1 Sámedikki 2012 jahkedieđáhus

1.1 Álggahus

Sámediggi lea sámiid álbmotválljen orgána Norggas. Juohke njealját jagi válljejit sámit 39 áirasa sámiid gaskkas 7 válgabiirres. Sámediggi galgá nannet sámiid politihkalaš dili ja ovddidit sámiid beroštumiid Norggas, váikkuhit dasa ahte sámi álbmot oažžu dásseárvosaš ja rievttalaš meannudeami ja bargat láhčit dili nu ahte sápmelaččat sáhttet sihkkarastit ja ovddidit iežaset giela, kultuvrra ja servodateallima.

Sámediggi meannuda áššiid buot servodatsurggiin mat erenoamážit gusket sápmelaččaide, dasa lassin buktet sii cealkámušaid ja doibmet gulaskuddanásahussan almmolaš eiseválddiiguin. Sámediggi hálddaša oasi ruđain mat stáhtabušeahta bokte juolluduvvojit sámi áššiide, ja Sámedikki bokte leat Norgga sápmelaččat ožžon muhtin muddui eiseválddi iežaset kultuvra-, giella-, oahpahus-, kulturmuitosuodjalus- ja ealáhusáššiid meannudit.

Sámedikki jahkedieđáhus fátmmasta Sámedikki politihkalaš ja hálddahuslaš aktivitehta 2012:s. Jahkedieđáhus raportere váldomihttomerriid ja oassemihttomeriid čuovvoleami iešguhtetge fágasuorggis ja 2012 bušeahta váikkuhangaskaomiid geavaheami birra.

Sámediggi lea 2012:s ovdanbidjan ollu dieđáhusaid ja čielggademiid. Dieđáhusaid ja čielggademiid bokte ovddiduvvo Sámedikki politihkka iešguhtetge suorggis. Sámi servodagas lea leamaš vejolašvuohta buktit cealkámušaid ja ovddidit iežaset oainnuid Sámediggái go lea bargojuvvon dieđáhusaiguin ja čielggademiiguin. Olbmuid cealkámušat leat boahtán sihke njálmmálaččat ja čálalaččat, čoahkkimiin iešguđet lágan ásahusaiguin ja álbmotčoahkkimiin maid Sámediggi lea lágidan. Dieđáhusbargu lea danin leamašan hui mávssolaš Sámediggái, ja dat boahtá bidjat láidestemiid Sámedikki boahtteáiggi politihkkii suorggis.

Sámedikki oahpahusdieđáhus lea mearriduvvon 2012:s. Sámediggeráđđi lea ovdanbuktán dieđáhusa mánáidgárddiid birra ja gielladieđáhusa. Dat galget mearriduvvot 2013:s. Dasa lassin leat regionálapolitihka, dásseárvvu ja boarrásiidpolitihka čielggadeamit ovdanbuktojuvvon.

Sámedikki 2012 rehketdoallu lea biddjon mielddusin jahkedieđáhussii. Sametingets regnskap for 2012 er vedlagt årsmeldingen.

1.1.1 Sámediggeválgga dutkan

Sámediggi lea almmuhan rabas fálaldatgilvvu dutkanprošektii 2013 sámediggeválgga birra, mas ekonomalaš rámma lea 3 miljovnna ruvnno, golmma bušeahttajagi badjel. Dutkanprošeakta ruhtaduvvo Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeantta bokte. Álggahanjagis lea Sámediggi mielde lassiruhtademiin. Dutkanprošeavtta mihttomearri lea analyseret Sámedikki eavttuid, funkšuvnna ja hástalusaid, ja hukset sámi válgadutkangelbbolašvuođa mii deattuha kultuvrralaš ja gielalaš beliid.

1.1.2 Guossit 2012:s

Sámediggi lea ásahus mii oažžu beroštumi viidát Norgga rájiid olggobealde. Sámedikki guossástallet ollu iešguđet stáhtaid ja riikkaidgaskasaš organisašuvnnaid ovddasteaddjit. 2012:s fitne Sámedikkis Panchayati Ray ja čeardagažaldatáššiid indialaš ministtar ja Kishore Chandra Deo ja ON Bistevaš foruma ovddasteaddji (UNPFII) Eva Biaudet Suomas. Chile áššečuoččaldahttinváldi lea leamašan oahppomátkkis Davviriikkain ja lea maiddái fitnan Sámedikkis.

Máŋga ambassáda, main lea erenoamáš beroštupmi álgoálbmogiidda ja árktalaš politihkkii, leat 2012: s sádden iežaset ambassadevrraid Sámediggái. Dat leat Italia ja Lulli- Korea Norgga ambassadevrrat ja EO ambassadevrrat. Dasa lassin lea Argentina ambassáda ovddasteaddji fitnan Sámedikkis 2012:s ja duiskka olgoriikaáššiid parlameantalávdegotti miellahttu, Toralf Pilz.

Eará guossit 2012:s leat leamaš ILO- koordinerejuvvon Bangladesh delegašuvdna, Japána minoritehtagažaldagaid ekspeartajoavku ja RAIPON áirasat, fárrolaga ruošša sámiid áirasiiguin ja Nunavut nuoraidorganisašuvnna áirasat Kanadas.

2012:s guossástalle vuollelaš golbma duháha olbmo Sámedikki, oallugat sis ledje turisttat. Geassemánuin leat Sámedikkis sierra ofelaččat. Juohke beaivvi diibmu 13.00 birra jagi fállá Sámediggi ofelastima sámediggevisttis.

1.1.3 Ođđa neahttasiiddut

2012 álggus almmuhii Sámediggi ođđa neahttasiidduid. Doppe leat dieđut dárogillii, lulli, – julev- ja davvisámegillii. Olbmot leat bures vuostáiváldán siidduid. Siidu lea ráhkaduvvon ovttasbarggus Making Waves:in.

1.2 Giella

Sámi álbmogis galgá leat vejolašvuohta ja riekti geavahit iežaset giela. Giela seailluheapmi ja ovddideapmi lea guovddáš oassi sámi kultuvrra boahtteáiggis. Danne lea Sámedikkis váldoulbmilin ahte sámegiella lea lunddolaš giella buot arenain.

1.2.1 Sámegiella geavahuvvo árjjalaččat ja lea oidnosis almmolašvuođas

Jus sámegiella galgá leat lunddolaš giella buot arenain, de mearkkaša dat ahte sámegiella maid ferte geavahuvvot árjjalaččat ja leat oidnosis almmolašvuođas. Sámedikki stuorámus váikkuhangaskaoapmi giellasuorggis lea guovttegielatvuođadoarjja maid Sámediggi juolluda suohkaniidda ja fylkkasuohkaniidda sámegiela hálddašanguovllus. Dán doarjaga mihttu lea ahte dáid suohkaniid álbmot galgá oažžut bálvalusaid sámegillii, sihke čálalaččat ja njálmmálaččat. Nubbi ulbmil doarjagiin lea ahte leat aktiiva suohkanat mat leat mielde sámegiela ovddideame. Ledje ovcci suohkana ja njealje fylkkasuohkana mat ožžo guovttegielatvuođadoarjaga Sámedikkis 2012:s.

Rapporttat maid suohkanat sáddejit Sámediggái čájehit ahte suohkanat barget olahan dihte Sámelága giellanjuolggadusaid gáibádusaid. Raporttat čájehit maid dan ahte sámegielaid dilli lea hui iešguđetlágan sámegiela hálddašanguovllu suohkaniin. Dain suohkaniin gos sámegiella unnán gullo ja gos leat unnán bargit geat hálddašit sámegiela, dat suohkanat leat hui aktiiva leamaš bargat giellaovddidemiin. Sámediggi dáhttu ahte suohkanat galget aktiivvalaččat ovddidit sámegiela. Dan dihte lea Sámediggi ráhkadan ovttaskas ovttasbargošiehtadusa juohke suohkaniin das, mo suohkanat galget ovddidit, nannet ja ovdánahttit sámegiela. Ovttasbargošiehtadusaid vuođđun leat Sámelága giellanjuolggadusat, mat galget sihkkarastit dan, ahte sámegiela hálddašanguovllu suohkana ássiin lea vuoigatvuohta geavahit, seailluhit, ovdánahttit ja nannet sámegielaid geavaheami almmolaš oktavuođain. Dasa lassin lea šiehtadusas maid ovdánahttinoassi mas suohkanat ieža leat bidjan sisa strategiijaid movt sii háliidit ovddidit sámegiela sin suohkanis. Ovttasbargošiehtadusat leatge ásahuvvon dan dihte vai mii oažžut eambbo aktiiva suohkaniid mat barget vai jokset lága geatnegasvuođaid ja mat barget giellaovddidemiin.

Ovttaskas ovttasbargošiehtadusat guovttegielalašvuođadoarjaga geavaheamis gaskal Sámedikki ja suohkaniid ja fylkkasuohkaniid áigodahkii 2012–2014 vuolláičállojuvvo guovvamánus 2012. Šiehtadusat galget čuovvoluvvot jahkásaččat, sihke politihkalaš ja hálddahus dási čoahkkimiiguin.

Vai joksat dan ulbmila ahte sámegiella galgá leat lunddolašgiella buot arenain, oaidná Sámediggi dehálažžan buori ovttasbarggu suohkaniiguin olggobealde giellalága hálddašanguovllu. Ollu sámegielagat orrot suohkaniin olggobealde hálddašanguovllu, ja dan dihte háliidit maid dat suohkanat bargat árjjalaččat gielan. Sámedikkis lea gulahallan máŋggain suohkaniin olggobealde hálddašanguovllu guorahallan dihte lea go vejolaš hábmet ovttasbargošiehtadusa mas leat doaibmabijut sápmelaččaide ávkin. Sámediggi oaidná ahte dat bargu váikkuha dasa ahte sámegiela geavaheapmi lassána ja ahte sámegiella sáhttá šaddat lunddolaš giellan buot arenain.

Romssa suohkan lea sávvan gulahallama Sámedikkiin nannendihti fálaldaga sámiide suohkanis. Sámediggeráđđi ja Romssa suohkan leat ráhkadan ovttasbargošiehtadusa mii galgá váikkuhit dasa ahte sámi álbmot Romssas galgá sáhttit doalahit ja ovdánahttit sin giela ja kultuvrra. Ulbmil šiehtadusain lea oažžut bistevaš ja geatnegahtton ovttasbarggu Sámedikki ja Romssa suohkana gaskka dain áššiin mat gusket sápmelaččaide ja sámi áššiide Romssas. Sámediggeráđđi lea dohkkehan šiehtadusa ja mii vuordit dál ahte Romssa suohkan meannuda šiehtadusa politihkalaččat. Sii galget dan meannudit suohkanis álgogeahčen 2013. Dát ovttasbargu lea oassi Sámedikki barggus nannendihti sámegiela rolla buotlágan arenain

2012:s leat leamaš čoahkkimat Álttá suohkaniin main lea leamaš ulbmil álggahit ovttasbarggu suohkana ja Sámedikki gaskka. Áltá suohkan háliida buoridit sámi mánáidgárdefálaldaga ja skuvlafálaldaga Áltá suohkanis. 2013:s biddjo johtui bargu ráhkadit ovttasbargošiehtadusa Sámedikki ja Áltá suohkana gaskka, mas erenoamážit deattuhuvvo skuvla ja mánáidgárdi.

1.2.2 Arenat gos oahppá ja geavaha sámegiela

Okta Sámedikki oassemihttuin lea ahte mis leat ceavzilis ja árjjalaš arenat sámegiela váras. Dan dihte atti Sámediggi 2012:s njuolggodoarjaga 11 sámi giellaguovddážii. Gïelem nastedh Snoasas lea 2012 rájes oažžugoahtán njuolggodoarjaga Sámedikkis. Doarjjaortnega mihtomearri lea ahte sámegiella galgá oidnot ja gullot giellaguovddáža doaibmaguovllus. Sámediggi oaidná ahte giellaguovddážat lihkostuvvet bures bargguin čalmmustahttit sámegiela iežaset doaibmaguovllus. Sii leat mielde ásaheame arenaid gos beassá oahppat ja sámástit. Dát lea maid juoga mii duođaštuvvo Sámi giellaiskkadeamis mii gárvvistuvvui 2012. Giellaguovddážat ohcet viššalit Sámedikkis giellaprošeaktadoarjagiid, earret eará lágidit sii arenaid gos sámegiella gullo. Giellaguovddážat leat hui aktiivvalaččat, ja bures lihkostuvvon prošeavttaid sii lágidit jagis jahkái. Sii leat duođaid mielde doalaheame sámegiela oidnosis ja ovddideame sámegiela ealli giellan, erenoamážit dain guovlluin gos giella muđui unnán gullo ja oidno. Sámedikki oainnu mielde lea giellaguovddážiid vuođđodoarjja mielde ásaheame ja doalaheame ceavzilis ja árjjalaš arenaid sámegiela váras.

Sámediggi lea bidjan barggu Norut Alta Áltái mii 2012:s lea árvvoštallan logi sámi giellaguovddáža mat ásahuvvoje áigodagas 1995 – 2009, ja mat leat ožžon vuođđodoarjaga Sámedikkis áigodagas 2006 – 2010. Dáinna árvvoštallamiin háliida Sámediggi oažžut gova moht giellaguovddážat geavahit vuođđodoarjaga maid ožžot Sámedikkis, dagaha go doarjja dasa ahte jokset ulbmiliid, ja maid oažžut evttohusaid moht rievdadit ja buoridit Sámedikki hálddašeami dan doarjagis.

Sierra raporta ráhkaduvvui árvvoštallama vuođul: 2012:6 Sámi giellaguovddážiid árvvoštallan. Árvvoštallan čájeha ahte giellaguovddážat leat váikkuhan dasa ahte Sámedikki ulbmil doarjagiin lea ollašuvvan, namalassii ahte sámegiella gullo ja oidno giellaguovddážiid doaibmaguovllus. Dasa lassin leat giellaguovddážat deháleamos ásahusat sámegiela oahpaheames ja ovdánahttimis, ja danne leat dehálaš giellaarenat.

Árvvoštallan čájeha ahte giellaguovddážiid doaibmaguovlu lea hui máŋggalágán. Muhtumat barget dušše báikkálaš dásis ja earát fas viidábut. Sámediggi sávvá ahte guovddážat galggaše bargat eambbo regionála dásis maid, muhto fertejit čilget doaibmaguovlu vai báikkálaš bargomokta sihkkarastojuvvo. Regionála deattuheapmi mielddisbuktá ekonomalaš hástalusaid. Árvvoštallan lohka ahte regionála doaibma sáhttá nannet dálá giellaguovddážit ja nanusmahttit daid, ja livččii buoret go dan ahte cegget ođđa giellaguovddážiid.

Sámediggi lea dehálaš premissaguoddi giellaguovddážiidda, maid dan dihte go giellaguovddážat leat huksejuvvon Sámedikki ruhtadeama bokte. Dan dihte háliida Sámediggi buori ovttasbarggu ja buori oktavuođa giellaguovddážiiguin. Seammás oaivvilda Sámediggi ahte maiddái suohkanat ja fylkkasuohkanat ja stáda berrejit váldit mihá eambbo ovddasvástádusa giellaguovddážiid ekonomiijas.

Giellaguovddážiid doaimmat ja prošeavttat ruhtaduvvojit eanas ohcanvuđot doarjagiiguin ja hui ollu Sámedikki ohcanvuđot doarjagiiguin. Giellaguovddážat vásihit ahte doaimmaid ruhtadeapmi lea eahpesihkar ja ii leat seammalágán jagis jahkái. Orru leame nu ahte ruhtadeaddjit mearridit maid guovddážat galget vuoruhit. Sámediggi oaivvilda ahte giellaguovddážat ain ovddasguvlui galget leat dehálaš giellaoahpahanásahusat, ja báikkit gos sámegiella hubmojuvvo, gullo ja boahtá oidnosii. Lea dehálaš ahte giellaguovddážiin lea ekonomiija maid dovdet. Dan árvvoštallama vuođul lea Sámediggi 2013 bušeahtas bidjan giellaguovddážiidda 3 mill ru ovdánahttindoarjaga. Sámediggeráđis lea vuoigatvuohta ráhkadit šiehtadusaid giellaguovddážiiguin mas ovdánahttindoarjaga čilge lagabui. Sámediggi áigu 2013 čuovvolit árvvoštallama, ja jus galgá rievdadit rámmain maidege, de dat dahkko 2014.

Doarjaga vuolggasadji ferte leat guovddážiid doaibma, ja ferte láhččit dili vai sáhttá leat doaibma mii bistá. Dáinna lea sávaldat ahte sáhttá láhččit dili buorebut vai giellaguovddážat buorebut sáhttet oainnusindahkat giela ja fállat kurssaid, doaimmaid ja čađahit prošeavttaid mat váikkuhit bistevaš ja doaibmi arenaid sámi gillii.

1.2.3 Sámegiella lunddolaš árgabeaivvegiella – maiddái boahtteáiggis

1.2.3.1 Davviriikkalaš ovttasbargu

Davviriikkalaš giellaovttasbargu lea dehálaš, dan dihte go dat lea mielde nanneme sámegiela sajádaga servodagas. Mii dárbbašit maid Davviriikalaš ovttasbarggu vai sámegiella ovdána seamma guvlui iešguđet riikkain. Sámi parlamentáralaš ráđi stivra (SPR-S) lea mearridan álggahit Davviriikkalaš sámegiela fága- ja resursaguovddáža ásahanprošeavtta. Ođđa ásahusa namma lea Sámi giellagáldu. Sámi Giellagáldu ii šatta álggos fysalaš ásahussan, muhto ásahusa bargiid doaimmahagat leat iešguhtege sámedikkiid sierra doaimmahagain. Dát bargu lea dehálaš vai sámegiella galgá leat ollesárvosaš geavahangiellan árgabeaivvis.

Sámi giellagáldus lea stuorámus ovddasvástádus sámi giellaovttasbarggus, giellaámmátlaš barggus ja sámegiela giellabálvalusaid addimis giellageavaheddjiide Suomas, Ruoŧas ja Norggas. Ásahusa ovddasvástádussan lea ovttas sámedikkiiguin nannet ja ovddidit davviriikkalaš giellaovttasbarggu, nannet ja ovddidit sámegiela nu, ahte guhtege giellajoavkku sierranas dárbbut, hástalusat ja resurssat váldojit vuhtii, ja riggudahttit sámegiela ja sihkkarastit dan boahtteáiggi. Sámi giellagáldu bargun lea gozihit buot sámi giellasuorggi gažaldagaid ja koordineret daid ovttasbarggus sámedikkiiguin ja eará sámi giellasuorggi institušuvnnaiguin. Ásahusa bargun lea earret eará giellagáhtten, giela ovddideapmi, terminologiijabargu, giela normeren, nammabálvalus, báikenammabargu ja diehtojuohkin sámi giellaámmátlaš gažaldagain. Sámi giellagáldu barggut ja ovddasvástádusat leat dynámalaččat. Dát mearkkaša dan, ahte ásahusa doaimmaid lea vejolaš ovdánahttit ja heivehit guhtege áigodaga sámegiela giellaámmátlaš diliid ja dárbbuid ektui.

Sámi giellagáldu čállingotti bargoveahkan leat hálddahusvirggit ja giellafágalaš virggit davvisámegiela, anárašgiela, lullisámegiela, julevsámegiela ja nuortalašgiela várás.

Norgga Sámediggi lea ožžon Sámi giellagáldu -prošektii stáhtalaš Interreg ruhtadeami lassin doarjaga Romssa fylkkasuohkanis ja Nordlándda fylkkasuohkanis. Sámediggi lea maiddái iežas bušeahtas várren ruđa prošektii. Davviriikkalaš sámegiela fága- ja resursaguovddáža ásahanprošeavtta jođiha Suoma Sámediggi.

Okta dain prošeavttain maid Sámediggi lea vuolggahan, julevsámi giellakonferánsa, lágiduvvui Johkamohkis, ja Samij åhpadusguovdásj lei lágideaddji. Duogáš dása lei oččodit buoret ovttasbarggu julevsámi ásahusaiguin ruoŧa bealde. Konferánssa váldofáddá lei giela ealáskahttin, oahpahus ja dutkan. Konferánssa ulbmiljoavku lei giellabargit ja eará giellaberošteaddjit geat barget dan nala ahte julevsámegiella galgá gullot, oidnot ja ovdánit.

Giellakonferánssas bođi stuora sávaldat ovttasbargui dihto giellaprošeavttaide rastá rájiid. Julevsámi giellakonferánssa referánsajoavku ceggii dasto julevsámi fierpmádatjoavkku. Fierpmádatjoavkkus leat 9 áirasa Samij åhpadusguovdásjis, Árran julevsámi guovddážis, Norlándda fylkkasuohkanis, Divttasvuona suohkanis, Johkamohki suohkanis, JulevSámega, DSJ ja áirasat Norgga ja Ruoŧa sámedikkiin.

Dát joavku galgá ráhkadit guhkesáigge plána riikkaidrasttildeaddji bargui mii guoská julevsámi gillii ja mas leat dihto prošeavttat. Earret eará evttohuvvui jahkásaš giellakonferánsa, vuoruid mielde Divttasvuonas ja Johkamohkis. Evttohuvvui maid praktihkalaš fáddákurssat árbevirolaš máhtus ja mas lea tearbmabargu mielde, giellaleairrat mánáide, nuoraide ja rávisolbmuide main vuorasolbmot leat oahpaheaddjit, oahpponeavvoráhkadeapmi, ja julevsámi gielladutkan.

Ohcanvuđot giellaprošeaktaruđaid árvvoštallan

Sámedikkis lea ohcanvuđot doarjjaortnet sámegielprošeavttaide. Ohcanvuđot doarjagiid mihttu lea nannet sámegiela ja lasihit sámegiela geavaheami. Sámedikkis lei dan jagi 8 810 000 ruvdno ohcanvuđot sámegielprošeavttaide. Dát leat jurddahuvvon giellaprošeavttaide sihke siskkobealde ja olggobealde sámegielaid hálddašanguovllu. Dáin ruđain lei 1 200 000 ruvnno váldon sámeálbmotfoanddas.

Dán jagi addui doarjja earret eará sámegielgurssaide, báikenamaid čohkkemii, lullisámegiela servvodatfága tearpmaid ovddideapmái, lullisámegilli mánáide sátnespealu ráhkadeapmái. Julevsámegilli lea addon e.e doarjja lágidit rávisolbmuide kurssa ja nuoraid tv prográmma rahkadit.

Lea maid addon doarjja lágidit giellaarenaid gos giella gullo ja geavahuvvo, mánáide, nuoraide ja rávisolbmuide, erenoamážit dain guovlluin gos giella unnán gullo almmolaččat. Raporttat maid mii oažžut maŋŋil prošeavttaid čájehit ahte ollu prošeavttat lihkostuvvet bures ásahan dihte arenaid gos giella oahpahuvvo ja gullo. Erenoamážit giellaguovddážat leat áŋgiris ohccit, ja sii leat giellaprošeaktaruđaiguin ásahan ollu giellaarenaid. Dát lea maid mielde ovddideame sámegiela nu ahte dat geavahuvvo ja lea oidnosis dain guovlluin gos giella lea áitojuvvon. Tearbmaprošeavttat leat mielde ovddideame sámegiela vai dat sáhttá šaddat ollesárvosaš geavahangiellan ođđaáigasaš árgabeaivvis.

Vai sámegiella galgá šaddat ollesárvosaš geavahangiellan árgabeaivvis, de lea Sámediggi dán jagi vuohččan dorjon sámegiel «appaid», applikašuvnnaid, ovdánahttima, mat adnojit mobiltelefuvnnaide ja neahttabreahtaide. Sámediggi lea addán doarjaga buot guolmma sámegillii ráhkadit applikašuvnnaid mobiltelefovnnaid váste.

Vai oažžu vel buoret hálddašeami ohcanvuđot gielladoarjagiin, lea Sámediggi 2012:s bidjan johtui árvvoštallama dain váikkuhangaskaomiin. Maŋŋel bargogilvvu, de lea dahkkon šiehtadus Norut Alta-Álttáin ja árvvoštallan galgá gárvvis ovdal guovvamánu 2013.

Árvvoštallan galgá čájehit leago doarjja váikkuhan dasa ahte ulbmiliid joksan ja jus ii mii dan hehtte, makkár vásáhusat / oainnut doarjjaoažžuin leat dan ortnegii, ja juolludaneavttuide ja raporterengáibádusaide mat gustojit dán ortnegii. Galgá maid árvvoštallat galgá go dát ortnet heivehuvvot Sámedikki eará giellaovdánahttindoaimmaide, o.m.d. giellaguovddážiid vuođđodoarjagii. Sámediggi lea maid bivdán njuolga evttohusaid moht sáhttá rievdadit ja buoridit dán, vai olahivččii buoret ja eambbo ulbmillaš bohtosa doarjagis.

Árvvoštallan dahkko sin gaskas geat leat ožžon Sámedikkis doarjaga áigodagas 2007 – 2011.

1.2.3.2 Sámegiela iskkadeapmi 2012

Gozihan dihte guđe guvlui sámegiela dilli ovdána, de lea dehálaš kártet gielladili. Dárbbašuvvo eanet systematiserejuvvon diehtu iešguhtege sámegiela geavaheami birra. Dan dihte lea Sámediggi ovttas Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanttain ja Máhttodepartemeanttain čađahan riikaviidosaš iskkadeami sámegiela geavaheami birra. Sámi giellaiskkadeami 2012 raporta gárvvásmuvai miessemánu loahpas.

Giellaiskkadeami ulbmilin lei gávnnahit man ollugat máhttet iešguhtege Norggas hállon sámegiela njálmmálaččat ja čálalaččat. Ulbmilin lei maid čielggadit makkár oktavuođain sámegiella geavahuvvo ja guđe dásis sámegiella geavahuvvo omd. mánáidgárddis, skuvllas, barggus, jna. Dasa lassin iskkadeapmi ulbmilin lei gávnnahit, guđe giela váhnemat válljejit mánáidasaset ja makkár giellaoahpahus- ja ovddidandárbbut iešguhtege sámegielas leat.

