearvvi ovddasteaddjit.

Sámediggi lea ovttasbargguin Finnmárkku fylkkagielddain ráhkadahttán dárboanalysa buot museaide mat leat Finnmárkkus. Raporttas čujuhuvvojit muhtun hástalusat ja dárbu sámi museain. Sámediggi áigu 2011:s ráhkadit sullasaš dárboanalysa eará sámi museaid várás. Ulbmilin lea oažžut geahčastaga dain dárbbuin ja hástalusain mat buot sámi museain leat. Sámediggi áigu geavahit dán vuođđoávdnasa viidáseappot museabarggus.

ABM-utvikling, arkiiva, bibliotehka ja museadirektoráhta galget biddjojuvvot Norgga kulturráđi vuollásažžan 01.01.11 rájes. Sámediggeráđđi lea bivdán čilgejumi das ahte movt sámi beroštumit gozihuvvojit dán ođđasis organiserema oktavuođas. Norgga kulturráđiin lea plánejuvvon čoahkkin ođđajagis 2011.

1.4.9.1 Doarjja museaide

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Sámi museat mat gozihit, hálddašit ja gaskkustit sámi kulturhistorjjá báikegottiin

Jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 21 279 000 ru sámi museaide.

Museat galget maŋimustá 01.08.10 raporteret jagi 2009 doarjaga birra. Sámediggi lea 2010:s

juolludan 21 279 000 ru sámi museaide. Sámi museat mat gullet dán ortnegii leat

RiddoDuottarMuseat, Deanu ja Várjjaga museasiida, Davviálbmogiid guovddáš, Várdobáiki musea, Árran julevsáme guovdasj ja Saemien Sijte. Sámi museat raporterejit váikkuhangaskaomiid geavaheami birra museabargui, muhto maiddái doaimmaide mat leat mielde doarjumin sámi báikegottiid surggiin nugo kultuvra, báikkálaš kulturhistorjjá duođašteapmi ja doaibmabijut mat leat mielde ovddideamen sámegiela. Dát dávista Sámedikki ulbmilii sámi museaid hárrái deaŧalaš servodataktevran.

1.4.10 UNESCO konvenšuvnna ávnnaskeahtes kulturárbbi suodjaleami birra čuovvoleapmi

Stáhta arkiiva-, bibliotehka- ja museaguovddáš lea Kulturdepartemeanttas ožžon bargun ráhkadit geahčastaga ávnnaskeahtes kulturárbbi suodjaleami konvenšuvnna heiveheamis ja lea dán oktavuođas bivdán ovttasbarggu Sámedikkiin. Dán barggu čuovvoleapmái lea ásahuvvon referánsajoavku. RiddoDuottarMuseas lea ovddastus referánsajoavkkus. Sámediggi lea addán rávvagiiddis ABM-utvikling:ii konvenšuvnna čuovvoleami hárrái čakčat 2010.

Dáin rávvagiidda gulle sámi ávnnaskeahtes kulturárbbi definišuvdna, kulturmearkkat mat meroštallojuvvojit sámi ávnnaskeahtes kulturárbin, birrasat mat ovddastit ávnnaskeahtes kulturárbbi, sámi ávnnaskeahtes kulturárbbi goziheapmi ja viidáseappot gaskkusteapmi, ja dasto sámi ávnnaskeahtes kulturárbbi rievttálaš vuođđu.

1.4.11 Girjjálašvuohta

Sámi girjjálašvuođa ja musihka/luđiid sisaoastinortnet álggahuvvo jagi 2011 rájes. Sámediggi lea mearridan ahte sámi girjjálašvuođa ja musihka/luđiid sisaoastinortnet álggahuvvo golmma jagáš geahččalanortnegin. Bargu ortnegiid njuolggadusaiguin galgá sáddejuvvot gulaskuddamii guoskevaš beliide, main čuožžu earret eará ahte lágádusat sáddejit evttohusa das makkár girjjit ja musihkka berrešedje árvvoštallojuvvot ortnegis.

1.4.11.1 Doarjja girjjálašvuhtii

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Sámi girjjálašvuođa almmuhemiid lasiheapmi

Jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 2 586 000 ru girjjálašvuhtii. 2 482 000 ru lea juogaduvvon 14 prošektii mearriduvvon vuoruhemiid siskkobealde. Prošeavttaide ohccojuvvui oktiibuot 14 097 000 ru ovddas.

1.4.12 Dáiddáršiehtadus

Sámediggi ja Sámi Dáiddárráđđi/Samisk kunstnerråd (SDR) dahke 2004:s ovttasbargošiehtadusa das ahte bealit čađahit jahkásaččat šiehtadallamiid Sámi dáiddáršiehtadusa rámmas. Golggotmánus 2010 sohpe bealit ahte dáiddáršiehtadusa rámma jahkái 2011 galgá leat 5 915 000 ru. Dát rámma lea lassánan 400 000 ruvnnuin jagi 2010 dáiddáršiehtadusa ektui.

1.4.12.1 Šiehtadallamat sámi dáiddáršiehtadus birra

Bušeahtta 5 515 000 ru.

Borgemánu 19. b. 2004 beaiváduvvon dáiddáršiehtadusa váldošiehtadusa ektui, čađahii Sámediggi ja Sámi dáiddárráđđi šiehtadallamiid, ja dáiddáršiehtadus mii gusto jahkái 2010 dahkkojuvvui. Bealit sohpe ekonomalaš rámma juolludusaide Sámedikki bušeahtas jagi 2010 dáiddáršiehtadussii, mii lei 5 515 000 ru. Dát rámma lea lassánan 365 000 ruvnnuin mearriduvvon dáiddáršiehtadusa ektui jahkái 2009.

Šiehtadussii gullet čuovvovaš doaibmabijut:

• Dáiddafoanda 700 000 ru

• Stipeanda sámi dáiddáriidda 2 200 000 ru

• Doaibmadoarjja sámi dáiddárorganisašuvnnaide ja Sámi dáiddárráđđái 1 920 000 ru

• Sámi govvadáidaga ja dáiddaduoji sisaoastinortnet 370 000 ru

• Fágalaš bagadeamit 275 000 ru

• Čájáhusbuhtadus 50 000 ru

Sámi dáiddárráđđi hálddaša šiehtadusa ruđaid, earret govvadáidaga ja dáiddaduoji sisaoastinortnega, maid RiddoDuottarMuseat hálddaša.

1.4.13 Sámi filmmat

Riikkaidgaskasaš sámi filbmaguovddáš (ISF) galgá doaibmat sámi filmmaid ektui Norggas, Ruoŧas ja Suomas. Sámediggi lea bargamin oažžut fásta ruhtadeami ISF doibmii ja mis lea leamaš oktavuohta Kulturdepartemeanttain ja Olgoriikadepartemeanttain ášši birra. Hástalussan lea sihkkarastit fásta doaibmadoarjaga maiddái riikarájáid rastá. Danne lea Sámediggi ovddidan ášši Sámi parlamentáralaš ráđi stivrii. Dán geažil lea SPR doallan stivraseminára sámi filmma birra, maiddái riikkaidgaskasaš sámi filbmaguovddáža ásaheami birra.

1.4.14 Musihkka

Sámediggi, Finnmárkku fylkkagielda ja Kárášjoga gielda leat ruhtadan ovdaprošeavtta etnomusihkkaguovddáža ásaheamis Kárášjohkii. Prošeakta lea álggahuvvon guovvamánus 2010 ja vurdojuvvo ahte dat loahpahuvvo guovvamánus/njukčamánus 2011.

1.4.14.1 Doarjja musihkkaalmmuhemiide

Mål for tilskuddsordningen:

• Sámi musihkkadoaibmabijuid logu lasiheapmi

• Sámi musihka sihkkarastin

Jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 1 900 000 ru musihkkaalmmuhemiide. Juolludus lei 1 900 000 ru. Oktiibuot ohccojuvvui prošeavttaide 3 840 560 ru ovddas.

1.4.15 Mediafálaldat

Sámediggi lea ovdal dovddahan ahte háliida ceahkkálastit sámi čállingielaid, nu ahte preassadoarjaga njuolggadusat sámi áviissaide berrešedje rievdaduvvot. Dán oainnu lea Sámediggi hilgon, muhto oaivvilda ain ahte mediafálaldat julev- ja máttasámegillii galgá nannejuvvot ja ovddiduvvot. Dasa galget várrejuvvot ruđat, muhto daid ruđaid ferte doallat sierra dábálaš ruđain mat juolluduvvojit sámi pressii.

Julevsámi guovllus lea leamaš prošeakta «Nuoraj-tv», mii bidjá YouTubei filmmaid maid julevsámi nuorat leat ráhkadan julevsámegillii. Lea čájehan ahte prošeakta lea lihkostuvvan hui bures, ja dat váikkuha julevsámegiela oainnusmahttima, erenoamážit nuoraid gaskkas. Prošeavtta leat dorjon Sámediggi, Norlándda fylkkasuohkan ja Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanta (OHD). Prošeavttain geahččaluvvo jotkojuvvot maiddái 2011:s, ja jurddan lea ahte dat viiddiduvvošii guoskat maiddái máttasámi guvlui.

Sámedikki oaivila mielde leat dákkár prošeavttat mávssolaččat sámegiela geavaheami ja oainnusmahttima ektui, erenoamážit julev- ja máttasámegiela, mat adnojuvvojit áitojuvvon sámegiellan. Ođđahutkkusprošeavttat nugo «Nuoraj-tv» berrejit jotkojuvvot viidáseappot ja geavahuvvot čuovvolanovdamearkan. Deaŧalaš lea doarjut nuorra sámi mediaolbmuid sihke viidáset fievrrideami ja rekrutterema ektui. Eanet fálaldagat mánáide ja nuoraide julev- ja máttasámegillii lea deaŧalaš gielaid stáhtusii ja oainnusmahttimii servodagas.

Raporttas «Sámi logu muitalit 3» boahtá ovdan ahte sámit geat ásset Finnmárkku olggobealde geavahit unnit sámi mediaid go sámit Finnmárkkus. Das lea jáhkkimis oktavuohta dasa ahte mediafálaldat lea eanemusat davvisámegillii. Dalle leage nu ahte davvisámegielagiin lea čielgasit gievrrat mediafálaldat go earáin sámi álbmoga gaskkas.

Sámediggi lea nammadan Sámi prográmmaráđi áigodahkii 2010–2013. Sámi prográmmaráđi bargun lea árvvoštallat ja evalueret NRK Sápmi prográmmafálaldagaid. Dasa lassin sáhttá prográmmaráđđi meannudit olbmuid váidagiid mat gusket prográmmafálaldahkii ja sáddejuvvon prográmmaide. Sámi prográmmaráđi jođiheaddji lea maiddái Sáddehatráđi lahttu.

1.4.16 Sámi girkoáššit

Sámediggi meannudii 2010:s Norgga girku sámi girkoeallima strategiijaplána. Sámediggi lea duhtavaš go girku dán plána bokte lea váldán ovddasvástádusa sámi girkoeallima ja sámegiela positiivvalaš ovdánahttimis, ja ahte dat dahkkojuvvo sámiid álgagiid, áŋgiruššamiid ja searvama vuođul.

Sámediggi lea 2010:s nammadan ođđa lahtu ja várrelahtu Sámi girkoráđđái cuoŋománu 2012 rádjai. Sámedikkis lea beroštupmi doallat lagaš ovttasbarggu ja lagaš gulahallama Sámi girkoráđiin, ja áigu oažžut áigái šiehtadusa fásta jahkásaš čoahkkimiid hárrái Sámedikki ja girkoráđi gaskka.

1.4.17 Sámedikki kulturovddidandoarjaga evalueren

Norut Alta lea, go Sámediggi lea bivdán evalueren Sámedikki doarjaga kulturovddideapmái áigodagas 2006–2008. Evalueremis geahčaduvvojit váikkuhangaskaomiid geavaheapmi, ja movt doarjjaortnega ohccit árvvoštallet Sámedikki bálvalusa bagadeami ja áššemeannudeami ektui. Evalueren lea čájehan ahte ruđat mannet ollu sierralágan doaibmabijuide mat leat buktán áŋgiruššamiid sámi kultureallima siskkobealde. Eanaš prošeavttaid maidda ohccojuvvo doarjja ii livččii lean vejolaš čađahit Sámedikki váikkuhangaskaomiid haga.

1.4.18 Sámedikki nuoraidpolitihkalaš lávdegoddi (SNPL)

Sámedikki nuoraidpolitihkalaš lávdegoddái (SNPL) leat nammaduvvon ođđa lahtut áigodahkii 2010–2011. SNPL lea 2010:s doallan guhtta čoahkkima, main golbma leat leamaš telefončoahkkimat.

SNPL lea doallan diehtojuohkindeaivvadeami sámi nuoraide Kárášjogas, doallan čoahkkima stáhtačálliin Raimo Vallein, ja čoahkkima ja jeavddalaš gulahallama Mánáidáittardeddjiin. Guovdageainnus deaivvadii SNPL álgoálbmot nuoraiguin ja Bolivia ja Nicaragua nuorra afro maŋisbohttiiguin. Kárášjogas deaivvadedje sii Vuolleeatnamiid nuoraid politihkkariiguin, geat gallededje Sámedikki.

SNPL lea dasto searvan referánsajovkui mohtorjohtalusa birra meahcis Finnmárkkus ja referánsajovkui Sámedikki ođđa neahttasiidduid hárrái. Lávdegoddi lea 2010:s doallan sáhkavuoru bievlavuodjima álggahančoahkkimis Finnmárkkus ja Sámi girkoráđi konferánssas konfirmašuvnna birra. Dasto lea lávdegoddi searvan sierra konferánssaide ja semináraide.

SNPL lea addán rávvagiid ođđa doaibmabijuide mat leat Ráđđehusa sámegiela doaibmaplánas. Sii leat vuostá bargan Infonuorra Sápmi heaittiheami ja leat searvan árjjalaččat miniseminárii sámi nuoraid diehtojuohkima birra interneahtas. Miniseminára lágidedje Mánáid-, dásseárvo- ja searvadahttindepartemeanta, Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanta ja Sámediggi, SNPL válddii ovdan dan movt almmolašvuohta sáhttá fuolahit das ahte sámi nuorat ožžošedje deaŧalaš dieđuid iežaset gillii. Dasto lea SNPL bargan sierralágan sámi oahpahus-/oahppoáššiiguin, sárdnunáiggi oažžumiin Sámedikkis sámi nuoraide, ja Sámedikki jienastuslohkui čáliheami ahkeráji vuolidemiin.

Ráđđehus nammadii 2010:s almmolaš lávdegotti mii galgá čielggadit nuoraid válddi ja searvama. SNPL dovddahii ovdal nammadeami reivves stáhtaráđđái Audun Lysbakkenii vuordámušaid birra ahte stáhtaráđđi searvvahivččii sámi nuoraid ja sin dili lávdegotti barggus, ja fálai beassat addit rávvagiid lávdegoddái. Stáhtaráđđi Lysbakken vástidii ahte son áigu viidáseappot gaskkustit SNPL sávaldagaid. SNPL áigu čuovvolit dán barggu.

1.4.19 Eará ohcanvuđot doarjagat kultuvrii

1.4.19.1 Kulturdoaibmabijut mánáide ja nuoraide

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Juohkelágan kulturdoaimmat mánáide ja nuoraide

Jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 1 900 000 ru mánáid ja nuoraid kulturdoaibmabijuide. Daidda juolludeimmet 2 093 000 ru. Prošeavttaide ohccojuvvui oktiibuot 6 377 040 ru ovddas.

56 ohcama gaskkas ožžo 31 ohcama doarjaga. 11 ohcama eai váldojuvvon realitehta meannudeapmái, eanaš dannego ruđat ledje buot geavahuvvon.

1.4.19.2 Eará kulturdoaibmabijut

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Juohkelágan sámi kultuvrralaš doaimmat

Jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 2 693 000 ru eará kulturdoaibmabijuide. Juolluduvvui 3 598 400 ru. Prošeavttaide ohccojuvvui oktiibuot 12 041 108 ru ovddas. Ođđasis juogaduvvui 1 279 400 ru mat ledje ruovttoluotta gessojuvvon doarjjaruđat.

Oktiibuot bohte 173 ohcama, ja 58 ohcamii juolluduvvui doarjja. Ledje 57 ohcama mat eai realitehta meannuduvvon, eanaš dan geažil go buot ruđat ledje geavahuvvon. Ruđat mat ledje várrejuvvon eará kulturdoaibmabijuide, ledje geavahuvvon visot juo árra jagis.

1.4.19.3 Sámegielat govvasárggusráiddut

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Sámegielat govvasárggusráidduid almmuheamit

Jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 460 000 ru sámegielat govvasárggusráidduide. Bođii okta ohcan masa juolluduvvui nugo lei ohccojuvvon 300 000 ru.

1.4.19.4 Sámi lágádusat

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Árjjalaš sámi lágádusat

Jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 2 750 000 ru sámi lágádusaide. Juolluduvvui 2 930 750 ru. Bohte 6 ohcama oktiibuot 5 156 700 ru ovddas. Olles bušeahtta sámi lágádusaide juogaduvvo lágádusaide vuođđodoarjjan, aktivitehtadoarjjan ja doarjjan vuovdaleapmái ja juogadeapmái. Váiddameannudeami geažil geavahuvvui bušeahtta badjelmeare.

1.4.19.5 Sámi deaivvadansajit

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Deaivvadansajit mat doibmet sámi giela ja kultuvrra gaskkustan- ja ovddidanarenan

Jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 950 000 ru sámi deaivvadansajiide. Bohte 11 ohcama oktiibuot 2 588 300 ru ovddas. Bušeahtta mii lei 950 000 ru lea juogaduvvon guđa deaivvadansadjái.

1.4.20 Čoahkkáigeassu kulturovdáneamis, ohcanvuđot

Govvosis vuolábealde oidno juolluduvvon doarjagiid juohkáseapmi kulturovddideapmái fylkadásis. Das oidno ahte ollislaš juolludusain lea Finnmárkui juolluduvvon ollu doarjja. Dát boahtá earret eará das go eanaš lágádusat ja eará almmuheaddjit main lea iežaset fitnodat ja mat ožžot doarjaga girjjálašvuhtii, musihkkaalmmuhemiide ja sámegielat govvasárggusráidduide leat fylkkas. Stoalpu mii čájeha dušše juolluduvvon doarjaga eará kulturdoaibmabijuide ja mánáid ja nuoraid kulturdoaibmabijuide, čájeha veaháš eará gova juohkáseamis.

1.5 Ealáhusat

Sámedikki váldoulbmilin ealáhusaid ektui lea ahte mis lea nana ja juohkelágan ealáhuseallin mii váldá vuhtii sámi kultuvrra, luonddu ja birrasa sámi guovlluin. Mii fertet dalle bisuhit dan barggolašvuođa mii juo lea sierralágan ealáhusaid siskkobealde. Dan seammás fertet mii háhkat rámmaeavttuid ođđa bargosajiide juohkelágán ealáhuseallima siskkobealde. Dát buvttiha nana ja ealli servodaga gos olbmot háliidit ássat.

Sámediggi bargá máŋgga láhkái olahan dihte dáid mihttomeriid. Mii gulahallat viidát stáhta eiseválddiiguin sihke čoahkkimiin, konsultašuvnnain ja ealáhusšiehtadallamiin sierra ealáhusaid birra. Mii gulahallat maiddái ealáhusorganisašuvnnaiguin, gielddaiguin ja doarjjaohcciiguin. Sámi ealáhusat dárbbašit dávjá ollu areálaid. Ollu dan barggus mii dáhpáhuvvá areálavuoigatvuođaiguin Sámedikkis, lea oassi sámi ealáhusovddideami rámmaeavttuin.

1.5.1 Ovttasbargu sierra aktevrraiguin

Sámedikkis leat leamaš ollu čoahkkimat sierra departemeanttaiguin sihke politihkalaš ja hálddahusa dásis sámi guovlluid ealáhuseallima láhčima dihte. Ovdamearkka dihte lei Sámedikkis čoahkkin guđa stáhtaráđiin sámi guovlluid ealáhusovddideami birra. Čoahkkimis ledje fáddán ođđa fitnodagaid ásahanvejolašvuođat ja rámmaeavttut ja movt ovddidit ealáhuseallima sámi guovlluin.

