5 Oahpahus

Go buohtastahttá eará riikkaiguin, de lea Norga okta dain riikkain mii lea lihkostuvvan bures digitaliseremiin. Mis lea buorre vuođđostruktuvra, reaidduid lea álki fidnet ja mis leat ollu hárjánan geavaheaddjit. Jagi 2020 giđa koronafalleheapmi lea maid čájehan ahte oahpahusvuogádat buot dásiin čađahii nuppástuhttima digitála oahpahussii. Seammás leat stuorra báikkálaš erohusat, ja ovttas viđa rávesolbmos Norggas váilot vuđolaš digitála gálggat. Danne lea ráđđehus lokten digitála gálggaid máŋgga dásis oahpahusas, sierra digitaliserenstrategiijaiguin sihke vuođđooahpahussii ja alit ohppui. Stuorra, buot fátmmasteaddji doaibmabijuin, nu go vuođđooahpahusa oahppoplánaid ođasmahttimis ja gelbbolašvuođaođastusas Olles eallima oahppat, leat digitála gálggat ja digitaliseren dehálaš elemeantan. Maiddái jearahuvvojit eanet ja eanet kandidáhtat alit oahpus geain lea alla, digitála gelbbolašvuohta. Strategiijat ja doaibmabijut fátmmastit viidát eai ge leat jurddašuvvon erenoamážit sámi álbmogii.

5.1 Mánáidgárddi digitála geavat

Sámi mánáidgárddiin lea sámegiella váldogiella. Nu lea eará mánáidgárddiid sámi ossodagain ge.

Oktiibuot ožžo 836 máná sámi mánáidgárdefálaldaga jagi 2019. Dat lea 78 eanet go jagi 2018. Dain ledje 696 máná sámi mánáidgárddiin dahje sámi mánáidgárdeossodagain, ja 140 máná fas ožžo fálaldaga oahppat sámegiela. Dan 836 mánás geat ožžo sámi mánáidgárdefálaldaga, ledje 539 máná geat ožžo sámi mánáidgárdefálaldaga sámegiela hálddašanguovllu gielddas. Daid mánáid lohku geain lea sámi mánáidgárdefálaldat, ja sámi mánáidgárddiid ja sámi ossodagaid lohku lea leamaš viehka dássit maŋimus jagiid.

Digitála resurssaid geavaheapmi pedagogalaš barggus galgá doarjut mánáid oahppanproseassaid. Dat galgá váikkuhit rikkis ja buotbeallásaš oahppanbirrasii ja mánáid stoahkamii, hutkáivuhtii ja oahppamii. Digitála reaiddut eai galgga dattetge doaibmat deháleamos bargovuohkin. Mánáidgárdi galgá čájehit digitála árvvoštallannávcca, fuolahit mánáid persovdnasuodjalusa ja váikkuhit dasa ahte mánát ovddidit álgi etihkalaš áddejumi digitála mediaid ektui.

Oahpahusdirektoráhta lea ovddidan neahttaresurssaid mánáidgárdebargiid várás ovdamearkkaid bokte dasa mo lea vejolaš geavahit digitála reaidduid pedagogalaš doaimmain ovttas mánáiguin. Doaimmat čatnasit rámmaplánii ja mánáid álgi digitála gálggaide. Muhtun doarjjaresurssat leat sámegillii, ja direktoráhta árvvoštallá dađistaga dárbbu ja vejolašvuođa jorgalahttit eanet.

5.2 Digitaliseren vuođđooahpahusas

5.2.1 Fágaođasmahttin ja Máhttolokten 2020

Oahpahusa sisdoallu lea rievdamin fágaođasmahttima (Máhttolokten 2020 ja Máhttolokten 2020 Sámi) bokte, earret eará dusten dihtii rievdadusaid bargoeallimis ja servodagas. Go ođđa teknologiija galgá geavahuvvot ođđa bargo- ja servodateallimis, de lea dehálaš áddet dan teknologiija. Vai oahppit galget sáhttit geavahit teknologiija, hutkáivuođa, sáhkkiivuođa ja kritihkalaš suokkardeami, de lea digitála ávdnenfápmu ja programmeren ožžon eanet saji skuvllas ja dat leat mielde máŋgga fága oahppoplánas vuosttaš cehkiid rájes jo.