Iskkadeamis geavahuvvui sihke kvalitatiivalaš ja kvantitatiivalaš dutkanmetoda. Kvalitatiivalaš oasi vuođđun geavahuvvui Sámedikki jienastuslohku, mii lea áidna almmolaš registtar sámiin Norggas. Gažaldatskovvi sáddejuvvui oktiibuot 5.000 olbmui. Dáin olbmuin lagabui 40 % vástidedje iskkadeapmái. Kvalitatiivalaš oasis guorahallamis čađahuvvojedje kasusjearahallamat 12 gielddas: Unjárggas, Guovdageainnus, Gáivuonas, Fálesnuoris, Romssas, Skániin, Divttasvuonas, Bådådjos, Snoasas, Árbordes, Plassjes ja Oslos.

Sámi Giellaiskkadeapmi 2012 raporttas ii boađe ovdan man ollugat geavahit iešguhtege sámegiela. Iskkadeapmi čájeha ahte lagabui bealli sis geat gullet davvisámegiela jovkui máhttet davvisámegiela oalle mihá bures, ja goalmmát oassi julev- ja lullisámi guovllus máhttet daid gielaid. Davvisámegiela dáfus leat stuorra geográfalaš erohusat. Guovdageaidnu ja Kárášjohka leat sakka earaláganat, go muđui eará guovllut Norggas. Dáin guovlluin buohkat áddejit ja hállet sámegiela ja sámegiella geavahuvvo eanaš báikkiin ja juohkelágan dilálašvuođain, vaikko vel iešguđet dásis. Bohtosiid birra čujuhit mii iskkadeami raportii.

1.2.3.3 Sámedikki gielladieđáhus

Sámedikki váldoulbmil sámegiela ovdánahttimii lea lasihit logu sis geat geavahit sámegiela, ja maid lasihit giellageavaheami. Jus galgá joksat daid ulbmiliid, lea dárbbašlaš bajit dási giellapolitihkkii mii čájeha geainnu ovddosguvlui ja mii čielggada prinsihpalaš gažaldagaid giela geavaheames ja ovdáneames, ja lea maid dárbbašlaš čielggadit válddi ja ovddasvástádusa Sámedikki ja ráđđehusa gaskka. Sámedikki gielladieđáhus bidjui ovdan dievasčoahkkimii 2012 skábmamánus. Gielladieđáhus čilge ja suokkarda daid bajit dási hástalusaid mat sámegielas leat, ja makkár rolla ja politihkalaš váldi Sámedikkis galgá leat boahtteáiggis. Dieđáhusa lea juhkkon 4 váldovuoruhansurggiide; Ovddasvástádus sámegielas, sámegiela rámmaeavttut, giellageavaheaddjit, ja giellageavaheapmi.

Sámedikki gielladieđáhusas bohttet ovdan ollu stuorit rievdadusat otná ortnegiin ja njuolggadusain. Sámediggi gáibida bajimus ovddasvástádusa sámegiela ovddideames, ođasmahttit sámelága giellanjuolggadusaid, heaittihit otná hálddašanhámi, ja ovttalágán rivttiid buot sámegielagiidda gos dal de ihkinassii orrot.

Sámelága giellanjuolggadusat gustojit otne dušše daidda suohkaniidda mat leat hálddašanguovllus, ja dan láhkái eai atte sámegielagiidda seamma rievtti atnit ja oahppat sámegiela, go muđui álbmogis lea. Diet čuolmmat gieđahallojuvvot dieđáhusas ja das čuoččuhuvvo ahte almmolaš hálddahus lea stáhta ovddasvástádus ja sámegielagiin lea riekti oažžut bálvalusaid sámi gillii gos ihkenas de orrot min riikkas. Dát mielddisbuktá ahte sámelága giellanjuolggadusat galget gustot olle riikii.

Gielladieđáhus hilgu otná málle mas leat hálddašanguovllut. Dan sadjái oaidná ahte dat suohkanat mat dál leat hálddašanguovllus leat ovttasbargoguoimmit giela nannemis ja ovdánahttimis. Dát mearkkaša ahte šaddá dego guovttejuohku, mas stáhtas lea ovddasvástádus almmolaš hálddahussii. Dát fas mearkkaša ekonomalaš ja hálddahuslaš ovddasvástádusa suohkaniidda, fylkkasuohkaniidda ja almmolaš ásahusaide addit sámi álbmogii bálvalusaid sámegillii. Sámedikkis lea ovddasvástádus sámegiela ovddideames, ja oaidná dárbbu ovttasbargui ja resurssaide bargat dan nala ahte giella ovdána buot dásiin servodagas. Jus galgá rievdadit, de ferte álggos lávdegotti ásahit mas lea mandáhtta čielggadit ja buktit evttohusa lága rievdadeapmái, ja moht rievdadit válddi ja ovddasvástádusa giellaáššiin.

1.2.3.4 Sámi terminologiija

Sámediggeráđđi almmuhii julevsámi – dáru / dáru – julevsámi digitála sátnegirjji julevsámi giellakonferánssas Johkamohkis. Neahttasátnegirji, mii lea gávdnamis giellatekno.uit.no ruovttusiiddus lea gaskaboddosaš veršuvdna masa giellageavaheaddjit sáhttet buktit cealkámušaid ja lasáhusaid. Go ovtta áiggi lea geahčadan ja sihkkarastan kvalitehta, de lea jurdda ráhkadit dan digitála hámis man lea vuogas geavahit. Jurdda lea maid olggosaddit dan girjehámis. Sátnegirji lea dehálaš giellaresursa mii álkida giellageavaheddjiid árgabeaivvi.

Sámedikki tearbmabargu ja tearbmalisttuid dárkkisteapmi lea ávkin buot sámegielat olbmuide, vai buorebut sáhttet geavahit sámegiela iešguđet arenain, sihke čállimii ja hupmamii. Tearbmabargu ja tearbmalisttut leat dárbbašlaččat iešguđetge fágain , vai sámegillii sáhttá leat oahpahus ja ságastallan ja čállin. Dulkkaid ja jorgaleddjiid bargui lea tearbmabargu áibbas vealtameahttun, go lea álo dárbu ođđa tearpmaide sin barggus. Sámi mediai lea maid vealtameahttun dađistaga oažžut ođđa tearpmaid, vai sin bargu galgá sáhttit doaimmahuvvot sámegillii. Fágagirječállit ja eará čállit maiddái dárbbašit oažžut sámegillii fágatearpmaid iežaset čállimii. Tearbmabargu lea maid iešalddis ávkkálaš dainna lágiin ahte sámegiella ovdána ja seailu, go ráhkaduvvojit ođđa tearpmat. Dat addá vejolašvuođa geavahit sámegiela viidábut ja giella boahtá maid oidnosii eanet arenain servodagas. Sámedikki tearbmabargu ja tearbmalisttuid dárkkisteapmi addá maid suohkaniidda ja fylkkasuohkaniidda vejolašvuođa fállat buoret bálvalusa olbmuide sámegillii. Sámedikki beaivválaš giellabargui geavahuvvojit maiddái sosiála mediat. Soames ovdamearkan leat dát ságastallanjoavkkut mat leat Facebook:s, gos ságastallo sihke terminologiija ja báikenamaid birra: Ártegis ságat, Mijá bágo ja Numhtie naemhtie soptsestibie. Dát čájeha ahte sámegielat adnojit aktiivvalaččat ja leat oidnosis almmolašvuođas ja ođđa arenain. Sámedikki terminologiijabargu lea dainna lágiin dehálaš oassin maiddái dan giellaovddidanbarggus, mii digaštallo sosiála mediain.

Tearbma- ja báikenammajuogus lea guorahallan ja dárkkistan stuorit loddenamahuslisttu sihke lulli,- julev – ja davvisámegillii. Dasa lassin leat maid guorahallan ja dárkkistan ovdalaš davvisámegiel eanadoallotearpmaid, muhtun julevsámetearpmaid, ja maid lullisámi tearbmalisttuid main leat servodatfága- ja geografiijatearpmat ja riikkaid namat. Go Sámi giellalávdegoddi heaittihuvvui loahpageahčen 2011 de ii leat 2012:s leamaš sierra dohkkehanorgána sámegieltearpmaide. Vurdojuvvo ahte davviriikkalaš ovttasbargu Sámi Giellagáldu mii álggahuvvo 01.01.2013, váikkuha dasa ahte tearbmabargu ovdána dás ovddosguvlui.

Jorgaluvvon teavsttat dahket oalle stuora oasi dan teakstamearis mii beaivválaččat buvttaduvvo. Dat gokčet sámegielat olbmuid dárbbu oažžut dieđuid iežaset gillii. Seammás jorgaluvvon teavsttat maiddái leat máŋgii áidna čállosat mat ovdanbuktet dihto áššesurggiid sisdoalu sámegillii ja leat ná deaŧalaš oassi sámegiela ovddidanbarggus. Sámedikki jorgaluvvon áššeteavsttat dahket stuora oasi servodaga sámegiel áššeteavsttain. Dát teavsttat leat maiddái mielde cieggadeamen áššemeannudangiela. Sámedikki buvttadan sámegiel teavsttat adnojuvvojit diehtogáldun sámi mediain ja leat maiddái dan láhkai mielde váikkuheamen almmolaš giellageavaheami. Sámediggi jorgala beaivválaččat teavsttaid sihke julev-, lulli- ja davvisámegillii.

1.2.3.5 Sámi báikenamat

Miehtá sámi leat báikenamat ožžon dohkkehuvvot sámegiel nama virggálaččat 2012:s. Dát mearkkaša ahte báikenamat leat mannan báikenamaid dohkkehanáššemeannudeami čađa. Dákkár dohkkeheami oktavuođas leat Sámedikki báikenammakonsuleanttat buktán rávvagiid báikenamaid čállinvuohkái, ja soames háve buktán cealkámušaid nammaválljemii, go oaidnit ahte ođđa namat evttohuvvojit báikkiide main ovdalaččas leat sámegiel namat, muhto mat eai lean registrerejuvvon virggálaččat ovdal. Sámedikki davvi-, julev- ja lullisámegielaid báikenammakonsuleanttat buktet maid rávvagiid earret eará ođđa suodjalanguovlluide, suodjemehciide, ođđa šalddiide, tuneallaide ja ođđa luottaide jna. miehtá Sámi. Dát čájeha ahte dáža servodat oaidná mávssolašvuođa das ahte namat ođđa áđaide registrerejuvvojit maiddái sámegillii seammás go dárogillii guovlluin gos dat lea lunddolaš, ja mat leat sámi guovllut gos sámit orrot, ja nu bohtet eanet oidnosii. Sámegiel báikenamat bohtet maid eanet oidnosii go eanet ja eanet lea Stáhta geaidnodoaimmahat álgán šiltet báikkiid miehtá sámi. Dát lea mielde seailluheame sámi báikenamaid ja dákko bokte maid lassána sámegielat namaid geavaheapmi. Sámedikki mielas lea maid hui váidalahtti go media bokte oaidnit ahte muhtin báikkiin billistit báikenammašilttaid luoddaguoras, čájehan dihtii iežaset vuostehágu sámi báikenamaide, sámi guovlluin.

Sámedikki mielas lea maid mávssolaš oassálastit čoahkkimiin main báikenammaáššit leat guovddážis, vai beassat čilget ja čalmmustahttit hástalusaid mat leat báikenammaáššiiguin. Danin lea Sámediggi oassálastán oktasaš jahkásaš oktasaščoahkkimii Stáhta kártadoaimmahagain ja eará báikenammakonsuleanttaiguin Norggas, ja maiddái UNGEGN konferánssas Københámmanis gos digaštallojuvvo báikenammaáššit miehtá Davviriikkaid. Dákkár čoahkkimiin digaštallat maid movt buoremusat sáhttá čoavdit váttisvuođaid báikenammabargguiguin iešguđet guovlluin, maiddái movt njuovžilepmosit sáhttá čoavdit bárttiid ja dan bokte ovdána sihke kvalitehta ja kvantitehta báikenamaid geavaheamis servodagas.

Muhtin sámi giellaguovddážat besse ge 2012:s ovdanbuktit iežaset báikenammaprošeavttaid maiguin leat bargan, ja maid Sámediggi lea ruđalaččat dorjon. Dát čalmmustahttá báikenammaáššiid bargiid, sihke Norgga giellaráđi bargiid, ja kártadoaimmahaga bargiid, ahte makkár prošeavttat leat čađahuvvon, movt sii leat lihkostuvván prošeavttaiguin ja makkár hástalusat ja rahčamušat leat go čohkke ja galgá registreret sámi báikenamaid.

Čujuhus- ja matrikkelláhka lea nu ráddjejuvvon ahte ovtta čujuhusas dahje geainnus sáhttá dušše okta namma leat registrerejuvvon, ja dat mielddisbuktá ahte eai šat sáhte dohkkehuvvot parallealla báikenamat čujuhussan. Dát mielddisbuktá ahte ollu suohkanat bohtet válljet dušše dárogiel nama, go mii diehtit ahte majoritehta giella vuoitá eanaš suohkaniin, ja dat lea ollu suohkaniin dárogiella. Sámediggi lea lokten dán váttisvuođa Birasgáhttendepartementii, muhto sii eai sáhte dán lága rievdadit ovdal go lea leamaš gulaskuddamis láhkaásahusa ođasteami oktavuođas. Sámediggi áigu ain bargat áŋgirit dáinna áššiin, go midjiide lea dehálaš ahte sámi báikenamat eai jávkka, namat mat leat dohkkehuvvon Stáhta kártadoaimmahaga registaris. Báikenammaláhka ja Čujuhus- ja matrikkelláhka leaba ge dán áššis vuostálaga.

1.3 Kultuvra

Sámedikki váldomihttomeari sámi kultuvrrain lea oažžut ealli ja máŋggabealat sámi dáidda- ja kultureallima. Ceavzilis ja aktiivvalaš sámi deaivvadanbáikkit, kulturásahusat ja museat dagahit ealli báikegottiid gos olbmuin lea miella orrut. Mii oaidnit man dehálaččat máŋggabealat sámi dáiddalaš ja kultuvrralaš dáhpáhusat, falástallandoaimmat, mánáid- ja nuoraid kulturdoaimmat ja buorre girjerájusfálaldagat leat. Okta dain deháleamos váikkuhangaskaomiin min kulturpolitihkka mihttomeriid joksamis, leat ekonomalaš váikkuhangaskaoamit. Mii addit doarjaga sámi museaide, kulturorganisašuvnnaide, girjebussiide, govvasárggusráidduide, girjjálašvuhtii, musihkkii, mánáide ja nuoraide ja sámi dáiddáriidda. Mii maid ovttasbargat ollu aktevrraiguin nugo sámi organisašuvnnaiguin, ásahusaiguin, guovddáš, regionála ja báikkálaš eiseválddiiguin, ja ovttaskas olbmuiguin.

1.3.1 Sámi kulturviesut ja kulturgaskkustanásahusat

Sámediggi addá njuolggodoarjaga Sámedikki bušeahta bokte sámi kulturviesuide ja sámi kulturgaskkustanásahusaide, sámi festiválaide, sámi falástallanorganisašuvnnaide, sámi teáhteriidda, sámi publikašuvnnaide, girjebussiide ja sámi museaide. Doarjja addojuvvo bušeahta lagat eavttuid mielde. Vuođđun ealli ja máŋggabealat sámi dáidda – ja kultureallimii leat ovttaskas kulturbargit ja sámi kulturásahusat ja – organisašuvnnat.

Sámediggi lágida jámmat oktavuođačoahkkimiid kulturásahusaiguin ja – organisašuvnnaiguin mat ožžot doarjaga Sámedikki bušeahta bokte. Čoahkkimiin gulahallat nubbi nuppi doaimmaid birra ja fágalaččat ságastallat, ja maid fáddán lávejit leat bušeahtta ja diehtojuohkin ja ságastallan áigeguovdilis áššiid birra.

Sámediggi doarju Kulturdepartemeantta oainnu ásahit viessoláigoruhtadeami ođđa sámi kulturviesuide. Prosedyrii lea vuođđun stáhta viessoláigoortnet. Das govahallo cehkiid mielde prosedyra, mas ovddasvástádus evttohusaid, mearrádusaid ja bušeahtta gullevaš váikkuhusaid dáfus juohkása gaskal Sámedikki ja Kulturdepartemeantta, ođđa viessoláigoruhtaduvvon sámi kulturviesuid ásahemiid oktavuođas. Sámediggi nammada áirasiid sámi kulturviesuid stivrraide ja kulturgaskkustanásahusaide.

1.3.1.1 Čuovvoleapmi Sámediggeráđi dieđáhusas sámi ásahusovddideami birra

Sámedikki áigumuš ásahusaide mat ožžot eanas iežaset sisaboađuin Sámedikkis, lea ahte sis lea organisašuvdna- ja stivrenmálle mii lea heivehuvvon sámediggeráđi ásahusdieđáhussii. Sámediggi lea 2012:s joatkán čuovvolit sámediggeráđi dieđáhusa sámi ásahusaid birra. Das boahtá ovdán ahte ásahusat fertejit čađahit organiserenproseassa mii buktá organisašuvdnamálle mii lea heivehuvvon dan almmolaš rollii mii sis lea go ožžot njuolggodoarjaga Sámedikkis, ja ahte dát dábálaččat galget leat organiserejuvvon vuođđudussan. Earenoamáš ákkaiguin sáhttet sii vejolaččat organiserejuvvot oasussearvin.

Dán barggu stáhtus lea čuovvovaččat:

1.3.1.2 Duoddara Ráfe vuođđudus

Duoddara Ráfe vuođđudus lea 2012:s čađahan rievdadusaid vuođđudusa mearrádusain. Mearrádusaid lea Vuorbádan- ja vuođđudusbearráigeahčču dohkkehan ja dat leat Sámedikki stivranammadanválddi gáibádusaid mielde. 2012–2016 áigodahkii lea Sámediggi nammadan Sven- Roald Nystø stivrajođiheaddjin ja Heidi Persdatter Greiner Håker stivralahttun Duoddara Ráfe/Bihtánsáme guovddážii. Trond Schølberg Gamnes lea nammaduvvon várrelahttun Sven- Roald Nystøi ja Heidi Persdatter Greiner Håkerii fas Elfrid Boine.

1.3.1.3 Mearrasámi gelbbolašvuođaguovddáš

Mearrasámi gelbbolašvuođaguovddáš Billávuonas lea bargan heiveheame mearrádusaid maŋŋel go sámediggi lea váldán oktavuođa, vai dat heivejit Sámedikki stivranammadanválddi gáibádusaide. Sii leat dieđihan Sámediggái ahte sii leat čađahan mearrádusrievdadusaid, nu ahte Sámediggi sáhttá nammadit ovtta stivramiellahttu.

1.3.1.4 Sámi Dáiddaguovddás/Samisk senter for samtidskunst

Guovddáš lea 2012.s bargan ođđa organisašuvdna- ja stivrenmálliin mii lea heivehuvvon Sámedikki áigumuššii ja gávdno evttohus ahte miellahttoorganisašuvdna rievdaduvvo vuođđudussan, Sámediggi boahtá bovdejuvvot oassálastit dasa.

1.3.1.5 Várdobáiki

Oasusservviid ođđasis organiserema proseassa geažil leat čađahuvvon čoahkkimat gaskal sámedikki ja Várdobáikki. 2010 ođđasisorganiserema raportta vuođul, dagai Várdobáikki stivra mearrádusa bovdet Sámedikki ja Romssa ja Nordlándda fylkkagielddaid ásahit Várdobáikki vuođđudusa. Sámediggi lea leamaš positiiva dasa, fylkkagielddat leat prinsihpalaš ákkaid geažil čájehan ahte galgá gulul dan váldit.

Várdobáikki stivra ii leat, vuođđudusa ásaheami maŋŋel joatkán organisašuvdna- ja stivrenmálle bargguin. Leat guokte vejolaš organisašuvdnamálle, vuođđudus dahje oasussearvi. Sii leat oaidnán ahte oasussearvi sáhttá leat buorre heivvolaš čoavddus. Dan vuođul lea Sámediggi bovdejuvvon oassálastit ásahit oasussearvvi, Várdobáiki OS. Fitnodaga ulbmil lea viidáset fievrredit dán guovllu sámegiela, kultuvrra ja servodateallima. Erenoamáš bargu lea realiseret kulturviessoplánaid Várdobáikái. Sámediggi lea positiivva dasa. Sullasaš bovdehus lea sáddejuvvon Nordlándda ja Romssa fylkkasuohkaniidda.

Sámediggi lea vuostáiváldán Várdobáikki kulturviesu huksenplánaid. Plána árvvoštallojuvvo stáhtalaš ruhtadanprosedyraid guovdu mat gustojit ođđa sámi kulturviesuide.

1.3.1.6 Åarjelsaemien Teatere

Åarjelsaemien Teatere lea mearridan ođđa stivren- ja organisašuvdnamálle mii váldá vuhtii sámediggeráđi dieđáhusa sámi ásahusovddideami birra. Searvi bovdii Sámedikki, Rana suohkana, Nordlándda, Davvi- ja Lulli Trøndelága ja Hedemárkku fylkkagielddaid ásahit oasussearvvi. Sámediggi, Nordlándda fylkkagielda ja Rana suohkan leat leamaš positiivvalaččat dasa ja leat ovttas ásahan oasussearvvi, Åarjelsaemien Teatere AS, mas oasuskapitála lea 100 000 ruvnno. Sámediggi osttii 55 % ossosiin, Nordlándda fylkkagielda 30 % ja Rana suohkan 15 %.

Oasussearvvi mihttomearri lea ahte teáhter galgá bargat ovddideame ja ovddidit lullisámi lávdedáidaga. Dán barggus galgá lullisámegiella ja kultuvrra leat guovddážis. Teáhter galgá joatkit ovttasbarggu ruoŧabeale lullisámi guovlluin ja leat teáhter lullisámi guvlui Norggas. Sámediggi lea ožžon ovtta stivrasaji. Fitnodat lea válljen Sámedikki Inga- Lill Sundseta stivrajođiheaddjin, su várrelahttu lea Per Fjellstrøm. Earát stivrras leat Eirin Edvardsen, Nordlándda fylkkagielda ja Jarl Stian Johansson, Rana suohkan.

1.3.1.7 Oslo sámi viessu

Sámi viesu searvi lea 2012:s bovden Sámedikki, Oslo suohkana ja Akershusa fylkkagieldda leat Sámi viesu vuođđudusa ásaheaddjin. Sámediggi lei positiiva dasa, Oslo suohkan ja Akershusa fylkkagielda leat prinsihpalaš ákkaiguin dadjat ahte eai vuolgge fárrui.

Leat leamaš máŋga čoahkkima gaskal Sámedikki ja searvvi, mas fáddán lea leamaš organisašuvdna- ja stivrenmálle ja deaivvadanbáiki oaivegávpoga sámi álbmogii. Searvi lea, maŋŋel go fárrejedje olggos iežaset lanjain Akersgatas, bargan gávdnat dohkálaš lanjaid iežaset doaimmaide, ja sii leat 2012:s fárren ođđa lanjaide mat lea gáhttadásis Trondheimsveienis. Sámediggi lea mearridan váldit ovddasvástádusa dasa ahte sii dáhkádusa addet KLP Eiendomii latnjaláiggu ovddas.

Sámediggi oassálasttii ođđa Sámi viesu rahpamis Oslos ja dovddahii iežas dearvuođasártnis ahte lea leamaš mihttomearri ásahit bistevaš gaskkustanguovddáža Oslo sámiide, gos lea vel eambbo munni vuoruhit dáidaga, kultuvrra, gelbbolašvuođa, ja árbevieruid. Dan dihte go Oslo suohkan ja Akershusa fylkkagielda eaba vuolgán vuođđudusa ásaheaddjin ja eaba vuolgán fárrui oasussearvvi eaiggátbeallái, lea Oslo Sámi viesu searvvi stivra bargan viidáset ođđasis organiserenproseassain. Sii leat mearridan ásahit oasussearvvi, ja Sámediggái lea boahtán bovdehus searvat eaiggátbeallái. Sámediggeráđđi lea leamaš positiiva dasa ja čujuha dasa ahte iešguđetge guovlluid erenoamáš dilálašvuođaid geažil sáhttá leat lunddolaš válljet eará organisašuvdnamálliid go vuođđudusa, nugo ovdamearkka dihte oasussearvvi, gč. sámediggeráđi ásahusdieđáhusa.

1.3.2 Huksenprošeavttat

Statsbygg lea, Kulturdepartemeantta bargogohčusreivviid vuođul, ráhkadan huksenprográmma, čađahan viessosadjeanalysaid ja ožžon dahkkot ovdaprošeavtta ođđa Saemien Sijte vistái. Ovdaprošeakta čájeha gelddolaš ja čalbmáičuohcci ođđa vistti. Visttis lea arkitektuvra mii sáhttá dan ieš alddis juo dagahit dakkárin mii geasuha olbmuid. Prošeakta lea bisson addojuvvon areálarámmaid siskkobealde ja energiijamearri lea ollu geahpeduvvon. Visttis galget leat kontuvralanjat Saemien Sijteii, Sámediggái, Boazodoalohálddahussii ja Snoasa suohkanii.

Prošeavttas leat čuovvovaš servodatmihttomearit:

• Saemien Sijte musea ja kulturguovddáš galget dokumenteret, suodjalit, ovddidit ja ovdánahttit lullisámi identitehta, giela ja kultuvrra.

• Guovddáš sáhttá šaddat arenan ja deaivvadanbáikin ja doaibmat sámi dutkan- ja gaskkustanásahussan.

• Guovddáža doaibma sáhttá leat mielde addimis iešguđet lágan ulbmiljoavkkuide eambbo máhtu ja ipmárdusa lullisámi kultuvrra ja leahkima birra.

Sámediggi lea dohkkehan areálaid ja viessoláigogoluid ja áigu láigohit daid areálaid maid Saemien Sijte vuođđudus galgá hálddašit. Buot eará láigoheaddjit leat dohkkehan areálaid ja viessoláigogoluid, earret Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta, areálaid mat galget Boazodoalohálddahussii. Sámedikki dohkkeheapmi eaktuda ahte Sámediggi sáhttá iežas bušeahta bokte oažžut gokčojuvvot buot viessoláigogoluid ja maŋit áiggis maid láigohattiid lassánemiid. Sámediggi lea deattuhan earret eará ahte visti boahtá leat arkitektonalaš mihtilmasvuohta ja eahpitkeahttá sáhttá leat geasuheaddji dán guovllus. Dat addá buori vejolašvuođa deattuhit, čájehit ja čalmmustahttit lullisámi kultuvrra gelbbolaš lági mielde, mii sihke obbalaččat nanne Snoasa ja dán guovllu.