Finnmárkku fylkkagielda lea rievdadan regionála searvevuođa (RUP) organiserema. Ođđasis organiserema oktavuođas lei Sámedikkis čoahkkin Finnmárkku fylkkagielddain miessemánus 2010, gos ságastallojuvvui movt Sámediggi buoremus vuogi mielde sáhtášii searvvahuvvot bargui strategalaš ealáhusovddidemiin Finnmárkkus regionála searvevuođa, RUP bokte, vai sámi áššit guldaluvvošedje proseassain. Mearriduvvui ahte Sámediggi searvá RUP strategalaš stivrenjovkui, ja guovtti guoskevaš bargosearvái.

Sámedikkis lea ovttasbargu maiddái sierralágan ealáhusorganisašuvnnaiguin. Dán ovttasbarggu birra válddahuvvo kapihttalis juohkelágan ealáhusat.

1.5.2 Ealáhusovddidandoarjaga doaibmaguovlu

Sámediggi meannudii guovvamánus ealáhusovddidandoarjaga doaibmaguovllu viiddideami. Mearrádusas čuožžu ahte lea buorre go eanet gielddat háliidit searvat geográfalaš doaibmaguvlui. Doaibmaguovllu vejolaš viiddideamis šaddet ekonomalaš váikkuhusat. Jos ekonomalaš rámma Sámediggái ii stuoriduvvoš, de dagaha viiddideapmi dan ahte Sámediggi ferte eret vuoruhit eará guovlluin dusten dihte jearaldaga.

Sámedikki ealáhusovddidandoarjaga ulbmilin lea álohii leamaš nannet sámi guovlluid, bisuhit ealáhusstruktuvrra ja bidjat vuođu dássidis ássamii. Dán geažil leage Sámediggeráđđi álggahan barggu ealáhusovddidandieđáhusain. Dát dieđáhus galgá čalmmustuvvot dievasčoahkkimii 2011:s.

1.5.3 Stuorradiggedieđáhus ođđa eanadoallo- ja biebmopolitihka birra

Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta lea ráhkadišgoahtán stuorradiggedieđáhusa ođđa eanadoallo- ja biebmopolitihka birra. Sámediggi lea dihto muddui searvan bargui, muhto ii dan muttos go Sámediggi livččii háliidan. Dieđáhusas lea stuorra mearkkašupmi sámi guovlluid eanadollui, ja konsultašuvdnašiehtadusa mielde galgá departemeanta konsulteret doaibmabijuid hárrái mat gusket sámi álbmogii. Sámediggi attii geassemánus rávvagiid dieđáhussii main mii deattuheimmet ahte ođđa stuorradiggedieđáhus sáhtášii láhčit diliid eanadoalu positiivvalaš ovdáneapmái. Ealli gilit dáhkidit buoremusat dan ahte sámi kultuvrras ja gielas lea sihkkaris boahtteáigi. Otnáš doarjjaortnegiid ferte bisuhit ja viidáset daid ovddidit. Investerenortnegiin ferte váldit vuhtii dan ahte lea dárbu sihke bajásdoallat, ođasmahttit ja ođđa hukset. Buorit rekrutterenortnegat dárbbašuvvojit dan dihte vai oččošeimmet nuoraid álggahit doaluin. Deaŧalaš lea bisuhit eanadoalu olles riikkas, ja maiddái geahččalit bisuhit unnit doaluid. Sámediggi diktá regiovnnaid oažžut stuorát váikkuhanfámu eanadoallopolitihkkii mii sáhtášii buvttihit stuorát regionála árvoháhkama.

Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta lea bidjan alccesis mihttomearrin ahte searvvahit boazodoalloberoštumiid ođđa eanadoallo- ja biebmopolitihkalaš dieđáhusas. Sámediggi lea árrat proseassas addán rávvagiid Eanadoallo- ja biebmodepartementii dan birra ahte Sámedikkis lea váttis oaidnit ahte eanadoallo- ja biebmodieđáhusas sáhtášii gozihit boazosámiid hástalusaid doarvái buori vuogi mielde, mas sisdoallun vuolggasajis leat stuorra fága- ja ealáhussuorggit. Dál lea 19 áigi dassážiigo Stuorradiggi ovddidii sierra stuorradiggedieđáhusa boazodoalu birra, nr. 28 (1991–92) Nana ceavzilis boazodoalu birra.

Sámediggi vuordá ahte dieđáhusas válddahuvvojit boazodoalu hástalusat areálaid, boazologu ektui muhtun guovlluin, guohtonelliidealáhusa hástalusat – boraspiret ja bohccobierggu ja eará boazobuktagiid buvttadan- ja vuovdalandilli.

Stuorradiggedieđáhusas eanadoallo- ja biebmopolitihka birra, mas mielde maiddái boazodoallu, doaibmabidjoevttohusaiguin lea stuorra ja njuolgga mearkkašupmi sámi kultuvrii ja ealáhusaide. Danne lea deaŧalaš oažžut buriid konsultašuvnnaid dieđáhusa doaibmabijuid hárrái.

1.5.4 Juohkelágan ealáhusat

1.5.4.1 Doarjja juohkelágan ealáhusaide

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Bisuhit, ásahit ja ovddidit bargosajiid juohkelágan ealáhusaid siskkobealde

Jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 7 947 000 ru juohkelágan ealáhusaide. Čájeha ahte geavahuvvon lea 5 961 000 ru. Dat lea 75 % bušeahttarámmas.

Hálddahus meannudii ohcamiid mat ledje vuollel 125 000 ru, mat ledje oktiibuot 60 ohcama maid submi oktiibuot lei 4 885 000 ru. Ohcamiid gaskkas ledje 13 nissonolbmo, 13 almmáiolbmo ja 16 fitnodaga. 42 ohcamii juolluduvvui doarjja ja 18 ohcama hilgojuvvojedje. Doarjjasubmi lei 1 779 000 ru.

Doarjjastivra meannudii ohcamiid mat ledje badjel 125 000 ru ja prinsihpalaš ohcamiid, dat ledje oktiibuot 46 maid ohcansubmi lei 11 648 000 ru. Ohcamiid gaskkas ledje 11 nissonolbmo, 5 almmáiolbmo ja 18 fitnodaga. 34 ohcamii juolluduvvui doarjja ja 12 ohcama hilgojuvvojedje. Doarjjasubmi lei 4 215 000 ru.

Oktiibuot leat leamaš 121 ohcama juohkelágan ealáhusaid doarjagis. 15 ohcama sáddejuvvojedje ruovttoluotta realitehta meannudeami haga dan geažil go eai gullan vuoruhemiide dahje ledje joavdan midjiide maŋŋá ohcanáigemeari.

Ortnegii juohkelágan ealáhusat gullet ollu ealáhusat. Muhto leat golbma sierra suorggi mat leat eanemusat ohcamiid gaskkas. Dat leat:

• Buvttadeapmi/industriija/huksen

• Idjadanfálaldat/bálvalusat/turisma

• Priváhta sosiála bálvalusat ja fálut/kultuvra

Leat boahtán dušše guokte ohcama mat gulle boazodoalu lassiealáhusaide. Muhtun ohcamat guske maiddái gálvogávpái ja opmodahkii/fitnodahkii ja almmolaš bálvalusaide.

Jagis 2010 lea oktiibuot juolluduvvon 1 996 000 ru máttasámi guvlui. Dat lea lassánan 750 000 ruvnnuin ovddit jagi ektui. Oktiibuot bohte 2010:s 19 ohcama, ja vihtta ohcama biehttaluvvojedje. Ohcamiid gaskkas ledje 7 nissonolbmo, 5 almmáiolbmo ja 7 fitnodaga. 2009:s bohte Sámediggái 15 ohcama máttasámi guovllus main 3 hilgojuvvojedje. Okta čilgehus ohcamiid lassáneapmái dán ortnegii sáhttá leat dat go Sámediggi doalai njeallje diehtojuohkinčoahkkima dien guovllus ja kunddarčoahkkimiid máttasámi guovllus ealáhusovddideami ja árvoháhkanprográmma birra.

1.5.5 Mariidnaealáhusat

1.5.5.1 Konsultašuvnnat mariidnaealáhusain

Sámediggi lea 2010:s čađahan konsultašuvnnaid láhkaásahusa ođasmahttima oktavuođas mii guoská gonagasreappáid, mearraluossabivddu hálddašeapmái sámi guovlluin ja guolástusreguleremiidda 2011 várás.

1.5.5.2 Luossahálddašeapmi

Finnmárkkulága § 28 čuovvoleapmin báikkálaš riektevuđot guollebivddu hálddašanláhkaásahusaid birra Deanujogas ja dan oalgejogain, geigii Deanujogalávdegoddi raporttas Birasgáhttendepartementii mas lea evttohus báikkálaš hálddašeamis. Raporta lea leamaš gulaskuddamis ja lea bidjan vuođu konsultašuvnnaide Birasgáhttendepartemeantta ja Sámedikki gaskka.

Sámediggi lea mieđihan ođđa láhkaásahussii mii sihkkarastá báikkálaš riektevuđot hálddašeami. Dat ođđa hálddašanortnet, Deanujoga bivdohálddašeapmi, vurdojuvvo ásahuvvot 2011:s ja dat galgá hálddašit priváhtarievttálaš beliid. Váiddavejolašvuohta mearrádusaide maid báikkálaš hálddašanorgána lea dahkan mat gusket vuoigatvuođalaččaid gaskasaš beliide biddjojuvvo eanamolsunriektái.

Konsultašuvnnaid bokte láhkaásahusa hárrái lea sohppojuvvon ahte ávnnaslaš sisdoallu jagi 1888 mannosaš Deanulágas galgá biddjojuvvot ođđa § 28 Finnmárkkuláhkii, seammás go stággobivdoriekti čadnojuvvo láhkii. Láhkaásahusa ráhkadeapmi gehččojuvvo danne fárrolága rievdadusevttohusain Finnmárkkuláhkii, vaikko dat formálalaččat čuovvoluvvojit guovtti sierra proseassas. Sámediggi vuordá ahte dán lágan láhkarievdadusevttohus ovddiduvvo Stuorradiggái giđđat 2011.

Luossabivddu reguleremiid mearrideapmi mearas ja jogain lea leamaš gáibideaddji bargu maŋimuš jagiin. Dát boahtá earret eará das go regulerenváldi lea biddjojuvvon máŋgga hálddašandássái. Luondduhálddašan direktoráhta lea maŋimuš jagiin evttohan ahte dramáhtalaččat gáržžidit mearraluossabivddu. Evttohusat leat leamaš nu viidát ahte Sámediggi lea oaivvildan ahte dat manná dan ráji badjel maid stáhta sáhttá dahkat ON konvenšuvnna mielde siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid hárrái, 27. artihkkala mielde. Maŋŋá konsultašuvnnaid politihkalaš dásis Birasgáhttendepartemeantta ja Sámedikki gaskka sohppojuvvui ahte reguleremat leat gaskaboddosaččat jahkái 2010 ja ahte guollebivddu álgináigi lea seamma go jagiin 2008 ja 2009 eanaš regiovnnain Davvi-Romssas ja Finnmárkkus. Bivdoáigi lea veaháš gáržžiduvvon guhkkodaga ektui suoidnemánus/borgemánus. Regulerenváldi mearra- ja johkabivddus galgá jagi 2011 rájes biddjojuvvot seamma váldedássái.

Skábmamánus 2010 dahkkojuvvui rámmašiehtadus Birasgáhttendepartemeantta ja Sámedikki gaskka luossabivddu regulerema konsultašuvdnaproseassa ektui. Šiehtadusa mielde ásahuvvo bargolávdegoddi mii galgá veahkehit konsultašuvdnaproseassas luossabivddu reguleremiid oktavuođas mearas ja jogain Davvi-Romssas ja Finnmárkkus. Bargolávdegottis leat mearraluossabivdoservviid, johkabivddu vuoigatvuođalaččaid, Finnmárkku opmodaga, Romssa ja Finnmárkku fylkkamánniid, Luondduhálddašan direktoráhta ja Sámedikki ovddasteaddjit. Dasa lassin nammaduvvo áššedovdi lahttu luossahálddašeami dieđaráđis ja áššedovdi árbedieđuid birra. Lávdegoddi galgá čađahit ságaškuššamiid ja buktit regulerenevttohusa áigodaga, guovlluid, reaidduid ja doaibmabijuid ektui.

Birasgáhttendepartemeanta lea bivdán ráhkkanit šiehtadallamiid álggaheapmái Norgga ja Suoma gaskka luossabivddu reguleremis Deanujogas. Sámediggi áigu ovttas birasgáhttenministariin searvat čoahkkimii Suoma ministariin geas lea ovddasvástádus guolástusreguleremiin Deanujogas. Jos galggaš lihkostuvvat oažžut áigái ođđa soahpamuša, de Sámedikki árvvoštallama mielde galgá dat dáhpáhuvvat nu ahte Sámediggi ja guolástanvuoigatvuođalaččat ollislaččat ja lávga besset searvat buot cehkiin proseassas.

Vurdojuvvo ahte Birasgáhttendepartemeanta álggaha barggu guolástanhálddašeami revideremiin Njávdánjogas jagis 2011 Finnmárkkulága § 28 dávistettiin. Sámediggi áigu searvat dán bargui.

1.5.5.3 Guolástanreguleremat

Norgga árktalaš dorski, divssu, sáiddi ja báldá nálledilli davábealde 62° D lea buorre. Dát dagaha earret eará dan ahte unnimus fatnasat mat leat vuollel 11 mehtera sáhttet measta friija bivdit. Sámedikki presideanta lea čoahkkimis guolástus- ja riddoministariin guollebivddu regulerema ektui 2011:s váldán ovdan gažaldaga stuorra ja mearrafatnasiid bivddu gieldimis davvinorgga vuonain. Stáhtaráđđi dieđihii ahte departemeanta áigu čuovvolit direktoráhta evttohusa šákšabivddu gieldimis 2011:s, 4 nautalaš miilla siskkobealde. Stáhtaráđđi čujuhii dasto ahte ášši bivdogildosis vuotnalinjáid siskkobealde fatnasiidda main lea dihto sturrodat, ságaškuššo proseassas Riddoguolástuslávdegotti barggu oktavuođas.

Sámedikki presideanta váillahii maiddái sámi ovddastusa bargojoavkkus mii dál lea biddjojuvvon geahčadit njuoskaguollelága. Stáhtaráđi konklušuvdna lei ahte Sámediggi, konsultašuvdnašiehtadusa mielde, ii sáhte gáibidit searvama bargojovkui, muhto ahte beassá konsulteret ášši hárrái maŋŋá go bargojoavku lea loahpahan barggus. Stáhtaráđđi deattuhii ahte dát lea sieiva teknihkalaš geahčadeapmi ja ahte njuoskaguolleláhka galgá bisuhuvvot.

Norgga riddodorski lea ahtanuššamin ja lea 2010:s váldojuvvon eret rukseslisttas. Rukseslistta mielde sirrejuvvojit šlájat joavkkuide dan mielde man stuorra várra lea ahte dat jávkkašedje oalát Norgga luonddus. Riddodorski hálddašeamis lea stuorra mearkkašupmi guolásteapmái mearrasámi guovlluin, danne go dán nális lea olles eallingeardi (gođđan, ahtanuššan- ja biebmoguovllut) vuonain ja rittus. Vaikko vel riddodorski dál leage váldojuvvon eret rukseslisttas, de ferte dan bivddu ain gáržžidit reguleremiid bokte viiddis guovlluin. Dán vuođul lea Sámediggi, maiddái 2011 bivdoreguleremiid ektui, sihtan eiseválddiid gozihit sámi perspektiivva Norgga riddodorski hálddašeamis ja ahtanuššamis. Dát mearkkaša dan ahte fatnasat mat leat badjel 15 mehtera fertejit bivdit olggobealde 12 ja 6 nautalaš miilla gáttis eret, dađi mielde man stuorra fatnasiiguin bivdet.

Norgga eiseválddit leat ovttasráđiid Ruošša eiseválddiiguin mearridan addit šákšabivdolobi 2011:s. Šákša lea čoavddašládja mariidna ekovuogádagas. Sámediggi lea áigodagas maŋŋá lobi addima 2009:s dadjan ahte ii lean buorre rahpat šákšabivddu, danne go dál eat dieđe movt dát bivdu váikkuha loahppa maritiibma ekovuogádahkii Barentsábis, rittus ja vuonain Davvi-Norggas.

1.5.5.4 Gonagasreappát

Sámedikki oaivila mielde galgá gonagasreabbá hálddašuvvot lagašvuođa- ja sorjjasvuođaprinsihpa mielde. Dat mearkkaša dan ahte smávva báikegottiide miehtá rittu ja maiddái unnimus fatnasiidda galgá sihkkarastojuvvot bivdovuoigatvuohta, maiddái gonagasreappáiguin ávkkástallamii sin lagašguovlluin ja erenomážit vuonain. Sámediggi čuovui dárkilit guolásteami ovdáneami 2009:s ja oinnii ahte Guolástusdirektoráhta buvttii albmosii ollu lobihis gonagasreabbábivddu. Gonagasreabbábivddu reguleremis 2010:s ovddidii Sámediggi evttohusa ahte ráddjet bivddu guovlluid hárrái ja Guolástusdirektoráhta evttohiige dan ahte ráddjet friija bivddu nuorttabealde 26 ° D. Sámediggi lea duhtavaš go Guolástus- ja riddodepartemeanta doarjjui dán evttohusa.

1.5.5.5 Mearrageavahus

Sámediggi lea fuolas dan geažil go leat areálageavahusnákkut árbevirolaš vuotnabivdiid ja guollebiebmanealáhusa gaskka, ja earret eará daid birasváikkuhusaid geažil maid dat ollu guolit mat gárgidit rusttegiin dagahit. Guollebiebmanealáhus ii dárbbaš uhkidit lunddolaš guollešlájaid ja doaibma ferte čađahuvvot nu ahte biras vuhtii váldojuvvo. Deaŧalaš lea ahte guollebiebmanealáhus čađahuvvo dainna lágiin ahte dat ii hehtte árbevirolaš bivddu ii mearas iige jogain.

Go galgá sáhttit árvvoštallat makkár váikkuhusat guollebiebmanrusttegiin ja eará ealáhusdoaimmas riddoavádagas leat, de lea deaŧalaš ahte plánaeiseválddit čađahit dárbbašlaš iskkademiid. Iskkademiid vuođul livččii vejolašvuohta árvvoštallat buktet go dat plánadagut mat dahkkojuvvojit dakkár gažaldagaid main lea stuorra mearkkašupmi guovllu sámi kultuvrii dahje ealáhusbargui. Sámedikkis lea plána- ja huksenlága mielde váldi buktit vuostehágu dán lágan plánaevttohusaide.

Sámediggi lea nákkuid geažil vuotnabivdiid ja guollebiebmanealáhusa gaskka Omasvuonas doallan čoahkkima Guolástus- ja riddodepartemeanttain ášši birra. Sámediggi konsulterejuvvo boahtteáiggis dain proseassain main lea sáhka dorskiid ja luosaid biebmamis.

1.5.5.6 Ovttasbargu guolástusorganisašuvnnaiguin

Sámediggi lea jagis 2010 doallan čoahkkimiid Sámedikki politihkalaš jođiheddjiid ja mearrasámi guolástusorganisašuvnna Bivdi gaskka, gos earret eará lea čilgen Riddoguolástuslávdegotti árvalusa, bivdoreguleremiid ja guolástushálddašeami birra oppalaččat.

1.5.5.7 Doarjja mariidnaealáhusaid

Doarjjaortnega mihttomearri

• Bargosajiid bisuheapmi, ásaheapmi ja ovddideapmi juohkelágan ealáhusaid siskkobealde.

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 4 165 000 ru mariidnaealáhusaide. Geavahuvvui 6 602 000 ru, mii lea rámma 37 % liigegeavaheapmi. Erenoamáš ollu bohte ohcamat bivdofatnasiid investerendoarjagii. Buohkanassii juolluduvvui 4 379 000 ru fanasdoarjjan ja ledje 24 ohcama maidda juolluduvvui doarjja.

Dáid gaskkas juolluduvvojedje njeallje doarjaga ođđa fatnasiidda. Dát váikkuha báikkálaš fatnasiid ođasmahttima geográfalaš doaibmaguovllus, gos leat viehka boares fatnasat. Buorre lea maiddái dat go oaidnit ahte ollu nuorra olbmot ealáhusas ožžo doarjaga fanasoastimii, mii váikkuha ođđa rekrutterema ealáhussii. Ledje maid ohcamat mat biehttaluvvojedje danne go ohcamat eai gullan vuoruhemiide ahte fanas galgá leat ođđaset go 25 jagi boaris.