Fágaođasmahttima bokte lea digitála gálggaid sisdoallu vuođđogálgan áigáduvvon ja heivehuvvon boahtteáigái. Digitála gálggat leat earret eará máhttin geavahit digitála reaidduid, mediaid ja resurssaid ulbmillaččat ja dohkálaččat geavatlaš bargamušaid čoavdimii. Dasa gullá maiddái dieđuid háhkan ja gieđahallan, digitála buktagiid ávdnen ja gulahallan. Digitála gálggat mearkkašit maiddái ovddidit digitála árvvoštallanfámu hágadettiin máhtu ja buriid strategiijaid neahttageavaheami várás. Sihke skuvla, oahppit ja váhnemat fertejit gieđahallat digitála hápmašuvvama juohkebeaivválaš dilis.

Ođđa oahppoplánat galget váldojuvvot atnui vuođđooahpahusas skuvlajagi 2020 rájes. Sámediggi mearrida sámi giellaplánaid, erenoamáš sámi fágaid joatkkaoahpahusas ja sámi sisdoalu čađamanni nationála oahppoplánain, daid rámmaid siskkabealde maid Máhttodepartemeanta lea bidjan. Barggus ođđa oahppoplánaiguin lea departemeanttas leamaš referánsajoavku mas leat leamaš Sámedikki ja skuvlasuorggi guovddáš áššebeliid lahtut.

5.2.2 Oahpahus sámi ohppiide

Oahpahusdirektoráhta dieđuid mielde ožžot 857 oahppi vuođđoskuvllas buot oahpahusa sámegillii skuvlajagi 2019/2020. 893 oahppis lea davvisámegiella vuosttasgiellan ja 1293 oahppis lea davvisámegiella nubbigiellan. 28 oahppis lea lullisámegiella vuosttasgiellan ja 85 oahppis lea lullisámegiella nubbigiellan. 33 oahppis lea julevsámegiella vuosttasgiellan ja 77 oahppis lea julevsámegiella nubbigiellan. Skuvlajagi 2019/2020 lea 178 oahppis joatkkaskuvllas sámegiella vuosttasgiellan. Dain lea 174 oahppis davvisámegiella ja 4 oahppis lullisámegiella. 264 oahppis joatkkaskuvllas lea sámegiella nubbigiellan, geain 15 oahppis lea julevsámegiella, 243 oahppis davvisámegiella ja 6 oahppis fas lullisámegiella.

Riikarevišuvdna lea čađahan iskkadeami sámi ohppiid vuoigatvuođas oahpahussii sámegielas ja sámegillii, gč. Dokumeanta 3:5 (2019–2020). Iskkadeami áigumuš lei árvvoštallat ožžot go sámi oahppit buori ja dásseárvosaš oahpahusfálaldaga sámegielas ja sámegillii ja mo stáhta váikkuhangaskaoamit leat ásahuvvon sihkkarastin dihtii dakkár fálaldaga. Máhttodepartemeanta áigu čuovvulit Riikarevišuvnna rávvagiid heivvolaš vugiin, ovttas Sámedikkiin.

5.2.2.1 Gáiddusoahpahus

Máŋggas dain ohppiin geain lea vuoigatvuohta sámegieloahpahussii, ásset dakkár guovlluin gos ii fidne oahpaheddjiid geain lea dárbbašlaš gelbbolašvuohta. Dalle lea ohppiin vuoigatvuohta oažžut molssaektosaš oahpahusvugiid, nu go gáiddusoahpahusa, intensiivaoahpahusa, hospiterema dahje eará heivvolaš oahpahusvugiid. Daidda sámi ohppiide geain ii leat vejolašvuohta oažžut oahpahusa báikkálaččat, lea gáiddusoahpahus dábálaš vuohki fállat oahpahusa.