Sámediggi registrere Eanadoallo- ja biebmodepartemeantta oainnu das ahte ii dohkket areálaid ja viessoláigogoluid ja fuolastuvvá dainna mot prošeakta ovdána.

1.3.2.1 Beaivváš – ođđa teáhtervisti

Sámi teáhterat leat dehálaš arenat kulturvásáhussii ja kulturgaskkusteapmái, ja sámegiela geavaheapmái ja čalmmustahttimii. Beaivváš Sámi Našunálateáhter lea guhká bargan oažžut sierra teáhtervistti Guovdageidnui. Teáhtera stivra lea mearridan ahte Statsbygg váldá badjelasas ovddasvástádusa teáhtervistti ceggemii. Sámediggi attii Statsbyggii bargun doaimmahit ođđa teáhtervistti plánema dainna ulbmiliin ahte teáhter galgá leat mielde ođasteame, bisuheame ja gaskkusteame sámi árbevieruid, gelbbolašvuođa, historjjá, kultuvrra ja dáidaga, čađat gaskka gulahallamis sámi servodagain. Teáhter galgá leat olámuttos, rabas ja čáhkkil ja das galgá leat gulahallan servodagain mii dan birra lea, ja dat galgá heivehanmuniin ja ealas vugiin čalmmustahttit sámi lávdedáidaga máŋggabealatvuođa.

Statsbygg lea ráhkadan huksenprográmmaevttohusa. Kulturdepartemeanta lea dál árvvoštallame huksenprográmma viessoláigoruhtadeami prosedyra mielde sámi kulturviesuid váste. Prošeakta meannuduvvo dábálaš prošeaktan ja meannuduvvo leat oassin stáhtabušeahtas.

Sámedikki áigumuš lea ahte galgá leat Statsbygg ovddasvástádus joatkit bargguin dássážii go ođđa visti gárvána ja maŋŋel maid jođihit ođđa vistti. Dat lea dan duohken ahte Sámediggi ja Kulturdepartemeanta soabadeaba das ahte prošeakta lea oassin ja ruhtaduvvo sámi ođđa kulturviesuid viessoláigoruhtadanortnega badjel.

Sámediggi lea ovttas Beaivváš Sámi Našunálateáhteriin bidjan čuovvovaš servodatmihttomerriid teáhtervistái:

• Našunála sámi teáhtervisti galgá addit sámi servodahkii arena sámi lávdedáidaga vásiheapmái, čalmmustahttimii ja gaskkusteapmái. Teáhtervisti gos sámegiella geavahuvvo dáiddagiellan lokte sámegiela stáhtusa ja nanne sámi identitehta.

• Teáhter galgá leat rabas, čáhkkil ja gulahallat servodagain mii dan birra lea ja sámi guovlluiguin ránnáriikkain. Teáhter boahtá oažžut riikkaidgaskasaš mearkkašumi álgoálbmotoktavuođas.

• Teáhtervisti galgá leat vuoibmeguovddáš ja čoahkkananbáiki iešguđet lágan sámi ja eará dáiddalaš ja teáhterfágalaš fágajoavkkuide.

1.3.2.2 Nuortasámi musea

Sámediggi ja Deanu ja Várjjat Museasiida leat soabadan ahte barggut ja prošeavttat mat 31.12.2012 rájes leat biddjon Nuortasámi museai galget sirdot Deanu Tana ja Várjjat Museasiidda vuođđudussii. Badjelasas váldin doaibmagoahtá 1.1.2013 rájes. Seamma dáhtonis loahpahuvvo gaskaboddosašstivrra doaibma.

1.3.2.3 Deanu ja Várjjat Museasiidda/Tana og Varanger Museumssiida vuođđudus

Vuođđudeaddjit leat Unjárgga gielda/Nesseby suohkan, Deanu gielda/Tana kommune, Mátta Várjjat gielda/ Sør- Varanger kommune ja Sámediggi/Sametinget. Deanu ja Várjjat Museasiida /Tana og Varanger Museumssiida lea organiserejuvvon vuođđudussan, ja galgá doaibmat museaásahusaide gávpevuođđudussan nu go vuolábealde namuhuvvo.

Deanu ja Várjjat Museasiida leat 1.1.2010 rájes doaibman oktasaš musean čuovvovaš museaásahusaide:

• Várjjat Sámi Musea

• Deanu Musea

• Saviomusea

• Ä‘vv – Saa ‘mi mu ‘zei / Nuortalaččaid musea (Nuortasámi musea)

Lea dollon čoahkkin gaskal iešguđet oasálaččaid, Kulturdepartemeantta, FAD, Sámedikki, Statsbygga, Deanu- ja Várjjat Museasiidda ja Nuortasámi musea huksenprošeavtta oktavuođas mas prošeavtta stáhtus digaštallojuvvui. Huksenprošeavtta gárváneapmi lea maŋŋonan. Musea bealis leat biddjojuvvon bajás spiehkasteamit ja váilevašvuođat. Statsbygg lea ožžon bargun geahččat daid ja buktit ruovttoluotta dieđu earret eará Sámediggái.

Dat mii guoská eaiggátvuhtii, de lea Statsbygg ovdanbuktán guokte molssaevttolaš viessoláigošiehtadusmodealla. Prinsihpalaš erohus gaskal dan guovtti molssaeavttu lea ahte molssaeaktu 1 (visttit viessoláigoortnega vuolde) bidjá olles huksensupmi viessoláiggu meroštallamii vuođđun, molssaeaktu 2 (operamodealla) fas biddjo olles huksensupmi 0 ruvdnui. Sámediggi ja Deanu- ja Várjjat Museasiida leat dovddahan ahte háliidit molssaeavttu 2. Statsbygg bargá čielggadit dán dilálašvuođa.

Ollislaš huksenbušeahtas lea 4 mill. biddjon čájáhusbargui. Álbmotmusea bealis leat biddjon garra dálkkádatgáibádusat. Dálkkádatrusttet ja dohkálaš láseskábet fertejit gárvásat, ja millosepmosit geahččalandoaimmas leamaš muhtun áiggi ovdal dávvirat sáhttet biddjot sisa. Statsbygg galgá guorahallat gáibádusaid maid Norgga Álbmotmusea lea bidjan.

Sámediggi lea čađahan čoahkkima Deanu- ja Várjjat Museasiiddain, gos digaštalle čájáhusplánaid. Oasálaččat sohpe ahte plánaid ferte ođastit dan geažil go huksenproseassa lea maŋŋonan. Lea árvvoštallon ahte 2013 juovlamánu rádjái galgá plánejuvvon čájáhus leat rahppojuvvon. Bargojuvvo ođđa stáhtusiin ja viidáset doaibmaplána vuođuin mii galgá mielddisbuktit ahte huksenprošeakta gárvvistuvvo.

1.3.2.4 Sámi dáiddamusea

Sámediggi bivddii Statsbygga 2009:s čađahit programmerenbarggu Sámi dáiddamusea váste. Dat galggai dáhpáhuvvat lagas ovttasbarggus Sámi Vuorkádávviriiguin mii eaiggáda rusttega.

Statsbygg lea čađahan barggu ja lea sádden Sámi dáiddamusea prošeavtta huksenprográmma. Huksenprográmma sisdoallu lea earret eará dilleanalysa ja prográmmameroštallan. Sámi dáiddamusea plánejuvvo ásahuvvot Sámi Vuorkádávviriid dálá vistehivvodahkii, ja galgá vel ođđa stuorádus dasa gitta. Čielggadanbargu dálá rusttega eaiggátvuođa, hálddašeami, doaimma ja divodeami birra ii leat vel loahpahuvvon. Statsbygg lea dattege leamaš positiiva dasa ahte ollislaš rusttet sáhttá gullat Statsbygga vuollái maŋŋel go ođđavisti gárvána ja dálá vistti divoduvvo/ođastuvvo. De lea dan duohken ahte vistehivvodaga eaiggádat, leat mielas sirdit dálá vistehivvodaga Statsbyggii.

Sámi vuorkádávviriid eaiggádat, eaiggátstivrra bokte, leat Sámediggái dieđihan ahte sii eai hálit vistemássa eaiggátovddasvástádusa addit Statsbyggii. Illá lea vejolaš realiseret dáiddamusea nu ahte dat laktašuvvo Sámi Vuorkádávviriidda vistemássii, jus eaiggádat fal eai mieđa dasa. Sámedikkis eai gávdno eará ruhtadanmodeallat realiseret dáiddamusea, go viessoláigoruhtadanortnet ođđa sámi kulturviesuide. Prošeavtta ovddideapmi lea bisánan. Sámediggi áigo árvvoštallat berre go dáiddamusea realiseren dáhpáhuvvat beroškeahttá das leat go čadnon Sámi vuorkádávviriid viessomássii.

1.3.3 Sámi museadoaibma

Dat guhtta oktiibiddjojuvvon sámi musea mat leat Sámedikki hálddašeami vuolde doaimmahit iežaset museadoaimmaid museafágalaš prinsihpaid-, našunála mihttomerriid- ja sámedikki njuolggadusaid mielde. Sámi museadoaibma lea dehálaš stoalpu sámi servodagas, mas museain lea stuora rolla sámi demokratiijadoaibmamis, vaikko stáhta bealis eai leat nu buorit rámmaeavttut. Sámi museat ieža ja Sámediggi háliidit vel eambbo ovddidit sámi museaid, muhto leat hástalusat resurssaid dáfus. Belohahkii lea sáhka musealanjaid viiddideamis ja ođđa huksemiin, ja museafágalaš ovdáneamis.

Sámediggi lea doallan čoahkkima Porsáŋggu suohkaniin Rávttošnjárgga luondduviessu ja musea viiddideami birra. Porsáŋggu suohkan, Porsáŋggu musea (lea oassi RiddoDuottarMuseat vuođđudusas) eaiggát, lea mearridan ahte Porsáŋggu musea galgá biddjot Rávttošnjárgga luondduvissui ja museai. Viiddideapmái gullet maiddái kantuvrrat, magasiinnat ja čájáhusareálat. Sámedikkis dattege ii leat ruhta huksenulbmiliidda, ja dán oktavuođas ferte ohcat eará vejolašvuođaid.

2012:s oaččui Sámediggi ráhkaduvvot Bååstede – sámi kulturárbbi ruovttoluotta máhcaheami čielggadeami. Čielggadeamis evttohuvvui šiehtadus ahte sámi dávvirat galget máhcahuvvot ruovttoluotta sámi museaide, Norgga Álbmotmuseas ja Kulturhistorjjálaš museas. Norgga Álbmotmusea direktevra Olav Aaraas, Kulturhistorjjálaš musea ossodatdirektevra Øivind Fuglerud ja Sámediggepresideanta vuolláičálle šiehtadusa 20.6.2012:s. Seammás oaččui RiddoDuottarMuseat ruovttoluotta vuostáfoarpma mii symbolalaččat galgá čájehit ahte ruovttoluotta máhcahanproseassa lea jođus. Čielggadeamis čujuhuvvo ahte lea stáhtalaš eiseválddiid ovddasvástádus, geatnegasvuođaid vuođul mat sis riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaiguin leat álgoálbmogiidda, ruhtadit ruovttoluottamáhcahan prošeavtta. Sámediggi lea 2012 skábmamánus bivdán Kulturdepartemeantta ruhtadit proseassa, mii galgá bistit jagiid 2013 – 2016. Kulturdepartemeanta čujuhii dasa ahte sis eai leat ruđat dakkár ulbmiliidda, ja bivddii Sámedikki ohcat prošeaktadoarjaga Norgga kulturráđis. Sámediggi lea dán vuođul ohcan Norgga kulturráđis ruhtadeami prošeavtta vuosttaš jahkái, ja de báhcá vel čoavdit ruhtadeami 2014 – 2016 jagiid ovddas.

Bååstede – raporta lea hábmejuvvon Sámedikki Mihtto- ja dárboanalysa (2011) vuođul. Dat guokte dokumeantta leat vuođđun ráhkadit ođđa museapolitihkalaš čielggadeami ráhkadeapmái mii galgá ovdanbuktojuvvon 2013:s. Das bohtet earret eará ovdán fágalaš hástalusat.

Sámi Vuorkádávviriid eaiggátvuođđudus lea cealkán eret doaibmašiehtadusa RiddoDuottarMuseat doaibmanvuođđudusain 1.1.2014 rájes. Sámediggi lea bargame gávdnat čovdosa ovttas eaiggádiiguin vai RiddoDuottarMuseat sáhttet joatkit museadoaimmain.

Sámediggi oassálasttii EUNAMUS’a konferánssas «Museum Politics in Europe» Oslos, mas sii muitaledje sámi museapolitihka ja dan gullevaš boahtteáiggi hástalusaid birra. Sámediggi oassálasttii maiddái Norgga museasearvvi jahkečoahkkimis ja museasemináras. Seamma báikkis lei Sámi museasearvvis seminára sámi kulturmuitosuodjaleami birra, gos Sámedikkis lei sátnevuorru.

1.3.4 Festiválat

Sámi festiválat čalmmustahttet, gaskkustit ja ovdánahttet sámi- ja álgoálbmotdáidaga ja kultuvrra. Leat jahkásaš doalut mat geasuhit gehččiid, artisttaid, dáiddáriid ja kulturbargiid miehtá Sámis ja eará álgoálbmotservodagain. Sámedikkis lea jámmat čoahkkimat festiválaid ovddasvástideddjiiguin gulahallan dihte nubbi nuppi birra ja áigeguovdilis áššiid birra ságastallama dihte.

Sámi festiválat leat doallan seminára 2012:s, gos ságastalle festiválaid servodatrolla ja servodatovddasvástádusa, oktasaš hástalusaid ja ovttasbargovejolašvuođaid birra. Sámediggi álggahii seminára dainna mot Sámediggi ja mot sámi festiválat sáhttet buoridit ovttasbarggu, makkár rolla Sámedikkis lea sámi festiválaid ektui, ja makkár rolla sámi festiválain lea boahtteáiggi sámi servodagas.

Sámediggi mearridii 2013 bušeahtas, oassin das ahte ovddidit Márkomeanu, lasihit doarjaga festiválii. Sámediggi oaidná dehálažžan ahte lea joatkevašvuohta barggu ektui maid festivála doaimmaha, ja háliida veahkkin čoavdit dan hástalusa ahte oažžut sadjái buvttadeaddjivirggi.

Sámediggedieđáhusa oktavuođas sámi kultuvrra birra, lea Sámediggi lágidan golbma gulahallančoahkkima sámi festiválain oažžun dihte bargojurdagiid dasa. Čoahkkimat dollojuvvojedje Riddu Riđđu- festiválas, Hellemo- cupas Julevsáme vahkko oktavuođas ja Márkomeannu- festiválas.

Julevsáme vahkko/Lulesamisk uke leat doalut mat bistet vahkku Hellemo-cupas oktavuođas juohke jagi. Buot doalut leat alkohola haga doalut ja dat čalmmustahttet giela, kultuvrra ja falástallanmovtta. Prošeavtta mihttomearri lea viidáset fievrredit julevsámegiela, kultuvrra ja árbevieruid. Dan vahkkus dollojuvvojit iešguđet lágan kurssat (omd darfegoađekursa, duopmárkursa, giellakursa mánáide ja nuoraide, biebmokursa, duodjekursa ja bargobájit). Dasa lassin lágiduvvo mánáide spábbačiekčanskuvla, muitalusbottut ja árbevirolaš Hellemo-cup. Čájehuvvo ahte julevsámi vahkku doalut leat ceavzilat ja leat doalut mat ovdánit, mat 2012:s lágiduvvojedje goalmmát geardde, ja dan geažil leat 2013:s beassan Sámedikki bušeahta njuolggodoarjaga vuollái.

Sámedikkis lea leamaš čoahkkin Plassjes Raasten Rastah – lullisámi kulturfestivála stivrrain. Raasten Rastah lea álggaheami rájes 2002:s sturron ja lea šaddan ásaiduvvon doallu dan guovllus. Festivála ruhtaduvvo olggobealde ruđaiguin mat bohtet suohkaniin, fylkkagielddain ja Sámedikkis. Festiválii ollugat servet iešguđet oasálaččat, ja dan dihte gáibiduvvo stuora ohcanhivvodat vai ožžot doarvái doarjaga lágidit festivála. Festivála ulbmiljoavku lea vuosttažettiin sámi álbmot, muhto festivála galgá maiddái leat gaskkustanarena earáide sámi kultuvrra ektui. Festiválas deattuhuvvojit erenoamážit doaimmat mánáide ja nuoraide.

2013 bušeahtas lea festiválii juolluduvvon 80 000 ruvnno njuolggodoarjja vai festivála čađaheapmái oažžu organisatuvrralaš- ja ekonomalaš einnostahttivuohta.

Sámediggi lea oassálastán lullisámi gažaldagaid ráđđeaddi lávdegotti čoahkkimis Plassjes. Čoahkkimis muitaluvvui prošeavtta birra, Sámi Latnja – Troandin 2017, mii čalmmustahttá ávvudanjagi 2017. Bohte earret eará evttohusat ahte váldočalmmusteapmi ferte leat Troanddimis, ja lea lunddolaš ahte Troanddima suohkan ja fylkkagielda servet ávvudanbargui, go sámi organisašuvnnain ii leat nu ollu kapasitehta, ja ahte ávvudeami ovddasvástádus ferte gullat suohkanii dahje fylkkagildii. Viidáset váldui ovdan ahte Troanddima suohkan ja Sámediggi berreba dahkat ovttasbargošiehtadusa eará sullasaš šiehtadusminstariid mielde. Vejolaččat sáhttá dahkkot čálalaš sierrašiehtadus ávvudeapmái máŋgga oasálaččain.

Čuovvoleapmin dán čoahkkimii válddii Troanddima suohkan álgaga viidát lágiduvvon seminárii oažžun dihte árvalusaid 2017 ávvudanjagi sisdollui. Seminára lágiduvvui skábmamánus, ja doppe digaštallojuvvojedje iešguđet lágan vejolaš čovdosat organiseremii ja makkár sisdoallu ávvudanjagis berre leat.

1.3.4.1 Girjjálašvuohta

Davviriikkalaš ráđi girjjálašvuođa sámi guovllu árvvoštallanlávdegoddi lea evttohan ovtta sámi girječálli ja ovtta sámi buktosa 2013 girjjálašvuođabálkkašupmái. Nammaduvvon buvttus lea Sollaug Sárgona diktačoakkálmas Savvon bálgáid luottastit.

1.3.4.2 Sámi dáiddáršiehtadus

Sámediggi ja Sámi dáiddárráđđi sohpe 2004:s ovttasbargošiehtadusa mii mielddisbuktá ahte áššeoasálaččat čađahit jahkásaš šiehtadallamiid sámi dáiddáršiehtadusa rámmii. 2012 čakčamánus áššeoasálačča soabaiga ahte 2013 dáiddáršiehtadusa rámma galgá leat 6 520 000 ruvnno. 2012 šiehtadusa ektui lea dat 200 000 ruvnno lassáneapmi.

Šiehtadus siskkilda čuovvovaš doaimmaid:

• doaibmadoarjja sámi dáiddárorganisašuvnnaide ja Sámi dáiddárráđđái 2 150 000 ruvnno.

• stipeanda sámi dáiddáriidda 2 450 000 ruvnno

• fágalaš bagadallan 500 000 ruvnno

• dáiddafoanda 700 000 ruvnno

• sisaoastinortnet čáppagirjjálašvuhtii, luđiide ja musihkkii 300 000 ruvnno

• sisaoastinortnet sámi govvadáidagii ja dáiddaduodjái 370 000 ruvnno

• buhtadus čájáhusaid ovddas 50 000 ruvnno

Sámi dáiddárráđđi hálddaša daid ortnegiid maid šiehtadus siskkilda earret sámi govvadáidaga ja dáiddaduoji sisaoastinortnega maid RiddoDuottarMuseat hálddaša.

2012:s lei Sámediggi bivdán Norut Alta evalueret ovttasbargošiehtadusa mii lea gaskal Sámedikki ja Sámi dáiddárráđi. Evaluerenraporta ovdanbuktojuvvui 2012 juovlamánus, ja čájehii ahte dáiddáršiehtadus lea leamaš hui dehálaš bidjan dihte muhtun fásta ekonomalaš rámmaid ja ortnegiid sámi dáidagii, ja lea addán dáiddáriidda ja sin organisašuvnnaide einnostahttivuođa man bokte lea leamaš vejolaš plánet guhkit áiggi vuoruhemiid. Evaluerenraporta lea dehálaš vuođđun Sámedikki boahttevaš kulturdieđáhussii, ja buorre vuođđun ođđa váldošiehtadusa ođđasit šiehtadeapmái mii doaibmagoahtá 2014 rájes.

Sámedikki vuosttaš dáiddárkonferánsa dollui 2012:s Sámedikkis Kárášjogas. Konferánsa ulbmil lei ráhkadit arena fágalaš vásáhusaid lonohallamii, sámi dáidaga ja kultuvrra vásiheapmái ja kulturpolitihkka digaštallamii. Konferánsa lágiduvvui Sámedikki dálá kulturdieđáhusa barggu oktavuođas. Prográmma sisttisdoalai logaldallamiid ja dáiddalaš osiid dáiddašáŋŋera siskkobealde nugo lávdedáidaga, luođi, musihka, visuála dáidaga ja filmma. Konferánsa loahpahuvvui joavkobargguin ja evttohusaid ovdanbuktimiin boahttevaš kulturpolitihkkii. Evttohusat fievrreduvvojit viidáset kulturdieđáhusa bargui. Okta evttohus mii dávjá bođii ovdan lei váilevaš integreren sámi dáidágis ja kultuvrras našunála kulturpolitihkkii ja jearru našunála sámi kulturpolitihkkii. Lei stuora beroštupmi konferánsii ja oassálastiid áŋgirvuohta čájeha ahte sámi dáiddáriin ja kulturbargiin lea stuora dárbu fágalaš arenaide. Konferánsa lágiduvvui ovttas Sámi dáiddárráđiin ja lea boađus dáiddáršiehtadusas.

1.3.4.3 Falástallan

Sámediggi lea 2012:s juolludan aktivitehta- ja doaibmadoarjaga golmma sámi falástallanorganisašuvdnii, Sámi valáštallanlihttu – Norga ( SVL-N), Sámi spábbačiekčanlihttu (SSL) ja Sámi heargevuodjinlihttu (SHL). Váilevaš aktivitehta- ja rehketdoaluraporterema geažil heaittihuvvojedje máksimat Sámi spábbačiekčanlihttui nuppi jahkebealis 2012:s, ja Sámediggi ii joatkke sidjiide juolludit njuolggodoarjaga 2013:s.

Sámediggái lea dehálaš ahte sámi falástallanorganisašuvnnat galget leat mielde láhčime dili falástallamiidda sihke viidodat- ja njunušdásis, ja earenoamáš deaddu galgá biddjot mánáid- ja nuoraid falástallanaktivitehtaide.

Sámi nuorat oassálastte viđat geardde Arctic Winter Games (AWG) doaluide mat lágiduvvojedje Whitehorse:s Kanadas 2012 njukčamánus. Sámi joavkkus ledje 35 aktiiva oassálasttii geat ledje eret sihke Norggas, Ruoŧas ja Suomas. Dasa lassin ledje mielde ovcci jođiheaddji ja hárjehalli. AWG:s gilvalit ollu iešguđet lágan falástallansurggiin, ja doppe deattuhuvvo maiddái ahte dáidda ja kultuvra dain iešguđet oassálastinguovlluin ovdanbuktojuvvo. Sápmi lea bovdejuvvon boahtit guosseoassálastiin AWG:i čuoigangilvvuide, ja juniornieiddaid spábbačiekčamiidda. Lassin daidda ledje joavkkus maiddái fárus guokte kulturbargi geat guoimmuheigga iešguđet ge AWG kulturdoaluin.

Sámedikki mielas lea sámi oassálastiin AWG:s hui mávssolaš. Sámi nuorat iešguđet ge guovlluin sámis ožžot vejolašvuođa deaivvadit eará álgoálbmotnuoraiguin ja nuoraiguin eará árktalaš guovlluin. Dat dagaha ahte nuorat ožžot ođđa máhtu ja ođđa impulssaid, seammás go sámi oassálastit leat mielde juohkime dieđuid sámiid birra ja sámi servodatdilálašvuođaid birra eará oassálasttiide AWG gilvvuid oktavuođas.

Sámediggi oaččui 2012:s maiddái spealloruđaid Kulturdepartemeanttas. Ruđat galget vuosttažettiin geavahuvvot láhčit dili mánáid ja nuoraid aktivitehtaide mat leat siskkobealde sámi falástallanaktivitehtaid mat leat oassin sámi árbevirolaš kultuvrras. Sámediggi lea juolludan buot 2012 speallanruđaid Sámiid valáštallanlihttui- Norga (SVL-N). SVL-N lea geavahan ruđaid ovddidit mánáid ja nuoraid falástallanaktivitehtaid, ja lea erenoamážit deattuhan heargevuodjima ja njoarostallama.

1.3.4.4 Sámi girkoáššit

Sámi girkoráđđi lea Norgga girku orgána mii ovddida sámi girkoeallima. Sámedikkis lea lagas gulahallan, ja lagas ovttasbargu Sámi girkoráđiin. Oasálaččat leat dahkan ovttasbargošiehtadusa mii mielddisbuktá ahte dollojuvvojit bistevaš jahkásaš čoahkkimat, gos áigeguovdilis ja relevánta áššit digaštallojuvvojit, ja gos mii sáhttit čielggadit mot mii ovttas sáhttit gávdnat čovdosiid daidda.