Doarjja juolluduvvui maiddái oktiibuot 2 033 000 ru gádjarusttegii, vuostáváldinstašuvnnaide ja guollejilliide buoridan dihte dili varasguliid fievrridanhástalusaid ektui báikkálaš vuostáiváldinrusttegii. Doarjja juolluduvvui maiddái ávdnasiid náláštuhttimii mii váikkuha ovddideami ja barggolašvuođa lassáneami mariidnasuorggis.

1.5.6 Eanadoallu

1.5.6.1 Jagi 2010 eanadoallošiehtadus

Sámediggi lea buktán rávvagiid jagi 2010 eanadoallošiehtadussii. Sámediggi deattuhii earret eará dan ahte buoridit gánnáhahttivuođa eanadoalus, sihkkarastit rekrutterema eanadollui ja lasihit mielkeeriid unnimus doaluide. Ovdan gessojuvvojedje maiddái hástalusat sávzaealáhusas dan geažil go masset nu ollu elliid boraspiriide. Sámediggi válddii ovdan maiddái gáibádusa eanadoallošiehtadusa konsulteremis. Eanadoallodepartemeanta ii miehtan dasa nugo maiddái 2009:s dagai.

1.5.6.2 Ovttasbargu eanadoalloorganisašuvnnaiguin

Sámedikkis leat leamaš máŋga čoahkkima eanadoalloorganisašuvnnaiguin 2010:s. Borgemánus lei Sámedikkis čoahkkin Finnmárkku boanddaidservviin konsultašuvdnaortnega birra ja boraspiredili birra sávzadoalus. Čakčamánus lei Sámediggi mielde cirkumpolára konferánssas Álttás eanadoalu birra davviguovlluin. Sámediggi dovddahii ahte lea duhtavaš go lea ovttasbargu eanadoalloáššiin davviguovlluin. Golggotmánus doalai Sámediggi čoahkkima Romssa boanddaidservviin lávgadet ovttasbarggu birra eanadoalloáššiin Romssas ja eanadoallošiehtadallamiid birra. Romssa boanddaidsearvi lea fuolas daid šaddovahágiid geažil maid boanddat Romssas gárte gillát 2010:s. Boanddaidsearvi lea evttohan ahte iežasoassi šaddovahágiid oktavuođas vuoliduvvo. Bealit sohpe ovttasbarggu joatkimis ja formaliseremis.

1.5.6.3 Doarjja eanadollui

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Dálá barggolašvuođa ja geavahusstruktuvrra bisuheapmi

Jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 4 799 000 ru doarjjan eanadoalloulbmiliidda. Jagi loahpas lei geavahuvvon 5 007 000 ru. Mii lea 208 000 ru eanet go rámma lei. Ruđat leat váldoáššis geavahuvvon ođđa visttiide ja doaibmavisttiid viiddis divodemiide. 2010:s ii ožžon oktage doarjaga stáhta mielkeeriid oastimii, danne go oktage ođđaásaheaddji ii lean ohcan.

Ulbmilolahusa eavttuin čuožžu ahte unnimusat 10 doarjaga addojuvvon ealáhusdolliide geat leat nissonolbmot. 2010:s eai lean ohcciid gaskkas ovttaskas nissonolbmot geat livčče ožžon doarjaga eanadoalloulbmiliidda, nissonolbmot leat baicce ovddastuvvon bearašfitnodagaid stivrras.

Ávjovári álgoálbmotguovllu gielddat álggahedje ovdaprošeavtta man ulbmilin lea oažžut stuorát beroštumi eanadollui Porsáŋggus, Kárášjogas ja Guovdageainnus. Dán áŋgiruššama duogážin lea dat go dán golmma gielddas lea doalut sakka geahppánan. Sihke fylkkamánni, Innovašuvdna Norga ja Sámediggi leat láhčán dán prošeavtta. Jos váldoprošeakta álggahuvvo ja dainna lihkostuvvat, de sáhttá das šaddat fievrridanárvu maiddái eará guovlluide.

1.5.7 Duodji

1.5.7.1 Duoji ealáhusšiehtadus

Duodješiehtadusa mihttomearri:

• Ealáhuslaš duoji ovddideapmi stuorát gánnáhahttivuođain ja iežas buvttaduvvon gálvvuid vuovdin

Šiehtadusbealit Sámiid duodji, Duojáriid ealáhussearvi ja Sámediggi leat soahpan duodješiehtadusa jahkái 2011. Sámediggi deattuhii ovddidandoaibmabijuid vuoruheami ja Sámediggeráđđi dan seammás attii čielga signálaid das ahte iežas buvttaduvvon duodji galgá vuoruhuvvot 2011:s. Ollislaš rámma 2011:s lei 9,4 miljon ru. Bealit sohpe ahte vuđolaččat geahčadit doaibmadoarjjaortnega seammás go galget biddjojuvvot johtui bearráigeahččandoaibmabijut ortnega várás. Bealit sohpe maiddái ahte addit maiddái oasusservviide vejolašvuođa ohcat doaibmadoarjaga.

Sámediggi lea ráhkadahttán duoji doaibmadoarjjaortnega evaluerema. Duogáš dasa manne dát raporta diŋgojuvvui lei ahte oažžut buoret mearrádusvuođu duoji doaibmadoarjjaortnega rievdademiide. Raporta geavahuvvui maiddái vuođđodokumeantan šiehtadallamiin duodjeorganisašuvnnaiguin. Raporta maid Norut ráhkadii, čájeha ahte duojáriid gaskamearálaš vuovdindienas lassánii 54 %:in jagis 2005:s jahkái 2008. Norut árvvoštalai maiddái doarjjaeavttuid, ja gávnnahii ahte buot duojárat geat ohcet doaibmadoarjaga leat geatnegahttojuvvon doallat rehketdoalu. Norut ii oainne makkárge hehttehusaid almmuheames ohcciid geat ožžot doaibmadoarjaga vaikko ohccit galggašedje almmuhit sin etnalašvuođa. Norut čilge dán dainna lágiin ahte láhka persondieđuid birra ii guoskka ealáhusdolliide.

Asplan Viak lea ráhkadan raportta duoji ekonomalaš ovdáneami birra. Dat čájeha ahte iežas buvttaduvvon dujiid vuovdindienas lea lassánan 132 870 ruvnnus 2006:s 186 841 ruvdnui 2008:s.

Doaibmaboađus lassánii maiddái seamma áigodagas. Raporta lea vuođđuduvvon ohcciide geat ožžot doaibmadoarjaga. Vástidanproseanta lea dattetge unni go dušše 33:s 57 ohcci gaskkas geat ohce doaibmadoarjaga 2008:s adde ollislaš vástádusa. 70 % ledje nissonolbmot ja 61 % ledje Guovdageainnus.

Duoji ealáhusšiehtadusa ollislaš rámma lei 9,21 miljon ru 2010:s.

Golahus juohkásii čuovvovaččat:

1.5.7.2 Doarjja duodjeásahusaide

Bušeahtta 3 009 000 ru.

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Bisuhit ja ovddidit doaimma Duodjeinstituhtas ovddidan dihte duodjeealáhusa

Duodjeinstituhtta lea virgádan duodjebagadeddjiid Romsii ja Norlándii. Árvoháhkanprográmma ruđat leat geavahuvvon dán ulbmilii. Instituhtas lea maiddái okta bagadeaddji Snoasas ja bagadandoaibma Guovdageainnus, maid instituhtta ruhtada dábálaš doaibmadoarjagis maid oažžu Sámedikkis.

Sámediggeráđđi álggahii proseassa 2009:s árvvoštallan dihte Duodjeinstituhta doaimma ja daid mihttomeriid mat instituhtas leat resursageavaheami ektui. Proseassain lea jotkojuvvon 2010:s. Sámedikkis lea ovddastus stivrras nugo boahtá ovdan Sámediggeráđi ásahusdieđáhusas. Dasto eaktuduvvo ovddastus Duojáriid ealáhussearvi stivrras. Sámediggi áigu ovdánahttit Duodjeinstituhta doaibmi organisašuvdnan duodjeealáhusa várás.

1.5.7.3 Duoji ealáhusšiehtadus

1.5.7.3.1 Doaibmadoarjja

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Nannet iežas buvttaduvvon gálvvuid vuovdima

Jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 650 000 ru doaibmadoarjjan duoji ealáhusšiehtadusa várás.

Jagis 2010 lei doarjjastivra fápmudan ovddasvástádusa buot doaibmadoarjjaohcamiin hálddahussii. Oktiibuot meannuduvvojedje 60 ášši 2010:s. Njeallje ášši leat meannutkeahttá ohcama váilevaš duođaštusa geažil. Sihke doaibmadoarjjaortnega evalueren ja jahkásaš ekonomalaš rámma čájehit ahte doaibmadoarjja váikkuha duoji vuovdima nannema. Hástalussan lea kvalitehta dáfus sihkkarastit ahte duodji mii buvttaduvvo lea ieš buvttaduvvon. Sámediggi áigu čuovvolit dán 2011:s.

1.5.7.3.2 Investeremat ja ovddidandoarjja

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Duodjefitnodagaid ovddideapmi

Jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 3 100 000 ru investeremiidda ja ovddidandoarjjan duoji ealáhusšiehtadusa bokte.

Doarjjastivra juolludii oktiibuot 3 050 800 ru doarjjan ja dalle šadde 23 doarjjalohpádusa. Dás lei ásahanstipeanda 654 000 ru mat juhkkojuvvojedje 5 ohccái.

Doaibmabidjun ledje buvttadanreaidduid investeremat, vuovdaleapmi, buvttaovddideapmi, fitnodagaid ásaheapmi, vuovdinčájáhusat ja ođđa visttit.

1.5.7.3.3 Čálgoortnegat

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Čálgoortnegiid bisuheapmi ámmátduojáriidda

Jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 150 000 ru duoji čálgoortnegii. Čálgoortnegii gullet buhtadus lassimávssu ovddas álbmotodjui ja doarjja riegádahttima/adopšuvnna oktavuođas. Vihtta ohcci ožžo buhtadusa lassimávssu ovddas ja okta ášši guoskkai doarjagii riegádahttima/adopšuvnna oktavuođas.

1.5.7.3.4 Fága- ja ekonomiijalávdegoddi

Jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 200 000 ru fága- ja ekonomiijalávdegoddái. Duoji váldošiehtadusa mielde galgá fágalávdegoddi mearridit duodjeregistarii registrerenohcamiid. Fágalávdegoddi lea doallan sihke dábálaš čoahkkimiid ja telefončoahkkimiid. Dasto lea ráhkaduvvon raporta duoji ekonomalaš ovddideami birra.

1.5.7.3.5 Duodjegávppit

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Lasihit duodjebuktagiid vuovdima ja kvalitehtaduoji oainnusmahttin

Jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 550 000 ru duodjegávppiide. Olles rámma juogaduvvui golmma duodjegávpái.

1.5.7.3.6 Sámi duodjeorganisašuvnnat

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Bisuhit doaimma duodjeorganisašuvnnain ja šiehtadallanrievtti ealáhusšiehtadusa ektui

Jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 1 560 000 ru duodjeorganisašuvnnaide. Sihke Sámiid Duodji ja Duojáriid ealáhussearvi ožžo doaibmadoarjaga.

1.5.8 Boazodoallu

1.5.8.1 Vuovdindilli

Ovdal njuovvanáigodaga čakčat 2010 dieđihedje muhtun boazonjuovahagat ahte dain lei buot galmmihanrájuid dievva bohccobiergu ja ahte unnán jerret bohccobierggu márkanis. Muhtun njuovahagat eai jođihan bierggu mii dain lei rájuin dakkár haddái mainna livččii ožžon doarvái dietnasa. Stuorámus hástalus lei Finnmárkkus. Dát dagahii dan ahte boazonjuovahagat eai sáhttán váldit bohccuid čakčaáigodagas, ja go stuorámus njuovahat Finnmárkkus osttii bierggu vuosttažettiin Nuorta-Finnmárkkus. Orohagat Oarje-Finnmárkkus, mat eai beassan vuovdit bierggu, fertejedje ge danne luoitit ollu stuorát ealuid dálveeatnamiidda.

Sámediggi válddii ovdan dán váttis vuovdindili Eanadoallo- ja biebmodepartemeanttain juovlamánus 2010. Sámediggi oaivvilda ahte ráđđehusa biebmo- ja eanapolitihkalaš dieđáhusas galggašii árvvoštallat guhkesáiggi doaibmabijuid maiguin sihkkarastit buori ja dássidis vuovdindili. Doaibmabijut mat galggašedje buoridit vuovdin- ja njuovvandili boazodoalus lea okta fáttáin mii Sámedikki mielas lea mávssolaš fáddá konsultašuvnnain dán dieđáhusbarggu oktavuođas.

1.5.8.2 Bohccuid vuddjon

Sámediggái lea hui deaŧalaš bargat daid hástalusaiguin mat boazodoalus leat go masset ollu bohccuid ruovdemáđijaid alde ja gávdnat čovdosa mii duhtadivččii buohkaid. Oahpásmuvvan dihte dáid váttisvuođaide leat Sámedikkis giđđat 2010 leamaš guokte stuorra čoahkkima boazodoaluin Norlánddas ja Davvi-Trøndelágas, váldoáššis dan birra go bohccot vuddjojit, muhto maiddái boraspiriid ja eará hástalusaid birra. Sámediggi oaivvilda ahte bohccuid vuddjoma hehttema čuovvoleami ferte bidjat guovddážii Nationála fievrridanplána čuovvoleami oktavuođas ja eará áigeguovdilis proseassaid oktavuođas ráđđehusas.

1.5.8.3 Rávvagat boazodoallošiehtadussii 2011/12

Sámedikki rávvagiin jagi 2011/12 boazodoallošiehtadussii lea biddjojuvvon guovddážii earret eará:

Boazodoalu ekonomalaš rámmat leat rievdan hui unnán maŋimuš 10 jagiin. Boazodoallošiehtadusas ii váldojuvvo doarvái bures vuhtii dábálaš haddegoarkŋun, dietnasa lassáneapmi dahje dat hástalusat mat boazodoalus leat. Sámedikki oaivila mielde galggašii boazodoallošiehtadusa ekonomalaš rámma stuorrut.

Sámediggái lea deaŧalaš ahte boahtteáiggi njuovvanstruktuvra, rámmaeavttut ja vuovdinovddideami doaibmabijut buoriduvvošedje ja dat attášedje einnostanvejolaš ja sihkkaris ekonomalaš rámmaid. Sámediggái lea deaŧalaš ahte boahtteáiggi njuovvan- ja vuovdinstruktuvrras gozihuvvošii maiddái sámi árbevirolaš duodji ja biebmobuvttadeapmi.

Sámediggái lea hui deaŧalaš ahte eanet nissonolbmot gávnnašedje bargosaji boazodoalus. Boazodoallu lea bearašvuđot ealáhus. Dát struktuvra lea árbevirolaš boazodoalu oassi. Deaŧalaš lea láhčit diliid nissonoasi lasiheapmái ealáhusas. Dát buorida árvoháhkama ja sihkkarastá buoret ekonomalaš eavttuid. Vuođđoealáhusain leat sámi nissonat deaŧalaš árbedieđuid gaskkusteaddjit. Nissonolbmot hálddašit sámi giela, kulturmáhtolašvuođa ja máhtolašvuođa maid lea ávkkálaš gozihit buot proseassain ealáhusas. Vuođđoealáhusat ráhkadit guovddáš máhttoarenaid árbedieđuid suodjaleapmái, ovddideapmái ja gaskkusteapmái. Dát arena geahnohuvvá mealgat jos nissonat eai leat mielde.

Boazodoallošiehtadusas várrejuvvo 2 miljon ru jahkásaččat Sámedikki bušehttii. Šiehtadusbealit leat bivdán Sámedikki geavahit dáid ruđaid doarjjan boazodoalu lassiealáhusaide. Sámediggi oaivvilda ahte lea eahpeoiddolaš go šiehtadusbealit leat mearridan čanastagaid dáid ruđaid geavaheapmái. Sámediggi ferte oažžut vejolašvuođa addit doarjaga boazodollui iežas politihkalaš mihttomeriid vuođul. Eanadoallošiehtadusas várrejuvvo 2 miljon ru jahkásaččat Sámedikki bušehttii, almmá ahte dasa movt Sámediggi geavaha ruđaid biddjojuvvojit čanastagat. Sámediggi evttoha ahte boazodoallošiehtadusa bealit váldet eret čanastagaid dáin ruđain Sámediggái.

Sámedikki rávvagiin jagi 2011/12 boazodoallošiehtadussii lea daddjojuvvon man deaŧalaš livččii jos ásahuvvošedje sierra ortnegat boazodoallošiehtadusa rekrutterenoasis. Sámediggái lea deaŧalaš ahte ásahuvvojit dávgasis sohkabuolvamolsunortnegat, nu ahte eanet nuorain livččii vejolašvuohta searvat ealáhussii. Fágareiveortnet boazodoalus doaibmá bures ja dat lea okta rekrutterendoaibmabijuin boazodoallošiehtadusas mat eai leat galle. Jagi 2010 boazodoallošiehtadallamiin ságaškušše šiehtadusbealit dan birra ahte heaittihit fágareiveortnega boazodoallošiehtadusa bokte. Jos ortnet váldojuvvoš eret šiehtadusas, de lea deaŧalaš oažžut buori čuovvoleami fylkkagielddaid beales sihkkarastin dihte ahte ortnet bisuhuvvošii dohkálaš vuogi mielde.

• Sámediggi lea sámiid álbmotválljen orgána ja das lea geatnegasvuohta gozihit boazodoalu vuoigatvuođaid ja beroštumiid. Dát mearkkaša dan ahte Sámediggi ferte searvvahuvvot eanet go odne proseassaide mat leat deaŧalaččat boazodollui ja mat sáhttet buktit rievdadusaid. Dán vuođul lea Sámediggi rávvagiin jagi 2011/12 boazodoallošiehtadussii dadjan ahte lea lunddolaš ahte departemeanta konsultere Sámedikkiin stáhta fálaldaga birra boazodoallošiehtadussan.

Sámediggi lea ollu gerddiid váldán ovdan dássásaš meannudeami go guoská divatgeahpádussii investeremiin ja doaibmaruđaid ektui boazodoalus. Guolástus-, eanadoallo- ja fievrridanealáhusas leat sierra divatortnegat doaibmaruđaid ja boaldámušdivadiid várás. Váttis lea áddet dan go stáhta ii mieđit Sámedikki gáibádussii ahte addit boazodolliide dan seamma divatortnega mii lea eanadoalus. Daid positiivvalaš signálaid vuođul maid Sámediggi lea ožžon sierra departemeanttain, lea Sámediggi beahttašuvvan go dat ii čovdojuvvon 2011 stáhtabušeahtas. Sámediggi vuordá ahte dát deaŧalaš gáibádus čovdojuvvo jođánepmosit.

Sámedikkis leat leamaš gulahallančoahkkimat Norgga Boazosápmelaččaid Riikaservviin (NBR) miessemánus ja skábmamánus 2010. Dáin čoahkkimiin ságaškuššui dárbu oažžut ovddastuslaš lávdegotti man mandáhtan livččii árvvoštallat beliid mat eai reviderejuvvon ođđa boazodoallolágas. Sámediggi oaivvilda ahte dat proseassat mat vejolaččat álggahuvvojit galget čađahuvvot lávga ovttasbargguin boazodoalu ovddasteddjiiguin.

1.5.8.4 Boazodoalu riikkaidgaskasaš fága- ja gaskkustanguovddáš

Sámediggi lea gulahallan ja konsulteren Ođasmahttin, hálddahus- ja girkodepartemeanttain (OHD) boazodoalu riikkaidgaskasaš fága- ja gaskkustanguovddáža njuolggadusaid ođasmahttima birra, mii ovdal lei ICR. Sámediggi bivddii konsultašuvnnain rolla nammadeaddjin stivrii. OHD ii váldán vuhtii Sámedikki gáibádusas dás. Sámedikkis ii leat nammadanriekti iige evttohanvuoigatvuohta riikkaidgaskasaš fága- ja gaskkustanguovddáža stivrii. Ođđa njuolggadusat mearriduvvojedje 1.7.2010.