Nordlándda fylkkamánni lea kárten buot gáiddusoahpahusoahpaheddjiid gelbbolašvuođa julev- ja lullisámegielas ja hábmen gealbudanplána, earret eará teknologiija geavaheamis pedagogalaš oktavuođas. Gealbudeapmi váikkuha sihke gáiddusoahpahusa kvalitehtii ja organiseremii. Jagi 2020 vuosttas kvartála loahpageahčen lea ulbmil ahte buot gáiddusoahpahusa oahpaheddjiin julev- ja lullisámegielas galgá leat dat gelbbolašvuohta mii sávvojuvvo sámi gáiddusoahpahusa láidesteaddji rámmain.

Skuvlaeaiggáda ovddasvástádus lea sihkkarastit buot ohppiide buori ja dohkálaš oahpahusfálaldaga. Skuvllain ja skuvlaeaiggádiin lea guhkes vásáhus sámi gáiddusoahpahusa doaimmaheamis. Teknologalaš ovdáneapmi lea dattetge buvttihan ollu ođđa reaidduid ja ođđa vugiid doaimmahit gáiddusoahpahusa.

Oahpahusdirektoráhta lea ásahan bistevaš vuođđovuogádaga neahttavuđot oahpahussii, Digilær.no, oktasaščoavddusin oahpahussuorgái. Vuođđovuogádat lea leamaš doaimmas skuvlajagi 2019/2020 rájes gáiddusoahpahusa várás matematihkas 1T nuoraiddásis (virtuála matematihkkaskuvla) ja guovttegielat fágaoahpahusas (njuovžilis oahpahus). Jagi 2020 mielde áigot Máhttodepartemeanta ja Oahpahusdirektoráhta ovttas Sámedikkiin ja Romssa ja Finnmárkku ja Nordlándda fylkkamánniiguin árvvoštallat galgá go vuođđovuogádat váldojuvvot atnui sámi gáiddusoahpahussii.

Riikarevišuvdna lea almmustahttán dakkár raššivuođaid gáiddusoahpahusa organiseremis ja čađaheamis mat dagahit stuorra erohusaid oahpahusfálaldagas. Raportta ráva lea ahte Máhttodepartemeanta ovttas Romssa ja Finnmárkku ja Nordlándda fylkkamánniiguin galgá váikkuhit dasa ahte gáiddusoahpahusfálaldat šaddá buorre molssaeaktun báikkálaš oahpahussii.

Riikarevišuvnna raportta vuođul lea Máhttodepartemeanta addán Oahpahusdirektoráhtii bargamuššan evttohit sihke ođđa doaibmabijuid ja mo viidáseappot galgá ovddidit dálá doaibmabijuid mat sáhttet dagahit ahte buot oahppit geat ožžot oahpahusa gáiddusoahpahusa bokte, ožžot buori ja dohkálaš oahpahusfálaldaga. Oahpahusdirektoráhta galgá árrat searvadit Sámedikki ja Nordlándda ja Romssa ja Finnmárkku fylkkamánniid heivvolaš vuogi mielde dán bargui.

5.2.2.2 Oahppit geat dárbbašit erenoamáš heiveheami

Digitála teknologiija lea buktán paradigmamolsuma daidda ohppiide geat dárbbašit erenoamáš heiveheami ja addán sidjiide máŋga ođđa vejolašvuođa. Dattetge čujuha Sámediggi ahte lea hástalussan fidnet oahpponeavvuid, oahppanresurssaid ja kártenávdnasiid sámegillii daidda sámi ohppiide geat dárbbašit erenoamáš heiveheami.

Orrot leamen stuorra erohusat doarjjavuogádaga (PP-bálvalusa) máhtus sámi giela ja kultuvra birra, mii lea dehálaš go áigumuš lea sáhttit addit sámi mánáide bures heivehuvvon ja erenoamášpedagogalaš fálaldaga.