Sámediggi nammada ovtta miellahtu ja ovtta várremiellahtu Sámi girkoráđđái. 2012 – 2016 áigodahkii lea Sámediggi nammadan Jovna Zacharias Dunfjella miellahttun ja Elin Sabbasena várremiellahttun Sámi girkoráđđái.

Girkočoahkkin lea bajimus ovddasteaddji orgána Norgga girkus, ja čoahkkin dollo jahkásaččat. Sámediggi oassálasttii Girkočoahkkimis mii dollui Tønsbergas 2012 cuoŋománus ja oaidná dehálašvuođa oassálastit dáidda čoahkkimiidda.

Sámediggi oaidná dárbbu gulahallat guovddáš ja báikkálaš eiseválddiiguin ja eará aktevrraiguin barggus bisuhit ja nannet sámi kultuvrra. Sámedikkis leat jahkebeali hálddahuslaš deaivvadančoahkkimat Kulturdepartemeanttain gos ságastallojuvvo áigeguovdilis áššiid birra. Ovdamearkkat áššiide maid birra 2012:s lea ságastallojuvvon, leat nugo iešguđet lágan huksenáššiid stáhtusa, čoahkkin politihkalaš dásis, Bååstede prošeakta – sámi kulturárbbi ruovttoluotta máhcaheapmi, Giellajahki 2013 ja sierra sámi tv- kanála.

Sámediggi buvttii 2012:s evttohusa ráđđehusnammaduvvon lávdegoddái mii bargá «2014 Kulturčielggademiin». Evttohusas cuiggoduvvui earret eará ahte eanas oaidnobealit maid lávdegoddi galgá árvvoštallat, gusket maiddái sámi kultuvrii ja sámi kulturpolitihkkii, ja berrejit dan dihte integrerejuvvot buot relevánta surggiide mat leat čielggadanbarggu siskkobealde. Deattuhuvvui ahte sámi kultuvrras lea seamma árvu go norgga kultuvrras, ja ahte sámi kultuvra lea oassi norgga kulturpolitihkas, masa eiseválddiin lea bajitdási ovddasvástádus. Biddjui deaddu iešguđetlágan sámi ásahusaid, kulturaktevrraid ja kultursuorggi ovddideapmái, ja dillái mas dat leat. Muhtun evttohusat rievdadeapmái ja sámi kulturpolitihka boahtteáiggi dárbbut váldojuvvojedje ovdan. Addojuvvojedje maiddái evttohusat iešguđet lágan áššečuolmmaide ja gažaldagaide maidda lávdegoddi lei bidjan erenoamáš deattu. Lávdegotti barggu boađus galgá šaddat NÁČ:n mii vurdojuvvo ovdanbiddjojuvvot 2013 vuosttaš jahkebealis.

Sámediggi oassálasttii UNESCO- konvenšuvnna konferánssas mii lei vuoiŋŋalaš kulturárbbi birra, maid Norgga kulturráđđi lágidii Troandimis. Sámediggi lea maŋŋel konferánsa buktán cealkámuša evttohussii ja earret eará cuiggodan ahte fágalávdegottiin ferte leat gelbbolašvuohta sámi ja našunála minoritehtaid vuoiŋŋalaš kulturárbbi birra.

Sámediggi lea vuosttaš geardde ožžon ráhkaduvvot sierra sámi kulturindeaksa, mas ja muhtun sámi suohkaniid bohtosat ja smávimus oasášdieđut ovdanbuktojuvvojit. Raportta lea Telemarksforskninga ráhkadan, ja dasa lea vuođđun jahkásaš Norgga kulturindeaksa.

Sámedikki barggaheami vuođul lea Norut Alta – Áltá lea ráhkadan raporta sámi guovlluid barggolašvuođa ja kulturealáhusaid fitnodatstruktuvra birra. Analysat čájehit ahte kulturealáhusat ovddastit 4,5 % ollislašbarggolašvuođas 24 válljejuvvon suohkanis. Dat lea veahá badjelis go Davvi- Norggas muđui ja veahá unnit go riikadásis. Sámi guovlluid kulturealáhusain lea eanas smávva fitnodagat.

1.3.4.5 Sámi nuoraidpolitihkalaš lávdegoddi (SNPL)

Sámedikki nuoraidpolitihkalaš lávdegoddái (SNPL) nammaduvvojedje miellahtut ja várrelahtut 2012 – 2013 áigodahkii. SNPL:s leat leamaš 5 čoahkkima 2012:s, mas ledje 3 telefovdnačoahkkima, ja muhtun bargočoahkkimat ja čoahkkimat iešguđet lágan olgguldas lávdegottiin main SNPL lea mielde.

Jahkásaš čoahkkimis mii lea gaskal SNPL ja Mánáidáittardeaddji lei earret eará fáddán beaivválašrasisma ja «Digitála ránnááhkuid» konferánsa, ja eará áigeguovdilis gažaldagat mat gusket sámi mánáide ja nuoraide.

SNPL lea maid oassálastán iešguđet lágan konferánssain ja seminárain, moatte háve maiddái sátnevuoruin ja paneladigaštallamiin. SNPL jođiheaddji oassálasttii earret eará International Forum for Young Politicians of North-West Russia and the Nordic Countries Stockholmas, son oassálastti maiddái konferánsa čoahkkáigeasu panelas. Foruma mearridii ovtta resolušuvnna.

SNPL nubbijođiheaddji oassálasttii Álgoálbmot bistevaš Forumas vuosttaš vahkku sešuvnnas dán jagi. Son šattai doppe earret eará okta Arctic Focal Pointa jođiheddjiin, mii lea oassin UN Indigenous Youth Caucusas. SNPL oassálasttii maid Sáminuora jahkečoahkkimis Bjørklidenis, gos Ruoŧa, Norgga, Suoma ja Ruošša sámi nuorat oassálastte. Doppe dohkkehuvvui oktasaš deklarašuvdna. Leat maiddái dollon eahpeformála čoahkkimat gaskal dan golmma sámedikki nuoraidráđiid/lávdegottiid áirasiid.

SNPL fárrolaga Romssa Sámi studeantaservviin ja Noereh! Nuoraidorganisašuvnnain, lágidedje Digitála ránnááhkuid konferánssa Romssas. Konferánssas čalmmustahtii árgabeaivverasisma ja oaččui ollu mediaberoštumi.

Inuihtta joatkkaskuvla Ottawas, Kanadas guossástalai Sámedikki ja SNPL miessemánus Kárášjogas, gos sihke sámediggeráđis ja SNPL:s ledje sierra čoahkkimat studeanttaiguin. Mihttomearri lei oažžut buoret ipmárdusa álgoálbmogiid oktasaš áššečuolmmain. Identitehta, kultuvra ja giellaovddideapmi, ja mot nuorat sáhttet oažžut iežaset áššiid áššelistui ledje guovddáš fáttát.

SNPL oassálasttii visotsámi čoahkkimis Anáris Suomas, mii lei ON 2014 álgoálbmotkonferánssa birra, ja lei aktiivvalaččat váikkuheame sátnádemiide nuoraid birra nu gohčoduvvon Anár-julggaštusa loahppadokumentii.

SNPL:s lei čakčamánus čoahkkin ON álgoálbmot bistevaš foruma miellahtuin, Eva Biedeutain. Fáddán lei earret eará guorahallanbargu álgoálbmotnuoraid oassálastima ja váikkuhanvejolašvuođaid birra davviriikkain. SNPL lea maŋŋel čoahkkima veahkehan Eva Biadueta čállingotti hábmet gažaldagaid neahttavuđot jearahallaniskkadeapmái sámi nuoraid gaskkas, mas fáddá lea nuoraid oassálastin. Iskan lea oassi Eva Biedeuta dutkamis álgoálbmotnuoraid vuoigatvuođa birra oassálastit mearrádusaide davviriikkain, mii galgá ovdanbuktojuvvot Álgoálbmot Bistevaš Forumis 2013 miessemánus. SNPL lea dasa lassin ieža hábmen sierra árvalusa guorahallanbargui.

Sámediggeráđđi doalai fásta čoahkkima SNPL:in cuoŋománu 24.beaivvi. čoahkkima fáddán ledje earret eará 2013 sámediggebušeahtta, Sámedikki oahpahusdieđáhusa doaibmaplána ja guokte ovddeš ášši čuovvoleapmi, evttohus vuolidit ahkemeari 16 jahkái go beassá čálihuvvot jienastuslohkui, ja SNPL áirasiidda Sátnevuorru Sámedikki dievasčoahkkimis.

1.3.4.6 Čoahkkimat Kulturdepartemeanttain

Sámedikkis lea jahkebeallásaš hálddahuslaš deaivvadančoahkkimat Kulturdepartemeanttain. Danin 2012:s dollojuvvojedje 2 deaivvadančoahkkima. Čoahkkimiin ledje fáttát nugo earret eará Bååstede – sámi kulturárbbi ruovttoluotta máhcaheapmi, huksenáššit (museavisti), Giellajahki 2013, sierra sámi tv- kanála ja muhtun diehtoáššit proseassain mat leat jođus ja mat galget boahtit johtui.

Sámedikkis eai leat fásta čoahkkimat Kulturdepartemeantta politihkalaš jođiheddjiiguin, seammá ládje go eará fásta čoahkkimat mat leat eará departemeanttaiguin, ja lea ovddiduvvon sávaldat dan birra ovtta čoahkkimis mii lei Kulturminstariin Anniken Huitfeldain. Dán čoahkkimis muitalii maiddái Sámediggi makkár dárbbut sámi kultuvrras leat. Lea dárbu lasihit ekonomalaš rámmaid erenoamážit musea, sámi girjjálašvuođa ja sámi media surggiid siskkobealde. Sámediggi vásiha ahte ollugat ohcet doarjagiid sámi girjjálašvuhtii, doppe leat mihá stuorát dárbbut go dan maid Sámediggi ieš nákce gokčat. Nannen dihte sámegiela, ja erenoamážit sámi mánáid ja nuoraid ulbmiljoavkku, lea maiddái dárbu hukset bajás sámi media. Kulturdepartemeanta ii sáhtan lohpidit bušeahta lasihemiid daidda ulbmiliidda. Eai sohppojuvvon ge fásta čoahkkimat politihkalaš dásis ge Kulturministariin.

1.3.4.7 Čoahkkin Norgga kulturráđiin

Sámedikkis leat fásta čoahkkimat Norgga kulturráđiin, ja lea dollon okta čoahkkin 2012:s. Čoahkkimis ledje fáddán earret eará Bååstede-sámi kulturárbbi ruovttoluotta máhcaheapmi, huksenáššit (museavistti) ja Unesco vuoiŋŋalaš kulturárbbi konvenšuvnna atnuiváldin.

1.3.4.8 Ohcanvuđot váikkuhangaskaoamit kultuvrii

Sámediggi hálddaša ohcanvuđot doarjagiid sámi girjjálašvuhtii, musihkkaovddideapmái, sámegielat govvaráidduide, sámi lágádusaide, mánáid ja nuoraid kulturdoaimmaide ja sámi deaivvadanbáikkiide.

1.3.4.9 Girjjálašvuohta

Ortnega mihttomearri lea lasihit sámi girjjálašvuođa almmuhemiid logu. Oktiibuot ohccojuvvui doarjja 20 500 000 ru ovddas, juohkásan 85 ohcamii. Sámedikki bušeahta álgoálgosaš várrejupmi lei 4 586 000 ru, muhto sámediggeráđđi eará ruđaid geavahii dán ortnegii, nu ahte dat oktiibuot dagai badjel 7 200 000 ruvnno.

Sámediggi lea 2012:s juolludan earret eará doarjaga ovtta ABC Company AS pilohtaprošektii, mas sii ovddidit girjeappa mánáide, mii galgá almmuhuvvot sihke davvi-, julev- ja lullisámegillii. Dasa lassin lea juolluduvvon doarjja maŋemus Sámi skuvlahistorjá girjái maid Davvi Girji AS almmuha. Sámediggi lea maid dorjon Johan Turi ja Per Turi «Lappish Texts (1920)» girjji. Girji lea guovtti gillii, eŋgelasgillii ja sámegillii. Girji gávdnui ovtta antikvariáhtas Københámmanis ja lea «noaidi-art» birra. Girjji almmuha Sjamax Ailo Gaup bokte.

1.3.4.10 Musihkkaovddideapmi

Ortnega mihttomearri lea sihkkarastit sámi musihka oažžuma. Ohcanhivvodat lei 6 000 000 ru ovddas juohkásan 29 ohcamii. Stuora ohcanhivvodaga geažil lea sámediggeráđđi geavahan eará ruđain 800 000 ru eambbo dán ortnegii, nu ahte dat oktiibuot dahká badjelaš 2 700 000 ruvnno.

1.3.4.11 Sámegielat sárggusgovvaráiddut

Mihttomearri ortnegiin lea almmuhit sámegielat sárggusgovvaráidduid. Sámediggi lea 2012:s dorjon 2 sárggusgovvaprošeavtta, Máilmmi Gievrramus Guovža, maid ABC Comapany AS almmuha, ja Maren Uthauga «Mens vi venter på solen», mii lea čuovvoleapmi Ságeris Ságaide maid ČálliidLágádus almmuhii.

1.3.4.12 Sámi girjelágádusat

Sámediggi háliida doalahit sámegielgelbbolašvuođa lágádusain ja ahte sii áimmahuššet servodatdilálašvuođaid. 2012 bušeahtas lei biddjon 2 750 000 ru sámi lágádusaide. Olles submi juolluduvvui 5 lágádussii. Ruhta mii lea várrejuvvon sámi lágádusaide juogaduvvo lágádusaide vuođđodoarjjan, aktivitehtadoarjjan ja doarjjan márkanfievrredeapmái ja distribušuvdnadoarjjan. Sámediggi lea duhtavaš lágádusaid servodatovddasvástádusain sámegiela siskkobealde, go sámegielat almmuheamit leat unnimusat 75 % bruttogávpejođus, nugo gáibiduvvo juolludaneavttuid mielde.

1.3.4.13 Kulturdoaibmabijut mánáid ja nuoraid váste/ Eará kulturdoaibmabijut:

Ortnegiid mihttomearri leat kulturaktivitehtat mánáide ja nuoraide ja máŋggalágan sámi kultuvrralaš aktivitehtat. Sámediggi vuostáiváldá prošeaktaohcamiid iešguđet lágan ulbmiliidda ja meannuda ohcamiid dađistaga go bohtet. 2012:s leat leamaš eambbo sámi festiválat, muhto maiddái norgga festiválat, mat leat ohcan ruđaid prošeavttaide main lea sámi sisdoallu. Festiválat lea bidjan earenoamážit deattu dasa ahte ásahit prošeavttaid mánáide ja nuoraide. Sámediggi lea oktiibuot meannudan lagabui 200 ohcama main ulbmilat leat iešguđetláganat.

1.3.4.14 Sámi deaivvadanbáikkit

Sámedikki oainnu mielde lea dehálaš ahte leat deaivvadanbáikkit mat doibmet sámegiela ja kultuvrra gaskkustan- ja ovddidanarenan. 2012:s lea Sámedikkis leamaš eambbo deaddu biddjon addit doarjaga aktivitehtaide mat deaivvadanbáikkiin leat, ovdalii go doarjut doaibmagoluid nugo ovdal leat dahkan.

1.4 Oahpahus

Sámi servodaga ovdánahttima ja nannema vuođđun lea máhtolašvuohta ja gelbbolašvuohta. Sámedikki váldomihttomearri máhttosuorggi siskkobealde lea ahte sámi álbmogis lea máhtolašvuohta, gelbbolašvuohta ja gálggat mat dárbbašuvvojit sámi servodaga ovddideapmái ja nannemii. Olahan dihte dán mihttomearri ferte sámi perspektiiva váldojuvvot vuhtii mánáidgárddiin, vuođđooahpahusas, alit oahpus ja dutkamis.

Sámi álbmogis lea diehttelas ja duohta vuoigatvuohta kvalitatiiva buori oahpahussii sámegielas ja sámegillii. Dát vuoigatvuohta lea hui dehálaš dasa ahte sámi mánát ja nuorat ovdánahttet nanu sámi identitehta ja čanastaga sámegillii, sámi kultuvrii ja servodateallimii.

Sámediggi lea válljen iešguđet lágan strategiijaid barggustis mot olahit dohkkehuvvon mihttomeriid. Ovttasbargu guovddáš, regionála ja báikkálaš eiseválddiiguin lea vuođđostrategiijain okta, vai sihkkarastá buriid rámmaeavttuid sámi mánáidgárddiide, vuođđooahpahussii, ollesolbmooahpahussii, alit ohppui ja dutkamii.

1.4.1 Mánáidgárddit

1.4.1.1 Ovttasbargu Máhttodepartemeanttain ja Oahpahusdirektoráhtain

Sámedikkis ledje 2012:s golbma ovttasbargočoahkkima Máhttodepartemeanttain. Áššit mat gieđahallojuvvojedje leat earret eará ođđa stuoradiggedieđáhus boahtteáiggi mánáidgárddi birra, GLØD rekrutterenáŋggirdeapmi, mánáidgárdesuorggi gelbbolašvuođaáŋgiruššan, sámediggedieđáhus sámi mánáidgárdefálaldaga birra, našunála mánáidgárdegullevaš dokumeanttaid jorgaleapmi sámegillii, bargguid sirdin Máhttodepartemeanttas Oahpahusdirektoráhtii, dárbu giellamovttiidahttinseminárii ja aitto oahppan ovdaskuvlaoahpaheddjiid bagadallan.

Departemeanta lea álgán bargat stuoradiggedieđáhusain boahtteáiggi mánáidgárddi birra, ja Sámediggi lea mielde dan proseassas. Departemeantta bealis lea hállu oažžut evttohusaid Sámedikkis sámi oaidnoguovllu ektui. Paralleallat bargojuvvo maiddái Sámediggedieđáhusain sámi mánáidgárdefálaldaga birra, mas departemeanta oažžu dieđuid proseassa birra. Departemeanta áigu maid geavahit sámediggedieđáhusa go bargá stuoradiggedieđáhusain. Jus galgá olahit mihttomeari ahte mánáidgárdefálaldaga bokte nannet sámegiela ja sámi kultuvrra, de dasa lea áibbas mearrideaddjin ahte lea buorre ovttasbargu našunála eiseválddiiguin. Sámediggi lea maid mielde GLØD rekrutterenáŋggirdeamis, gos mis lea okta Finnmárkku áirras mielde fierpmádagas.

Viidáset lea Sámediggi oassálastán Našunála mánáidgárdeforumis (NAMGFO) čakčamánus. Sámediggi lea mielde dán forumis vai beassá ovddidit sámi oaidnoguovllu mánáidgárdeáššiin. Čoahkkima lágidii Máhttodepartemeanta máhttoministara Kristin Halvorsena bokte. Eará oasseváldit leat SG, Oahpahusdirektoráhta, Oahpahuslihttu ja Priváhta mánáidgárddiid riikasearvi. Čoahkkima fáttát ledje rámmaruhtadeapmi, stuoradiggedieđáhus boahtteáiggi mánáidgárddi birra ja rekrutteren ja gelbbolašvuohta (GLØD).

Ovttasbargočoahkkimiid bokte ja máhttodepartemeantta gulahallamiin oaidná Sámediggi ahte mii sáhttit sihkkarastet buriid rámmaeavttuid sámi mánáidgárdefálaldahkii. Ođđajagimánu 1.b. 2012 rájes leat muhtun mánáidgárdeáššit sirdojuvvon Oahpahusdirektoráhta vuollái. Dán jagi ii leat leamaš singuin ovttasbargočoahkkin, ja dan dihte leat muhtun áššit maidda Sámediggi ii leat ožžon vástádusa, earret eará dokumeanttaid jorgaleapmi. Ii leat olahuvvon dat mihttomearri ahte eambbo dokumeanttat galge jorgaluvvot sámegillii. Oahpahusdirektoráhtta lei maid oasseváldi maŋemus čoahkkimis gos Sámediggi dovddahii ahte ii leat duhtavaš ovttasbargguin. Oahpahusdirektoráhtta dattege boahtá váldit oktavuođa Sámedikkiin ja bovdet ovttasbargočoahkkimii 2013:s.

1.4.1.2 Ovttasbargu fylkkamánniiguin

Sámediggi lea oassálastán čoahkkimis viđa davimus fylkkamánniin, nu gohčoduvvon Davvifylkačoahkkimat.

Čoahkkimat leat mánáidgárdeáššiid birra. Fáttát čoahkkimis ledje goabbatbealat dieđut ámmáhiin, mánáidgárddiid bearráigeahčču, dásseárvu, rekrutteren, sámediggedieđáhus sámi mánáidgárdefálaldaga birra, ja ovdaskuvlaoahpaheaddjioahpu rámmaplána. Sámediggi ovdanbuvttii sámediggedieđáhusa sámi mánáidgárdefálaldaga birra, ja fylkkamánnit ožžot dieđuid viidáset proseassa birra.

Plánejuvvui dollot ođđa čoahkkin gos ságastallojuvvo mánáidgárddiid bearráigeahču birra. Sámedikkis lei maiddái sátnevuorru Sámedikki ođđa organiserema birra ja mot mánáidgárdeossodat bargá. Viidáset leat Sámediggi oassálastán ja doallan sáhkavuoru sámedikki rolla birra mánáidgárddebargiid fágasemináras maid Nordlándda Fylkkamánni lágidii golggotmánus. Dollui maid sátnevuorru Bådådjos julev- ja lullisámi mánáidgárddebargiide ja Álttás mánáidgárddebargiide davvisámegielat mánáidgárddiin Finnmárkkus. Nordlándda Fylkkamánni ja Finnmárkku fylkkamánni bivddiiga Sámedikki hálddahusa doallat sáhkavuoru dan birra makkár rolla Sámedikkis lea mánáidgárdesuorggis. Čoagganeamit leat oassin našunála gelbbolašvuođalokten barggus mánáidgárdesuorggi váste.

1.4.1.3 Ovttasbargu suohkaniiguin

Sámediggi lea bidjan fokusa kvalitehtasihkkarastit mánáidgárddiid main lea sámegielfálaldat. Jus galgat ollašuhttit dan mihttomearri, de ferte mis leat buorre ovttasbargu suohkaniid mánáidgárdebargiiguin ja fágabirrasiiguin. Dat guoská sihke davvisámegielat, julevsámegielat ja lullisámegielat guovlluide. Sámediggi háliida ovttasbarggu daid iešguđet ge suohkaniiguin oahpahuspolitihkalaš hástalusaid ja vejolašvuođaid birra. Dattege Sámediggi oaidná ahte livčče galgan leat eambbo čoahkkimat suohkaniiguin, muhto vátna resurssaid geažil ii leat dát bargu vuoruhuvvon nu mot livččii galgan.

1.4.1.4 Mánáidgárdegalledeapmi

Sámedikki várrepresideantta lea oassálastán sámiid našunálabeaivvi čalmmustahttimis Cizáš sámi mánáidgárddis Oslos. Sámediggi lea oassálastán našunála mánáidgárdebeaivvi čalmmustahttimis ovtta mánáidgárddis Guovdageainnus ja ovtta mánáidgárddis Kárášjogas. Dán jagáš čuoládat beaivái lei «Dat buot buoremus smávimusaide».

1.4.1.5 Dásseárvojoavku Finnmárkku mánáidgárddiide

Finnmárkku fylkkamánni lea ásahan dásseárvojoavkku. Sámedikki hálddahusas lea válljejuvvon dasa okta miellahttu . Dásseárvojoavkkus leat leamaš golbma čoahkkima dán jagi. Dasa lassin lea dásseárvojoavku bovdejuvvon seminárii Romsii gos fáddá lea dásseárvu ja ovttaárvosašvuohta mánáidgárddis. Seminára lágideaddjit ledje Dásseárvoguovddáš, Dronning Mauds Minne ja Kanvas. Viidáset leat dollon kurssat mánáidgárdebargiide dásseárvvu ja ovttaárvosašvuođa fáttás. Ledje positiiva ruovttoluottadieđut, ja joavku oaidná ahte dakkár kurssat leat dehálaččat mánáidgárddebargiide. Jus galgat joksat dásseárvomihttomearri, de lea dehálaš ahte vuosttaš oassi proseassas lea diehtojuohkin ja miellaávkkálaš bargu. Dásseárvojoavku lea ráhkadan strategiijaplána, ja joavkku mielas leat bargame dan guvlui ahte mánáidgárddiin olahit dásseárvomihtu. Sámedikkis lea dehálaš rolla dán barggus mánáidgárddiid ektui main lea sámegielfálaldat.

1.4.1.6 Prošeakta sámi duhkorasat ja pedagogalaš ávdnasat

Sámediggi lea bidjan johtui prošeavtta sámi duhkorasat ja pedagogalaš ávdnasat mánáidgárddiide. Prošeavtta áigumuš lea ovddidit duhkorasaid ja pedagogalaš ávdnasiid mat nannejit mánáid sámegielat giellagálggaid. Sámediggi lea bidjan bargat olggobealde mánáidgárddebargiidjoavkku, mii leat buktán evttohusaid sámegielat «hupmanpáhka» sisdollui. 2013:s biddjojit ohcanvuđot ruđat dán ulbmilii. Sámedikki iežas iskan čájeha ahte mánáidgárddiin mat fállet sámegiela leat hui unnán sámi duhkorasat ja pedagogalaš ávdnasat. Dán prošeavtta bokte oaidná Sámediggi ahte lea vejolaš veahkkin leat dasa ahte mánáidgárddit ožžot eambbo oahpponeavvuid.

1.4.1.7 Bagadus doarjjaortnegiid birra

Lea ráhkaduvvon «Bagadus doarjjaortnegiidda mat gusket mánáidgárddiide gos leat sámi mánát». Bagadusa elektrovnnalaš veršuvdna lea juhkkojuvvon mánáidgárddiide. Dat lea ođasmáhttojuvvon 2013 bušeahta eavttuid ektui.