1.5.9 Norgga-Ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvdna

Sámedikki dievasčoahkkin mearridii 10.06.2010 doarjut baozoguohtunkonvenšuvnna bajimus ulbmila, ja oaivvilda leat mearrideaddjin ahte konvešuvdna sihkkarastá einnostanvejolašvuođa, rabasvuođa ja oadjebas rámmaid rádjerasttideaddji boazodollui. Dattetge oaidná Sámediggi dan váttisvuohtan jus boazoguohtunkonvenšuvdna oktan daid evttohuvvon guovloprotokollaiguin Sáltoduoddara orohaga rájes davásguvlui, dahkkojuvvojit gustojeaddjin nu guhká go Sámedikki oaivila mielde leat leamaš sihke čielga váilevašvuođat proseassas ovdal dáid guovlluid guovloprotokollaid mearrideami ja váilevaš vuhtiiváldin dan duohta geavaheami maid Norgga bealde boazodoallit leat doaimmahan. Sámediggi eaktuda ahte šiehtadallama čielga váilevašvuođat, mat leat dagahan ahte muhtun guovloprotokollat mat gusket guovlluide Sáltoduoddaris davásguvlui, eai váldde vuhtii Norgga bealde orohagaid guohtuneanandárbbuid dohkálaččat, njulgejuvvojit dakko bokte ahte álggahuvvo proseassa mii sihkkarastá konvenšuvdnaevttohusa ulbmila.

1.5.10 Boraspiret

Sámediggi lea doallan boraspireseminára Stjørdalas skábmamánus 2010. Seminára olahusjoavkun ledje njeallje davimus regionála boraspirelávdegotti, ja eará áigeguovdilis hálddašan- ja ealáhusaktevrrat ja politihkkárat. Regionála boraspirelávdegottiid Sámedikki lahtut ledje mielde semináras. Seminára ulbmilin lei addit buoret vuođu oktasaš čovdosiid gávdnamii boraspiriid ja boazodoalu gaskasaš oktavuođas, hálddašeami, dutkama ja boazodoalu máhtolašvuođa ja vásihusaid vuođul. Seminára logaldalliin lei viiddis govdodat ja vásihusat, ja sii leat mielde addimin rávvagiid mat sáhttet leat ávkkálaččat hálddašanoktavuođas.

Sámediggi lei bovden Birasgáhttendepartemeantta ja Eanadoallo- ja biebmodepartemeantta dán seminárii. Departemeanttat ledje dušše mielde semináras dalle go dolle iežaset sáhkavuoruid. Sámedikki oaivila mielde lea deaŧalaš ahte departemeanttat servet dán lágan semináraide. Dieinna lágiin ožžot sii máhtolašvuođa dan birra makkár hástalusaiguin sámi ealáhusat rahčet go guoská boraspireváttisvuhtii.

Ođđa boraspireláhkaásahus bođii fápmui čakčamánu 27. b. 2010 ja Sámediggeráđđi lea skábmamánus 2010 nammadan lahtuid boraspirelávdegottiide guovlluide 5–8. Rievdadusat boraspireláhkaásahusas leat addán Sámediggeráđđái stuorát vejolašvuođa deavdit eavttuid regionála fakkasteami ja dásseárvvu ektui sohkabeliid gaskka lahtuid nammadeami oktavuođas. Sámediggeráđđi sáhttá dál nammadit gean háliida, dan sadjái go ovdal sáhtte nammadit lahtuid dušše Sámedikki áirasiid gaskkas. Dasa lassin lea ođđa láhkaásahus addán buoret sámi ovddastusa lávdegottiin. Sámediggi sáhttá nammadit guokte lahtu golmma davimus lávdegoddái, dan sadjái go ovdal dušše ovtta lahtu. Sámediggi lea hui duhtavaš konsultašuvdnabohtosii boraspireláhkaásahusa ektui.

Sámediggeráđis leat leamaš konsultašuvnnat juovlamánus 2010 Birasgáhttendepartemeanttain ja Eanadoallo- ja biebmodepartemeanttain raportta čuovvoleami birra maid bargojoavku lea ráhkadan dan ektui ahte unnidit nággodási boraspiriid ja boazodoalu oktavuođas Davvi-Trøndelágas. Čoahkkimis lei mielde maiddái Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanta (OHD). Ášši čuovvoluvvo ođđa konsultašuvnnaiguin ođđajagis.

1.5.11 Lotnolasealáhusaid árvoháhkanprográmma

1.5.11.1 Lotnolasealáhusaid árvoháhkanprográmma

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Birgenvejolaš lotnolasdoaimmat

• Ođđa fitnodatjurdagat ja ođđa doaimmat

Jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 3 150 000 ru investeren- ja ovddidandoaibmabijuide lotnolasealáhusaid árvoháhkanprográmmii. Geavahuvvon lea 5 599 000 ru ja dat lea 177 % bušeahttarámmas. Eanaš oassái váldojuvvui ruhta doarjagiid ruovttoluottageassimiin.

53 ohcci ohce doarjaga lotnolasealáhusaide. Golbma ohcama sáddejuvvojedje ruovttoluotta almmá realitehta meannudeami haga. Ohcciid gaskkas ledje golbma nissonolbmo, 21 almmáiolbmo ja 26 fitnodaga. Dan 50 ohcamis mat meannuduvvojedje lei ohcansubmi 12 948 000 ru. 35 ohcama ožžo doarjaga ja 15 ohcama hilgojuvvojedje. Gaskamearálaš doarjja lei 160 000 ru.

Ulbmil ahte 40 % ásahanstipeanddain galggai mannat nissonolbmuide ii leat eisege olahuvvon. 2010:s bohte 8 ásahanstipeandaohcama, ja beare almmáiolbmuin. Oktiibuot juolludii Sámediggi 717 000 ru guđa ásaheaddjái. Stipeandda rámman lei 600 000 ru. Lea maiddái nu ahte ohcamiid gaskkas ledje oppalaččat unnán nissonolbmot. 53 ohcama gaskkas sáhtte defineret ahte golbma ohcama bohte nissonolbmuin. Dás mii fertet lasihit dan ahte 26 ohcama gaskkas fitnodagain ledje sihke nissonolbmot ja almmáiolbmot duogábealde.

1.5.11.2 Čielggadanprošeavttat ja eará doaibmabijut

Jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 850 000 ru čielggadanprošeavttaide ja eará doaibmabijuide.

Sámediggi bivddii VINN čuovvolit ásaheddjiid máttasámi guovllus. Olahusjovkui gullet dat doallit main leat lotnolasealáhusat ja geat leat ožžon doarjaga Sámedikkis ealáhusovddideapmái. Unnimusat 15 doalli galget leat mielde čuovvolanbarggus. Galget dollojuvvot golbma čoagganeami ja vuosttaš galgá dollojuvvot guovvamánus 2011.

Njukčamánus 2010 doalai Sámediggi seminára meahcástanealáhusaid birra. Dán seminára čuovvoleapmin lágidii Sámediggi čakčamánus oahppomátki sidjiide geat plánejit álggahit sáivaguollebivdduin dahje turismaealáhusain. Oktiibuot serve 12 ealáhusdoalli oahppomátkái Anárjávrri gáddái. Oasseváldit besse oahpásmuvvat dasa movt sáivaguollebivdu lea organiserejuvvon Davvi-Suomas. Sii ožžo maiddái eahpeformálalaš oktavuođaid suoma beale dolliiguin ja oasseváldit oahpásmuvve buorebut guđet guimmiineaset.

Sámediggi lea addán 300 000 ru doarjjan prošeavtta «Sel i lokal kultur og fjordutvikling» čađaheapmái maid Mearrasámi gelbbolašvuođaguovddáš Billávuonas dál lea čađaheamen. Prošeavtta ulbmilin lea gozihit báikkálaš máhtolašvuođa njuorjjobivddus ja dan geavahusas báikkálaš resursan. Mearrasámi gelbbolašvuođaguovddáš áigu dainna prošeavttain bidjat fokusii árjjalaš riddonjurjohálddašeami bivdduin ja daid njuorjjobuktagiid gozihemiin maid vuotnaresursa addá. Ovdal ávkkástalle njurjuiguin árbevirolaš resursan, muhto ođđaset áiggis lea dát ávkkástallan váidon.

Báikkálaččat oidnet dárbbu dássedettolaččat ávkkástallat njurjuiguin. Finnmárkku vuotnagielddat leat máŋggaid jagiid áŋgiruššan ja addán ekonomalaš doarjaga njuorjjobivdui vuonain. Danne vai easttašedje daid vahágiid maid ollu njurjot dagahit guolástusaide. Orru dattetge nu ahte doaibmabijuid ferte oktiiordnet buoret vuogi mielde ja vai guovddáš ja regionála eiseválddit váikkuhivčče riddonjurjuid ollislaš hálddašeapmái.

1.5.11.3 Duoji fidnooahppiortnet

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Duodjeealáhussii rekrutteren

Jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 1 500 000 ru duoji fidnooahppiortnega várás. Čakčat 2010 válddii Boazodoalu ja duoji oahppokantuvra vihtta ođđa fidnooahppi. Jahkemolsumis ledje 10 fidnooahppi. Gávccis sin gaskkas leat Finnmárkkus ja guokte Trøndelágas.

1.5.12 Čoahkkáigeassu ohcanvuđot ealáhusain

Sámedikki doarjja ealáhusulbmiliidda dievasmahttá eará ruhtadanortnegiid ja sáhttá ruhtadit ja vuoruhit surggiid maid earát eai sáhte.

1.6 Areálat, birasgáhtten ja kultursuodjaleapmi

Sámedikki váldoulbmilin barggus areálaiguin, birasgáhttemiin ja kultursuodjalemiin lea sihkkarastit areálaid ja resurssaid ceavzilis ávkkástallama sámi guovlluin sámi historjjá ja sámi árvvuid vuođul. Dáid guovlluid ja resurssaid ávkkástallan galgá leat vuođđuduvvon sámi vuoigatvuođaide. Ceavzilis ja guhkes áiggi perspektiiva galgá deattuhuvvot.

Sámedikki barggu oktavuođas areálaáššiiguin lea sáhka das ahte sámi beroštumit galget gozihuvvot dalle go mearrádusat areálageavaheamis dahkkojuvvojit. Sámi kulturmuittut geavahuvvojit sámi leahkima duođašteapmái sámi guovlluin. Sámediggi lea gulaskuddanásahussan kulturmuitobarggus plánaáššiin ja stuorát huksenáššiin. Dán oktavuođas registrerejuvvojit ollu sámi kulturmuittut.

1.6.1 Areálat

1.6.1.1 El-rávnnji huksen

• Sámediggi lea 2010:s meannudan 219 ášši main lea leamaš sáhka el-rávnnji ja el-fápmolinjáid huksemis. Áššit leat leamaš unnit ja stuorrát, unnimus lei 22 kV el-fápmolinjá earáhuhttin ja stuorámusaid gaskkas ledje stuorát bieggafápmorusttegat.

• Sámediggi lea ráhkadahttán raportta mii buohtastahttá kvantitatiivva vejolašvuođa hukset bieggafámu Finnmárkui ja Rogalándii. Dán raporta konkludere ahte dilit bieggafámu huksemii leat buorit goappašiin fylkkain. Goluid ja gaskkaid geažil lea dattetge bieggafámu fievrrideapmi mealgat buoret Rogalánddas. Raportta vuođul oaivvilda Sámediggi ahte bieggafámu fievrrideapmi Finnmárkkus odne ii leat gánnáhahtti.

• Sámediggi lea almmolaš digaštallamis energiijahuksema birra davvin buktán eará kritihkalaš gažaldagaid. Bieggafápmoprošeavttaid ekonomiija addá heajos vuođu ođđa el-fápmolinjáid ruhtadeapmái. Ođđa bieggafámus mii buvttaduvvo davvin lea hirbmat guhkes gaska márkanii. Fertešii logenar miljárddaid ruvnnuid ovddas dahkat investeremiid jos ođđa neahta davvin máttás galggašii hukset. Paradoksan lea maiddái dat go álgoálbmotguovllut davvin orrot fertemin guoddit stuorámus nođiid váidudeaddji doaibmabijuin dan oktavuođas go nu gohčoduvvon ruoná energiija huksejuvvo.

• Go guoská el-fámu huksemii de lea Sámediggi 2010:s konsulteren maiddái Oljo- ja energiijadepartemeanttain (OED) ja Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtain (NČE) suoidnemánu 1. b. 2005 gonagaslaš resolušuvnna ektui konsultašuvnnaid hárrái stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskka, ja šiehtadusa Sámedikki ja NČE gaskka, beaiváduvvon 31.3.2009.

• Sámedikkis leat leamaš konsultašuvnnat Oljo- ja energiijadepartemeanttain 132 kV-el-fápmolinjá huksemis Vevelstad ja Brønnøy gielddain. Boazodoalloorohat, guovllustivra ja Sámediggi leat dovddahan ahte el-fápmolinjá giddešii johtingeainnu boazodoallolága § 22 mielde. OED konkludere nu ahte johtingeaidnu giddejuvvošii dušše fysihkalaččat. Dát ii soaba Birasgáhttendepartemeantta ja Eanadoallo- ja biebmodepartemeantta árvvoštallamiidda boazodoalu fáddágihppagis ja plánemii plána- ja huksenlága mielde. Justiisadepartemeanta lea árvvoštallan gažaldaga, ja doarju dán oainnu. Sámediggi vuordá dál oktavuođa váldima OED:s viidáset konsultašuvnnaid ektui. Sámedikkis lea leamaš lávga oktavuohta guoskevaš boazodoalloorohagain dán áššis.

• Bieggafápmohuksema konsešuvdnaohcamiid oktavuođas Fosennjárggas lea Sámediggi váidán Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhta (NČE) konsešuvdnamearrádusa mii guoská Roan bieggafápmorusttegii, Storheia bieggafápmorusttegii ja maiddái plánejuvvon 420 kV el-fápmolinjái Namsos – Roan – Storheia. Dan vuođul go boazodoalu ealáhusvuođus Fosenis fuotnána. Váiddameannudeapmi konsultašuvnnaiguin ii leat vel álggahuvvon.

• Sámediggi lea álggahan konsultašuvnnaid NČE:in go guoská Statnett konsešuvdnaohcamii hukset ođđa 420 kV el-fápmolinjá Báhccavuona ja Hámmárfeastta gaskka. Dát lea bajidan soames prinsihpalaš gažaldaga dáid konsultašuvnnaid čađaheami hárrái, gč. Sámedikki šiehtadusa NČE:in. Jearaldahkan lea ahte makkár dieđut galget biddjojuvvot ovdan ja makkár áiggis. Sámediggi ja NČE leat gulahallamin movt dán geavahusas galggašii čoavdit.

• Ođđa rusttegiid huksema ja lokaliserema el-fámu buvttadeami várás stivre ollu guoros kapasitehta fievrridanneahtas. Dát, ovttas dainna go stáhtas lea geatnegasvuohta meannudit buot áigeguovdilis huksenohcamiid, dagaha ahte dán lágan el-fápmobuvttadeami máŋgga láhkai stivre «Vuosttamužžan millui prinsihppa». Dán lágan vuohki boahtá álkidit vuostálaga sávaldagain ahte ollislaččat hálddašit guovlluid. Dát sáhttá rihkkut maiddái álbmotrievttálaš prinsihpa sámi kultuvrra suodjaleamis.

• Sámedikkis lea leamaš čoahkkin Jijnevaerie sámečearuin Ruoŧa bealde. Dan oktavuođas go Norgga stáhta áigu Statkraft (Statkraft SCA) ja sin plánaid bokte hukset bieggafápmorusttega Jijnevaerie sámečearu guovddáš boazoguohtonguovlluide. Prošeavtta namma lea Vindkraft Norr man áigumuššan lea bidjat 417 bieggamillu dálveguohtoneatnamiidda. Jos plánat álggahuvvojit, de mearkkaša dat dan ahte bearašjoavkku olles dálveguohtoneatnamiid ii šat sáhte geavahit ja čearu guokte johtingeainnu giddejuvvojit. Plánaide lea addojuvvon konsešuvdna. Sámečearru váiddii konsešuvnna ja dasa mieđihuvvui muhtun muddui. Goappašat bealit leat váidán mearrádusa. Sámediggi Norgga bealde lea váldán ovdan dán ášši Olgoriikadepartemeanttain ja áigu čuovvolit dan Statkraft ektui.

1.6.1.2 Suodjaleapmi

Sámedikki dievasčoahkkin meannudii ášši 33/10: Suodjalanproseassat sámi guovlluin 2010:s. Sámediggi oaivvilda ahte dat go sámit ieža galget meroštallat sávaldagaid servodatovddideapmái ja bidjat eavttuid iežaset guovlluid geavaheapmái dávista ON álgoálbmotvuoigatvuođaid julggaštussii ja ILO-konvenšuvdnii nr. 169. Dát guoská maiddái gažaldagaide ahte galget go guovllut suodjaluvvot. Sámi ávkkástallan guovlluin ii leat árbevirolaččat goaridan luondduárvvuid. Ávkkástallan lea dagahan dan ahte guovllut dál adnojuvvojit gáhttenárvosažžan, danne go dat leat luondduviđa čábbát ja unnán dahje eai oppanassiige teknihkalaččat lihkahallojuvvon.

Sámediggi áigu bargat dan ala vai dan movt báikegottiid olbmot leat geavahan iežaset resursaguovlluid galgá sáhttit fievrridit ođđa buolvvaide, ja dat lea sámi álbmoga kultuvrralaš leahkima vuođđu. Dát mearkkaša dan ahte Sámediggi galgá sáhttit searvat mearrádusaide das movt guovllut ja resurssat galget hálddašuvvot ja geavahuvvot boahtteáiggis. Dát guoská maiddái guovlluide mat stáhta mielas leat gáhttenárvosaččat. Sámediggi deattuha ahte lea dárbu fievrridit árbevirolaš sámi ávkkástallama viidáseappot vejolaš guovllugáhttema oktavuođas. Eaktuduvvo ahte suodjaleapmi ii hehtte sámi meahcceávkkástallama ja ahte guovllugáhtten ii váikkut negatiivvalaččat sámi kultuvrii, boazodollui, meahcceávkkástallamii, ealáhusbargui ja servodateallimii. Sámediggi háliida dakkár čovdosiid maiguin sihkkarastojuvvo maiddái dat ahte kulturvuđot ávkkástallamis lea vejolašvuohta geavahit ođđaáigásaš veahkkeneavvuid.

Ráđđehus lea Birasgáhttendepartemeantta (BD) bušeahttaproposišuvnna bokte, Prop.1 S (2009–2010) ovddidan suodjalanguovlluid várás ođđa hálddašanmálle. Ođđa málle siskkilda sihke stuorra suodjalanguovlluid nugo álbmotmehciid ja eanadatsuodjalanguovlluid, suodjalanguovlluid dan oktavuođas go leat oktasaš rájit, ja smávva suodjalanguovlluid hálddašeami. Ođđa hálddašanmálle mearkkaša ahte álbmotmehciid, eará stuorra oktalaš suodjalanguovlluid ja suodjalanguovlluid galgá gielddaid gaskasaš, politihkalaččat čohkkejuvvon álbmotmeahcce-/suodjalanguovllu stivra hálddašit. Stivrras galgá leat ovddasteaddji juohke guoskevaš gielddas ja dasa lassin okta guđege guoskevaš fylkkagielddas. Guovlluin gos leat sámi beroštumit galgá maiddái Sámediggi nammadit ovddasteaddji stivrii. 33 álbmotmeahci gaskkas mat leat mearriduvvon Nannán-Norggas, de leat 19 dain ásahuvvon sámi guvlui. Jagi 2010 áigge leat Sámediggi ja BD soahpan čoahkkádusa 11 álbmotmeahci/suodjalanguovlluid stivrraide sámi guovllus.