Sámi erenoamášpedagogalaš doarjalus (SEAD) lea oassi stáhta erenoamášpedagogalaš bálvalusas (Statped). SEAD:s lea riikaviidosaš ovddasvástádus addit bálvalusaid sámi geavaheddjiide Statpeda fágasurggiin. SEAD sáhttá veahkehit gielddaid ja fylkkagielddaid sin barggus daid sámegielat mánáid ja ohppiid várás geat dárbbašit erenoamáš heiveheami.

Statped áigu viđa jagi gaskaboddasaš áigodagas ráddjet iežas mandáhta. Ráđđehus oaivvilda ahte SEAD dárbbaša bargat viidáseappot eanet oppalaš bálvalusaiguin erenoamášpedagogalaš surggiin, dan ektui go dan maid Statped berre dahkat. Máhttodepartemeanta áigu dán áigodagas hábmet sierra mandáhta SEAD:i. Sámediggi galgá váldojuvvot mielde dán bargui. Ulbmil lea ahte rivttes gelbbolašvuohta šaddá olahahttin sámi mánáide ja daidda sámi ohppiide geat dárbbašit erenoamáš heiveheami, ja ahte sii ožžot dohkálaš pedagogalaš fálaldaga nu mo dat boahtá ovdan mánáidgárdelága ja oahpahuslága gáibádusain.

SEAD ovttasbargá Sámi allaskuvllain ja erenoamážit Sámi lohkanguovddážiin sihkkarastin dihtii nana sámi fágabirrasa, máhttoovdáneami suorggis ja buori oktavuođa gaskal dábálašpedagogalaš ja erenoamášpedagogalaš suorggi.

5.2.2.3 Digitaliseren ja digitála oahpponeavvut

Ráđđehusa digitaliserenstrategiijas vuođđooahpahusa várás (2017–2021) leat guokte váldoulbmila: Ahte ohppiin galget leat digitála gálggat mat dahket sidjiide vejolažžan vásihit ahte sii hálddašit eallima ja lihkostuvvet viidásat oahpus, barggus ja servodatoassálastimis, ja ahte IKT galgá geavahuvvot bures oahpahusa organiseremis ja čađaheamis vai ohppiid oahppanávki stuorru.

Sámi perspektiiva ii namuhuvvo eksplisihtta digitaliserenstrategiijas, muhto lea implisihtta fuolahuvvon váldoulbmiliin dannego dat gustojit buot ohppiid oahppanávkái. Strategiija guovddážis lea bargu ohppiid gálggaiguin ja skuvlla sisdoaluin, digitála oahpponeavvuiguin, gelbbolašvuođain ja infrastruktuvrrain.

Ođđa teknologiija addá rievdaduvvon pedagogalaš ja didaktihkalaš rámmaid. Ođđa oahppoplánaid ferte maiddái čuovvulit gealboáŋgiruššamiin oahpaheddjiid várás. Profešuvdnafágalaš digitála gelbbolašvuođain oahpaheddjiid várás lea máŋgga láhkai áŋgiruššojuvvon.

Joatkkaoahppostrategiija bokte, Gelbbolašvuohta kvalitehta várás, lea ásahuvvon neahttavuđot joatkkaoahppofálaldat oahpaheddjiid várás profešuvdnafágalaš digitála gelbbolašvuođas ja programmeremis, mii lea olámuttus riikka miehtá. Ásahuvvon lea maiddái joatkkaoahppofálaldat daid oahpaheddjiid várás geat háliidit šaddat oahpaheaddjispesialistan profešuvdnafágalaš digitála gelbbolašvuođas, earret eará Davvi universitehtas.

5.2.2.4 Digitála oahpponeavvut

Oahpponeavvomárkan lea sakka rievdan. Árbevirolaš girjelágádusat geavahit dál dábálaččat analoga ja digitála sisdoalu seahkálagaid, ja dađistaga eanet digitála resurssaid ja oahpponeavvuid buvttadeaddjit ilbmadit ođđa buktagiid. Stáhta addá jahkásaččat doarjagiid oahpponeavvuid buvttadeapmái dakkár fágaid ja surggiid várás main ii leat vuođđu daid gávppálaččat buvttadit. Buot digitála oahpponeavvuid almmuhusas dán ortnegis lea dat gáibádus ahte oahpponeavvu galgá sáhttit jorgalit sámegillii, duhtadan dihtii eanet digitála sámegielat oahppineavvuid fidnendárbbu.