1.4.1.8 Sámediggedieđáhus sámi mánáidgárdefálaldagaid birra

Sámediggi lea dán jagi álgán bargat ráhkadit ođđa dieđáhusa sámi mánáidgárdefálaldagaid birra. Dieđáhus daningo Sámediggi háliida hábmet bajitdási politihka mánáidgárdesuorggis, mii lea mearrideaddjin ja čielggada prinsihpalaš gažaldagaid sámi mánáid mánáidgárdefálaldagaid ektui. Sámi mánáidgárdefálaldaga dieđáhusa mihttomearri lea oažžut reflekšuvnna ja gulahallama mot galgá olahit politihkalaš mihttomerriid buoriduvvon bajásšaddaneavttuide mánáidgárdefálaldaga bokte.

Dieđáhusbargu lea boađus sihke Sámedikki siskkáldas proseassas, muhto sámi servodat maiddái lea fárus. Lea dollojuvvon seminára gos olgguldas aktevrrat leat buktán evttohusaid, leat sáddejuvvon jearahallanskovit mánáidgárdeeaiggádiidda ja mánáidgárdebargiide, ja leat váhnemiid jearahallan. Olbmot leat ožžon vejolašvuođa buktit evttohusaid Sámedikki neahttasiiddus. Sámediggái leat boahtán unnán evttohusat, ja jearahallaniskkadeamis lea vástidanproseanta vuollin. Viidáset lea leamaš viidát politihkalaš digaštallan Sámediggeráđis ja Sámedikki dievasčoahkkimis. Dieđáhus galgá viidáset meannuduvvot lávdegottis ja dievasčoahkkimis guovvamánus 2013:s. Dieđáhusbarggus lea leamaš buorre proseassa, muhto lea gáibidan ollu áiggi ja resurssaid. Sámediggi oaidná ahte lea dehálaš oažžut sadjái bajitdási mánáidgárdepolitihkalaš dokumeantta vai sámi perspektiiva mánáidgárdesuorggis váldojuvvo váras.

1.4.1.9 Oahpponeavvoprošeavttat

Sámediggi lea dorjon ollu oahpponeavvoprošeavttaid ovddit jagiid. Dáin prošeavttain leat 2012:s almmuhuvvon guhtta oahpponeavvu; guokte davvisámegillii, guokte julevsámegillii ja guokte lullisámegillii. Golbma girjji dáin leat «Mu vuosttaš duhát sáni», «Mov voestes1000baakoeh» ja»Muv vuostasj tuvsán bágo». Sámediggi lea juogadan girjjiid mánáidgárddiide gos leat sámi mánát, sámi giellaguovddážiidda Norggas ja Sámeskuvlastivrii Ruoŧas.

1.4.1.10 Doarjja sámi mánáidgárddiide

Sámediggi lea doarjjaortnegiid bokte mánáidgárddiide addán doarjagiid mánáidgárddiide main lea sámegiel- ja sámi kulturfálaldat. Áigumuš sámedikki doarjjaortnegiiguin mánáidgárddiide lea láhčit dilálašvuođaid dasa ahte suohkanat ja priváhta mánáidgárdeeaiggádat galget sáhttit addit sámi mánáidgárdefálaldaga, ja dakko bokte sihkkarastit ahte sámi mánát mánáidgárddiin ožžot nannejuvvot ja ovddiduvvot iežaset sámegiela ja sámi kulturduogáža. Mánáidgárddiid raporteremiid bokte oaidná Sámediggi ahte mánáidgárddit ožžot doarjagiin veahki hukset iežaset doaimma sámegiela ja sámi kultuvrra vuođul. Eanas mánáidgárddit lihkostuvvet bargguin, muhto leat maiddái ollu mánáidgárddit main leat ollu hástalusat dan ektui go sis lea sámi mánáidgárdefálaldat. Hástalusat dan oktavuođas sáhttet nugo sámegielat bargiid rekrutteren, metodat giella- ja kulturoahpahusa ektui, pedagogalaš ávdnasat ja oahpponeavvut váilot. Oktavuođa bokte mánáidgárddiiguin main lea sámegiel ja sámi kulturfálaldat oaidná Sámediggi ahte mánáidgárddiin leat iešguđetlágan hástalusat geográfalaš sajádaga ektui. Dát oidnosii boahtá earret eará mánáidgárddiin mat leat iehčanassii, sierra sajis, ja sis eai leat olámuttos eará fágaolbmot ja fágabirrasat gos sáhttá divaštallat hástalusaid sámi mánáidgárdefálaldagaid ektui. Ollu dain mánáidgárddiin háliidit eambbo oktavuođa Sámedikkiin ja sis lea dárbu jámma bagadallamii doarjagiid ja fágaid birra.

1. Govus vulobealde čájeha galle sámi mánáidgárddi leat ja galle dáčča mánáidgárddi leat sámi ossodagain. Sámediggi lea registreren 2011 ja 2012 doarjjaohcamiid meannudeami oktavuođas. 2012:s leat registrerejuvvon 23 sámi mánáidgárddi ja 7 dáčča mánáidgárddi main lea sámi ossodat. Logut čájehit maiddái ahte bušeahttajagis ledje 2 unnit sámi mánáidgárddi go 2011:s. Dáru mánáidgárddiid dáfus, main lea sámi ossodat, de ledje unnit 2012:s go dan maid 2011 logut čájehit. Sivvan daid rievdadusaide leat oalgeváikkuhusat ođđa doarjjaeavttuid geažil mat atnui váldojuvvojedje 2011:s. Čavgadet gáibádusat mat omd. mielddisbukte ahte dán golmma mánáidgárddi ohcamat hilgojuvvojedje. Dálá eavttut bidjet maiddái čavgadet gáibádusaid mánáidgárddiide mat háliidit álggahit sámi mánáidgárdefálaldaga.

Sámedikkis lea sierra doarjjaortnet mánáidgárddiide main lea okta mánná dahje unnit sámi mánnájoavkku mii galgá oažžut sámegiel oahppofálaldaga. 2012:s leat registrerejuvvon 33 mánáidgárddi main lea sámegiel oahppofálaldat. Mánáidgárddit leat juohkásan 7 fylkii; Finnmárku, Romsa, Nordlánda, Davvi-Trøndelága, Lulli-Trøndelága, Rogalánda. Dán jagi lea veaháš lassáneapmi mánáidgárddiid logus dan ektui go man galle registrerejuvvon mánáidgárddi leat main lea giellaoahpahusfálaldat 2011:s. Leat registrerejuvvon 5 eambbo mánáidgárddi 2012:s go 2011:s. Eanasmuddui leat seamma mánáidgárddit mat jahkásaččat ohcet doarjaga, muhto dán jagi ledje máŋga ođđa; vihtta ođđa Romssas, okta ođđa Nordlánddas, okta Rogalánddas ja guokte Akershusas. 2. tabealla čájeha Finnmárkkus leat njiedjan registrerejuvvon mánáidgárddit ja Romssas, Rogalánddas ja Akershusas leat lassánan.

Sámi mánáidgárddiide lea juolluduvvon 5 910 000,- ru. ja birrasiid 830 000,- ru. dáčča mánáidgárddiide main lea sámi ossodat.

Giellaoahpahusdoaibmabijuide juolluduvvui oktiibuot 1 876 000,-, 33 sámi mánáidgárddi ožžo doarjaga. 2012:s lea juolluduvvon badjel 500 000,-ru. eambbo doarjja giellaoahpahussii go 2011:s.

Lassin lea dán liigudeamis juolluduvvon 580 000,- ru. 6 prošektii ja ovddidanbargui, juohkásan 4 mánáidgárdái.

1.4.1.11 Fierpmádatčoahkkimat

Sámediggi lea lágidan fierpmádatčoahkkima mánáidgárdebargiide 2012:s. Fierpmádatčoahkkima bajitdási fáddá lei mánáidgárddi giella. Ledje sáhkavuorut mánáidgárddi giellabarggu birra, dan birra ahte olgošilju geavahit giellaarenan ja Guovssahas mánáidgárddi ovddasteaddjit Romssas muitaledje giellaprošeavtta «Somá» birra. Golbma plánejuvvon fierpmádatčoahkkima eai lágiduvvon daningo Sámediggi lágidii Sámi mánáidgárde- ja skuvlakonferánssa dán jagi. Sámediggi oaidná ahte lea resursagáibidahkes lágidit konferánssaid. Váikkuhussan das lea ahte dan jagi go lágidit mánáidgárde- ja skuvlakonferánssa, de ii leat kapasitehta lágidit eanet fierpmádatčoahkkimiid. Fierpmádatčoahkkimiid dan geažil sáhttá lágidit juohke nuppi jagi. Mihttomearri fierpmádatčoahkkimiiguin lea olahit viidát olggos dieđuiguin bagadallamiin nu ollugiidda go vejolaš. Sámediggi oaidná ahte mii eat olat buohkaid nugo háliidivččiimet. Sámediggi áigu dán ášši guorahallat ja viidáset bargat dainna.

1.4.1.12 Diehtojuohkin ja nevvodeapmi mánáidgárddiide

Sámediggi oažžu ollu jearaldagaid mánáidgárdebargiin mánáidgárddiid sámegieloahpahusa birra. Maiddái eanet dáčča mánáidgárddit váldet oktavuođa oažžut neavvuma dan birra mot sii galget čađahit fáttáid sámi dilálašvuođaid birra. Sámedikki mielas lea dehálaš addit dakkár diehtojuohkima ja neavvuma, ja oaidná dárbbu ahte galggaše ráhkaduvvon eambbo ávdnasat fáttá birra. Dát lea juoga mainna Sámediggi áigu bargat viidáset.

Sámedikkis leat jahkásaččat čoahkkimat muhtun mánáidgárddiid mánáidgárdebargiiguin mat addet sámegiel- ja kulturfálaldaga. Jearru Sámedikki diehtojuohkimii ja neavvumii lea stuoris earret eará doarjagiid ja sámi fáttáid láhčimiid birra. Sámediggi oaidná ahte eai leat doarvái resurssat sáhttit addit dan sávahahtti diehtojuohkima ja neavvuma ollu mánáidgárddiide jahkásaččat. Sámediggi lea dán jagi galledan njeallje mánáidgárddi, muhto lea mihá stuorát dárbu fitnat galledeame eanet mánáidgárddiid jahkásaččat.

1.4.1.13 Sámi mánáidgárde- ja skuvlakonferánsa

Sámediggi lágidii Sámi mánáidgárde- ja skuvlakonferánssa Romssas, skábmamánu 13.-14.b. 2012:s. Konferánssa namahus lei «Árbevirolaš bargguin cybermáilbmái». Konferánssa olahusjoavku ledje bargit geat barget oahpahusain sámi mánáidgárddiin, sámi vuođđoskuvllain ja joatkkaskuvllain. Ledje sihke oktasaš logaldallamat, muhto maiddái buohtalas šešuvnnat mat ledje heivehuvvon mánáidgárddiide, vuođđoskuvllaide ja joatkkaskuvllaide. Logaldallit logaldalle earret eará árbevirolaš máhtu, sámegiela, guovttegielalašvuođa, sámi mánáidgárdehistorjjá birra, okta joatkkaskuvla logaldalai dan birra mot sii barget nuoraidfitnodagain iežaset skuvllas, guovddáš mii heiveha DGT oahpahussii (Senter for IKT i utdanningen) logaldalai matematihkkaprošeavtta birra ja nuoraid ja neahttageavaheami birra ja Ovttas.no prošeavttas ledje máŋga logaldallama neahttauskkádaga Ovttas.no birra. MVL-Mánáidgárddi váhnenlávdegoddi ja VVL-Vuođđoskuvlla váhnenlávdegoddi muitaledje iežaset bargguid birra. Ledje sullii 230 oasseváldi. Oasseváldit ledje earret eará mánáidgárddebargit, vuođđoskuvlla oahpaheaddjit ja joatkkaskuvlla oahpaheaddjit, studeanttat, allaskuvllat, oahpahusdirektoráhtta ja earát suohkaniin ja fylkkain geain lea dahkamuš oahpahusáššiiguin. Konferánsaoasseváldiid bivde konferánssa loahpas addit árvvoštallama. Oasseváldit ledje eanasmuddui duhtavaččat konferánssain.

1.4.1.14 Áigečála «Stullán»

Sámediggi almmuha jahkásaččat guokte nummara mánáidgárdeáigečállagis «Stullán». Ulbmil almmuhemiiguin lea diehtojuohkin, vásáhuslonohallan ja gelbbolašvuođalokten. Áigečála sáddejuvvo nuvttá buot mánáidgárddiidde mat vuostáiváldet doarjaga Sámedikkis ja eará berošteddjiide. Dán jagáš nummariin leat fáttát leamašan earret eará diehtojuohkin Sámedikki fierpmádatčoahkkimiid ja konferánssaid birra, našunála jođihanoahppu mánáidgárdejođiheddjiide ja máŋggagielalašvuohta.

1.4.1.15 Sámi oahpponeavvoguovddáš

Sámi oahpponeavvoguovddáža ovddasvástádus Guovdageainnus lea diehtojuohkin, nevvodeapmi ja oahpponeavvuid luoikan mánáidgárdebargiide, oahpaheddjiide, studeanttaide ja earáide. Luoikan dahkkojuvvon telefuvnna bokte, njuolga vuostáiváldimis, čujuhusaid www.bibsys.no ja www.ovttas.no. bokte. 2012:s leat registrerejuvvon oalle ollu ođđa oahpponeavvut vuogádahkii. Oahpponeavvoguovddáš bargá maiddái registreret buot ávdnasiid mat ovdalaččas gávdnojit BIBSYS oahpponeavvoguovddážis, mii mielddisbuktá ollu barggu. Oahpponeavvoguovddáš bádde NRK ja TV2 tv-prográmmaid mat leat sámegillii dahje mat sisttisdollet sámi perspektiivva, ja daid sáhttá luoikat viidáset geavaheddjiide geat leat Norwaco miellahttun. Oahpponeavvoguovddážis leat čájáhusat iešguđetge konferánssain ja seminárain, ea.ea. pedagogalaš fágabeivviin Plassjes ja sámi mánáidgárd-e ja skuvlakonferánssas Romssas.

1.4.2 Vuođđooahpahus

1.4.2.1 Čađačuovvu fágaid oahppoplánaid ja ovttadássásaš seammaárvosaš sámi oahppoplánaid revideren

Oahpahusdirektoráhtta lea 2012.s, Máhttodepartemeantta gohččuma mielde, revideren čađačuovvu oahppoplánaid dárogielas, servodatfágas, matematihkas ja eŋgelasgielas ja ovttadássásaš seammaárvosat oahppoplánaid dárogielas ohppiide geain lea sámegiella vuosttašgiellan, luonddufága-sámegiella ja servodatfága-sámegiella. Oahppoplánat leat sáddejuvvon gulaskuddamii. Reviderema ulbmil lea čalmmustahttit dan vihtta vuođđogálgga: čálalaš ovdanbuktima, njálmmálaš gálggaid, máhttit lohkat, máhttit rehkenastit ja digitála gálggaid. Rávvejeaddji dovdomearkkat galget maiddái ráhkaduvvot 10. ceahki mihttoolahussii, maid oahpaheaddjit galget atnit veahkkin árvvoštallat ohppiid gelbbolašvuođa.

Sámediggi ja Oahpahusdirektoráhtta leaba soahpan ahte fágas seamma oahppoplánajoavku bargá sihke našunála ja ovttadássásaš oahppoplánain, mas Sámediggi evttohii miellahtuid dárogiela, servodatfága ja luonddufága oahppoplánajoavkkuide. Fágarasttideaddji referánsajoavkkus lei maiddái okta sámi ovddasteaddji.

Oahppoplánat galget geatnegahttit addit oahpahusa sámi olmmoščeardda birra ja dán olmmoščeardda giela, kultuvrra ja servodateallima birra iešguđetge fágasurggiid oktavuođas. Sámi sisdoallu ii galgan ođastuvvot. Oahpahusdirektoráhtta nammadii sámi resursajoavkku mii galgá áimmahuššat sámi sisdoallu. Vuođđogálggaid rievdadusaid geažil leat maiddái dahkkon muhtun rievdadusat sámi sisdoalus.

Sámediggi lea addán cealkámuša sámi sisdoalu birra reviderejuvvon oahppoplánaide dárogielas, dárogiella ohppiide geain lea sámegiella vuosttašgiellan, luonddufágas, luonddufágas-sámegiella, servodatfágas, servodatfágas- sámegiella, eŋgelasgielas ja matematihkas ovdalgo oahppoplánaid sáddejedje gulaskuddamii 2012 juovlamánus.

1.4.2.2 Sámegiela oahppoplánaid revišuvdna

Vuođđogálggat leat maiddái reviderejuvvon sámegiel vuosttaš- ja nubbingiellan oahppoplánas. Oahppoplánajoavku, man Sámediggi lea nammadan, lea čađahan revišuvnna. Oažžun dihte buoremus vejolaš oktiivástideami vuođđogálggain sámegielas ja eará fágain, nammadii Sámedigggi daid seamma olbmuid geat leat leamašan našunála oahppoplánarevišuvdnabarggu resursa- ja referánsajoavkkuin.

Oahppoplánajoavkkut geigejedje iežaset oahppoplánaid rievdadusevttohusaid skábmamánus ja juovlamánus 2012:s. Sámegiela vuosttašgiellan oahppoplána revideremis lea fuomášupmi biddjon dasa ahte fágas lea earenoamáš ovddasvástádus systemáhtalaš oahpahussii čállimis, lohkamis ja njálmmálaš gálggain.

Dálá doaibmi sámegiel nubbingiellan oahppoplánas leat guokte progrešuvdnamannolaga. Sámegiella nubbingiellan – sámegiella 2 gáibida eanemus sámegielgelbbolašvuođa. Sámegiella 3 lea álkit variánta sámegielas nubbingiellan. Sámegiela nubbegiela oahppoplána revišuvnnas lea čalmmustahttojuvvon ahte sámegiella 3 lea fálaldat mas lea vuollegit dássi. Viidáset lea sámegiella nubbingiellan oahppoplána reviderejuvvon nu ahte buoret heive ohppiidjovkui mii álgá sámegielain joatkkaskuvllas.

Sámegiela oahppoplánat sáddejuvvojit gulaskuddamii 2013 álggus ja galget váldojuvvojit atnui skuvlajagis 2013/2014.

1.4.2.3 Oahppoplánabarggu ruhtadeapmi

Lea dárbbašlaš bargat oahppoplánaid revišuvnnain-, muhto dat leat maiddái hui resursagáibidahkes proseassat, sihke olmmošlaš návccaid ektui ja bušeahta ektui. Sámediggi lea golahan birrasiid 900 000 ruvnno dán bargui 2012:s, dat dahká oalle stuora oasi min bušehtas ja váikkuha eará dehálaš vuoruhemiide nugo ovdamearkka dihte oahpponeavvoovddideapmái. Sámediggi oaivvilda ahte go departemeanta álggaha sullásaš proseassaid boahtteáiggis, de Sámediggi dasa berre oažžut liigeruđaid.

1.4.2.4 Fága- ja diibmojuogu revišuvdna

Oahpahusdirektoráhtta lea 2012:s ráhkadan evttohusa fága- ja diibmojuogu rievdadusaide ohppiide geain lea sámegiel/sámegillii dahje suomagiel/suomagillii oahpahus nubbingiella oahpahussan ja dat leat leamašan gulaskuddamis. Máhttodepartemeanttas ja Sámedikkis leat 2012 čavčča leamašan álggahančoahkkimat ášši birra konsultašuvnnaide. Máhttodepartmeanta mearrida ođđa fága- ja diibmojuogu 2013 ođđajagis, maŋŋel go leat konsultašuvnnat leamašan Sámedikkiin.

Fága- ja diibmojuohku addá rámmaid oahppoplánaid viidodahkii. Buot oahppoplánain lea árvvoštallanoasi mii siskkilda oppalaárvvoštallama ja eksámena. Dárogiel oahppoplána siskkilda maiddái siidogiela, ja árvvoštallanoassi galgá almmuhit lea go siidogielas 2. vai 3. joatkkaceahki eksámen. Dát mearriduvvo maŋŋel go muddejuvvon oahppoplánat leat leamašan gulaskuddamis. Oahppit geain lea sámegiella vuosttaš- dahje nubbingiellaoahpahussan eai dárbbaš váldit čálalaš siidogiela. Siidogiellaoahpahus váikkuha joatkkaoahpahusa studerenráhkkanahtti oahppoprográmmaid sámegieldiimmuid juohkimii. Namuhuvvon oahppoprográmmain ii sáhte t sámegieldiimmuid juohkima mearridit ovdal go dárogiela eksámensordnet juo dadjat lea čielggaduvvon.

1.4.2.5 Doarjjaortnet stáhtabušeahtas kap 225.63 Doarjja sámegillii vuođđoahpahusas

Oahpahusdirektoráhtta lea Máhttodepartemeantta gohččosa mielde árvvoštallan stáhtabušeahta kp.2425.63 doarjjaortnegiid – Doarjja sámegillii vuođđooahpahusas ja kap 225.67 Doarjja suomagiel oahpahussii ja lea ráhkadan evttohusa ođđa meroštallanmodeallaide. Máhttodepartemeanta sáddii raportta Sámediggái ja bivddii oažžut ruovttoluottadieđuid.

Doarjjaortnegii sámegiella vuođđooahpahusas leat vuođđun ohppiid vuoigatvuođat oahpahuslága mielde. Dálá doarjjaortnega meroštallanmodeallat ja ođđa doarjjaortnetevttohus eai leat ovttaláganat suohkaniidda sámegiela hálddašanguovllu siskkobealde ja olggobealde.

Sámediggi lea bivdán konsultašuvnnaid doarjjaortnega birra ja lea čujuhan dasa ahte sámelága giellanjuolggadusat leat rievdaduvvome, mii maiddái mielddisbuktá rievdadusaid oahpahuslágas. Dát mielddisbuktá ea.ea. ahte fertejit ráhkaduvvot ođđa meroštallanmodeallat. Sámediggi lea maiddái čujuhan eará dilálašvuođaide maid doarjjaortnegis berre buoridit, ea.ea.doarjjaortnega gáiddusoahpahussii. Sámediggái lea dehálaš ahte doarjjaortnega meroštallannjuolggadusat ja ekonomalaš rámma sihkkarastá sámi ohppiid vuoigatvuođa sámegiel oahpahussii.

1.4.2.6 Struktuvra oahppama váste – čielggadeapmi joatkkaoahpahusa birra Finnmárkkus

Sámediggi lea addán gulaskuddancealkámuša Finnmárkku fylkkagieldda čielggadeapmái joatkkaoahpahusa birra Finnmárkkus, ja celkii ahte Finnmárkku fylkkagielda berre bisuhit dálá skuvlastruktuvrra.

Deanu joatkkaskuvla lea earenoamáš dilis, ja ferte bisuhuvvot. Gulaskuddancealkámuš válddii viidáset ovdan ahte sámegiela, kultuvrra, ealáhusdoaimmaheami ja servodateallima vuhtiiváldin leat dehálaš eaktun joatkkaoahpahusa organiseremii Finnmárkkus, ja ahte Finnmárkku fylkkagieldda boahttevaš skuvlastruktuvra ferte čájehit mot fylka áigu áimmahuššat dan. Sámediggi ávžžuhii fylkkagieldda láhčit dili dasa ahte eambbogat gergehit skuvlla ja unnibut heittet.

Sámedikkis lea maiddái leamašan čoahkkin fylkkaráđiin Lisbeth Isaksen Finnmárkku fylkkagielddas boahttevaš skuvlastruktuvrra ja joatkkaoahpahusa gergeheami birra fylkkas. Čoahkkimiš šattai ovttaoaivilvuohta sáddet oktasaš reivve Máhttodepartementii, mas mii bivdit čoahkkima Máhttodepartemeanttain politihkalaš dásis Finnmárkku oahppostrategiija ja máhttodimenšuvnna birra davviguovlopolitihkka ektui. Viidáset soabaimet lágidit fásta čoahkkimiid gaskal Sámedikki, stáhtalaš sámi joatkkaskuvllaid ja Finnmárkku fylkkagieldda.

1.4.2.7 Bajitdási strategalaš plána gáiddusoahpahussii

Oahpahusdirektoráhtta lea álggahan barggu ovddidit bajitdási strategalaš plána sámegieloahpahussii gáiddusoahpahusa bokte. Bargojoavku galgá geargan plánain guovvamánu gaskamuttus 2013:s. Sámedikkis lea okta ovddasteaddji bargojoavkkus, ja oassálastá maiddái referánsajoavkkus.

Ollu sámi oahppit fertejit oažžut sámegieloahpahusa gáiddusoahpahusa bokte. Sámedikki mielas lea hui dehálaš ahte dán oahpahusas lea buorre kvalitehta ja ahte fálaldagat leat ovttaláganat, beroškeahttá das gos oahppi ássá ja makkár sámegillii sii ožžot oahpahusa.

1.4.2.8 Lullisámi oahpponeavvo- ja terminologiijaovddideapmi

Sámediggi ásahii giellamovttiidanprošeavtta sámi ohppiide ovddeš Elgå skuvllas Engerdal suohkanis 2011:s, dát prošeakta lea lihkostuvvan hui bures. Elgå skuvla heaittihuvvui 2012 čavčča, mánáidgárddis ja skuvllas lei dan rádjái leamašan 12 jagi lullisámegieloahpahus, mii gáibidii ahte Sámediggi fertii čuovvolit prošeavtta.

Bisuhan ja sihkkarastin dihte gelbbolašvuođabirrasa mii ásahuvvui ja ovdidduvvui Elgå-prošeavtta bokte, lea Sámediggi dahkan šiehtadusa Engerdal suohkaniin ja Sámi allaskuvllain. Dát šiehtadus galgá lotnolagaid geatnegahttit oasálaččaid veahkkin váldit vára ja sihkkarastit rámmaeavttuid boahtteáiggi doibmi ja ovddideapmái lullisámi gelbbolašvuođabirrasii mii ásahuvvui ja ovddiduvvui Elgå-prošeavtta bokte. Mihttomearri lea joatkit bargguin ovddideame relevánta lullisámi oahpponeavvuid ja doaimmahit terminologiijaovddidan- ja eará giellaprošeavttaid, nu ahte lullisámi oahppit ožžot nanusmahttojuvvon sámegiel skuvlafálaldaga buriin kvalitehtain.