Gonagas stáhtaráđis mearridii 05.02.2010 Sjunkhatten álbmotmeahcci Norlándda fylkkas maŋŋá go Birasgáhttendepartemeanta ja Sámediggi soabaiga. Sámediggi lea miehtan maiddái meahccesuodjaleapmái luonddureserváhtan guđa unnit guovllus Mátta-Trøndelágas ja Davvi-Trøndelágas mat suodjaluvvojedje 2010:s. Sámedikki ja Birasgáhttendepartemeantta gaskka leat leamaš konsultašuvnnat Rohkunborri álbmotmeahci, Bearddu suohkanis Romssas loahpalaš suodjalanevttohusa birra. Šattai ovttamielalašvuohta dan guovtti báhcán čuoggáin sámi beroštumiid ja rámmaid deattuheami oainnusmahttima birra go guoská Sámedikki ovddastussii álbmotmeahccestivrras. Departemeantta beales leat vel báhcán loahppačilgehusat Dálma sámečearuin. Seamma konsultašuvdnačoahkkimis sohppojuvvui ahte Divttasvuotna-Hellemo guovllu mariidna suodjalanplána álggaheapmi 2010:s sáhttá dieđihuvvot. Dat vuotnaguovlu meannuduvvo bargolávdegottis ovttas eará guovlluiguin oasis 2 mariidnasuodjalus. Lea maiddái ságáškuššojuvvon ahte jeagge- ja njuoskaeatnamiid suodjalanplána barggu oktavuođas viidáseappot Finnmárkku fylkkas sáhttá ásahuvvot sierra bargolávdegoddi mii galgá veahkehit fylkkamánni suodjalanplánabarggus.

Daid suodjalanproseassaid stáhtus mat leat sámi guovlluin:

• Suodjalanguovlu Goahteluobbalis Guovdageainnu suohkanis: sáddejuvvon Birasgáhttendepartementii, Sámediggi lea vuordimin konsultašuvnnaid.

• Anárjoga álbmotmeahci viiddideapmi Kárášjoga gielddas: sáddejuvvon Birasgáhttendepartementii, Sámediggi lea vuordimin konsultašuvnnaid.

• Návetvuomi ja Njemenjáiku eatnadatsuodjalanguovlu Romssas: ovttamielalašvuohta Birasgáhttendepartemeantta ja Sámedikki gaskka. Mearrádusa dahkan vurdojuvvo ođđajagis 2011.

• Sundsfjordfjellet álbmotmeahcci Nordlánddas: sáddejuvvo Norlándda fylkkamánnis Luondduhálddašan direktoráhtii. Sámediggi lea vuordimin konsultašuvnnaid.

• Dåapma álbmotmeahcci Fosennjárggas Davvi- ja Mátta-Trøndelágas: bargojoavku mas lea sámi ovddastus lea gieskat ásahuvvon. Sámediggi lea nammadan 4 olbmo 14 lahtu gaskkas.

• Logeneare mearra- ja vuotnaguovllu Davvi-Norggas maritiibmasuodjalusas: Bargojoavku mas leat ovcci olbmo sámi ovddastusain. Bivdi – mearrasámi bivdo- ja guolástusorganisašuvnnas leat guokte lahtu ja Vuotnabivdiid searvvis okta lahttu.

1.6.1.3 ILO dieđáhusat ILO konvenšuvnna nr. 169 álgoálbmogiid hárrái iešmearrideaddji riikkain čuovvoleapmái

ILO áššedovdikomitea lea guovvamánus 2010 addán árvvoštallamiid dasa movt Norga čuovvola ILO 169 konvenšuvnna álgoálbmogiid birra iešmearrideaddji stáhtain. Dát árvvoštallamat bidjet deaŧalaš čanastagaid ja rámmaid Sámi vuoigatvuođalávdegotti čuovvoleapmái. ILO dieđáhusain Norgii bivdojuvvo diehtojuohkin das movt Sámedikki njuolggadusat rievdan meahcceávkkástallamis Finnmárkkulága § 4 mielde heivehuvvojit, ja movt sámi vuoigatvuođat ja beroštumit váldojuvvojit vuhtii mearrádusproseassain mat gusket rievdan meahcceávkkástallamii. Dasto dovddahuvvo ahte vuoigatvuođaid kártemis ferte bidjat vuođđun 14. ja 8. artihkkaliid, ja ii leat iešalddis čielggas ahte nationála láhkaaddin ollásit dávista konvenšuvnna artihkkaliidda.

ILO buorrindohkkeha stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskasaš konsultašuvdnašiehtadusa deaŧalaš lávkin konsultašuvnnaid sihkkarastimis konvenšuvnna ektui. Dat bivdet eiseválddiid ja Sámedikki árvvoštallat vugiid movt meannudit soahpameahttunvuođa konsultašuvdnašiehtadusa čuovvoleamis, erenoamážit čuovvovačča ektui:

• doarvái árra diehtojuohkin ja konsulteren

• galgá leat čielggas goas konsultašuvnnat álget konkluderet

• ahte oainnuid almmolaččat almmuheapmi konsulteremiid oktavuođas sáhttá fuonidit luohttámuša dasa ahte konsultašuvnnat dáhpáhuvvet buriin jáhkuin

ILO deattuha ahte Sámi vuoigatvuođalávdegoddi galgá čuovvoluvvot konsultašuvnnaiguin ja ahte sirdinortnegat vuoigatvuođaid sihkkarastima váras fertejit álggahuvvot vuorddedettiin gárvvistuvvon kártenproseassaid. Go guoská ruvkedoibmii, de oaivvildit čielgasit ahte ovddut das eai leat čadnojuvvon eanaeaiggátvuhtii. Ortnet ferte heivehuvvot ovttaskas diliide ja áššiide. Ortnega Finnmárkkus man oktavuođas Finnmárkkuopmodahkii addojuvvo aliduvvon vuođđoeaiggátdivat, berrejit ráđđehus ja sámiid ovddasteaddji orgána geahčadit ovttas. ILO bivdá maiddái ráđđehusa eandalii oažžut sadjái ollislaš minerálalága olles árbevirolaš sámi guovllu várás, ja dassážiigo dát lea sajis fertejit sámi vuoigatvuođat sihkkarastojuvvot.

1.6.1.4 Sámi vuoigatvuođalávdegoddi

Sámediggi lea bargan ráđđehusa ektui vai boađášedje johtui konsultašuvnnaiguin Sámi vuoigatvuođalávdegotti NAČ 2007:13 čuovvolemiin. Justiisadepartementii sáddejuvvui notáhta dávistettiin juovlamánu 2009 čoahkkima šiehtadussii evttohusain movt struktureret viidáset barggu. Sámediggi lea ollu gerddiid jearralan dieđuid dán birra departemeanttas. Dál lea šiehtaduvvon álggahančoahkkin politihkalaš dásis konsultašuvdnaproseassa birra guovvamánus 2011. Dán čoahkkima fáddán lea dat ahte movt konsultašuvdnaproseassa galgá čađahuvvot. Dát bargu šaddá gáibidit ollu boahtteáiggis.

Dattetge lea sivva muittuhit ahte gažaldat vuoigatvuođaid kártema láhkii čatnamis olggobealde Finnmárkku ja konsultašuvdnanjuolggadusat lágaid ja hálddahuslaš doaibmabijuid ektui leat dakkár gažaldagat mat oalle guhkás leat rievttálaččat čielggaduvvon Finnmárkkulága mearrádusa bokte ja konsultašuvdnaprosedyraid mearrideami bokte gonagaslaš resolušuvnnas.

1.6.1.5 Riddoguolástuslávdegoddi

Sámediggi lea 2010:s vuoruhan Riddoguolástuslávdegotti barggu. Guolástus- ja riddoministtar čujuhii ovtta čoahkkimis juovlamánus ahte son dál čuovvolii ráđđehusa dási hálddahuslaš konsultašuvnnaid konklušuvnnaid, ja ahte son doaivvui čielggasmahttima ođđajagis. Jáhku mielde čađahuvvojit politihkalaš konsultašuvnnat fas jagis 2011.

1.6.1.6 Finnmárkkuopmodat (FeFo)

Sámedikki, Finnmárkku fylkkagieldda ja Finnmárkkuopmodaga gaskka dollojuvvojit fásta oktavuohtačoahkkimat juohke jahkebealis hálddahusa ja politihkalaš dásis. Proseassa Finnmárkkuopmodaga strategalaš plánabargu 2011 rájes lea leamaš ságaškuššamis. Strategalaš plána gulaskuddanevttohus lea maiddái meannuduvvon Sámedikki dievasčoahkkimis. Oktavuođa ja ságaškuššamiid bokte Finnmárkkuopmodaga ođđa strategalaš plána ektui leat oktasaš áddejumit, hástalusain ja vuoruhemiin nannejuvvon. Erenoamážit guoská dát oktavuhtii Sámedikki ja Finmárkku fylkkagieldda gaskka. Dát lea buvttihan stuorát ráfi ja legitimitehta Finnmárkkuopmodaga bargui Finnmárkkulága mielde.

Finnmárkkuopmodagas leat dattetge ain gulahallanhástalusat. Ovddasvástádus dás dattetge ii gula dušše Finnmárkkuopmodahkii. Sihke dain geat leat ovddidan ja mearridan Finnmárkkulága, ja Sámedikkis ja Finnmárkku fylkkagielddas mat nammadit stivraovddasteddjiid, lea ovddasvástádus gulahallamis mii dagahivčče dan ahte deaŧalaš doaimmat mat Finnmárkkuopmodagas leat dohkkehuvvošedje. Sámediggi, Finnmárkku fylkkagielda ja Finnmárkkuopmodat galget ovttas bargat ortnegiid ovddidemiin dan várás movt geavahit vejolaš badjelbáhcaga Finnmárkkuopmodaga doaimmas servodatávkkálaččat.

1.6.1.7 Mineráladoaibma

Dan vuođul go Sámediggi ii leat sáhttán miehtat ođđa minerálaláhkii, mearridii Sámediggi sierra minerálaveahki miessemánus 2010. Minerálaveahkis čilgejuvvo movt Sámediggi almmolaš orgánan rahpasit sáhttá čađahit individuála ja njuolga šiehtadallamiid minerálaservviiguin vejolaš mineráladoaimma birra sámi guovlluin. Vaikko láhka ii gozitge sámiid vuoigatvuođaid álgoálbmogin. Minerálaveahki vuođul addojuvvo vejolašvuohta šiehtadallat šiehtadusa Sámedikki, njuolga guoskevaš sámi beroštumiid ja báikegottiid ja minerálaservviid gaskka iskkadanbargguid čađaheamis, áigumuššiehtadusa šiehtadallamis doaibmakonsešuvnna ohcama ektui ja šiehtadallamiid doaimma birra. Eaktuduvvo ahte áššemeannudannjuolggadusat mat čuvvot minerálalága čuovvoluvvojit dábálaš vuogi mielde.

Sámediggi lea juohkán dieđuid minerálaveahki birra servviide main lea iskkadanvuoigatvuohta ja rogganriekti Finnmárkkus ja rogganriekti olggobealde Finnmárkku. Seamma guoská Stáhtavuvddiide. Sámediggi searvá Finnmárkku minerálaforumii gos minerálaveahkki lea dahkkojuvvon dovddusin. Finnmárkku minerálaforuma olis lea sihke dollojuvvon dialogaseminára ja jorbabeavdeságaškuššan mineráladoaimma birra ja movt minerálaveahki geavahit sámi guovlluin.

Sámediggi lea dahkan intenšuvdnašiehtadusa Nussir ASA:in das ahte doaibmakonsešuvdnaohcan Riehpovuona veaikeruvki ektui Fálesnuori gielddas galgá šiehtadallojuvvot. Dasto lea dahkkojuvvon šiehtadus iskkadanbargguid čađaheamis Biedjovákkis, Guovdageainnu suohkanis Arctic Gold AB:in, ja intenšuvdnašiehtadus seamma beliiguin das ahte doaibmakonsešuvdnaohcan galgá šiehtadallojuvvot. Boazodoalloorohat 30A Oarjji bealde ja orohat Áborášša leat šiehtadusbealit. Sámediggi lea proseassas Store Norske Gull:in ja orohat 16:in iskkadanbargguid birra Kárášjoga gielddas. Dát šiehtadusat čájehit čielgasit dan ahte Sámedikki minerálaveahkki sihke árvvus adnojuvvo ja čuovvoluvvo servviid bealis mat háliidit álggahit doaimmaid Sámis.

1.6.2 Birasgáhtten

1.6.2.1 Dálkkádat

Sámediggi lea searvan raportta ráhkadeapmái dálkkádatrievdamiid birra Norgga bealde Árktisis. Čoavddagávdnosat konkluderejit ahte dálkkádatrievdamat váikkuhit sihke ekovuogádagaide ja servodagaide davvin. Raporta mas válddahuvvojit váikkuhusat eallimii davvin, ja lea oassi

«Norwegian Arctic Climate Impact Assessment (NorACIA)» álgagis. Sámediggi lea searvan fáddájovkui dálkkádatrievdamiid heiveheami birra, ja Sámi allaskuvla fas lea bargan fáttáin váikkuhusat álbmogii ja servodahkii.Sámediggi lea lávga gulahallan Sámi allaskuvlla rektoriin Steinar Pedersenain dálkkádatheivehanlávdegottis. Sámediggi lea doallan sáhkavuoru lávdegotti fágačoahkkimis Kárášjogas dálkkádatheiveheami, sámi kultuvrra ja ealáhusaid birra. «Tilpassing til eit klima i endring (NOU 2010:10)» (dálkkádatrievdamiid heiveheami birra) lea ovddiduvvon 2010:s. Raporttas daddjojuvvo ahte dálkkádatrievdamat váikkuhit lundui ja servodahkii. Hástalusat leat stuorrát davimus guovlluin danne go doppe lieggana garrasepmosit. Bahkken luonddubirrasii ja servodagaid raššivuohta dálkkádatrievdamiidda dahká dárbbašlažžan ahte bargat offensiivvalaččat heivehemiin.

• Sámediggi searvvai Norgga delegašuvnna mielde alladásseoasi oasálaščoahkkimii ON dálkkádatkonvenšuvnna vuolde, COP 16 Cancumis Mexicos. Dálkkádatčoahkkin lei historjjálaš álgoálbmotperspektiivva ektui, danne go loahppajulggaštussii bohte mearrádusat ja sihkkarastinmekanismmat álgoálbmotvuoigatvuođaid, árbedieđuid ja ollesárvosaš álgoálbmotsearvama ektui. Riikkaidgaskasaš álgoálbmotorganisašuvnnat ja álgoálbmogat stáhtaid delegašuvnnain leat vuogádatlaččat bargan ja leat geahččalan lihkostuvvat oažžut sadjái vuođu álgoálbmotperspektiivii dálkkádatšiehtadallamiin. Cancún-šiehtadus lea deaŧalaš lávki rivttes guvlui dálkkádatrievdamiid vuostá dáistaleamis ja šiehtadusas deattuhuvvo deaŧalaš prinsihppa ahte álgoálbmogat galget searvvahuvvot buot relevánta mearrádusaide boahtteáiggis.

1.6.2.2 Biologalaš girjáivuođa konvenšuvdna

Sámediggi searvvai Norgga delegašuvnna mielde oasálaščoahkkimii biologalaš girjáivuođa konvenšuvnna ektui Nagoyas Japánas. Stuorámus lávki njunuščoahkkimis lei dat ahte sohppojuvvui riikkaidgaskasaš geatnegahtti protokolla. Dat galgá sihkkarastit dan ahte rievttalaččat juogaduvvojit dat ovdamunit maid luonddu genaresurssaid geavaheapmi buktá. Luonddus ja máhtolašvuođas dan birra leat stuorra árvvut. Oktavuohta genaresurssaid oažžuma ja álgoálbmogiid árbedieđuid gaskka lea guovddáš bealli Nagoya-beavdegirjjis mii nanne álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ollu surggiin. Dasto nannejuvvo earret eará dat ahte álgoálbmogiin sáhttá leat eaiggáduššanriekti daid genaresurssaide mat leat sin guovlluin ja ahte earáide ii sáhte addit rievtti árbedieđuide almmá ahte dat álgoálbmot mas lea dat máhtolašvuohta lea ovdagihtii miehtan dasa. Dasto galgá sihkkarastojuvvot oassi dan dietnasis mii boahtá daid gálvvuid vuovdimis mat leat ráhkaduvvon šattuid dahje eará organismmaid genaávdnasiin dalle go álgoálbmogiid árbedieđut geavahuvvojit genaresurssain ávkkástallamis

Oasálasčoahkkimis dohkkehuvvo viidáseappot dat lagaš sorjjasvuohta mii lea álgoálbmogiid ja luonddu gaskka. Mearriduvvui ahte galget dollojuvvot fas máŋggat bargojoavkočoahkkimat jagi 2020 guvlui arihkkala 8 (j) vuolde, mas válddahuvvo dat ahte stáhtain lea geatnegasvuohta suodjalit, bisuhit ja viidáseappot gaskkustit álgoálbmogiid árbedieđuid. Ođđa bealli dán barggus lea dat ahte suodjalit ja giktalit biologalaš resurssaid boaresvirot geavaheami dávistettiin ceavcinnávccalaš prinsihppii. Vuosttáš čiekŋalis ságastallama fáddán galgá leat ekovuogádagaid, ekovuogádatbálvalusaid ja guovllu suodjaleami hálddašeapmi. Dahkkojuvvui mearrádus ehtihkalaš njuolggadusaid birra maid vuođul sihkkarastit dan ahte álgoálbmogiid kultuvrralaš ja intellektuealla árbi árvvusadnojuvvo. Mearriduvvui maiddái ođđa strategalaš plána 20 oassemihttomeriiguin, njeallje strategalaš váldomihttomeari vuolde, maid galgá olahit ovdal jagi 2020. Ulbmilis 18 daddjojuvvo ahte álgoálbmogiid árbedieđuid galgá searvvahit barggus biologalaš girjáivuođa konvenšuvnnain ja ahte álgoálbmogat ollásit ja beaktilit galget beassat searvat buot relevánta mearrádusdáside.

1.6.2.3 Mohtorjohtalus mehciin

Dán jagi lea Sámediggi searvan prošektii man ulbmilin livččii váidudit vahágahtti bievlavuodjima Finnmárkkus. Sámediggi lea leamaš ovddastuvvon prošeavtta stivrenjoavkkus ovttas Luondduhálddašandirektoráhtain, Finnmárkku fylkkamanniin ja Finnmárkku fylkkagielddain. Stivrenjoavku lea ásahan referánsajoavkku mas leat ovddasteaddjit ealáhusaid, astoáiggi, bivdiid, guolástusa, birasberoštumiid, eanaeaiggádiid, politiija ja hálddašeddjiid beales.

Finnmárkku gielddat leat ávžžuhuvvon buktit geahčastaga gielddalaš bievlavuodjingeavahusa birra. NORUT Alta lea čađahan gažadaniskkadeami 1000 finnmárkulačča gaskkas miehtá fylkka das ahte makkár miellaguottut sis leat bievlavuodjimii mohtorfievrruiguin. Muđui leat dollojuvvon čoahkkimat beroštusorganisašuvnnaiguin ságaškuššan dihte raportta birra maid NORUT Alta lea ráhkadan, ja oažžun dihte rávvagiid viidáset bargui. Dat árvalusat/rávvagat mat leat boahtán, ja dat ja prošeavtta mandáhtaválddahus leat bidjan vuođu Luondduhálddašan direktoráhta raportii. Raporta sáddejuvvui juovlamánus ja lea dál gulaskuddamis.

1.6.3 Kulturmuitosuodjaleapmi

1.6.3.1 Statistihkka doaimmain

Sámedikki bargu kulturmuittuid suodjalemiin bidjá deaŧalaš vuođu sámi historjái ja sámiid leahkimii. Sámediggi meannuda areálaáššiid plána- ja huksenlága mielde, ja kulturmuitolága mielde. Sámediggi lea geatnegahttojuvvon go lea hálddašanorgána ollašuhttit iskkadangeatnegasvuođa kulturmuitolága mielde. Danne fitná Sámediggi geahčadeamen areálaid maidda plánejuvvo huksejuvvot.

Sámedikki hálddašanváldi sámi kulturmuittuid ektui buktá ollu doaimmaid, maid statistihkka kulturmuitosuodjalandoaimmaid birra jahkái 2010 čájeha: 6030 dokumeantta boahtán sisa, 2826 sáddejuvvon, 169 geahčadeami, 530 ođđa kulturmuittu, ja lassin vel 508 rievdadusa ovttaskas muitui leat registrerejuvvon kulturmuitodiehtovuođus Askeladden.

1.6.3.2 Areálaáššit ja geahčadeamit

Sámediggi lea 2010:s bargan máŋggain stuorát areálaáššiin. Stuorámus lea plánejuvvon ođđa 420kV-el-fápmolinjá oktavuođas Báhccavuonas – Hámmárfestii. Registrerenbargu lea organiserejuvvon sierra prošeaktan mii galgá bistit guokte jagi. Dan oktavuođas dahkkojuvvojit fealtaregistreremat ja jearahallamat. Earret eará dahkkojuvvojedje geahčadeamit duottarváriin mat ovdal eai leat iskkaduvvon. Dán jagi gávdnojedje máŋga čuođi kulturmuittu/lokalitehta, earret eará árran, goahtesajit ja bivdorusttegat.