Vuođđooahpahusa digitaliserenstrategiija dehálaš doaibmabidju lea viđa jagi áŋgiruššan man namma lea Teknologalaš skuvlalávka. Áŋgiruššamis leat gávcci sierranas doaibmabiju mat leat earret eará programmerema ja digitála oahpponeavvuid várás. Sihke jagi 2018 ja jagi 2019 lea Oahpahusdirektoráhta almmuhan ohcanruđaid digitála oahpponeavvuid ovddideapmái mat galget leat dán áŋgiruššamis fágaođasmahttima várás, ja doarjja lea addojuvvon sámi oahpponeavvuid ovddideapmái duojis ja musihkas. Buot oahpponeavvut mat ožžot doarjaga, galget leat teknihkalaččat nu heivehuvvon ahte daid lea vejolaš jorgalit sámegillii. Jagi 2020 lea ráđđehus várren 15 miljon ruvnnu sámi digitála oahpponeavvuid jorgaleapmái, heiveheapmái ja ovddideapmái Teknologalaš skuvlalávkka oktavuođas. Dáid ruđaid hálddaša ja almmuha Oahpahusdirektoráhta. Oahpahusdirektoráhta gulahallá Sámedikkiin daid ruđaid almmuheami ja vuoruheami birra.

Áŋgiruššama eará doaibmabidju lea doarjja digitála oahpponeavvuid oastimii. Doarjja earret eará digitála oahpponeavvuid jorgaleapmái sámegillii dagaha ahte eanet sámi oahpponeavvut sáhttet leat mielde oastinortnegis.

Sámedikkis lea hálddašanváldi oahpahussii ja bajásšaddamii gulli fágasuorggis ja hálddaša ja vuoruha ieš ruđaid bušeahttakapihttala 560 Sámi ulbmilat poasttas 50 Sámi giella, kultuvra ja servodateallin. Sámedikkis lea bajimus ovddasvástádus sámi oahpponeavvuid ovddideamis. Máhttoloktema 2020 Sámegiela (sámegiela fágaođasmahttima) oktavuođas dárbbašuvvojit ođđa oahpponeavvut máŋgga fágas. Danne lasihii ráđđehus jagi 2019 stáhtabušeahtas juolludusa lassejuolludussan reviderejuvvon nationálabušeahtas, gč. Prop. 114 S (2018–2019) Lassejuolludusat ja vuoruhusnuppástusat jagi 2019 stáhtabušeahtas. Sámediggi lea dieđihan Máhttodepartementii ahte alladássásaš sámi digitála oahpponeavvuid válljenmunni lea erenoamáš váilevaš, ja ahte hástalusat leat digitála oahpponeavvuide guoski gealbováilli geažil sihke lágádusain ja earáin geat ovddidit sámi oahpponeavvuid. Danne uhccán sáhttet dat skuvllat main leat sámi oahppit, ávkin geavahit Teknologalaš skuvlalávkka doarjjaortnega oastit sámi digitála oahpponeavvuid.

Oahpponeavvoportála Ovttas|Aktan|Aktesne juohká dieđuid sámi oahpponeavvuid ja oahppoávdnasiid birra skuvllaide ja mánáidgárddiide. Oahpponeavvoportála bokte sáhttet oahpaheaddjit luoikkahit resurssaid Sámedikki oahpponeavvoguovddážis neahta bokte. Neahttabáiki lea juogadanarena mas geavaheaddjit sáhttet juogadit oahppanresurssaid maid sii ieža leat ráhkadan. Ovttas|Aktan|Aktesne fállá maid dakkár digitála oahpponeavvuid buvttadanreaidduid, main sáhttet leat teaksta, jietna, govat, video, máŋggalágan bargamušat ja máŋggalágan interaktiiva sisdoallu. Portála hálddaša Nasjonalt senter for samisk i opplæringa – Sámi lohkanguovddáš – Sáme Låhkåmguovdásj – Saemien Lohkemejarnge. Dat lea nationála gealboguovddáš Sámi allaskuvllas man bargu lea ovddidit guovdilis, systemáhtalaš ja movttiidahtti oahpahusa sámegielain ja sámegielaide.