1.4.2.9 Dábálaš oahpponeavvut

Sámediggi lea 2012:s vuostáiváldán 104 oahpponeavvoohcama oktiibuot váile 51 miljovnna ruvnno ovddas. Vuođđooahpahusa dábálaš oahpponeavvuide lei várrejuvvon 15,5 miljovnna ruvdno, ja juolluduvvui doarjja 40 prošektii. Dát gáibidii garra vuoruheami, mii lei hui hástaleaddji.

Leat ain ollu fágat vuođđooahpahusas main eai leat oahppanresurssat, dahje lea heajos govččagráda oahppanresurssain. Dan golmma sámi váldogielas lea davvisámegiella buoremus gokčojuvvon.

Fágii dárogiella ohppiide geain lea sámegiella vuosttašgiellan eai gávdno oahpponeavvut guđege golmma gillii. Davvisámegiel ohppiin váilot mánáidceahkis oahpponeavvut dárogielas, eŋgelasgielas, historjjás, geografiijas ja musihkas, ja olles vuođđoskuvllas váilot oahpponeavvut lášmmohallamis. Sámegiella 1 ja 2 lea belohahkii gokčojuvvon, seamma lea luonddufága, servodatfága, duodji ja biebmu ja dearvvašvuođafágat mánáidceahkis. Nuoraidceahkis gávdnojit belohahkii gokčojuvvon oahpponeavvut fágaide sámegiella 1 ja 2, dárogiella sámegiel ohppiide, eŋgelasgiella, luonddufága, lášmmohallan, duodji ja musihkka. Joatkkadásis lea dilli vearrámus sámi oahpponeavvuid dáfus.

Julevsámegiel oahpponeavvut fágas sámegiella vuosttašgiellan leat belohahkii gokčojuvvon mánáid- ja nuoraidceahkis. Joatkkadásis ii gávdno mihkkege. Dáidda ohppiide eai gávdno oahpponeavvut dárogieláfagas. Matematihkka, oskkoldat ja luonddufága leat belohahkii gokčojuvvon mánáidceahkis. Muđui váilot sámegiel oahpponeavvut buot eará fágasurggiin.

Lullisámi ohppiide gávdnojit mánáidceahkis sámegielas oahpponeavvut, muhto nuoraid ceahkis lea dušše belohahkii gokčojuvvon. Matematihkka ja oskkoldat lea belohahkii gokčojuvvon mánáidceahkis. Muđui eai gávdno oahpponeavvut eará fágaide vuođđoskuvlladásis.

Digitála oahpponeavvut olles vuođđoskuvlii buot golmma gillii váilot. Sámedikkis ii leat leamašan vejolašvuohta vuoruhit digitála oahpponeavvuid vaikko dárbu lea stuoris. Váldosivvan lea ahte digitála oahpponeavvuid lea divrras buvttadit.

Sámedikki dálá bušeahttarámmaid siskkobealde, mii eat gávnna vejolašvuođa lasihit ovddideami sámi oahpponeavvuin. Lea stuora dárbu lassi ruhtajuolludemiide stáhtabušeahtas sámi oahpponeavvuid ovddideapmái, sihke go guoská dábálaš prentejuvvon oahpponeavvuide ja digitála oahpponeavvuide.

1.4.2.10 Earenoamáš heivehuvvon oahpponeavvut

Doarjja earenoamáš heivehuvvon oahpponeavvuide vuoruhuvvo raporterejuvvon, ovttaskas dárbbuid mielde ja oahpponeavvuide oaidno-, gullo-, matematihkka- ja lohkan-/čállinváttuid surggiin ja kárten- ja neavvunávdnasiidda.

Earenoamáš heivehuvvon oahpponeavvuide lei várrejuvvon 1,9 miljovnna ruvdno. Bohte 19 ohcama ja 10:s dain mieđihuvvojedje. Lea stuora dárbu oažžut lassiruđa ovddidit oahpponeavvuid sámi mánáide geain leat earenoamáš dárbbut.

1.4.2.11 Doaibmabidjut oahpponeavvobuvttadeami nannemii

Vuođđoskuvlla matematihkagirjjiid jorgaleapmái lei várrejuvvon 4 miljovnna ruvdno. Davvisámegillii leat matematihkkagirjjit ja neahttaresurssat 5.-7. jahkeceahkkái gárvvistuvvon. Girjjit 1.-4. jahkeceahkkái leat jorgaluvvome. Nuoraidceahkkái leat geargan jorgaleame buot girjjiid. Guokte maŋemus girjji gárvvistuvvojit guovvamánu 2013 lohppii. Julevsámegilli ja lullisámegillii leat jorgaleame girjjiid 1.-4.jahkeceahkkái.

Jorgalanbarggus lea tearpmaid ráhkadeapmi ádjás bargu, mii ferte dahkkot buohtalasaid jorgalemiin. Davvisámegilli leat ráhkaduvvno matematihkkatearpmat ovddeš jorgalanbargguid oktavuođas, muhto julev- ja lullisámegillii ferte ráhkadit matematihkkatearpmaid go daid gielaide eai leat ovdal jorgaluvvon matematihkkagirjjit.

Ruhta lea maiddái várrejuvvon jorgalit davvisámegillii luonddufágagirjjid nuoraidceahkkái. Bargu álggahuvvo go departemeanta lea mearridan reviderejuvvon oahppoplána luonddufágas.

1.4.2.12 Spesiálpedagogihkka

Sámediggi hui ládje vuoruha barggu kvalitehtasihkkarastime spesiálpedagogalaš oahppofálaldgaid sámi mánáide ja ohppiide mánáidgárddiin, vuođđoskuvllain ja joatkkaskuvllain. Lea dehálaš sihkkarastit ahte sámi mánát ja oahppit geain oahpahuslága mielde leat vuoigatvuohta spesiáloahpahussii ja heivehuvvon oahpahussii, ožžot daid fálaldagaid maid sis lea riekti oažžut.

Sámedikkis ferte leat buorre ovttasbargu relevánta fágabirrasiiguin. Danin mis lea ovttasbargu sihke Sámi Lohkanguovddážiin (Senter for samisk i opplæring) ja SEAD:in – Sámi earenomáš pedagogaláš doarjalusain (Samisk spesialpedagogisk støtte). SEAD galgá leat gaskalađasin eará riikaviidosaš gelbbolašvuođaorgánaide sámegiela ja sámi kultuvrra dáfus. Dán guovtti gelbbolašvuođaguovddážis lea máhttu ja gelbbolašvuohta dan birra makkár dárbbut gávdnojit mánáidgárddiin ja skuvllain, gos gávdnojit sámi mánát ja nuorat.

Statped, spesiálpedagogalaš doarjalusvuogádat suohkaniidda ja fylkkagieldaide, lea dál ođđasisorganisereme iežas. Plána lea ahte oktanuppelohkái spesiálpedagogalaš guovddáža oktiibiddjojit nu ahte šaddá okta Statped das. Sámediggái lea dehálaš ahte ođđasisorganiserema oktavuođas váldet vára hástalusain mat gullet sámi mánáide earenoamáš dárbbuiguin.

1.4.2.13 Stipeanda ohppiide geain lea sámegiella fágan joatkkaskuvllas

Stipeanda lea juolluduvvon ollesáiggeohppiide joatkkaskuvllain geain sámegiella lea fágan. Stipeanda juogaduvvo gorálaččat gaskal ohppiid geat váldet sámegiela vuosttašgiellan, sámegiela nubbingiellan ja sámegiela vierisgiellan. Oahppit geain lea sámegiella nubbingiellan ožžot 25 % geahpádusa ohppiid ektui geat váldet sámegiela vuosttašgiellan. Oahppit geain lea sámegiella vierisgiellan ožžot 50 % geahpádusa ohppiid ektui geat váldet sámegiela vuosttašgiellan. 2012 bušeahtas lei várrejuvvon 2.400 000,- ruvdno dasa.

Maŋemus jagiid leat oaidnán jámma lassáneami ohcamušain dán ortnegii, ja lea earenoamážit lassáneapmi ohcanlogus dain ohppiin geain lea sámegiella vierisgiellan.

Ohcanloguid ovdáneapmi 2009 rájes 2012 rádjái:

1.4.2.14 Sámedikki oahpahuspolitihkalaš árvaluskonferánsa

Sámediggi mearridii 2012:s Sámedikki dieđáhusa oahpahusdieđáhusa. Dan oktavuođas lágidii Sámediggi árvaluskonferánssa. Mihttomearri konferánssain lei oažžut árvalusaid boahttevaš oahpahusdoaimmaide mat sihkkarastet sámi ohppiide buoremus oahppofálaldagaid. Ulbmiljoavkun ledje oahppit, váhnemat, oahpaheaddjit, rektorat, skuvlaeaiggádat, dutkit ja skuvlaeiseválddit.

Deaddu biddjui sámegieloahpahussii ja gáiddusoahpahussii, ja mot váldit atnui árbevirolaš máhtu entreprenevravuođa bokte vuođđoskuvllas ja joatkkaoahpahusas. Lassi- ja joatkkaoahpahusa dáfus, de ohcaluvvui ahte iešguđetge allaskuvllain galggašii sámi kulturgelbbolašvuohta. Sámediggeráđđi áigu čuovvolit árvalusaid mat bohte ovdan konferánssas ja álgit ráhkadišgoahtit doaibmaplánaid árvalusaid vuođul mat ovdanbohte konferánssas. Dát galget leat vuođđun iešguđetge áŋgiruššansurggiide dieđáhusas, gos oaidná vuoruhemiid.

1.4.2.15 Seminára sámi skuvlahistorjjá birra

Sámediggi lea 2012:s lágidan seminára sámi skuvlahistorjjá birra Guovdageainnus. Ulbmiljoavkun ledje politihkkárat, skuvlaeaiggádat, oahpaheaddjit, dutkit ja eará berošteaddjit. Seminára lei rabas buohkaide. Ulbmil seminárain lei bajásčuvget manin lea dárbu dovdat sámi skuvlahistorjjá vai galgá ipmirdit dálá skuvlastruktuvrra ja dárbu oažžut eambbo sámi sisdoalu skuvllaide. Logaldallin ledje nugo earret eará dutki Hadi Khosravi Lile.

1.4.2.16 Politihkalaš ovttasbargu

Máhttodepartemeantta stáhtačálli Elisabeth Dahle lea fitnan Sámedikkis 2012:s, su áigumuš lei oahpásnuvvat áššiide mat gullet iežaset ovddasvástádussurggiide mánáidgárddit ja vuođđooahpahus. Ovttas várrepresideanttain stáhtačálli finai Billávuona mearrasámi bajásšaddanguovddáža ja Kveana instituhta Porsáŋggu suohkanis, Kárášjoga vuođđoskuvlla ja Láhpoluobbala skuvlla Guovdageainnus. Stáhtačállái lágiduvvui oahpisteapmi sámediggevisttis Kárášjogas ja sus lei čoahkkin várrepresideanttain Laila Susanne Varsain.

Guovdageainnus stáhtačálli oassálastii sámi skuvlahistorjáseminárii, man Sámediggi lágii. Delegašuvnnas ledje maiddái oahpisteamit ja čoahkkimat Sámi allaskuvllas ja Sámi joatkkaskuvllas ja boazodoalloskuvllas. Álttás finai delegašuvdna sámi mánáidgárddis, Álttá siidda mánáidgárddis, Gorravári skuvlla sámi luohkás ja Finnmárkku allaskuvllas.

Politihkalaš čoahkkin lágiduvvui gos várrepresideanta Laila Susanne Vars ja stáhtačálli Elisabeth Dahle čoahkkinasttiiga Sámi allaskuvlla ja Finnmárkku allaskuvlla jođihangottiiguin. Allaskuvllat muitaleigga iežaskka doaimmaid birra ja čađaheigga buori ságastallama stáhtačálliin. Čoahkkimis Finnmárkku allaskuvllain beasai allaskuvla bidjat ovdan iežas dárbbuid go maiddái galgá sáhttit fállat sámi fáttáid iežaset oahpahusas ja earenoamážit mearrasámi kulturmáhttu namuhuvvui vásedin. Stáhtačálli muitalii dan birra ahte sutnje lei muitaluvvon ahte fálaldat «mearrasámi kulturmáhttu» ii boahtán fárrui našunála gelbbolašvuođaloktema strategiijii, muhto ahte áššis galgá dahkkot ođđa árvvoštallan.

Sámedikkis leat 2012:s leamašan čoahkkimat Romssa suohkaniin, sátnejođiheddjiin Jens Johan Hjortain ja gávpotráđi Jonas Stein Eilertseniin sámegiela ja sámi kultuvrra ovddideami birra Romssas. Konklušuvdna čoahkkimiin šattai ahte Sámediggi ja Romssa suohkan galgaba ráhkadit sierra ovttasbargošiehtadusa. Oahpahusáššit galget leat oassin dakkár šiehtadusas. Ovttasbargošiehtadus galgá vuolláičállojuvvot 2013 vuosttaš jahkebealis.

Sámedikkis leat 2012:s leamašan čoahkkimat Álttá suohkaniin sámi mánáidgárddi birra Álttás ja skuvlaáššiid birra. Konklušuvdna čoahkkimiin šattai ahte Sámediggi ja Álttá suohkan galgaba ráhkadit sierra ovttasbargošiehtadusa, mas oahpahusáššit galget leat oassin šiehtadusas. Ovtta čoahkkimis muitalii Sámediggi álgoálbmotkonferánssa birra mii galgá leat Álttás 2013:s.

Sámediggi lea lágidan golbma politihkalaš čoahkkima Oslo suohkanin 2012:s. Konklušuvdna lea ahte vuos ii hálit Oslo suohkan sierra ovttasbargošiehtadusa Sámedikkiin, muhto sii geatnegahttet iežaset doallat guokte politihkalaš čoahkkima jahkásaččat Sámedikkiin. Čoahkkimiin galget leat fásta fáttát nugo: oahpahus ja skuvla, mánáidgárddit, vuorasolbmot gávpogis ja deaivvadanbáiki Oslo sápmelaččaide. Eará áigeguovdilis áššiid sáhttá dieđihit čoahkkimiidda.

Áššit maid leat divastallan čoahkkimiin Oslo suohkaniin 2012:s leat leamašan sámi vuorasolbmuid dilli gávpogis, guorahallan bearráigeahččoraportta sámi oahpahusa birra Oslos ja Akershusas, almmuhuvvon 2012 geassemánus. Sierra sámi deaivvadanbáiki lea maiddái divaštallojuvvon. Oslo suohkan berošta hástalusas mii lea rekrutteret sámi oahpaheddjiid ja pedagogaid skuvlii ja sámi mánáidgárdái. Sámediggi lea ilus go Oslo suohkan 2012 čavčča virgádii ovddidanjođiheaddji gii galgá ovttastahttit ja čuovvolit buot oahpahusfálaldagaid sámi mánáide Oslos.

Ovttasbarggu geažil Oslo suohkaniin, máhtu ja oahpu gávpotráđejođiheddjiin, Torger Ødegaardain, bovdii Sámediggi Oslo suohkana doallat sáhkavuoru Sámedikki oahpahuspolitihkalaš árvaluskonferánssas Guovdageainnus 2012 čakčamánus.

1.4.2.17 Sámi giliskuvllaid fierpmádatčoahkkin

2012:s lea dollon čoahkkin sámi/regionála giliskuvllaide. Čoahkkima mihttomearri lea ásahit ja nannet ovttasbarggu gaskal sámi ja regionála skuvllaid gos leat sámi oahppit. Čakčat 2013:s galgá fas dollot ođđa fierpmádatčoahkkin mii galgá addit vásáhuslonohallamiid ja jus fal vejolaš, galgá čađahuvvot sierra konferánsa 2013 čavčča. Sierra sámi giliid/ regionálaskuvllaid fierpmádatčoahkkimat galget maiddái nannet fierpmádatlihtuid. Sámedikkis lea leamaš čoahkkin Porsáŋggu suohkaniin giliskuvllaid heaittiheami oktavuođas, ja lea maid fitnan Billávuona mearrasámi bajásšaddanguovddážis/skuvllas, Bissojoga skuvllas ja kvena instituhtas Bissojogas. Mihttomearri lei ságaškuššát Porsáŋggu- ja Billávuona giliskuvllaid boahtteáiggi birra, go goappaš skuvllat leat áitojuvvon heaittihuvvot.

1.4.2.18 Verdde- prošeakta

Sámediggi lea 2012:s bušeahtas várren 250 000 ru verdde – prošektii. Prošeavtta mihttomearri lea leamaš ahte muhtun skuvllat Áltá ja Guovdageainnu suohkanis galget čađahit doaimmaid mat galget nannet ovttasbarggu, kulturlonohallama, hukset šaldi ja gulahallama gaskal mánáid/nuoraid geain lea sámi ja dáru/kvena duogáš. Prošeakta lea boahtán hilljánit johtui, muhto muhtun skuvllat áigot 2013 álggus lágidit ohppiiddeaivvadeami/guossástallama. Ohppiiddeaivvademiin galgá fokus biddjot báikkálaš aktivitehtaide mat čájehit báikkálaš árbevieruid Áltá ja Guovdageainnu suohkanis.

Sámedikkis lea leamaš čoahkkin Návvuona suohkaniin ja lea ságaškuššan Verdde- prošeavtta birra. Sivva čoahkkimii lei go Návvuona suohkan háliidii ohcat doarjaga dakkár prošektii ja háliidii Sámedikkis evttohusaid makkár ruhtadanvejolašvuođat gávdnojit prošektii, ja háliidii ovdanbuktit Návvuona suohkana verddevuođa – prošeavtta. Sámediggi lea evttohan ahte Verdde-prošeakta 2013:s rahppojuvvo eará ohcciide maid go dušše Áltá ja Guovdageainnu suohkaniidda. Ortnet galgá evaluerejuvvot 2013:s.

1.4.2.19 Lohkan- ja čállinveahki vuoras sápmelaččaide

Sámediggi lea juolludan 450 000 ru Guovdageainnu suohkanii prošektii mii galgá addit lohkan- ja čállinveahki gili vuoras sápmelaččaide. Prošeakta álggahuvvui ođđajagimánus 2012:s ja galgá evaluerejuvvot 2013:s.

1.4.2.20 Lullisámegiela fierpmádat

Sámediggi lea oassálastán lullisámegiela fierpmádatčoahkkimis 2012:s. Lullisámegiela fierpmádatčoahkkin čohkke buohkaid hálddahuslaš dásis lullisámi guovllu ásahusain geat barget sámegiela giellaoahpahemiin. 2012:s dollojuvvui okta fierpmádatdeaivvadeapmi. Deaivvadeamis ságastallojuvvui máŋga áigeguovdilis áššečuolmma mat gullet lullisámegiela giellaoahpaheami bargui. Dahkkui dakkár mearrádus ahte háliidit ásahit fágafierpmádaga lullisámegiela oahpaheddjiide buot dásiin skuvladoaimmahagas, Bajásšaddanprográmma olis. Davvi- Trøndelága fylkkagielda lea váldán badjelasas álggaheami dása. Sámediggi oassálastá observatevran fierpmádatčoahkkimiin, ja vai beassá muitalit iežas barggu birra ja oažžut evttohusaid viidáset bargui ja vuoruhansurggiide.

1.4.2.21 Sámi oahpponeavvoportála – Ovttas – Aktan – Aktesne

Sámediggi lea ovttas DGT oahpu guovddážiin (Senter for IKT i utdanningen) ovdánahttán oahpponeavvoportála sámi oahpponeavvuid várás interneahtas. Oahpponeavvoportála lea ožžon nama Ovttas – Aktan – Aktesne. 2012 bušeahtas lei oahpponeavvoportálii várrejuvvon 3 500 000 ru. 31.12.12 ledje registrerejuvvon 317 geavaheaddji dán siiddus. Ovttas.no bokte leat 92 iešguđetlágan geavaheaddji luoikkahan vuollelaš 300 resurssa.

Prošeakta registrere jámmat ja dássedis fitnamiid neahttasiiddus. Neahttasiidu oažžu dađistaga ođđa registrerejuvvon geavaheddjiid.

Prošeavtta doaimmahus bargá geažoáigge almmuhit oahpaheaddjiresurssaid, ja dássážii lea bidjan sisa dieđuid 2700 resurssa birra portálii. Doaimmahusas leat čieža olbmo lassin prošeaktajođiheaddjái, ja sis lea davvi-, julev- ja lullisámegiela giellagelbbolašvuohta. Prošeavtta II muttus leat buvttadeame 3 oahpponeavvopilohta. Pilohtat ráhkaduvvojit fágaide luonddufága nuoraidskuvlii, servodatfága gaskkadássái, ja okta oahpponeavvu mánáidgárdái. Oahpponeavvopilohtaid buvttadeamis ovttasbargá prošeakta máŋggain oahpponeavvočálliin. III muddu; juohkoarena almmuhuvvui čakčamánu 11.b. Girkonjárggas. Juohkoarenas lea govvabáŋku gos leat su 500 gova.

1.4.3 Alit oahppu ja dutkan

Sámedikkis lea oassemihttomeriin okta ahte visot alit oahppu ja dutkan galgá áimmahuššat sámi oaidnoguovllu.

1.4.3.1 Sámi allaskuvla

Sámediggi lea čoahkkimiin Kulturdepartemeanttain ja Ođasmahttin-, hálddahuslaš- ja girkodepartemeanttain ságaškuššan Sámi allaskuvlla doaimmaid ekonomalaš rámmaid birra, mii maiddái siskkilda fágalaš analysajoavkku-, árbevirolaš gelbbolašvuođa- ja ofelašprošeavtta. Sámediggi oaidná makkár hástalusat Sámi allaskuvllas leat dasa mii guoská daid olgguldas álggahuvvon prošeavttaid fágalaš doibmii ja ovdáneapmái, daiguin ekonomalaš rámmaiguin mat sis leat dasa. Maiddái doarjaga birra Sámi lohkanguovddážii lea ságastallojuvvon Máhttodepartemeanttain. Sámedikkis lea dat ipmárdus ahte vuođđojuolludeapmi guovddážii lea beare unnán daid bargguid ektui mat vurdojuvvojit galgat čovdot guovddáža bokte. Lea lunddolaš ahte juolludeapmi Sámi lohkanguovddážii lea seamma stuoris go ruhtajuolludeapmi eará našunála guovddážiidda dán suorggis.

Sámediggi lea maid ovttasbargan sámi allaskuvllain ja Nordlándda-, Romssa- ja Finnmárkku fylkkamánniiguin oažžut vuođđooahpahusas láhkaásahussii nannejuvvot earret eará dan ahte galgá dieđihuvvot vuoigatvuođa birra oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii, Sámi allaskuvlla iešguđet lágan oahppofálaldat dárbbuid birra, ja hástalusaid dáfus gávdnat ja doalahit sámegielat gelbbolašvuođa.

1.4.3.2 Eará allaskuvllat ja universitehtat

Sámediggi lea buktán evttohusaid Finnmárkku allaskuvlla ja Romssa universitehta oktiibijan plánaide. Sámediggi deattuhii beliid mat min oainnu mielde leat mearrideaddjin dasa ahte ásahusaid oktiibijan galgá maiddái buktit positiivvalaš váikkuhusaid sámi dutkamii ja ohppui, ja álgoálbmotdutkamii ja ohppui:

• Álgoálbmot- ja sámi perspektiiva integrerejuvvo buot fágaosiide sihke oahpahusas ja dutkamis.

• Heivehanmunát ja lávdaduvvon oahppofálaldagat.

• Sámi árbevirolaš máhttu vuođđun ođđa máhtu ovddideapmái.

• Studeantta rekrutteren – oažžut sámegielat studeanttaid (buot sámegielaid) logu lassánit.

• Oahppokvalitehta ja oahppobiras studeanttaide geain lea sámegiel- ja kulturduogáš.

• Dutkangaskkusteapmi – máhcahit ruovttoluotta dieđuid dutkanbohtosiin olbmuide ja báikkálašservodagaide geat/mat daidda servet.

• Gulahallan ja rollajuohku sámi máhtolašvuođabirrasiiguin mat eai gula oktiibidjamii, muhto maidda dat liikká guoská, nugo Sámi allaskuvla, Nordlándda universitehta j.e.

1.4.3.3 Sámi oahpaheaddjioahpporegiovdna – SAK 7

Sámediggi lea observatevra Sámi oahpaheaddjioahpporegiovnna stivrenjoavkkus, SAK 7, mas leat mielde Sámi allaskuvla, Finnmárkku allaskuvla, Romssa universitehta, Nordlándda universitehta ja davvi- Trøndelága allaskuvla. Dasa lassin lea Sámediggi mielde golmma regionála bargojoavkkus, rekrutterenjoavkkus, teknologiija- ja heivehanmunát oahppofálaldatjoavkkus ja sámegielaid, sámi fágaid ja fáttáid oahppofálaldatjoavkkus.

Oahpahusdirektoráhtta juolludii Sámi oahpaheaddjeoahpporegiovdnii ruđaid 2012–2025 áigodahkii joatkkaoahppofálaldagaide. Sámediggi lea duhtavaš go Sámi allaskuvllas lea nuppigielapedagogihkka fálaldagain okta, ja maiddái lullisámegiela ja julevsámegiela giellafálaldagaiguin mat leat Davvi- Trøndelága allaskuvllas ja Nordlándda universitehtas.

Sámediggi lea mearkkašan ahte lea stuora máhttováili sámi kultuvrra birra oahpaheddjiid gaskkas. Direktoráhtta ii dohkkehan Finnmárkku allaskuvlla mearrasámi kulturmáhtu joatkkaoahppofálaldat plána. Finnmárkku allaskuvla válddii hilguma ovdan Máhttodepartemeanttain. Departemeantta buktá earret eará čuovvovaš cealkámuša jearaldahkii: «Máhttodepartemeantta ipmirda goitge ahte guovlu vuorjašuvvá oahpaheddjiid heajos máhttodásiin sámi dilálašvuođaid birra. Mii áigut dan geažil ášši dieđihit ságaškuššamii strategiijaoasálaččaiguin dainna mihttomerriin ahte gávdno čoavddus dasa».