Finnmárkkus leat 2010:s čađahuvvon vel guokte stuorra kulturmuitoregistrerema. Dat leat dahkkojuvvon plánejuvvon ruvkeguovllus Nussiris Fálesnuoris ja regulerenbarggu oktavuođas Svartnes-Bussesundet guovllus Várggáin. Kulturmuittuid registrerema oktavuođas leat gávdnon ollu dán rádjai dovdameahttun sámi kulturmuittut, earret eará goahtesajit, lávvosajit, eamihávddit ja sierralágan vurkkodanbáikkit ja geađgeráhkkanusat. Dáid kulturmuittuid sáhttá čatnat sihke mearrasámi ja boazosámi ássamii, ja árbevirolaš sámi oskku čađaheapmái.

Málatvuomi ja Báhcavuona gielddastivra mearridii 2009:s Meavkki ja Vilgesvári báhčin- ja hárjehallanguovllu ovttastahttima regulerenplána. Riikaantikvára dohkkehii dien oktavuođas dispensašuvnna oktiibuot 14 automáhtalaččat ráfáidahttojuvvon sámi kulturmuitui. Romssa musea lea čađahan daid arkeologalaš roggamiid 2010:s.

Sámediggi lea jagi 2007 rájes dahkan geahčademiid Setermoen báhčinguovllu regulerenplána oktavuođas. 2010:s leat ovttasráđiid Romssa museain geahččalan dihte goivon lávvosajiid maid báhčin- ja hárjehallandoaibma áitá. Ášši galgá meannuduvvot dainna áigumušain ahte goaivut boahttevaš jagiid.

Sámediggi lea ovttas Saemien Sijtein, prošeavttain Saemieh Saepmesne, Raavrhvijhke gielddain, Davvi-Trøndelága fylkkagielddain ja Luvlie Nåamesjen Dajve:in, čađahan registreremiid Raavrhvijhke gielddas. Deaŧaleamos mii gávdnui lei meavrresgári rámma (gievrie). Sámediggi lea bargan lávga ovttas Østre Namdal sámeservviin ja Saemien Sijtein sihkkarastin dihte dán hui erenoamáš gávdnosa. Dán jagáš registreremat čájehit ahte lea stuorra vejolašvuohta gávdnat sámi kulturmuittuid máttasámi guovllus.

Ovttasbargoprošeavtta ruhtadeapmi Sámedikki ja Finnmárkku fylkkagieldda gaskka regionála kulturbiras- ja kulturmuitoplána hárrái Finnmárkkus lea čilgejuvvon jahkái ovddos guvlui. Bargu álggahuvvo dallánaga go prošeaktajođiheaddji lea virgáduvvon.

Sámediggi lea 2010:s dahkan máŋga arkeologalaš gávdnosa unnit huksemiid oktavuođas. Siellatgieldda suohkanis leat registrerejuvvon hui máŋga boazosámi lávvosaji hui dološáiggis. Ivvárstáđiid suohkanis lea álggahuvvon ollu márkasámi ássansajiid registreren.

Sámediggi lea ovttas Várdobáikkiin ja Harstad og Omegn sámeservviin doallan guovttebeaivásaš kurssa kulturmuittuid registreremis.

1.6.3.3 Álbmotmeahcit ja suodjalanguovllut

Sámediggi lea searvan Ráisavuona álbmotmeahci ja Ráisduottarháldi eatnadatsuodjalanguovllu Nordreisa suohkanis, ja Ånderdalen álbmotmeahcci Sáččás hálddašanplánaid ráhkadeapmái. Ráisavuona ektui lea dán jagi buktojuvvon registrerenprošeavtta loahpparaporta. Sámediggi lea registreren badjel 200 sámi kulturmuittu, main eatnašiin lea oktavuohta goddebivdui ja boazodollui. Ånderdalenis lea Sámediggi registreren hui unnán sámi kulturmuittuid.

Kvikne álbmotmeahcceguovddáš lea joatkán barggu sámi kulturmuittuid registreremiin Forollhogna álbmotmeahcis, mii lea Hedmárkku ja Mátta-Trøndelága gaskka. Ollu ođđa kulturmuittut leat registrerejuvvon ja máhtolašvuohta guovllu dološáiggi birra ja álbmotmeahci birrasis buorrána dađistaga.

1.6.3.4 Seailluheapmi ja huksensuodjalus

Sámediggi lea 2010:s čađahan kulturmuittuid seailluhanbarggu máŋgga guovllus. Nuortasámi gilis Njávdámis Mátta-Várjjaga gielddas lea čađahuvvon ruoná areálaid seailluhanbargu. Lea maiddái ođastuvvon ássanviessu olggobealde, mii lea dan eatnama alde maid Sámediggi eaiggáda. Kulturbiras hávdesajiin Nuortalaš gilis lea gieskat sihkkarastojuvvon. Dan plánejuvvon sámi dákteriggeávdnasiid ođđasis hávdádeami oktavuođas lea álggahuvvon bargu guovllu regulerenplánain. Dát lea maiddái ráfáidahttojuvvon kulturbirasoasi viidáseappot ovddideapmi.

Halonen-viesu ođasteapmi lea bures boahtán johtui. Nuortalaš gili regulerenplánain bargojuvvo. Šiehtadus válljejuvvon plánenfitnodagain lea dahkkojuvvon fálaldatvuoru maŋŋá. Proseassas lea dollojuvvon rabas álggahančoahkkin Njávdámis. Bargojoavku mii pláne ođđasis hávdádeami lea doallan rabas čoahkkima Njávdámis gos NIKU čalmmustii georadariskkadeami bohtosiid maid Sámediggi ruhtadii.

Sirpmás Deanu gieldas lea visttiid ođastemiiguin jotkojuvvon ja dat bistet ain muhtun áiggi.

Romssas lea Sámediggi joatkán guvttiin seailluhanprošeavttain. Okta guoská guovžabieju ja olbmuid hávddiid billašuvvamii Návuona suohkanis. Nubbi lea muorraruossa ođasteapmi Sandengen girkogárddis Gáivuona suohkanis. Prošeavttaid lea ruhtadan Riikaantikvára. Sámediggi lea doallan álbmotčoahkkimiid sihke Mátta-Várjjagis ja Návuonas seailluhanprošeavttaid oktavuođas.

Árran Julevsáme guovdásj, Museum Nord, Várdobáiki ja Bådåddjo suohkan leat ožžon doarjaga sámi visttiid registreremii ja ođasteapmái. Dát barggut nannejit dáid ásahusaid fágagelbbolašvuođa. Davvisámi guovllus leat máŋga ovttaskas olbmo ja ásahusa vuolggahan visttiid ođastanprošeavttaid.

Riikarevišuvnna raportta oktavuođas huksensuodjaleamis leat dollojuvvon guokte čoahkkima. Riikaantikvára Jørn Holme galledii Sámedikki Kárášjogas. Ášši čuovvoluvvo prošeaktadoarjjaohcamiin Riikaantikvárii. Signálat doaisttážii čájehit ahte prošeakta ruhtaduvvo.

Gávdnojit ollu kulturmuittut mat leat billašuvvamin ja danne lea dárbu oažžut eanet ruđaid seailluhanbargui go maid Riikaantikvára lea juolludan. Ovdamearkka dihte 2010:s ii addán riikaantikvára seailluhanruđaid Norlándda fylkii.

1.6.3.5 Vuosteákkat ja kulturmuitolága rihkkumat

Sámi guovlluin 2010:s leat billašuvvan ollu sámi kulturmuittut. Dat lea dáhpáhuvvan dan geažil go áššit eai leat sáddejuvvon doaibmabidjooamasteaddji beales ja kulturmuitoláhka lea rihkkojuvvon. Gáivuona suohkanis Romssas leat kulturmuittut biliduvvon. Dát guoská ovtta goahtesadjái

Skardalenis ja cuvccasbáikái Skipet. Dát lea várrebákti E6 guoras Ivguvuonbađas Nordnesis. Dát cuvccasbáiki lea máŋgii namuhuvvon Just Qvigstads «Eventyr og sagn»-girjjis. Gáivuona suohkan ja Troms Kraft leat lobi haga ceggen máŋga installašuvnna geađgegierdui.

Dasto lea Sámediggi viidáset cealkán ahte Per Larsavika/Klubbvik ohcan guollebiebmanrusttega hárrái Unjárggas gielddas ii galgga juolluduvvot. Sámediggi lea cealkámušas čujuhan ahte ohcamiin guollebiebmanrusttega hárrái berre vuordit dassážiigo ođđa riddoavádatplána Unjárgga gieldda várás lea ráhkaduvvon. Doaibmabidju dego rihkku sámi kulturmuittuid ja kulturbirrasa main lea stuorra árvu. Danne sáhttet dás šaddat negatiivvalaš váikkuhusat ohcamii oažžut Ceavccageađggi/Mortensnes UNESCO máilbmeárbelistui. Dán vuođul ovddidii ge Sámediggi vuosteákkaid areálageavaheami osiide mat leat Unjárgga gieldda gieldaplána areálaoasis.

1.6.3.6 Ovttasbargu Riikaantikvárain

Sámediggi ja Riikaantikvára gulahallet jeavddalaččat áigeguovdilis áššiid birra. Sámediggi bargá ovttas Riikaantikvárain oččodan dihte sámegielat veršuvnna kulturmuitodiehtovuđđui Askeladden. Riikaantikvárain leat leamaš maiddái čoahkkimat go guoská eará boahtteáiggi dárbbuide ja Askeladden diehtovuođu kvalitehta dáfus sihkkarastimii.

Sámediggi lea 2010:s addán gulaskuddancealkámuša Riikaantikvára arkeologalaš kulturmuittuid hálddašeami strategalaš plánii. Doaibmabijut maid oktavuođas sáhttá leat áigeguovdil čađahit konsultašuvnnaid leat:

• Nationála prošeavtta ásaheapmi kulturmuittuid ja kulturbirrasiid registrerema várás

• Ovddasvástádusláhkaásahusa mudden dainna lágiin ahte livččii vejolašvuođa čađahit eaŋkilastojuvvon áššemeannudeami unnit áššiin, ja dán dárbbu olis oažžut sadjái sámi kulturmuittuid bissovaš hálddašanortnega

• Sámi kulturmuittuid čuohtejagiráji árvvoštallan ja stuorát dutkan- ja hálddašanprográmmaid ásaheapmi

Dasto leat addán rávvagiid Riikaantikvára 2011 vuordámušreivii. Áššit mat ledje mielde leat earret eará Ceavccageađgi/Mortensnes tentatiivvalaš máilbmeárbelistui, kulturmuittuid ja kulturbirrasa regionála plána Finnmárkku várás ja dasto bealit mat gusket Nuortalaš gili kulturbirrasii, mas mielde sihke guovllu regulerenplána ja dákteriggeávdnasiid plánejuvvon hávdádeapmi.

1.6.3.7 Ovttasbargu eará instánssaiguin

Sámediggi gulahallá jeavddalaččat fylkkagielddaiguin. Sámediggi láve searvat fylkkagielddaid areálaplánaforumii ja ovttasbargui beaivválaš áššemeannudeami ektui.

Oktasaš geahčadeamit leat čađahuvvon Mátta-Trøndelága fylkkagielddain Elgsjøen el-fápmorusttega oktavuođas Einunndalenis Oppdal gielddas, rájis mii lea gaskal Mátta-Trøndelága ja Hedmárkku. Eará buori ovttasbarggu maid sáhttit namuhit lea ahte arkeologat Mátta-Trøndelága, Hedmárkku ja Opplándda fylkkagielddain leat searvat kursii máttasámi kulturmuittuid registrerema birra.

Eará geográfalaš guovlluin lea vejolašvuohta bargat lávgadet ovttas fylkkagielddaiguin. Erenoamážit Norlándda fylkkasuohkaniin.

Sámedikkis leat jahkásaččat čoahkkimat kulturmuitofoanddain. Dán jagáš čoahkkin dollojuvvui Várjjagis.

Sámedikkis lea maiddái jeavddalaš oktavuohta ja gulahallan gielddaiguin ja doaibmabidjooamasteddjiiguin, ovdamearkka dihte eaŋkil olbmuiguin, priváhta ja almmolaš fitnodagaiguin ja ásahusaiguin. Dát oktavuohta lea dávjjimusat geahčadanáigodagas.

1.6.3.8 Váikkuhangaskaoamit – sámi kulturmuitosuodjaleapmi

Sámedikki jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 2 000 000 ru birrasii ja kultursuodjaleapmái. 44 ohcama meannuduvvojedje ortnegis ja 33 ohcama ožžo doarjaga. Dán jagi prošeavttain 23 prošektii lea máksojuvvon vuosttaš oassi doarjagis ja leat dainna álggahan bargguid. Dán jagi leat 10 ovddit jagiid prošeavttain gárvvistuvvon. Oktiibuot juolluduvvui 2 415 000 ru. Daid gaskkas leat 223 000 ru ovddas gessojuvvon ruovttoluotta ja 821 000 ru ovddas lea mávssekeahttá.

1.6.3.9 Doarjjaohcamiid juohkáseapmi guovlluid gaskka ja vuoruheamit 2010:s

Sáhttit oaidnit ahte ortnega siskkobealde eanemusat ođastanprošeavttat leat leamaš davvisámi guovlluin, muhto doppe eai lean nu galle registrerenprošeavtta. Julevsámi guovlluin leat eanemusat registrerenprošeavttat ja ođastanprošeavttat ásahusaid oktavuođas. Máttasámi guovlluin leat dušše registrerenprošeavttat ožžon doarjaga, buot dát ásahusaid oktavuođas.

Sámediggi lea 2010:s ožžon muhtun ohcamiid mat gusket guovlluide mat leat olggobealde dálá hálddašanguovllu.

1.7 Dearvvašvuohta, sosiála ja fuolahus

Sámedikki váldomihttomearrin lea sihkkarastit dearvvašvuođa-, sosiála- ja fuolahusfálaldaga sámi álbmoga várás. Dát fálaldat galgá lea ovttadássásaš fálaldagain mii muđui lea álbmogis. Dearvvašvuođa-, sosiála- ja fuolahusfálaldaga ferte heivehit sámi álbmoga dárbbuide. Dasto fertejit dearvvašvuođa-, sosiála- ja fuolahusbargiide miehtá riikka fállojuvvot oahpahus sámi gielas ja kultuvrras. Maiddái dievasmahtti ja árbevirolaš dikšunvuogit leat dohkálaččat.

Sámediggi bargá sierra vugiiguin olahan dihte dáid mihttomeriid. Gulahallama ja ovttasbarggu bokte guovddáš eiseválddiiguin ja eará relevánta aktevrraiguin, geahččalit mii sihkkarastit Sámedikki váikkuhanfámu dearvvašvuođa- ja sosiálafálaldagaid hábmemii sámi álbmoga várás. Mii bargat earret eará sámi mánáid vuoigatvuođaid gozihemiin mánáidsuodjalusa ektui, váikkuhit rihkusfuolahusa heiveheami sámi fáŋggaid dárbbuide ja sámi boarrásiid- ja fuolahusfálaldaga ovddideami. Dasa lassin addit mii doarjaga sierralágan dearvvašvuođa- ja sosiálaprošeavttaide.

1.7.1 Ovttasbargu sierra aktevrraiguin

Sámediggi gulahallá guovddáš eiseválddiiguin, gielddaiguin, fylkkagielddaiguin ja eará aktevrraiguin barggus buoret dearvvašvuođa-, sosiála- ja fuolahusfálaldagaid sihkkarastima oktavuođas sámi álbmoga várás. Hástalusaid gaskkas leat earret eará regionála ráđđeaddinbálvalusa sihkkarastin máttasámi álbmoga várás maid Snoasa suohkan lea álggahan ja dearvvašvuođa áŋgiruššamiiguin joatkin Várdobáikki sámi guovddážis. Deaŧalaš lea maiddái lávgadet ovttasbargu fágaásahusaiguin ja earáiguin gelbbolašvuođahuksema ektui ja dasto dárbbu ja bálvalusaid ovddideami oainnusmahttima ektui. Dál leat geahččaleamen ásahit oktavuođa Sámedikkiin Ruoŧa bealde erenoamážit psykalaš dearvvašvuođa ektui boazodolliid gaskkas. Davviriikkaid dearvvašvuođadirektevrrat leat galledan Sámedikki, ja mii muitaleimmet sidjiide makkár hástalusat leat go galgá sihkkarastit dásseárvosaš dearvvašvuođa – ja sosiálabálvalusa sámi álbmoga várás Norgga bealde Sámis.

Sámediggi lea álggahan konsultašuvnnaid dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanttain Kárášjoga oahpahusbuohcciruovttu nuppástuhttimis nationála oahpahusbuohcciruoktun sámi álbmoga várás. Sámedikki mihttomearrin lea ahte nationála oahpahusbuohcciruoktu galgá jođihit ja váikkuhit máhtolašvuođa ovddideami ja kvalitehta bajideami dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusas sámi pasieanttaid, geavaheddjiid ja sin oapmahaččaid várás. Sámediggi lea maiddái álggahan konsultašuvnnaid 3-jagáš demeansaplána ektui sámiid várás geat leat muittohuvvan. Prošeakta lea álggahuvvon ráđđehusa demeansaplána 2015 vuođul.

1.7.1.1 Sámi ovddastus dearvvašvuođadoaimmahagaid stivrrain

Sámediggi lea evttohan olbmuid stivralahttun njeallje regionála dearvvašvuođadoaimmahahkii ja muhtun daid vuollásaš doaimmahagaide Dearvvaštuohta Davvin RHF, Dearvvašvuohta Gaska-Norga RHF ja Dearvvašvuohta Mátta-Nuorta RHF oktavuođas. Sámi ovddastus lea čuovvovaš stivrrain:

• Dearvvašvuohta Davvin RHF

• Dearvvašvuohta Finnmárku

• Davvi-Norgga universitehtabuohcciviessu (UNN)

• Nordlándda buohcciviessu

• Helgelándda buohcciviessu

• Dearvvašvuohta Davvi-Trøndeláhka RHF

• Oslo Universitehtabuohcciviessu, Dearvvašvuohta Mátta-Nuorta vuollásaš

1.7.1.2 Sámi mánáid vuoigatvuođat mánáidsuodjalusa bálvalusain

Sámi mánát galget beassat deaivvadit mánáidsuodjalusbálvalusain mas lea sámi giella- ja kulturgelbbolašvuohta. Dát vuoigatvuođat leat sámi mánáid várás Mánáidkonvenšuvnna ja mánáidsuodjaluslága mielde. Dasa lassin gusket sámi mánáide geat ásset sámegiela hálddašanguovllu siskkobealde sámelága mearrádusat. Dát mearkkaša dan ahte sámi mánáin dáin gielddain lea vuoigatvuohta oažžut bálvalusa sámegillii mánáidsuodjalanbálvalusas, maiddái dalle go biddjojuvvojit ásahussii ja biebmoruktui olggobealde ruovttu gieldda. Sámediggái lea deaŧalaš oainnusmahttit mánáid vuoigatvuođaid ja vai dát vuoigatvuođat gozihuvvojit mánáidsuodjalanbálvalusas.

Sámediggi lea čađahan konsultašuvnnaid Mánáid-, dásseárvo- ja searvadahttindepartemeanttain evttohusa ektui ahte rievdadit láhkaásahusa bearráigeahču hárrái biebmoruovttus ja mánáidsuodjalanásahusain. Sámedikki ulbmil konsultašuvnnaiguin lea ahte sámi mánáid vuoigatvuođat giela ja kultuvrra goziheami ektui jerrojuvvojit árjjalaččat dalle go mánná biddjojuvvo ásahussii ja biebmoruktui. Dát ferte čielgasit boahtit ovdan láhkaásahusas mánáid bearráigeahču ektui biebmoruovttuin ja ásahusain. Dáid láhkaásahusaid rievdadusevttohusat leat dál sáddejuvvon gulaskuddamii. Sámediggi lea gearggus joatkin konsultašuvnnaiguin maŋŋá gulaskuddanáigemeari.