Sámediggi čujuha dasa ahte sámi oahpponeavvuid ovddideaddjit dárbbašit bures ovddiduvvon giellareaidduid jorgalan dihtii oahpponeavvuid máŋgga sámegiela gaskka. Sámi lágádusat ja sámi oahpponeavvuidovddideaddjit sáhttet váikkuhit mašiidnajorgaleami ovddideapmái dan láhkai ahte sii sáddejit gárvves giehtačállosiid elektrovnnalaš korpusiidda (teakstačoakkáldagaide) mat leat sámegielaid várás (geahča kapihttala 4).

Sámedikki mearkkašupmi

Riikarevišuvnna raporttas boahtá ovdan ahte uhccán dovdet Ovttas ja ahte Ovttas eanaš geavahuvvo go áigumuš lea ohcat dahje luoikkahit oahpponeavvuid. Eanaš luoikkahuvvojit girjjit davvisámegillii vuođđoskuvladásis sidjiide geat orrot daid sámi guovlluin mat leat Finnmárkku olggobealde. Ovttas geavahuvvo uhccán oahpponeavvuid ovddideapmái ja juogadeapmái. Ollu oahpaheaddjit eai háliit juogadit oahpponeavvuid portála bokte nuvttá, ja sis geat háliidit, váilu kvalitehtasihkkarastin ovdalgo sii juogadit iežaset oahpponeavvuid portálas.

Go lea sáhka buvttadanreaiddus, de boahtá ovdan ahte geavaheaddjit eai vállje dan reaiddu, dannego Ovttas:s eai leat resurssat fállat teknihkalaš ja hálddahuslaš doarjjadoaimmaid mat veahkehit oahpaheddjiid dakkár áššiid oktavuođas go sin digitála oahpponeavvuide guoski vuoigatvuođagažaldagaid, hálddahusa, ođasmahttima ja ortnegisdoallama oktavuođas. Sámediggi atná Ovttas sámi oahpponeavvuid gaskkusteami ja buvttadeami dehálaš veahkkin. Ovttas vuođđovuogádat lea arena mii nanusmuvvá ja ovddiduvvo viidáseappot vuođđooahpahusa digitaliserenstrategiija mielde.

Sámediggi čujuha dasa ahte sámi oahpponeavvuid ovddideaddjit dárbbašit bures ovddiduvvon giellareaidduid vai lea vejolaš jorgalit oahpponeavvuid eanet sámegielaid gaskka. Sámi lágádusat ja sámi oahpponeavvuid ovddideaddjit sáhttet leat veahkkin mašiidnajorgaleami ovddideamis go sii sáddejit gárvves giehtačállosiid elektrovnnalaš korpusiidda mat leat sámegielaid várás.

5.2.2.5 Vuođđostruktuvra

Dehálaš eaktun dasa ahte IKT galgá bures sáhttit geavahit oahpahusas, lea digitála vuođđostruktuvra. Govdabáddefálaldat skuvllas ja dan olggobealde ferte leat nu buorre ahte oahppit sáhttet váldit digitála resurssaid atnui. Dasa lassin lea dárbu ovddidit buriid oktasaš čovdosiid ja standárddaid gokko dat lea heivvolaš. Feide-čoavddus lea dakkár oktasaš čovdosa ovdamearka mii čájeha sihkkaris autentiserema, sisaloggema ja dáhtaid lonohallama vuođđooahpahusas. Eará ovdamearka lea ođđa digitála vuogádat mii lea iskosiid ja eksámeniid čađaheami várás. Oahpahusdirektoráhta lea ásaheamen ođđa čovdosa man ulbmil lea addit ohppiide ja eksámenkandidáhtaide intuitiiva ja geavaheaddjiláđis bálvalusa mas sii besset čájehit iežaset gelbbolašvuođa eanet vugiiguin go dál. Bálvalus galgá maiddái leat oppalaččat hábmejuvvon.