Váilevaš máhttu oahpaheddjiid gaskkas sámi kultuvrra birra lea earret eará almmustahttojuvvon Hadi Lile doavttirdutkosis, ja váldui maiddái ovdan Butenschønlávdegotti raporttas «Guhkes bálgáid mielde – sámi dutkama ja alit oahpahusa birra». Sámediggi oaivvilda dan leat nu vuđolažžan sámi fáttáid máhttoovddideapmái ahte mis leat leamaš máŋga ságastallama Máhttodepartemeanttain dán ášši birra. Earret eará deaivvadeigga várrepresideanta Laila Susanne Vars ja stáhtačálli Elisabeth Dahle guovvamánus 2012:s Finnmárkku allaskuvllas, ságaškuššat dárbbu oahppofálaldagaide oppalaš sámi fáttain ja earenoamážit mearrasámi kulturmáhtus.

Sámi oahpaheaddjioahpporegiovnna bealis fievrrededje ášši viidáset go ohce dohkkehuvvot oažžut Sámi kulturmáhtu ovttain giellaosiin, nu ahte dat lea okta sin joatkkaoahppofálaldagain. Čakčadálvvi 2012:s čielggai ahte Oahpahusdirektoráhtta vuoruha sámi kulturmáhtu áŋgiruššansuorgin «Gelbbolašvuohta kvalitehta váste – oahpaheddjiid joatkkaoahpu strategiijas 2012–2015».

Sámediggi lea hui duhtavaš mearrádusain ja leat vuordámušat dasa ahte dakkár oahppofálaldat boahtá johtui buot sámi guovlluin jođánepmosit.

Sámediggi várrii 2012:s 2 350 000 ru alit oahpu stipeanddaide. Doarjjaortnega mihttomearri lea rekrutteret sámegielat fágaolbmuid iešguđetge lágan fágasurggiide. Alit oahppu sámegielas lei vuoruhemiin okta. Ja dat movttiidahttá Sámedikki go 2012 čavčča álggahuvvui lullisámegiella 3 oahppu, mas leat 12 oahppi, ja ahte julevsámegiela bachelora álggahuvvui vuosttaš geardde 2012 čavčča mas ledje 21 oahppi.

1.4.3.4 Oahpaheaddjioahpuid našunála ráđđi

Sámedikkis lea observatevrastáhtus Oahpaheaddjeoahpuid našunála ráđis, OONR, ja čuovvu ráđi čoahkkimiid.

1.4.3.5 Norgga UNESCO- kommišuvdna

Máhttodepartemeantta lea nammadan Sámedikki várrepresideanta Laila Susanne Varsa miellahttun Norgga UNESCO-kommišuvdnii. Nammadeapmi gusto áigodahkii ođđajagimánu 1.b. 2013 rájes gitta juovlamánu 31.b. 2016 rádjái.

1.4.3.6 Regionála dutkanfoanddat

Sámediggi lea nammadan miellahtu várrelahtuin sihke Davvi- Norgga ja Gaska- Norgga foandastivrraide 2012 – 2015 áigodahkii.

1.4.3.7 Davviguovllupolitihkka

Sámedikki dievasčoahkkin meannudii ášši SP 28/12 «Máhttoviidodat davviguovllupolitihkas», 7.beaivvi geassemánus 2012.

Sámediggi čujuha áššis internašunála reaidduide mat eaktudit ahte álgoálbmogiin galgá leat guovddáš rolla iežaset servodagaid ovdánahttimis ja ieža galget bidjat eavttuid iežaset ovdáneapmái.

Sámediggi čujuha erenoamážit ON 2007 Álgoálbmotjulggaštussii, artihkal 3 ja 4, mii eaktuduvvo ahte álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái, ja ahte stáhtalaš eiseválddiin lea geatnegasvuohta sihkkarastet ahte dat vuoigatvuohta sisa fievrreduvvo našunála vuoigatvuhtii šiehtadallamiid ja konsultašuvnnaid bokte álgoálbmogiiguin maidda dat guoská. Internašunála standárddat lea maiddái dehálaččat Norgga máhttopolitihkkii ja olles sámi guvlui.

Sámediggi oaivvilda ahte lea hui dehálaš ahte sámi máhtobirrasiidda, sihke ásahuslaš ja ii- ásahuslaš birrasiidda, ferte sihkkarastit dárbbašlaš rámmaeavttuid vai sii sáhttet ovdánit iežaset eavttuid vuođul. Dain birrasiin lea vuđolaš gelbbolašvuohta servodateallimis, árbevirolaš ja ođđa ealáhusaid birra ja sosiála ja rievttálaš beliid birra mat lea dehálaččat davviguovlluáŋgiruššama viidáset barggus. Álgoálbmogiid ja sámi máhttobirrasiid mihtilmasvuohta lea ahte dat leat unnit ja hearkkit ja jođánit sáhttet vuoittáhallat jus vuođđun biddjo gilvoprinsihppa gaskal našunála, davviriikkalaš ja internašunála máhtoásahusaid.

Sámedikki vuolggasadji davviguovllupolitihkkii lea ahte álgoálbmogiin davvin leat leamaš ja leat ain davviguovllut ruoktu ja eallinvuođđu. Davviguovllut galget dan dihte hálddašuvvot buoremussan midjiide ja boahttevaš buolvvaide, ja álgoálbmotservodagain lea dárbu gielalaš, kultuvrralaš ja servodatlaš nannemii vuot.

Sámediggi lea oassálastán aktiivvalaččat ráđđehusa 2012 davviguovlludieđáhusa barggus, ja háliida čielggaduvvon ja guovddáš rolla viidáset davviguovlluáŋgiruššamis. Dieđáhusas boahtá ovdán ahte ráđđehus oaivvilda ahte positiivvalaš ovddideapmái davvin lea mearrideaddjin dat ahte álgoálbmogat geaidda dat guoská maiddái vásihit dan positiivvalažžan. Sámediggi oaidná dárbbu bidjat johtui positiiva máhtto-, ja kapasitehtahuksejeaddji doaibmabijuid sámi servodahkii ja eará álgoálbmotservodagaide áimmahuššan dihte álgoálbmotperspektiivva davviguovllupolitihkas. Ahte sámi servodat iežas álbmot válljejuvvon orgána Sámedikki bokte, galgá váldot fárrui davviguovllupolitihka máhtostrategiijaide áibbas buori vuogi mielde, lea eaktun dasa ahte sámi álbmot galgá dovdat eaiggátvuođa davviguovlluáŋgiruššamii.

Sámediggi oaidná earret eará dárbbu oažžut eambbo máhtu ja čalmmusteami sosiála ja dearvvašvuođa beali váikkuhusain maid davviguovlluáŋgiruššan dagaha báikegottiide ja olbmuide. Lea stuora dárbu eambbo dutkanvuđot máhttui minerálaroggamiid váikkuhusaid birra davvin, erenoamážit vuoigatvuođaid áimmahuššama ja árbevirolaš ealáhusaid eksisteansavuođu oktavuođas.

Sámediggi lea oassálastán čoahkkimis aitto álggahuvvon ovttastahttinforumis davviguovllupolitihka stuoradiggedieđáhusa čuovvoleami váste, mas leat mielde Ráđđehus, Sámedikki áirasat ja Nordlándda, Romssa ja Finnmárkku fylkkaráđđejođiheaddjit. Oahpahus ja gelbbolašvuođaovddideapmi lei okta dain váldofáttáin mat birra ságastallojuvvui vuosttaš čoahkkimis. Čuovvoleapmin dán čoahkkimii bovdii stádačálli Elisabeth Dale Sámedikki, Finnmárkku fylkkagieldda oahpahusa fylkkaráđi, Oahpahuslihttu ja SG davviguovlluid čuovvolančoahkkimii. Čoahkkima fáddán lei: «Mot oažžut eambbogiid čađahit joatkkaoahpahusa Finnmárkkus?»

1.4.3.8 Sámi perspektiiva stivrendokumeanttain

Ođđa rámmaplána sámi mánáidgárdeoahpaheaddjiohppui

Sámediggi ja Máhttodepartemeantta čađaheigga konsultašuvnnaid sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahpu rámmaplána lávdegotti mandáhta birra. Mandáhta soahpan olahuvvui 2012 guovvamánus.

Rámmaplánalávdegoddi geigii iežas sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahpu rámmaplána evttohusa departementii 2012 čakčamánus. Sámediggi lea bivdán konsultašuvnna oažžut Máhttodepartemeanttain ovdal láhkaásahus sáddejuvvo gulaskuddamii.

Ođđa mánáidgárdeoahpaheaddjioahpu rámmaplána

Konsultašuvdna Kulturdepartemeanttain ođđa Mánáidgárdeoahpaheaddjioahpu láhkaásahusa ja našunála njuolggadusaid birra loahpahuvvui 2012 miessemánus.

Láhkaásahusa 1.§:s ulbmil ja doaibmaviidodat, olahuvvui ovttaoaivilvuohta čuovvovaš ođđa oassái: «Oahppu galgá ovddidit ipmárdusa dasa ahte sámi kultuvra lea oassin našunálalaš kultuvrras, ja dat galgá deattuhit álgoálbmogiid stáhtusa ja vuoigatvuođaid, sihke našuvnnalaččat ja internašunálalaččat».

1.§ mearkkašumis čuožžu čuovvovaččat:

«Čujuhus geassemánu 17.b. 2005 nr.64 láhkii (mánáidgárdeláhka) deattuha dehálašvuođa dovdat dán lága ja maiddái vuollásaš láhkaásahusaid mat gullet mánáidgárdeláhkii, ja internašunála konvenšuvnnaide, nugo ILO- konvenšuvnna nr. 169 álgoálbmogiid birra ja ON mánáidkonvenšuvnna.

Sámediggi lea duhtavaš go álgoálbmotperspektiiva ja máhttu sámi mánáid vuoigatvuođaid birra, historjá ja kultuvra leat bures váldon vuhtii láhkaásahusas, mearkkašumiin ja našunála njuolggadusain ollislaččat.

Ođđa oahpaheaddjeoahpu 8–13 rámmaplánat

Máhttodepartemeantta vuođđudii golbma ođđa rámmaplánalávdegotti 2011 njukčamánus. Sámedikkis leat áirasat buot rámmaplánalávdegottiin. Sámedikkis ja Máhttodepartemeanttas lei gulahallančoahkkin 2012 geassemánus ođđa oahpaheaddjioahpu 8–13 ceahki láhkaásahusa ja našunála njuolggadusaid birra. Golbma ođđa láhkaásahusa galget dohkkehuvvot. Maŋŋel ságaškuššamiid čađahuvvui konsultašuvdna mii loahpahuvvui 2012 borgemánus e- boastta bokte mas sohpe láhkaásahusaid ovdal go dat sáddejuvvojedje gulaskuddamii.

Láhkaásahusa 1.§ lea biddjon čuovvovaš sátnádeapmi: Praktihkalaš ja estehtalaš fágaid 3-jagáš fágaoahpaheaddjioahpu rámmaplána láhkaásahusas: «Fágaoahpaheaddjioahput galget addit gelbbolašvuođa kandidáhtaide fuolahit oahpahusa sámi dilálašvuođaid birra, nugo dovdat stáhtusa mii álgoálbmogiin lea internašuvnnalaččat, dovdat vuoigatvuođaid mat sámi mánáin Norggas leat, ja máhttit geavahit osiid sámi kultuvrras iežaset fágasuorggi siskkobealde».

Lektoroahpu 8–13 ceahki rámmaplána láhkaásahusas čuožžu: Oahpu maŋŋel galgá kandidáhtta sáhttit fuolahit oahpahusa sámi dilálašvuođaid birra ja sus galgá leat máhttu sámi nuoraid oahpahusvuoigatvuođaid birra mat oahpahuslága ja gustovaš 8–13 ceahki oahppoplánadahkosa mielde leat.

PPO 8–13 ceahki rámmaplána láhkaásahusas čuožžu: Oahppu galgá kandidáhta gealbudit oahpahusa fuolahit sámi dilálašvuođaid birra ja addit máhtu sámi nuoraid oahpahusvuoigatvuođaid birra mat oahpahuslága ja gustovaš 8–13 ceahki oahppoplánadahkosa mielde leat.

Galgá dollot konsultašuvdna ovdal go láhkaásahus dohkkehuvvo.

1.4.3.9 Rávisolbmuidoahpahusprográmma

2012 bušeahtas lei várrejuvvon 800 000 ru Sámiálbmotfoandda badjel viđa jagáš rávisolbmuidoahpahusprográmmii Sámi allaskuvllas. Prográmma mihttomearri lea nannet ja ovddidit sámegiela.

Prográmma lea molson nama «Gealbudan- ja rekrutterenprográmmii», go prográmma lea gealbudan- ja rekrutterenprográmma sámegiela alit ohppui.

Prográmma, mii loahpahuvvo 2013:s, lea dássážii čađahuvvon nu go lei plánejuvvon ja sáhttá dadjat dat lea lihkostuvvan dássážii. Sámi allaskuvllas lea dál fágalaš ovddasvástádus ja ovttasbargá viidát sámi giella- ja kulturguovddážiiguin.

Dáruiduhttinpolitihka váikkuhusaid geažil lea dárbu dakkár gealbudan- ja rekrutterenprográmmii guhkes áigái ovddasguvlui. Sámediggi oaidná dan geažil dárbbu dasa ahte prográmmii bistevaš ortnegiin sihkkarastá joatkevašvuođa, mas rávisolbmot sáhttet álgit álgokurssaide ja joatkit lohkanbaji rádjái. Bistevaš ortnet berre huksejuvvot dan vuogádaga ala mii lea ásahuvvon, mas Sámi allaskuvllas lea fágalaš ovddasvástádus, mas leat mielde hálddahuslaš bealli nugo ekonomiija, organiseren, koordineren ja ahte lávdaduvvon ovttasbargooasálaččat sáhttet čađahit álgokurssaid.

1.4.3.10 Systemáhtalaš kárten árbevirolaš máhtus – njuolggodoarjja

2012 bušeahtas lei várrejuvvon 650 000 ru Sámiálbmotfoanddas Sámi allaskuvlii kárten dihte sámi árbevirolaš máhtu – árbediehtu.

Árbediehtu – prošeakta lea ođđajagimánu 1.b.2012 rájes rievdan pilohtaprošeavttas njealji jagáš váldoprošeaktan.

Okta vásáhus pilohtaprošeavttas lei ahte lea lassáneaddji dárbu konkretiseret árbevirolaš máhtu fátmmasteami hálddašeami ektui. Finnmárkkuopmodaga ja Stáhta luonddubearráigeahčču hálddašanorgánat leaba váldán oktavuođa prošeavttain ságaškuššat ovttasbarggu dutkamis ja kapasitehtaovddideamis. Váldoprošeavtta váldomihttomearri galgá láhčit dili dasa ahte: dokumentere samisk naturforståelse og tradisjonell kunnskap og legge til rette for at de fortsatt kan nyttiggjøres i lokal ressursforvaltning

• Sámi luondduipmárdus ja árbevirolaš máhttu dokumenterejuvvo ja láhčit dili vai dat ain sáhttet ávkkástallojuvvot báikkálaš resurssahálddašeamis

• Nannet vejolašvuođaid dasa ahte sámi árbevirolašmáhttu fievrreduvvo vuorasolbmuin nuorat olbmuide

• Fátmmastit sámi árbevirolašmáhtu politihkalaš ja hálddahuslaš mearridanproseassain

• Leat mielde ovdánahttime bures doaibmi ja buvttalaš fierpmádaga gaskal sámi ásahusaid

1.4.3.11 Pilohtaprošeakta – sámi luonddugeavaheami gelbbolašvuođaguovddáš

2012 bušeahtas lei várrejuvvon 500 000 ru sámi luonddugeavaheami gelbbolašvuođaguovddáža pilohtaprošeavtta álggaheapmái. Pilohtaprošeavtta vuođđun lea Sámedikki čuovvoleapmi ja konkretiseren Árbedieđu – prošeavtta gaskaboddosaš bohtosiin. Lea plána ahte prošeakta galgá leat vuođđun Ráđđehusa davviguovllustrategiija doaibmabijuid čuovvoleapmái das ahte joatkit prošeavtta dakko bokte ahte institušonalisere, ovddida ja bisuha árbevirolaš máhtu, earenoamážit dan mii gullá sámi luonddugeavaheapmái. Prošeakta galgá evaluerejuvvot 3 jagi geahčen.

Sámediggi lea rievdadan prošeavtta nama nammii Pilohtaprošeakta – Árbediehtoguovddáš / senter for samisk tradisjonskunnskap, proseassas mii lei dassážii go ovddasvástideaddji ásahus válljejuvvui prošektii. Nammarievdadeapmi čilgejuvvo dainna ahte pilohtaprošeavtta mihttomearri lea viiddiduvvon ásahit vuođu guovddážii mii láhčá dili dasa ahte sámi árbevirolaš máhttu – árbediehtu – geavahuvvo luondduresurssaid hálddašeamis ja lea máhttovuođđun rámmaplánaid, oahppoplánaid ja oahpaheaddjiresurssaid ja dutkama ovddideapmái. Guovddáža barggut leat earret eará systematiseret, kártet, čalmmustahttit ja gaskkustit árbevirolaš máhtolašvuođa.

Sámi allaskuvla lea ožžon ovddasvástádusa prošektii ja lea hábmegoahtán dan dál. Aktivitehtaplánas lea earret eará mielde fierpmádathuksen ja relevánta ovttasbargooasálaččaid kárten, ja geavaheaddjiiskkadeami čađaheapmi.

1.4.3.12 Stipeanda alit ohppui – ohcanvuđot doarjja

2012 Sámedikki bušeahtas lei várrejuvvon 2 350 000 ru stipeanddaide alit oahpuid várás. Doarjjaortnega mihttomearri lea rekrutteret sámegielat fágaolbmuid iešguđetge fágasurggiide.

Válddiimet vuostá 298 ohcama. Juolluduvvui stipeanda oktiibuot 2 990 200 ru ovddas 206 studentii.

Tabealla vuolábealde čájeha juohkimiid gaskal oahpposurggiid, galle ohcama juolluduvvon ja ruđaid juohkima:

Sin gaskkas geat ohce stipeandda alit ohppui lulli-, julev- ja davvisámegielas lea juohkin ná:

1.4.4 Stipeanda rávisolbmuidoahpahussii – ohcanvuđot doarjja

2012 Sámedikki bušeahtas lei várrejuvvon 500 000 ru rávisolbmuidoahpahusa stipeanddaide. Doarjjaortnega mihttomearri lea ealáskahttit sámegiela ja movttiidahttit rávisolbmuid oahppat sámegiela, ja movttiidahttit eambbogiid gealbudit iežaset vai sáhttet váldit alit oahpu sámegielas.

Vuostáiválddiimet 8 ohcama. Oktiibuot juolluduvvui stipeanda 67 500 ru ovddas 8 studentii.

Tabealla vuolábealde čájeha juohkimiid gaskal oahpposurggiid, man galle stipeandda leat juolluduvvon ja ruđaid juohkima:

1.5 Dearvvašvuohta ja sosiála

Sámedikki dearvvašvuođa ja sosiálapolitihkkii lea vuođđun ovttadássásaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalus sámi álbmogii, ovttadássásaččat álbmogiin muđui. Dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusat fertejit heivehuvvot sámi álbmoga vuoigatvuođaide ja dárbbuide ja man vuođđun galgá leat sámi giella ja kultuvra. Vuođđun sihkkarastit mihttomeari ahte galgá leat ovttaárvosaš bálvalus, lea ahte buot dásiin gálgá leat sámi giella- ja kulturmáhttu. Sámediggi bargá máŋgga láhkai olahan dihte dáid mihttomeriid. Gulahallama ja ovttasbarggu bokte guovddáš eiseválddiiguin ja eará relevánta aktevrraiguin bargá Sámediggi dan ala ahte sihkkarastit Sámedikki váikkuhanfámu dearvvašvuođa-, sosiála- ja fuolahusbálvalusaid hábmemii sámi álbmoga várás. Mii áimmahuššat earret eará sámi mánáid vuoigatvuođaid mánáidsuodjalusbálvalusain deaivvadeamis, ja sihkkarastit ahte sámi álbmoga hástalusat ja dárbbut vára váldojit našunála áŋgiruššamiin buori álbmotdearvvašvuođa váste. Dasa lassin addit mii doarjagiid iešguđet lágan dearvvašvuođa- ja sosiálaprošeavttaide.

Sámediggi našunála álbmotválljejuvvon orgána, lea eanemus guovddáš eavttuid biddji eiseválddiid guovdu ovttaárvosaš dearvvašvuođa- ja sosiálafálaldagaid ovddideami oktavuođas sámi álbmogii, ja dat ferte danne gessojuvvot mielde proseassaide main lea njuolga mearkkašupmi sámi álbmogii.

Sámediggi gulahallá guovddáš eiseválddiiguin, suohkaniiguin, fylkkagielddaiguin ja eará aktevrraiguin barggus dearvvašvuođa-, sosiála- ja mánáidsuodjalusfálaldaga sihkkarastimis sámi álbmoga várás. Mii čađahit earret eará konsultašuvnnaid eiseválddiiguin dan oktavuođas go gustovaš lágat ja dahje láhkaásahusat rievdaduvvojit dahje ođastuvvojit main lea njuolga mearkkašupmi dearvvašvuođa-, sosiála- ja mánáidsuodjalusfálaldahkii sámi álbmoga várás. Sámediggi addá maiddái čálalaš cealkámušaid dieđáhusbargguide ja čielggademiide. Lagat ovttasbargu fágaásahusaiguin ja earáiguin gelbbolašvuođa buorideami dihte, ja dasto leat maiddái oainnusmahttindárbu ja bálvalusaid ovddideapmi dehálaččat.

1.5.1 Bargodokumeanttat regionála dearvvašvuođaásahusaide

Guovddáš eiseválddiid bajitdási ovddasvástádussii gullá bargu ovddidit ovttaárvosaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusa sámi álbmoga váste ovttadássásaččat álbmogiin muđui, ja sii fertejit fuolahit ahte sámi perspektiiva váldojuvvo vuhtii ja ahte dat jerrojuvvo buot proseassain, ja váldojuvvo vuhtii guovddáš dearvvašvuođa- ja sosiálapolitihkalaš áŋgiruššamiin. Dainna vuođuin lea Sámediggi konsulteren dearvvašvuođa ja fuolahusdepartemeantta 2013 bargodokumeanttaid birra.

1.5.1.1 SÁNAG (Sámi našuvnnalaš gealboguovddáš – psyhkalaš dearvvašvuođasudjen

Sámediggi fuolastuvvá dainna bisuhuvvo ja ovddiduvvo go fálaldat mii Sámi našuvnnalaš gealboguovddáža (SÁNAG) psyhkalaš divššus lea huksejuvvon. Sámediggi lea 2012:s ožžon fuolastuvvondieđuid sámi pasieanttain, sámi fágaolbmuin ja suohkaniin mat leat olggobealde Davvi Dearvvašvuođa doaibmaguovllu dan birra ahte SÁNAG fálaldagat galget unniduvvot ja heaittihuvvot. Sámediggi čujuha dasa ahte leat sámi pasieanttat geat orrot miehtá riikka ja geain lea vuoigatvuohta dearvvašvuođafálaldahkii man vuođđun lea sámegiella ja kultuvra.

St.dieđáhus nr. 47:s (2008 – 2009), ovttasdoaibmanođastus, čujuhuvvo ahte SÁNAG lea oktasaš našunála gelbbolašvuođaguovddážin sámi psykiatriijii, ja ahte lassin, earret Oslos, gávdnojit fágaolbmot sihke julevsámi guovllus (Divttasvuotna) ja lullisámi guovllus (Snoasa). Bajábealde válddahallon olbmot leat oassin SÁNAG 3- jagáš prošeavttas, mii siskkilda našunála klinihkalaš bálvalusaid ovddideami Finnmárkku olggobealde. Prošeaktaáigodat lea dál loahpahuvvon, ja guovllut mat leat vuostáiváldán bálvalusfálaldaga, leat maŋŋel muitalan ahte lea stuora dárbu SÁNAG fálaldahkii. Ovttasdoaibmanođastus čujuha SÁNAG modellii, go čájehuvvo ahte lea leamaš hui positiiva, go das lea nanu bása mii sajáiduvvon sámi birrasii, lotnolagaid dainna ahte fágaolbmot leat leamašan iešguđet guovlluin gos lea sámi álbmot. Ovttaárvosaš bálvalus sámi pasieanttaide eaktuda bálvalusa man vuođđun lea sámegiella ja kultuvra. SÁNAGis lea dát gelbbolašvuohta. Sámediggi oaivvilda dárbbašlažžan láhčit dili vai SÁNAGa psyhkalaš dearvvašvuođa dikšunfálaldat sámi pasieanttaide olggobealde Finnmárkku joatkašuvvá.

Sámediggi lea danin duhtavaš go 2013 bargodokumeanttain leat soahpan čuovvovaš mihttomeriid: Davvi Dearvvašvuođa RDD lea ovttasSámi našunála gelbbolašvuođaguovddáža – psyhkalaš dearvvašvuođasuddjemiin (SÁNAG) ja muđui eará regionála dearvvašvuođadoaimmahagaiguin árvvoštallan mot klinihkalaš bálvalusat sámi pasieanttaide galget viidáset fievrreduvvot ja organiserejuvvot. Dát berre gehččot oktavuođas SÁNAG:a vejolaš ohcamiin oažžut našunála gelbbolašvuođabálvalusa stáhtusa.

Sámedikki mielas lea dát viidáset fievrredeapmi čuovvovaš Davvi Dearvvašvuođa RDD 2012 bargodokumeanttaid mihttomeriin: Davvi Dearvvašvuohta lea láhčán dili Sámi našunála psyhkalaš dearvvašvuođasuddjema gealboguovddáža doibmii ja viidáset ovddideapmái. Fálaldat lea olámuttos sámi pasieanttaide buot sámi guovlluin. SÁNAGa doaibma psykiatriija spesialistaoahpu oahppobáikin lea viidásetovddiduvvon.