Sámediggi lea álggahan konsultašuvnnaid Justiisa- ja politiijadepartemeanttain sámi mánáid vuoigatvuođaid goziheamis Mánáidviesus. Mánáidviessu lea fálaldat mánáide geat deaivvadit riektedoaimmahagain maŋŋá go leat gártan gillát veahkaválddi dahje seksuála vearredaguid ja sin oapmahaččaide. Sámi mánáid vuoigatvuođaid vuođul ferte Mánáidviesus leat gelbbolašvuohta sámi gielas ja kultuvrras dutkkadettiin sámi mánáid. Sámediggi áigu joatkit konsultašuvnnaiguin 2011:s.

Sámediggi lea álggahan konsultašuvnnaid Bearaš- ja dásseárvodepartemeanttain NÁČ 2009:8 – Kompetanseutvikling i barnevernet, gelbbolašvuođa ovddideami birra mánáidsuodjalusas. Sámedikki mihttomearri konsultašuvnnaiguin lea sihkkarastit gelbbolašvuođa sámi gielas ja kultuvrra mánáidsuodjalusa oahppofálaldagain. Sámediggi searvá maiddái stuorradiggedieđáhusa referánsajovkui čálgobálvalusaid oahpu birra. Dearvvašvuođa- ja sosiálaoahppu ja dutkan galget leat guovddážis dieđáhusas, ja plána mielde galgá dieđáhus ovddiduvvot čakčat 2011.

1.7.2 Ovttasdoaibmanođastus

Sámi bálvalusdárbbašeddjiin lea vuoigatvuohta oažžut dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid seamma dásis go álbmot muđui oažžu. Dán vuođul lea Sámediggi álggahan konsultašuvnnaid Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanttain sámi pasieanttaid goziheamis Ovttasdoaibmanođastusas. Guovddáš dearvvašvuođaeiseválddit leat addán muhtun signálaid nugo eanet ovddasvástádusa birra gielddaide ja eanet ollislaš pasieantadikšuma birra. Sámediggái lea deaŧalaš sihkkarastit ahte ovttasdoaibman doaibmabijuid vuoruhemiin ja rámmain mat biddjojuvvojit galgá leat buorre beaktu maiddái sámi álbmogii. Dasto ferte sámi pasieanttaid vuoigatvuođaid giellahálddašanguovllu gielddain maiddái gozihit ođđa ođastusas. Guovddáš eiseválddiin lea bajimuš ovddasvástádus ja danne fertejit fuolahit dan ahte sámi perspektiiva gozihuvvo ja jerrojuvvo buot proseassain, ja vai dat gozihuvvo guovddáš dearvvašvuođa- ja sosiálapolitihkalaš áŋgiruššamiin.

1.7.3 Regionála dearvvašvuođadoaimmahagaid barggahandokumeanttat

Sámediggi lea konsulteren Dearvvašvuođa- ja sosiáladepartemeanttain sámi pasieanttaid dárbbu ja vuoigatvuođaid goziheami birra regionála dearvvašvuođadoaimmahagaid barggahandokumeanttain jahkái 2011. Cealkka «Samiske pasienters rett og behov for tilrettelagte tjenester må etterspørres og synliggjøres fra planleggingsfasen, gjennom utredningsfasen, og når beslutninger tas», lea vuođđun daid rávvagiidda maid Sámediggi addá barggahandokumeanttaide.

Sámediggi lea duhtavaš gárrendikšunsuorggi sierra áŋgiruššamiid ektui ja ahte doaibmabijut sámi pasieanttaid várás fertejit váldit vuolggasaji sámi pasieanttaid vuoigatvuođain oažžut láhččojuvvon bálvalusaid sámi giela ja kultuvrra vuođul. Sámediggi lea maiddái váillahan stuorát fokusa gillii ja gulahallamii sihke kvalitehtaperspektiivvas ja sihkarvuođaperspektiivvas. Jagi 2011 barggahan-dokumeanttain lea danne čujuhuvvon kvalitehta ja pasieantasihkarvuođa dáfus ahte váilevaš gulahallan lea riskafáktora ja deaŧalaš gáldu boasttu dikšumii. Sámedikki álgaga mielde lea barggahandokumeanttaide maiddái váldojuvvon mielde dat ahte dearvvašvuođabargiid oahpus galget dearvvašvuođadoaimmahagat sihkkarastit gelbbolašvuođa sámi gielas ja kultuvrras.

Sámedikkis lea leamaš čoahkkin Dearvvašvuohta Davvin jagi 2010 bargguid bohtosiid birra. Earret eará lea Dearvvašvuohta Davvin ožžon bargun álggahit dulkaprošeavtta buoridan dihte dulkabálvalusa sámi álbmoga várás. Sámediggi galgá searvat prošeavtta mandáhta hábmemii. Prošeakta lea maŋŋonan ja bargu geardduhuvvo jagi 2011 barggahandokumeanttain.

Sámediggái lea deaŧalaš ahte maiddái nationála gearggusvuohta váldá vuhtii sámi dárbbuid ja vuoigatvuođaid. Heahtedieđiheapmi sámi geavaheddjiid ektui ii doaimma dál dohkálaččat. Dán hástalusa lea Sámediggi ovddidan guovddáš eiseválddiide. Sámediggi lea álggahan konsultašuvnnaid Justiisa- ja politiijadepartemeanttain sámi geavaheddjiid goziheami ektui ođđa digitála heahteneahta ásaheami oktavuođas. Sámediggái lea deaŧalaš ahte gielalaš ja kultuvrralaš fálaldat heahtebálvalusas addojuvvo sámi geavaheddjiide miehtá riikka. Sámediggi joatká konsultašuvnnaiguin 2011:s. Danne lea Sámediggi duhtavaš go barggahandokumeanttain čujuhuvvo ahte galgá leat dásseárvosaš heahtedieđihanbálvalus minoritehta gielat olbmuide ja sámi álbmogii, ja ahte doaimmahagat galget álggahit doaibmabijuid sihkkarastin dihte dárbbašlaš giella- ja kulturgelbbolašvuođa heahtedieđihanguovddážiin.

1.7.4 Psykalaš dearvvašvuohta

Árbevirolaš sámi ealáhusat leat garra deattu vuolde olggobeale servodaga beales. Areáladuohtadeamit ja boraspirevahágat leat dušše oassi hástalusain maid ovddabealde doallit leat. Dákkár dilis lea deaŧalaš fuomášit makkár olmmošlaš váikkuhusat das leat. Go oppa áiggi galgá eallit huššadilis de dat váikkuha olbmuid fysálaš ja psykalaš dearvvašvuhtii. Maŋimuš áiggis lea Sámediggi ožžon dieđuid dan birra ahte árbevirolaš sámi ealáhusaid doallit gillájit eanet psykalaččat.

Sámediggi lea álggahan ovttasbarggu Sámi našuvnnalaš gealboguovddážiin – psykalaš dearvvašvuođa suodjaleapmi (SANAG) geahčadan dihte maid politihkkárat sáhtášedje bargat dán oktavuođas. Jáhkku boahtteáigái ja optimisma ferte leat árbevirolaš sámi ealáhusaid dolliin, jos ealáhus galggaš rekrutteret ođđa dolliid. Sámi mánát ožžot maiddái mielde dan negatiivvalaš beaggima medias ja gillájit dan geažil go ealáhus lea fuones čuovggas. Mánát oidnet ahte dát váikkuha ollesolbmuide, ja dat sáhttá buktit fuola. Sámediggi lea ovddidan dán dili guovddáš eiseválddiide ja áigu ain bidjat eanet fokusa dán dohkketmeahttun dillái. Sámedikki presideanta lea doallan sáhkavuoru SANAG konferánssas boazodoalu psykalaš dearvvašvuođa ja iešsorbmemiid birra.

Sámedikkis lei sáhkavuorru Landsforeningen for etterlatte ved selvmord (LEVE) nammasaš searvvi semináras Deanus čakčamánus. Seminára fáddán lei iešsorbmeneastadeapmi Sámis. Seminárain čalmmustuvvui iešsorbmeneastademiid máilmmibeaivi. Sámediggi muitalii movt Sámediggi bargá oktavuođa bokte Norgga eiseválddiiguin, fágaolbmuiguin, oahppoásahusaiguin, organisašuvnnaiguin ja Sámedikkiin Ruoŧa bealde. Sámediggi deattuhii man deaŧalaš giella- ja kulturáddejupmi lea go galgá deaivvadit maŋisbohttiiguin, ja eastadanbarggus.

1.7.4.1 Rihkusfuolahus heivehuvvon sámi fáŋggaid dárbbuide

Sámediggi lea addán doarjaga prošektii man bokte galgá kártejuvvot makkár dearvvašvuođa- ja sosiálafálaldat fáŋggain leat giddagasas. Mihttomearrin lea oažžut buoret máhtolašvuođa buoridan dihte sámi fáŋggaid dearvvašvuođabálvalusfálaldaga. Sámediggi jáhkká ahte prošeakta buorida máhtolašvuođa sámi fáŋggaid vuoigatvuođain, ja maiddái addá buoret áddejumi sámi fáŋggaid dárbbuin ja vuoigatvuođain oažžut buorebut láhččojuvvon dearvvašvuođabálvalusa.

1.7.5 Doarjja dearvvašvuođa- ja sosiálaprošeavttaide

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Buorebut láhččojuvvon dearvvašvuođa, sosiála ja fuolahusbálvalus sámi geavaheddjiid várás

Jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 3 350 000 ru dearvvašvuođa- ja sosiálaprošeavttaide. Oktiibuot juolluduvvui 3 209 000 ru 18 prošektii.

Eanaš prošeavttat mat leat ožžon doarjaga gullet čuovvovaš vuoruhemiide Sámedikki bušeahtas: prošeavttat mat ovddidit sámi giella- ja kulturmáhtolašvuođa dálá dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusain, prošeavttat main leat konkrehta doaibmabijut bistevaš láhčima várás, metodaovddidanprošeavttat ja prošeavttat maid ulbmilin lea láhčit fuolahusa sámi boarrásiidda sámi giela ja kultuvrra vuođul.

1.8 Regionálaovddideapmi

1.8.1 Ovttasbargošiehtadusat

Sámediggi lea dahkan ovttasbargošiehtadusaid Finnmárkku, Romssa, Norlándda, Davvi-Trøndelága, Lulli-Trøndelága, Hedmárkku ja Opplándda fylkkagielddaiguin. Šiehtadusaid ulbmilin lea nannet ja oainnusmahttit sámi giela, kultuvrra ja servodateallima ovttasráđiid fylkkagielddaiguin. Ovttasbargošiehtadusain leat oktasaš doaibmabijut ollu servodatsurggiin. Sámediggi áigu oččodit ovttasbargošiehtadusaid Oslo, Troanddima ja Romssa gielddaiguin.

Ovttasbargošiehtadus fylkkagieldda ja Sámedikki gaskka čuovvoluvvo guktii jagis politihkalaš ja hálddahuslaš čoahkkima bokte. Guovddážis čuovvolanbarggus fylkkagieldda ja Sámedikki gaskka lea dat ahte ovttas ráhkaduvvo raporta mas boahtá ovdan makkár doaibmabijut galget vuoruhuvvot ovttasbarggus jahkásaččat. Dát raporta dohkkehuvvo politihkalaš dásis sihke Sámedikki ja Fylkkadikki beales. Maŋŋá jagis geahčadit bealit raportta stáhtusa árvvoštallan dihte čađahuvvojit go dat jahkásaš doaibmabijut ja movt dat dahkkojuvvo. Stáhtus geahčaduvvo hálddahusa dásis.

Dát bargometoda lea čađahuvvon jagis 2010 Sámedikki ja Finnmárkku fylkkagieldda dáfus. Bealit leat soahpan ahte ovttasbargu doaibmá bures go geahččá resurssaid ektui. Ovttasbargošiehtadus váikkuha sámi giela, kultuvrra ja servodateallima oainnusmahttima. Fylkkagildii lea dieđihuvvon ahte Sámediggi áigu geahčadit iežas regionálapolitihka ja soitet boahtit rievdadusat dasa ja ovdáneapmi.

Ovttasbargošiehtadus Norlándda fylkkagielddain dahkkojuvvui 2006:s. Šiehtadus lea dál rievdaduvvomin. Sámediggi ja fylkkagielddat máttasámi guovllus leat ođasmahttimin dáláš ovttasbargošiehtadusa mii dahkkojuvvui 2005:s. Ovttasbargobealit leat Sámediggi Norgga bealde, Norlándda fylkkasuohkan, Davvi-Trøndelága fylkkasuohkan, Mátta-Trøndelága fylkkasuohkan ja Hedmárkku fylkkasuohkan. Šiehtadusa ulbmilin lea nannet ja oainnusmahttit sámi kultuvrra, giela ja servodateallima. Ovttasbargošiehtadus ii hehtte eará ovttasbarggu mii ii leat namuhuvvon dán šiehtadusas. Oasis šiehtadusa fáttáin sáhttá leat sierralágan mearkkašupmi ja vuoruheamit sierra beliid beales. Šiehtadus galgá čuovvoluvvot jahkásaš čoahkkimiid bokte hálddahusa ja politihkalaš dásis. Čoahkkimiid ulbmilin lea raporteren, ovttasbargu ja ovttasdoaibman.

Sámedikkis lea leamaš oktavuohta Oslo gildii 2008:s árvvoštallan dihte vejolašvuođaid ásahit ovttasbargošiehtadusa Oslo gielddain. Áigodagas 2008 ja 2010 lea Sámediggi čálalaččat geahččalan oažžut viidáset gulahallama gielddain. Dát oktavuohta Oslo gielddain ásahuvvui čakčat 2010. Bealit leat doaisttážii soahpan bargovuogi fálaldagaid geavaheami ja dárbbuid kártemis Oslo gielddas. Árrat jagi 2011 dollojuvvojit ođđa čoahkkimat gulahallan dihte livččii go vejolašvuohta dahkat ovttasbargošiehtadusa. Sámediggi doalai maiddái álbmotčoahkkima Oslos jagi 2010 loahpa geahčen.

1.8.2 Regionála ovddidanruđat

Jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 3 500 000 ru regionálaovddideapmái. Regionála ovddidanruđat juogaduvvojit prošeavttaide mat ruhtaduvvojit ovttas fylkkagielddaiguin.

Ovttasbargošiehtadusa siskkobeale juolluduvvui doarjja buohkanassii 30 prošektii, Finnmárkui 13, Romsii 6, Norlándii 6, Davvi-Trøndeláhkii 3, Mátta-Trøndeláhkii 1 ja Hedmárkui 1.Oktiibuot juolluduvvui 3 930 000 ru, mii mearkkaša 430 000 ruvdnosaš liigegeavaheami 2010:s.

Finnmárkku prošeavttaid gaskkas sáhttit namuhit doarjaga Barents álgoálbmotkongressii mii lei 30 000 ru 2010:s ja 400 000 ru Deanu kulturskuvlii mánáid ja nuoraid dánsa, musihkka ja dráma oahpahusfálaldahkii. Doarjja addojuvvui maiddái NHO Finnmárkui Smávvadikki čađaheapmái Álttás 2010:s.

Romssa prošeavttaid gaskkas sáhttit namuhit 150 000 ruvdnosaš doarjaga sámi vahku čađaheapmái Romssas ja 200 000 ru birasprošektii Leve i naturen/Eallit luonddus maid Romssa fylkkamanni lágidii. Norlándda prošeavttaid gaskkas sáhttit namuhit 300 000 ru Måske-geainnu ovdaprošektii ja 190 000 ru Duoddará ráffe/bihtánsámi guovddáža divodeapmái Báidáris.

Davvi-Trøndeláhkii juolluduvvui 300 000 ru doarjja giella- ja gelbbolašvuođaprošektii Raavrhvijhkes ja Hedmárkku fylkii addojuvvui 500 000 ru doarjjan giellakonsuleantavirgái ja oahpponeavvoprošektii.

1.9 Riikkaidgaskasaš ja sámi ovttasbargu

1.9.1 Sámedikki bargu riikkaidgaskasaš álgoálbmotáššiiguin

Sámediggi áigu ođasmahttit riikkaidgaskasaš dieđáhusa boahtte jagi. Dán oktavuođas lágiduvvo seminára dán barggu oassin. Vuođđun riikkaidgaskasaš bargui leat mihttomearit mat leat čuovvovaš dieđáhusain:

• Sámediggeráđi dieđáhus riikkaidgaskasaš áŋgiruššansurggiid birra, ášši 49/06

• Davviguovloovddideapmi, ášši 68/07

Sámedikki presideanta finai cuoŋománus 2010 Mátta-Amerihkás stuorradikki presideanttain. Brasilias galledii delegašuvdna earret eará Xingu indiánaguovllu. Mátta-Amerihká mátki oktavuođas muitaledje delegašuvdnii áigeguovdilis áššečuolmmaid birra mat čatnasit meahcihuhttimii, dálkkádahkii ja álgoálbmogiid rollii arvevuvddiid suodjaleamis.

Sámedikki presideanta lei mielde dán jagáš ON álgoálbmogiid bissovaš foruma čoahkkimis.

Sámediggeráđđi searvvai riikkaidgaskasaš lonuhallanseminárii Antiguas, Guatemalas. Semináras lei sáhka konsultašuvdnageatnegasvuođa heiveheamis ILO konvenšuvnna 169 guđát artihkkala mielde.

Álgoálbmotvuoigatvuođaid áššedovdimekanisma EMRIP láve doallat jahkásaš sešuvnnaid. Sámediggi lei mielde dán jagáš sešuvnnas ja buvttii rávvagiid sáhkavuorus bokte gaskaboddosaš raportii mas lea sáhka álgoálbmogiid rievttis beassat searvat mearrádusproseassaide. Loahpalaš raporta boahtá 2011:s.

Sámediggi lei čakčat 2010 mielde Olmmošvuoigatvuođaráđi ( HRC) čoahkkimis ja searvvai ráđi álgoálbmotáššiid meannudeapmái mat čatnasit áššedovdimekanismii ja erenoamášdieđiheaddji gaskaboddosaš raporttaide. Loahpalaš raporttat bohtet 2011:s, sihke áššedovdimekanismmas ja erenoamášdieđiheaddjis. Sámediggi áigu čuovvolit barggu dáiguin.

Sámediggi háliida váikkuhit UPR – Universal Periodic Review go lea sáhka riikkain mat bohtet ovdan gulaskuddamii ON:s olmmošvuoigatvuođaid čuovvoleami birra. Ii leat leamaš vejolašvuohta čuovvolit daid gulaskuddamii mat čađahuvvojedje dán jagi resursaváilivuođa geažil. UPR lea viehka ođđa forum man oktavuođas sáhttá bargat álgoálbmotvuoigatvuođaid nannemiin miehtá máilmmi. Dárbu lea čuovvolit dán barggu eanet go mii dán rádjái lea dahkkojuvvon.

Mearriduvvon lea ahte Olgoriikadepartemeanttain galgá doallat guokte konsultašuvdnačoahkkima jahkásaččat. Čoahkkimiin lea sáhka Sámedikki riikkaidgaskasaš barggu birra ja oktiiordnema birra departemeanttaiguin dan oktavuođas. Eanaš áššit mat váldojuvvojedje ovdan čatnasit davviguovlopolitihkkii, nugo ealáhusovddideapmi ja minerálaroggan sámi guovlluin, Barentsovttasbargu, Árktalaš ráđđi ja olmmošvuoigatvuođaáššit ja álgoálbmotáššit ON:s.

Ráđđehus lea ráhkadeamen ođđa Davviguovlodieđáhusa mii gárvvistuvvo jagis 2011. Sámediggi áigu váikkuhit dán barggu.

1.9.2 Sámi parlamentáralaš ráđđi

Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) lea Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid parlamentáralaš ovttasbargoorgána. Sámiin Ruošša bealde lea bissovaš ovddastus ráđis. Ráđđi galgá gozihit sámiid beroštumiid riikarájáid rastá ja doaibmat sámi jietnan riikkaidgaskasaččat. Sámediggái juolluduvvo 500 000 ru Sámi parlamentáralaš ráđđái stáhtabušeahtas. Juolludus manná dan sámediggái mas lea ráđi čállingoddi. Delegašuvnnaid mátkegoluid ja eará ovddastangoluid máksá guhtege sámediggi ieš.