Sámegiella válljengiellan lea fuolahuvvon čovdosiin, sihke Feides ja prošeaktaplánas mii lea iskosiid ja eksámeniid čađaheapmái gulli ođđa digitála vuogádaga várás.

5.3 Ohppiid háhkan sámi oahpaheaddjiohppui

Vaikke sámi álbmot Norggas ássá bieđgguid riikka miehtá, de orru leamen nu ahte ohppiid háhkan sámi oahpaheaddjiohppui eanaš dáhpáhuvvá báikkálaččat guovlluin main sámegiella hállojuvvo.

Stuorra hástalusat leat rekrutteret doarvái dohkálaš ohcciid sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpuide. Oahpaheaddjioahput fertejit maid gilvalit eará oahpuiguin main leat alla gáibádusat, go galget oažžut buoremus ohcciid.

Sihke Sámi allaskuvllas, Nord universitehtas ja Romssa universitehtas – Norgga árktalaš universitehtas čađahuvvo vuđolaš ja systemáhtalaš bargu háhkan dihtii oahpaheaddjistudeanttaid, erenoamážit sámi oahpaheaddjioahpuide ja oahpaheaddjioahpu sámegielfágii. Ásahusat čuovvulit áŋgirit buot daid ohcciid geat ohcet oahpaheaddjiohppui.

Dát rekrutterenbargu dorjojuvvo Máhttodepartemeantta merkejuvvon ruđaiguin mas leat láidestusat ovttasbargui báikkálaš eiseválddiiguin ja skuvllaiguin. Áigodahkii jagi 2017 rájes jagi 2019 rádjai leat golbma ásahusa main lea sámi oahpaheaddjioahppu, ožžon oktiibuot 15 miljon ruvnnu oahpaheddjiid háhkamii ja gealbudeapmái. Sámediggi dieđiha ahte sii vuoruhit stipeandda alitohppui mii lea iešguđet oahpaheaddjioahpuin. Studeanttat mánáidgárdeoahpaheaddji- ja vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpuin sáhttet oažžut 25 000 ruvnnu rádjai juohke lohkanbajis 30 oahppočuoggá ovddas jus sii ollašuhttet stipeandaortnega eavttuid. Máhttodepartemeanta bargá dan ovdii ge ahte galgá šaddat geasuheaddjin bargat oahpaheaddjin davvin ja go sus lea sámegiella okta fágain iešguđet ortnegiiguin main Stáhta loatnakássa vealgi sihkkojuvvo

Oppalaččat váldet menddo uhccán studeanttat alitoahpu sámegielas nu alla dásis ahte sii šattašedje buorit jorgaleaddjin ja oahpponeavvuid ovddideaddjin, jna. Orru leamen nu ahte daid ohppiid lohku geat čađahit joatkkaoahpahusa fágain sámi giella- ja kulturgelbbolašvuohta buriid árvosániiguin, ii leat doarvái dasa ahte dat duhtadivččii servodaga gáibádusaid.

Eará hástalus rekrutteremis studeanttaid sámi oahpaheaddjiohppui lea ahte dábálaččat stuorát gávpogat geasuhit studeanttaid.

5.4 Digitaliseren alit oahpus

Digitaliseren lea váikkuhangaskaoapmi mii galgá váikkuhit bargovugiid, proseassaid, ja sisdoalu vuđolaš nuppástussii mii sáhttá dagahit ahte universitehta- ja allaskuvlasuorgái lea álkit ollašuhttit iežas ulbmiliid juksan dihtii alla dási ja guoskevašvuođa oahpahusas ja dutkamis, ja fállan dihtii oahpu buohkaide, beroškeahttá sohkabealis ja čearddalaš, sosiála, geográfalaš ja ekonomalaš duogážis.