Sámi parlamentáralaš ráđi jođiheaddjidoaibma juogaduvvo golmma sámedikki gaskka. 14.4.2010 rájes ja 16 mánu áigodaga lea Sámedikkis Suoma bealde ráđi jođiheaddjidoaibma. Ráđđi lea mearridan alccesis sierra doaibmaplána áigodahkii skábmamánus 2008 juovlamánnui 2010. Plánas lea sáhka earret eará sámi giela, oahpahusa/oahpu, nuoraidáššiid, sámi universitehta, davviriikkaid sámekonvenšuvnna, resursaávkkástallama ja birrasa birra, riikkaidgaskasaš áŋgiruššamat ja dásseárvu birra. Doaibmaplána bidjá rávvagiid ráđi bargui. Sámi parlamentáralaš ráđi dálkkádatpolitihkalaš strategiija mearriduvvui 2010:s.

Sámi parlamentáralaš ráđi bovdejumi mielde galledii ON erenoamášdieđiheaddji, James Anaya 14.–16.4.2010 vuosttaš gearddi historjjás Sámi regiovdnan. Son finai Roavvenjárggas. Dollojuvvui jorbabeavdeságastallan erenoamášdieđiheaddji, SPR ja ráđđehusa ovddasteddjiid gaskka. Sámi organisašuvnnain ja ásahusain lei vejolašvuohta deaivvadit erenoamášdieđiheddjiin ovddidan dihte oainnuideaset movt davviriikkat doahttalit olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnna.

1.9.3 Barentsovttasbargu

Sámediggi searvvai Barents álgoálbmotkongressii ja konferánsii árrat jagi 2010 gos mearriduvvui gaskaboddosaš resolušuvdna mas leat artihkkalat mat dohkkehit álgoálbmogiid rievtti searvat Barentsovttasbargui. Sámediggi lea sávvan Barentsčállingotti ektui leat ovddastuvvon áicin. Bargojuvvo dan ala ahte dát duohtan dahkkojuvvošii.

Sámediggi juolluda 100 000 ru álgoálbmotbargi virggis riikkaidgaskasaš Barentsčállingottis, dát dahkkojuvvo rámmašiehtadusa ektui Olgoriikadepartemeanttain.

1.9.4 Davviriikkaid sámekonvenšuvdna

Sámediggi lea 2009:s bargan oažžut álgui šiehtadallamiid Davviriikkaid sámekonvenšuvnna ektui. Sámedikkis leat vuordámušat dán bargui, ja oaidná ahte lea dárbu oažžut oktasaš davviriikkalaš sámekonvenšuvnna, mii guoská davviriikkaide ja sámi álbmogii davviriikkain ja geatnegahttá daid. Sámediggi vuordá mielas ahte šiehtadallamat álggahuvvojit 2011:s.

1.9.5 ON álgoálbmotjulggaštus

Máŋga artihkkala álgoálbmotjulggaštusas leat juo gustovaš riekti eará čadni juridihkalaš instrumeanttaid bokte nugo ovdamearkka dihte ILO-konvenšuvdna nr. 169, ON konvenšuvdna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid hárrái ja konvenšuvdna ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid hárrái, dahje nationála láhkaaddima bokte nugo Vuođđolága ja olmmošvuoigatvuođalága bokte. Dasa lassin speadjalastá álgoálbmotjulggaštus riikkaidgaskasaš boares vieruid mas lea viiddis ovttamielalašvuohta máilmmi dásis ja mii danne adnojuvvo rievttálaččat čadni norbman máilmmiservodahkii ollislaččat.

Julggaštusa artihkkala 42 ektui leat stáhtat váldán badjelasaset julggaštusa mearrádusaid čađaheami ovddideami ollásit. Sámediggi lea duhtavašvuođain oaidnán ahte buot njeallje stáhta mat jienastedje ON julggaštusa beali čakčamánu 13. b. 2007, leat dál guođđán eret sin vuostehágu. Dát leat Australia, Ođđa Selánda, Kanada ja USA. Sámediggi lea maiddái duhtavaš ON váldočoahkkima resolušuvnnain, beaiváduvvon 16.11.10 mas lahttoriikkat ávžžuhuvvojit nannet sin nationála ja riikkaidgaskasaš rahčamušaid, maiddái riikkaidgaskasaš barggu bokte, čoavdin dihte álgoálbmogiid váttisvuođaid sierra surggiin nugo kultuvrras, oahpahusas, dearvvašvuođas, olmmošvuoigatvuođain, birasáššiin ja ekonomalaš ovddideamis. Mearriduvvo maiddái ahte dollojuvvo alladási čoahkkin 2014:s ON váldočoahkkimis, joatkkan namuhuvvon álgoálbmogiid máilmmikonferánsan, oažžun dihte oktasaš vásihusaid ja buoremus vásihusaid barggus álgoálbmogiid vuoigatvuođaid duohtan dahkamis, maiddái rahčamušaid dan ektui ahte ollašuhttit mihttomeriid mat leat ON álgoálbmot vuoigatvuođaid julggaštusas.

Sámedikkis lea sierra ovddasvástádus álgoálbmotjulggaštusa oainnusmahttimis ja geavaheamis juridihkalaččat háldejeaddjin ja dohkkehuvvon gaskaoapmin. Vaikko vel julggaštus ii čana ge juridihkalaččat, de das leat rievttálaš prinsihpat ja norpmat mat juo leat dohkkehuvvon daid stáhtaid beales mat dohkkehit vuođđo olmmošvuoigatvuođaid ja leat dieinna lágiin ásahuvvon riikkaidgaskasaš boares vierrun. Dát mearkkaša dan ahte ON álgoálbmotjulggaštus ferte áddejuvvot dakkár instrumeantan mas leat nannoset juridihkalaš čatnasat go mat eará julggaštusain oppalaččat leat. Sámedikki árvvoštallama mielde čájeha ja čalmmusta ON álgoálbmotjulggaštusa sisdoallu dan rievttálaš ovdáneami mii lea leamaš álgoálbmotrievtti siskkobealde. Sámediggi oaivvilda ahte lea dárbu heivehit ON álgoálbmotjulggaštusa oainnusmahttimiin ja doaibmabiddjin. Julggaštusa mearrádusaid nationála čađaheapmi ferte čuovvoluvvot nationála láhkaaddimiin ja hálddahuslaš geavahusa bokte. Sámediggi gávnnaha ahte lea dárbu beassat raporteret man muttos duođaid rahččojuvvo álgoálbmotjulggaštusa artihkkaliid čađaheapmi nationála dásis.

SPR doaibmaplána mielde lea Sámediggái Norgga bealde biddjojuvvon erenoamáš ovddasvástádus bargat ON álgoálbmotjulggaštusa heivehemiin. Ovdamearkan dasa movt mii geavahit julggaštusa min áššemeannudeamis lea «Rámmašiehtadus konsultašuvnnaid čađaheamis anadroma luossaguliid guolástusa reguleremiid ektui». Dát šiehtadus dahkkojuvvui 24.11.2010.

Sámediggi áigu nu guhkás go mii atnit mávssolažžan, raporteret min jahkedieđáhusain movt álgoálbmotjulggaštus čađahuvvo nationála dásis.

1.9.6 Váikkuhangaskaoamit riikkaidgaskasaš doaibmabijuide

Jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 1 350 000 ru riikkaidgaskasaš doaibmabijuide. Dát ruđat leat geavahuvvon ná:

• Barents álgoálbmotkantuvra 250 000 ru

• Interreg 1 000 000 ru

• Nuppi sámi kongreassa doallan Murmánskkas 90 000 ru

1.10 Sámeálbmotfoanda

Stuorradiggi lea Sámeálbmotfoanddas várren 75 miljon ru oktasaš buhtadussan vahágiidda ja eahperiektái maid dáruiduhttinpolitihka lea dagahan sámi álbmogii. Foandda buvttadus váldojuvvui atnui 2008:s ja dan hálddaša Sámediggi. Stuorradiggi lea bidjan eaktun ahte Sámeálbmotfoanda ii galgga geavahuvvot individuála buhtadussan.

Jahkásaš buvttadusa geavaheapmi mearriduvvo bušeahtas válgaáigodaga vuoruhemiid ja áŋgiruššansurggiid vuođul, geahča ášši 47/09.

Jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvo 9 000 000 ru Sámeálbmotfoanddas. Várrejupmi lei jagi 2009 buvttadeapmi 4 650 000 ru ja 4 350 000 ru lei ovddit jagiid buvttadus. Jahkái 2011 várrejuvvo 5 500 000 ru Sámeálbmotfoanddas.

1.10.1 Giellaovddideapmi

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Eanet sámegiela geavaheaddjit

Jagis 2010 lei várrejuvvon 1 500 000 ru giellaovddideapmái. Oaččuimet 15 ohcama, ja doarjja ohccojuvvui 5 517 294 ru ovddas giellaovddidandoaibmabijuide. Dáid gaskkas ožžo guhtta ohcci doarjaga, oktiibuot 1 720 000 ru. Dát dagahii 220 000 ruvdnosaš vuolláibáhcaga.

1.10.2 Girjjálašvuohta

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Sámi girjjálašvuođa almmuhemiid lasiheapmi

Dán poasttas lei várrejuvvon 2 500 000 ru girjjálašvuhtii. 11 prošektii juolluduvvui doarjja, oktiibuot 2 622 000 ru ovddas. Oktiibuot ohccojuvvui doarjja 4 887 000 ru ovddas.

1.10.3 5-jagáš rávisolbmuidoahpahusprográmma sámegielas

Sámedikki 5-jagáš rávisolbmuidoahpahusprográmma (ovdal giellaprográmma) maid Sámi allaskuvla ásahii 2009:s čájeha buriid bohtosiid. Allaskuvla lea ovttasráđiid Álttá, Porsáŋggu, Gáivuona, Unjárgga ja Loabága giellaguovddážiiguin doallan oktiibuot 17 giellakurssa rávisolbmuide. Oasseváldit čuvvot kurssaid báikkálaččat dahje Sámi allaskuvllas, ja váldet eksámena allaskuvllas. Kurssat addet oahppočuoggáid ja šaddá vejolašvuohta váldit viidáset oahpu sámegielas Sámi allaskuvllas. Čájeha ahte maŋŋá go rávisolbmuidoahpahusprográmma álggahuvvui, de lea leamaš stuorát rekrutteren viidáset oahpu váldit sámegielas. Rávisolbmuidoahpahusprográmma lea maiddái kvalitatiivvalaš veahkki vánhemiidda geat galget veahkehit mánáideaset leavssuiguin.

Mihttomearrin ovddosguvlui lea álggahit kurssaid mátta- ja julevsámi guovlluin, ja dasto stuorát gávpogiin Norggas. Áiggi mielde háliidit maiddái álggahit kurssa metodihkas ja pedagogihkas ja čállin- ja lohkankurssa rávisolbmuide geat máhttet sámegiela njálmmálaččat. Dát lea deaŧalaš bargu man bokte rekrutteret giellaguddiid oahpahusásahusaide mat sakka dárbbašit oahpaheddjiid geain lea gelbbolašvuohta.

1.10.4 Árbedieđut

1.10.4.1 Duođašteapmi ja gaskkusteapmi

Jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 1 850 000 ru árbedieđuide – duođaštan- ja gaskkustanprošeavttaide. Ortnega mihttomearrin lea árbedieđuid duođašteapmi ja gaskkusteapmi mii čatnasa luonddu ja ávnnaskeahtes beali goziheapmái ja geavaheapmái. Ohcanáigemearri lei njukčamánu 1. b. 2010. Jagi loahpas lei geavahuvvon 1 679 000 ru várrejuvvon ruđain, mas bázii 171 000 ru.

1.10.4.2 Árbedieđuid vuogádatlaš kárten

Jagi 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 650 000 ru árbedieđuid vuogádatlaš kártemii. Prošeavttat, maid Sámi allaskuvla čađaha, dahkkojuvvojit reviderejuvvon 2010 bargoplána mielde mas leat plánan ovddidit metodaid movt duođaštit, bisuhit, suodjalit ja vurket árbedieđuid. Dieđalaš artihkkalat fáttá birra, metodagirjji, ja reaidokássa ovttasbarggu várás báikegottiiguin ja ehtalaš njuolggadusat almmuhuvvojit 2011:s.

1.11 Sámedikki hálddahus

Strategiijat 2010 bušeahtas adde gova doaimmaid birra sierra politihkka- ja hálddašansurggiin. Strategiijat konkretiserejuvvojit hálddahusa bargoplánain. Bargu politihka ovddidemiin ja politihkalaš áššiid čuovvolemiin, lassánan hálddašandoaimmaiguin ja servodaga vuordámušaiguin gáibidit resurssaid ja alla fágalaš gelbbolašvuođa ollu surggiin. Reviderejuvvon 2010 bušeahtas lei várrejuvvon 86 030 000 ru hálddahusdási doaibmagoluide. 31.12.2010 nammii ledje Sámedikki hálddahusas 129 jahkedoaimma. Tabealla vuolábealde čájeha bargiidlogu ovdáneami juogaduvvon nissonolbmuid ja almmáiolbmuid gaskka.

Bealit Sámedikkis, bargoaddi ja bargiidorganisašuvnnat, leat ovttas ásahan Sámedikki bargiid- ja bálkápolitihka, mas earret eará guoskkahuvvo ovttasdoaibman beliid gaskka. Báikkálaš bálkášiehtadallamiid bokte leat bealit gávdnan ja jevden bálkáerohusaid nissonolbmuid ja almmáiolbmuid gaskka sierra virgejoavkkuid siskkobealde.

Sámediggi lea Čáhkkilis Bargoeallin-fitnodat (IA-bedrift) ja čuovvu daid mearrádusaid mat leat nannejuvvon šiehtadusas čáhkkilis bargoeallima hárrái. Bargit geain lea dárbu oažžut láhčima bargosajis ja bargodoaimmaid láhčima ožžot fálaldaga das. Lokálain maid Sámediggi geavaha galget vuhtii váldojuvvot olbmot geain lea hedjonan doaibmanákca. Bargiidpolitihkalaš mihttomeari ulbmilin lea olahit dássedettolaš ahke- ja sohkabealčoahkádusa, ja rekrutteret olbmuid geain lea minoritehta- ja álgoálbmotduogáš. Dát váldojuvvo vuhtii álohii go almmuhit virggiid ja rekrutteret olbmuid.

Dievasčoahkkinstába lea oassi Sámedikki hálddahusas, muhto gullá politihkalaččat dievasčoahkkinjođiheaddji vuollásažžan, iige sámediggeráđđái. Dievasčoahkkinstábas lea hálddahuslaš ovddasvástádus Sámedikki parlamentáralaš doaimmas, earret eará plánet ja čađahit lávdegodde- ja dievasčoahkkimiid. Dievasčoahkkinstábas leat golbma bargi ja danne fertejit lávdegodde- ja dievasčoahkkimiid oktavuođas oažžut veahki ossodagain namuhuvvon čoahkkimiid čállinbálvalusaide, jorgalanbálvalusaide jna.

Sámedikkis leat kantuvrrat Snoasas, Ájluovttas, Evenášis, Olmmáivákkis, Guovdageainnus, Kárášjogas ja Vuonnabađas.

Áššemearri Sámedikkis lea lassánan jagis jahkái. Lassin dasa go dokumeantalohku duođas lea lassánan, de lea ollu dain áššiin maid Sámediggi meannuda maiddái viidodat sturron mealgat ja leat boahtán ollu lossa áššit maŋimuš jagiin. Govvosat vuolábealde čájehit dan, go geahčat dokumeantalogu ovdáneami mat jahkásaččat meannuduvvojit Sámedikki journálavuogádagas ja dokumeantalogu doarjjahálddašeamis.

1.12 Hástalusat

Sámi servodat lea rievdamin. Sámedikki beaivválaš barggu oktavuođas lea sáhka oadjebas ja buriid ássan- ja eallineavttuid birra ja daid ovddideami birra sihke árbevirolaš sámi ássanguovlluin, ja sámiide gávpogiin. Dát gáibida árjjalaš ja heivehuvvon politihka.

Okta ovdamearka dán politihkkii lea Sámedikki bargu sihkkarastit čálgofálaldaga sámi álbmogii mii lea dásseárvosaš dainna fálaldagain mii álbmogis muđui lea. Dása gullá maiddái bargu hábmet ollislaš politihka boarrásiid várás.

Statistihkka čájeha ahte olmmošlohku sámi guovlluin lea njiedjan 16 proseanttain maŋimuš 20 jagis. Seamma áigodagas lea olmmošlohku olles riikkas lassánan 15 %. Fárren ja vuollebáza mánáid riegádahttima ektui dagahit dan ahte mis lassánit boarrásat. Stuorámus netto fárren lea 18–29 jahkásaččaid gaskkas. Erenoamážit nuorra nissonolbmot fárrejit.

Okta sivva manne olbmot háliidit ássat sámi ássanguovlluin lea oktavuohta sohkii ja sámi gillii ja kultuvrii. Danne fuolastahttá hui ollu dat go geahppána daid ohppiid lohku, geat ožžot oahpahusa sámegielas skuvllain. Vuođđoskuvllas lea dáid ohppiidlohku njiedjan oktiibuot badjelaš 23 % jagi 2005 rájes. Eanemusat leat geahppánan oahppit geain davvisámegiella lea nubbingiellan. Okta sivva dán geahppáneapmái lea dat go ohppiide geat válljejit sámegiela nubbingiellan, šaddá eanet skuvlabarggu skuvlaárgabeaivvis.

Vuođđoealáhusat leat mielde sihkkarastimin ássama sámi guovlluin. Barggolašvuođa oassi vuođđoealáhusain lea njiedjan, ja dan seammás leat ođđa ásaheamit ealáhusovddidandoarjaga doaibmaguovllus vátnon. Danne ferte dáid ealáhusaide sihkkarastit buriid rámmaeavttuid. Seammás ferte movttiidahttit ásahemiid sámi guovlluin.

Sámedikkis leat stuorra vuordámušat go guoská viidáset bargui Sámi vuoigatvuođalávdegotti II ja Riddoguolástuslávdegotti čuovvolemiin. Sámi eana- ja resursavuoigatvuođaid ja ealáhusvuoigatvuođaid láhkii čatnan mearkkaša ollu ássamii sámi guovlluin, sámi kultuvrii ja kulturovddideapmái.

Sámi servodagas vurdojuvvo ahte Sámediggi dat galgá láhčit váldoeavttuid sámi servodaga ovddideapmái. Dán ovddasvástádusa háliida Sámediggi váldit, ja mii áigut hálddašit dán ovddasvástádusa ovttasráđiid eará eiseválddiiguin. Sámedikkis leat dattetge gáržžes vejolašvuođat bargat árjjalaččat politihka heivehemiin. Ekonomalaš váikkuhangaskaoamit leat vátná, ja Sámedikki váldesuorgi ja vejolašvuohta mearridit rámmaeavttuid servodagas lea gárži.

Sámedikki bušeahtta lea ovdánan negatiivvalaččat maŋimuš 12 jagis go geassit eret várrejuvvon lasáhusaid. Lasáhusat mat addojuvvojit eai atte doarvái buori doaibmamuni Sámediggái. Lasáhusain mat addojuvvojit, leat čanastagat maid juolludeaddji departemeanta lea bidjan. Čanastagat leat biddjojuvvon ráđđehusa politihka vuođul, eai ge Sámedikki politihka vuođul. Lasáhusat maid eai dávis eará lasáhusaide stáhtabušeahtas ja lasáhusaide mat čatnasit nationála ođastusaide nugo kulturlokten II, mánáidgárdelokten, máhttolokten ja ovttasdoaibmanođastus. Sámediggái lea addojuvvon váldi plána- ja huksenlága, konsultašuvdnaortnega mielde ja kulturmuitohálddašeami siskkobealde. Dát stuorát váldi lea addojuvvon almmá dan haga ahte rámmajuolludus livččii lasihuvvon.

Sámediggi sámiid álbmotválljen orgánan, lea deaŧaleamos eavttuid biddji sámepolitihkkii Norggas. Dát čuohcá Sámedikki legitimitehtii go Sámediggi ii oaččo dárbbašlaš resurssaid sámepolitihka hábmemii ja hálddašeapmái. Sámediggái ferte addit juolludusaid mat dávistit daid hástalusaide mat gávdnojit servodagas.

Dálá bušeahttabargovuogit eai doaimma dohkálaš bures, eai ge dat ovddit sámi demokratiija dahje stáhta sámepolitihka, eai ge čuovo álbmotrievttálaš prinsihpaid. Lea áibbas vealtameahttun nu jođánit go vejolaš oažžut sadjái konsultašuvdnabargovugiid bušeahttaáššiide gaskal Ráđđehusa ja Sámedikki.