5.4.1 Digitaliserenstrategiija universitehta- ja allaskuvlasuorggi várás

Máhttodepartemeanta lea mearridan sierra digitaliserenstrategiija universitehta- ja allaskuvlasuorggi várás áigodahkii 2017–2021. Digitaliserenstrategiija čujuha gáibádusaide, láidestusaide ja rávvagiidda dieđáhusas Meld. St. 27 (2015–2016) Digital agenda for Norge – IKT for en enklere hverdag og økt produktivitet, Digitaliserenjohtočállosis ja máŋga eará raporttas, dieđáhusain, strategiijain, johtočállosiin ja doaibmaplánain. Strategiija sisttisdoallá earret eará ulbmiliid studeanttaide, oahpaheddjiide, dutkiide, dáhtaide ja vuogádagaide. Okta ulbmiliin lea ahte studeanttat galget beassat geavahit ođđaáigásaš, persovnnalaš oahppanbirrasa mii láhčá dilálašvuođaid oažžut oktagaslaš oahppanlážáldagaid.

Sámi perspektiiva ii leat čilgejuvvon eksplisihtta dán digitaliserenstrategiijas, muhto dat lea implisihtta fuolahuvvon ulbmilčilgemiin ja čujuhusain gáibádusaide ja láidestusaide. Unit:s – Direktoráhtas IKT ja oktasašbálvalusaid várás alitoahpus ja dutkamis lea nationála ovddasvástádus čađahit ja viidáseappot ovddidit digitaliserenstrategiija, ja dat lea ovttasráđiid universitehtaiguin ja allaskuvllaiguin ráhkadan doaibmaplána áigodahkii 2019–2021 dan čađaheami várás.

Digitaliserenstrategiija universitehta- ja allaskuvlasuorggi várás galgá ođasmahttojuvvot jagi 2020 dainna ulbmiliin ahte ođđa strategiija almmuhuvvo cuoŋománu 1. b. 2021 rájes. Dan oktavuođas áigu Máhttodepartemeanta árvvoštallat mo sámi perspektiiva galgá fuolahuvvot ođđa strategiijas.

Digitaliserenstrategiija ollašuhttima eaktu lea ahte teknologiija geavaheapmi oahppama ja ođđa máhtu várás loktejuvvo strategiijalaš dássái ásahusas, ja heivehuvvo buot fágalaš ja hálddahuslaš doaimmaide. Digitaliserema nuppástuhttinfápmu gáibida stivrema ja jođiheami buot dásiin. Danne fertejit ásahusat vuoruhit dárbbašlaš resurssaid dan bargui. Jagi 2018 oaččui UiT– Norgga árktalaš universitehta 7 miljon ruvnnu Máhttodepartemeanttas iežas ovttasbargui Sámi allaskuvllain Sámi IKT, bargiidhálddašeami ja oahppohálddašeami hárrái. IKT-suorggis lea ulbmil nanosmahttit Sámi allaskuvlla vuođđostruktuvrra ja organisašuvnna. Guovvamánu 2019 šiehtadedje ásahusat maiddái virgádit oktasaš persovdnasuodjalusa áittardeaddji.

5.4.2 Digitaliserengáibádus rámmaplánas vuođđoskuvlaoahpahusa várás

Ođđa rámmaplána gáibida ahte buohkain geat cevzet vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpu, galgá leat profešuvdnafágalaš digitála gelbbolašvuohta. Kandidáhtat galget máhttit árvvoštallat ja geavahit guoskevaš oahpponeavvuid ja digitála reaidduid ja resurssaid oahpahusas ja addit ohppiide digitála gálggaid.

Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddji kandidáhtain galgá dasa lassin leat gáiddusoahpahusdidaktihka gelbbolašvuohta, ja sii galget máhttit geavahit buotlágan gáiddusoahpahusa ja neahttaoahpahusa main leat interaktiiva oahppanlážáldagat.