1.5.1.2 Fágaidrasttildeaddji spesialiserejuvvon dikšu sidjiide geat leat darvánan gárrenmirkkuide

SÁNAG lea máŋga jagi bargan sámegielat ja kulturoaidnoguvllot psyhkalaš dearvvašvuođasuddjemiin ja gárrenmirkováttisvuođaiguin. Stuoradiggedieđáhusas nr. 30:s – ollislaš gárrenmirkopolitihka, boahtá ovdán ahte fágaidrasttildeaddji spesialiserejuvvon divššu bálvalusstruktuvrra berre nu guhkás go vejolaš ovttastahttit psyhkalaš dearvvašvuođasuddjema ja eará spesialistadearvvašvuođabálvalusaid bálvalusstruktuvrraiguin. Gárrendili fuolahusa sámegiela ja kulturgelbbolašvuođa oktavuođas čujuhuvvo dasa ahte berre geavahit gelbbolašvuođa mii sámi pasieanttaid váste psyhkalaš dearvvašvuođasuddjemis lea huksejuvvon.

SÁNAG lea iežas psyhkalaš dearvvašvuođa ja gárrenmirkováttisvuođa barggus ovdánahttán gelbbolašvuođa ja vásáhusaid mat leat mávssolaččat sámi pasieanttaid gárrenmirkodivššu dáfus. Sámedikki mielas lea lunddolaš ahte SÁNAG lea guovddážis našunála perspektiivvas huksemis sámi pasieanttaide gárrenmirkodivššu. Sámediggi háliida dan dihte ahte 2013 bargodokumeanttain galgá leat mihttomearrin ahte SÁNAGa fágaidrasttildeaddji spesialiserejuvvon dikšofálaldat gárrenmirkkuid boasttugeavaheddjiid ja eará dikšodárbbašeddjiid váste viidásetovddiduvvo. Dan birra eat dađibahábut soabadan, go departemeantta mielas lei beare árrat addit sidjiide dán barggu 2013:s. Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta ja Sámediggi soabadeigga dan geažil ahte ášši loktejuvvo ođđasit 2014 bargodokumeanttaid oktavuođas.

1.5.1.3 Dulkonprošeakta

Davvi Dearvvašvuohta oaččui bargun čađahit dulkonprošeavtta buoridan dihte dulkonbálvalusa sámi álbmogii, go Sámediggi konsulterii regionála dearvvašvuođadoaimmahagaid 2010 bargodokumeanttaid birra. Prošeavtta váldomihttomearri lea ásahit sámegielat dulkonbálvalusa mii lea olámuttos birrajándora. Davvi Dearvvašvuohta RDD – guovllus. Finnmárkku Dearvvašvuođas lea ovddasvástádus čađahit prošeavtta. Prošeakta álggahuvvui 2011.s ja loahpahuvvui 2012:s. Sámediggi lea leamaš mielde prošeaktamandáhta hábmemis ja lea miellahttu stivrenjoavkkus. Prošeaktaáigodagas lea earret eará dulkon neahta bokte geahččaluvvon ja álggahuvvon e- oahppoprográmma dulkoma birra. Sámedikkis lea beroštupmi ahte doaimmat mat leat álggahuvvon dán dulkonprošeavtta bokte galget joatkkašuvvot maŋŋel prošeaktaáigodaga, dainna mihttomeriin ahte birrajándora dulkonbálvalus ásahuvvo. Dearvvašvuođa ja fuolahusdepartemeantta ja Sámediggi leaba ovttaoaivilis čuovvolit ášši maŋŋel prošeavtta loahpparaportta.

1.5.2 Viidásetovddideapmi sámi álbmoga dearvvašvuođabálvalusain

Sámi pasieanttaid vuoigatvuođaid ja dárbbu heivehuvvon dearvvašvuođafálaldagaide mieđiheapmi lea mielddisbuktán ahte leat ásahuvvon muhtun ásahusat. Dat ásahusat doibmet sierra resursaovttadahkan sámi pasieanttaid dearvvašvuođafálaldagaide, mas vuođđun lea sámegiella ja kultuvra. Eanemus ovddideapmi lea leamašan psyhkalaš dearvvašvuođasuddjema spesialistadearvvašvuođabálvalusas, Sámi našunála gelbbolašvuođaguovddáža psyhkalaš dearvvašvuođa (SÁNAG) ásaheami bokte. Somáhtalaš fálaldagaid siskkobealde ii leat leamaš seamma ovddideapmi. Earenoamážit dearvvašvuođabálvalusain mat eaktudit buori gulahallama gaskal fágaolbmuid ja pasieanttaid, nugo bistevaš dávddaid oahppamis ja birgehallamis, veajuidahttimis ja geriatriijas eai leat fálaldagat leamaš doarvái buorit.

Odne leat ásahusat main leat jurddašuvvon doaimmat sámi álbmogii iešguđet ládje organiserejuvvon. Sámediggi oaivvilda ahte dat hehtte buoremus ávkkástallama sámi fágaolbmuin. Lea dárbu ollislaš jurddašeapmái ja bajitdási organiseremii sámi álbmoga spesialisttadearvvašvuođabálvalusaid dáfus. Dat lea dárbbašlaš vai sáhttit fállat buoret ja eambbo ollislaš ja koordinerejuvvon bálvalusaid sámi pasieanttaide ja geavaheddjiide, mas giella ja kultuvra leat vuođđun. Sámi fágaresurssaid ovttastahttin lea dehálaš momeanta dán barggus. Dainna duogážiin lea Sámediggi, fárrolaga sámi fágaolbmuiguin, oassálastán «jurddariđučoahkkimis», maid Davvi Dearvvašvuohta lágidii, gos fáddán lei sámi álbmoga dearvvašvuođabálvalusaid viidásetovddideapmi ja organiseren.

1.5.3 Kvalitehta ja pasieantasihkarvuohta

Našunála dearvvašvuođa- ja fuolahusplánas (2011 – 2015) daddjojuvvui ahte ráđđehus áigu 2012:s ovddidit stuoradiggedieđáhusa kvalitehta ja pasieantasihkarvuođa birra. Dieđáhusas galgá biddjojuvvot vuođđun viiddis kvalitehtadoaba ja movt dan sáhttá láhčit ávkin vai pasieanta/geavaheaddji ieš sáhtášii árjjalaččat searvat iežas dikšui/fuolahussii. Sámediggi lea buktán evttohusaid dieđáhussii. Sámedikki bealis lea deattuhuvvon earret eará sámi giella ja kultuvra kvalitehta ja pasieantasihkarvuođa beallin. Sámedikki oaivila mielde fuonida sámi giela ja kultuvrra gelbbolašvuođa váilun sámi pasieanttaid pasieantasihkarvuođa ja dearvvašvuođafálaldagaid kvalitehta. Kvalitehta ja pasieantasihkarvuođa eaktun lea ahte pasieanta ja divššárat áddehallet gaskaneaset. Dát bidjá vuođu diehtojuohkinlonuhallamii mii lea dárbbašlaš jus galgá sáhttit addit buoremus ja rievttes divššu. Sámediggi oaivvilda ahte sámi pasieanttaid kvalitehta ja sihkarvuohta sin divššus dávjá lea gitta sámi giela ja kultuvrra máhtolašvuođas. Danne lea dehálaš addit stuorát fuomášumi gulahallamii ja gillii kvalitehta ja pasieantasihkarvuođa mihtideamis.

Sámediggi lea duhtavaš go giella ja kommunikašuvdna leat leamaš dehálaš bealit dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa stuoradiggedieđáhusas kvalitehta ja pasieantasihkarvuođa birra. Sámediggi mielas lea dehálaš deattuhit Stuoradiggedieđáhusa čuovvoleamis ahte giella ja kommunikašuvdna leat dehálaš bealit kvalitehta ja pasieantasihkarvuođa hárrái, ja ahte dat dahkko systemáhtalaš barggu bokte. Sámediggi lea dan dihte 2011 regionála dearvvašvuođadoaimmahagaid barggahandokumeanttaid konsulterema oktavuođas bivdán ahte biddjo johtui ovddidanbargu giela ja gulahallan mihtidanindikáhtoriid guovdu. Sámediggi diehtá ahte Dearvvašvuođadirektoráhtta, gii oaččui dán barggu, ii leat boahtán johtui dáinna bargguin. Sámediggi šálloša dan, ja lea bivdán Dearvvašvuođa ja fuolahusdepartemeantta čuovvolit ášši.

1.5.4 Stuoradiggedieđáhus čálgobálvalusaid oahpu birra

Ráđđehus mearridii 2010:s ahte galgá ovdanbiddjojuvvot stuoradiggedieđáhus čálgobálvalusaid oahpu birra. Sámediggi lea dieđáhusa konsulteren Máhttodepartemeanttain.

Sámedikki mielas lea lunddolaš ahte boahtteáiggi čálgobálvalusa oahpus ja rekrutteremis biddjo eambbo deaddu máhtolašvuhtii sámiid birra álgoálbmogin, sámi servodatdilálašvuođaid, sámi giela ja kultuvrra birra. Sámediggi oaivvilda dan leat eaktun vai čálgobálvalusa sámi geavaheaddjit ožžot daid fálaldaga maid sis lea riekti oažžut. Dađibahábut lea dilli ain nu ahte lea soaittáhagas leago čálgobálvalusas dan mutto kulturgelbbolašvuohta ahte sáhttet addit doarvái buriid bálvalusaid, ja eanas háviid lea hui ovttaskasolbmo duohken. Berre bargojuvvot dan guvlui ahte dakkár vuođđu sisa fievrreduvvo dábálaš vuođđooahpahussii ja erenoamážit joatkkaoahpahussii. Dan dihte ferte biddjot gáibádus ahte visot vuođđooahpahusain alit dásis studeanttaide addo oahpahus sámiid birra álgoálbmogin, rievttálaš vuođu, ja sámi giela ja kulturipmárdusa birra.

Sámediggi lea duhtavaš go sin konsulteremat leat dagahan ahte dieđáhusas boahtá ovdán: Sámiin álgoálbmoginleat vuoigatvuođat mat leat regulerejuvvon norgga lágas ja internašunála konvenšuvnnain. Kandidáhtain ferte leat gelbbolašvuohta sámi giela ja kultuvrra birra ja sámi servodatdili birra, vai dilli láhččojuvvo nu ahte sámi geavaheaddjit ožžot dan fálaldaga maid sis lea riekti oažžut. Dat guoská joatkkaoahpahusa ja alit oahpu vuođđooahpahusaide.

Nu mot Sámediggi oaidná dan, de šaddá hástalussan viidáset barggus implementeret gelbbolašvuođa álgoálbmogiid ja sámi giela ja kultuvrra birra daid iešguđet oahppoásahusaid fágaplánaide. Go dálá rámmaplánat ođastuvvojit oktasaš dearvvašvuođa- ja sosiálafágalaš oahpuid láhkaásahussan universitehta ja allaskuvladásis, de berre dasa bidjat stuora fuomášumi.

1.5.5 Gárrendilli

Čakčat 2012:s ovdanbuvttii ráđđehus stuoradiggedieđáhusa nr.30, «Oainne mu! Ollislaš gárrenmirkopolitihkka». Sámediggi lea, ášši 012/12 dievasčoahkkinmearrádusa vuođul buktán ovdagihtii evttohusaid dán bargui. Evttohus deattuhii eastadeami, divššu ja maŋŋedivššu, golbma dehálaš fátta go ollislaš gárrendilipolitihkka galgá hábmejuvvot. Viidáset evttohus deattuhii ođđa máhttohuksen dutkama bokte lea dehálaš boahttevaš gárrendilidikšui, ja gárrendilifuolahusa sámegiela ja kulturgelbbolašvuođa huksemis berre leat vuođđun dálá gelbbolašvuohta mii dán suorggis lea.

Sámedikki evttohus lea váldon mielde dieđáhusa nuppi oassái. Mii goitge šállošit go sámedikki sávaldat das ahte áimmahuššat sámi perspektiivva dieđáhusa eará osiin ii leat váldojuvvon vuhtii.

Ovttasdoaibmanođastusa ásaheami rájes bohtet boahttevaš boasttugeavaheddjiid čuovvolan- ja bálvalusfálaldagat biddjon ollu eambbo suohkaniidda. Sámediggi aidduha ahte suohkaniin lea ovddasvástádus addit sámi pasieanttaide gielalaš ja kultuvrralaš heivehuvvon bálvalusa, beroškeahttá leatgo suohkanat mielde sámi giellahálddašanguovllus vai eai. Sámi geavaheaddjit leat addán ruovttoluottadieđuid ahte ipmárdus sin gielalaš ja kultuvrralaš duogážii lea dehálaš sihke dalle go lea divššus ja dalle go geavaheaddji galgá hukset gárrenmirkkohis eallima ruovttusuohkanis.

1.5.6 Láhkaásahus álbmotdearvvašvuođa bajilgova birra

Sámediggi lea konsulteren Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanttain álbmotdearvvašvuođaláhkaásahusas birra. Sámediggái lei dehálaš ahte buot Norgga suohkaniin galgá leat árvvoštallangeatnegasvuohta das ahte leat go sin suohkanis sámi álbmoga ektui earenoamáš álbmotdearvvašvuođa hástalusat. Departemeanta háliidii álggos ráddjet dán árvvoštallangeatnegasvuođa suohkaniidda sámegiel hálddašanguovllu siskkobealde. Sámediggi deattuhii ahte sámegiela hálddašanguovlu lea ásahuvvon eará ulbmiliidda go álbmotdearvvašvuhtii ja dat ii leat heivvolaš ráddjehussan. Sámediggi čujuhii maiddái dasa ahte álbmotdearvvašvuođaláhka galgá gehččot oktavuođas plána- ja huksenlágain. Plána- ja huksenlágas leat suohkanat juo geatnegahtton plánabarggus váldit vára sámi beroštumiin. Sámediggi oaččui maiddái doarjaga iežas oidnui, ja dát váldui fárrui láhkaásahussii álbmotdearvvašvuođa bajilgova birra § 3: » Suohkanat galget lagat guorahallat dalle go lea vuođđu jáhkkit ahte sámi álbmoga ektui gávdnojit earenoamáš álbmotdearvvašvuođa hástalusat.» Láhkaásahus aiddostahttá ahte suohkanat, gos lea sámi álbmot, galget árvvoštallat dan lagat suohkaniin main lea vuođđu jáhkkit ahte gávdnojit earenoamáš álbmotdearvvašvuođa hástalusat dán álbmoga ektui, galget árvvoštallat dan lagat. Láhkaásahus aiddostahttá ahte suohkanat sámi álbmogiin, main lea vuođđu jáhkkit ahte gávdnojit earenoamáš álbmotdearvvašvuođa hástalusat dán álbmogii, galget dan lagat guorahallat.

1.5.7 Bioteknologiija

Našunála dearvvašvuođa- ja fuolahusplána (2011–2015) rahpá vejolašvuođaid dahkat rievdadusaid njuolggadusčállosiin ja geavadagas dearvvašvuođaregistariid ja biobáŋkkuid ovddideami dáfus. Háliidit eanet olahahattima dieđuide mat leat našunála registariin ja bio-báŋkkuin. Dát bargu guoská juo eandalii juste sámi álbmogii.

Bioteknologalaš ovddideapmi rahpá ođđa vejolašvuođaid máŋga dehálaš servodatsurggiin, ja olbmuid genaávdnasiid dutkan buktá ođđa vejolašvuođaid ollu surggiin. Váikkuhusaide maid sáhttit jurddašit gullet nugo buoret indiiviidaheivehuvvon medisiinnalaš dikšu ja vejolašvuođat gávdnat vástádusaid dássážii vástitkeahtes medisiinnalaš gažaldagaide.

Sámiide álgoálbmogin, lea dát dehálaš ovdáneapmi. Norgga láhkamearrádusat dán suorggis namuhit daid vuoigatvuođaid dušše indiviidadásis, muhto mii dasalassin beroštit iežamet kollektiivvalaš vuoigatvuođain álgoálbmogin. Sámi servodat lea unni, ja lea vejolaš identifiseret sámi álbmoga genaávdnasiid. Dat mearkkaša ahte min čearddalaš duogáš sáhttá šaddat faktoran genadutkamis. Olgoriikkas mis leat ovdamearkkat eará álgoálbmogiin leat dahkan dakkár dutkamiid, ja mas dutkanbohtosiid leat geavahan earaládje go dan maid álgoálbmogat ieža leat háliidan.

Sámedikki mihttomearri lea leahkit aktevra mii ovddida sámi beroštumiid bioteknologalaš ovddideamis. Sámi genehtalaš ávdnasiid eaiggáduššan ja hálddašeapmi, leat áigeguovdilis gažaldagat Sámediggái. Sámediggi lea 2012:s lágidan seminára Sámedikki áirasiidda, gos Bioteknologiijalávdegotti miellahttu, Njål Høstmælingen, logaldalai álgoálbmotvuoigatvuođaid birra ja bioteknologalaš ovddideami birra. Sámedikki dievasčoahkkin dagai čuovvovaš mearrádusa áššis SD 17/12:

Sámediggi dovddasta ahte bioteknologalaš ovddideapmi buktá sámi servodahkii ođđa hástalusaid. Dát ovddideapmi rahpá ođđa vejolašvuođaid sihke buhcciid divššu, máhttoovddideami ja dutkama siskkobealde. Áŋggirdeapmis sáhttá addit dehálaš buktosiid boahtteáiggi dearvvašvuođabálvalussii, muhto lea mearrideaddjin ahte áŋggirdeapmi čađahuvvo juridihkalaš ja ehtalaš dohkálaš lági mielde. Sámiin álgoálbmogin, leat maiddái beroštumit maid dán barggus ferte áimmahuššat.

Álgoálbmogiid genehtalaš ávdnasiid eaiggáduššan ja hálddašeapmi lea suorgi mii dárbbaša fuomášumi Ráđđehusas ja Sámedikki bealis. Sámediggi čujuha ILO konvenšuvdnii nr. 169 álgoálbmogiid ja olmmoščearddaid birra, artihkal 2, ja ON julggaštussii álgoálbmot vuoigatvuođaid birra beaiváduvvon 12.9.2007, artihkal 31, mii lea álgoálbmogiid mieldeváikkuhanrievtti birra.

Sámediggi čujuha maiddái sámeparlamentarihkarkonferánsii Girkonjárggas gos dákkár cealkámuš mearriduvvui::

Bioteknologalaš ovddideapmi buktá sámi álbmogii ođđa hástalusaid. Konferánsa deattuha ahte sámi álbmot ieš ferte hálddašit ja eaiggáduššat máhtu iežas árbeávdnasiid(DNA)birra, ja ahte sámi álbmot čađat gaskka ferte gulahallat stáhtalaš eiseválddiiguin ja dutkanbirrasiiguin čuovvun ja váikkuhan dihte dán ovddideami.

Dutkamat sámi olmmoščearddas dahket kollektiivvalaš eaiggátvuođa ja human biologalaš ávdnasiid hálddašeami gažaldaga áigeguovdilin. Dát šaddá leat fáddán konsultašuvnnain Ráđđehusain láhkamearrádusaid evalueremis ja suorggi boahtteáiggi plánaid ja proseassaid birra.

Sámediggi áigu deattuhit ahte stáhta eiseválddit fertejit sihkkarastit ahte ILO konvenšuvdna nr. 169 devdojuvvo mieldeváikkuhanrievtti dáfus. Sámediggi oaivvilda ahte dán sáhttá dahkat aktiivvalaš oassálastima bokte ráđiin, lávdegottiin ja vejolaš eará orgánain mat leat ásahuvvon dahje mat galget ásahuvvot bioteknologiija ektui. Boahtá leat dehálaš ahte orgánain ja ásahusain mat barget dáiguin gažaldagaiguin, lea álgoálbmotvuoigatvuođain gelbbolašvuohta, ja earenoamážit kollektiivvalaš vuoigatvuođain gelbbolašvuohta.

1.5.8 Heahtedieđihanbálvalus

Sámediggái lea dehálaš ahte heahtedieđihanbálvalusas sámi geavaheddjiide galgá lea sámi giella- ja kulturgelbbolašvuohta. Dát lea dehálaš vai sihkkarastá dohkálaš ja buori bálvalusa sámi álbmogii. Sámegiela hálddašanguovllu siskkobealde suohkaniin lea maiddái rievttálaš geatnegasvuohta sihkkarastit sámegielfálaldaga iežas álbmogii.

Sámediggi lea ovdal gaskkustan dáid oainnuin Ráđđehussii 2011 konsultašuvnnaid bokte. Terrorfalleheapmi 2011:s lea mielddisbuktán ođđa guorahallama našunála gearggusvuođas ja heahtedieđihanbálvalusas. Sámediggi lea gearggus joatkit iežas bargguin sihkkarastit buori fálaldaga sámi álbmogii Norgga heahtedieđihanbálvalusa ovdalgihtii dieđihuvvon ođđasisorganiseremis.

1.5.9 Sámi mánáid vuoigatvuođat deaivvadeamis mánáidsuodjalusbálvalusain

Sámedikki mihttomearri lea ahte sámi mánát galget beassat deaivvadit mánáidsuodjalusain man vuolggasadjin lea sámi giella ja kultuvra. Mánáin go deaivvadit mánáidsuodjalusain eai leat ollu nanu jietnaguoddit geat ovddidit sin vuoigatvuođaid sámegiela ja sámi kultuvrra ektui. Danin Sámediggi dan oktavuođas oaidná lunddolažžan leat jietnaguoddin guovddáš eiseválddiid ektui.

Sámi mánáin leat vuoigatvuođat mat leat muddejuvvon norgga lágas ja riikkaidgaskasaš konvenšuvnnain, mat nannejit sin vuoigatvuođa geavahit iežaset kultuvrra, giela ja oskkoldaga. Dát vuoigatvuohta čuovvu maiddái sámi mánáid mánáidsuodjalusa fuolahusas, gč. Mánáidkonvenšuvnna art. 20 ja 30. Sámediggi oaivvilda ahte dát eaktuda ahte go dálá lágaid, láhkaásahusaid ja njuolggadusaid galgá rievdadit, de ferte oainnusmahttit sámi mánáid dárbbuid ja vuoigatvuođaid.

1.5.9.1 Láhkaásahus bearráigeahču birra mánáin geat leat biebmoruovttuin ja mánáidsuodjalusásahusain

Sámedikki barggu geažil, lea láhkaásahus bearráigeahču birra mánáin geat leat biebmoruovttuin ja mánáidsuodjalusásahusain rievdaduvvon 1.5.2012 rájes. Láhkaásahusa rievdadus mielddisbuktá ahte bearráigeahčuin biebmoruovttuin ja mánáidsuodjalusásahusain dál ferte aktiivvalaččat jearrat váldojit go vára máná kultuvrralaš ja gielalaš vuoigatvuođat. Sámediggi lea duhtavaš dainna ahte dát bargu lea buktán bohtosiid.

Mánnái buoremus lea prinsihppa mii lea guovddážis buot mánáidsuodjalusfágalaš bargguin. Dát prinsihppa lea maiddái vuođđun doaibmabijuide maid mánáidsuodjalusa bealis árvvoštallet. Sámediggi oaivvilda ahte máná kultuvrralaš ja gielalaš identitehta ja máná iešheanalis vuoigatvuođaid áimmahuššan, leat oassin dan árvvoštallamis mii mánnái lea buoremus. Dát lea juo nannejuvvon riikkaidgaskasaš lágain ja konvenšuvnnain, muhto liikká lea dárbu dovddahit dan čielgasit láhkaásahusain bearráigeahču birra mánáin biebmoruovttuin ja mánáidsuodjalusásahusain.

1.5.9.2 Láhkaásahus máná ovddasteaddji birra.

Mánáid-, dásseárvo- ja searvadahttindepartemeanta pláne revideret láhkaásahusa máná ovddasteaddji birra áššiin mat galget meannuduvvot Fylkkalávdegottis gos leat mánáidsuodjalusa ja sosiála áššit. Sámediggi lea konsulteren departemeanttain gozihan dihte ahte láhkaásahus váldá vára sámi mánáid vuoigatvuođain.

Sámediggi vásiha hástaleaddjin oažžut áddejumi sámi mánáid vuoigatvuođaide ja dárbbuide. Konsultašuvnnain dan birra ahte mánás lea vuoigatvuohta ovddasteaddjái, vásihit mii ahte departemeantta bealis háliidit ráddjet sámi mánáid vuoigatvuođa ovddasteaddjái, geas lea sámegiella ja kulturgelbbolašvuohta, dušše galgat gustot sámegielaid hálddašanguovllu siskkobealde. Eará suohkaniin ges galget geahččalit ollašuhttit ahte mánát ožžot dakkár fálaldaga. Nugo Sámediggi dan oaidná, de dakkár ráddjen rihkku Mánáidkonvešuvnna artihkkaliid 30,20 ja 2, mii addá álgoálbmotmánáide vuoigatvuođa iežaset giela ja kultuvrralaš iešlági suddjemii.

Sámegielaid hálddašanguovlu lea ásahuvvon dan váste ahte láhčit dilálašvuođaid sámegiela, sámi kultuvrra ja servodateallima ovddideapmái, ja dan ii sáhte geavahit dasa ahte ráddjet sámi mánáid iešheanalaš vuoigatvuođaid. Dan vuođul Sámediggi oaivvilda ahte sámi mánáid vuoigatvuohta ovddasteaddjái geas lea sámegiella ja sámi kulturgelbbolašvuohta, ii sáhte ráddjejuvvot sámegiela hálddašanguvlui. Sámediggi lea konsulteren ahte sámi mánáid ovddasteaddji nammadeamis ferte oidnosii boahtit ahte «Sámi mánáin lea vuoigatvuohta ovddasteaddjái geas lea sámegiella ja kulturgelbbolašvuohta»

Sámediggi lea vuostáiváldán ruovttoluottadieđu ahte departemeantta ii sáhte láhkaásahussii mieđihit sámedikki ávžžuhusa. Earret eará oaivvilda departemeanta ahte sámedikki evttohus sáhttá hehttehussan ovttaskas máná individuálalaš dárbbuid áimmahuššamii. Departemeanta vállje liikká váldit mielde láhkaásahussii ahte sámegielaid hálddaššanguovllu siskkobealde, ovddasteaddji nammadeamis sámi mánáide, galgá mánnái fállojuvvot ovddasteaddji geas lea sámegiella ja kulturáddejupmi. Eará guovlluin galget ges geahččalit ollašuhttit ahte mánná oažžu dakkár fálaldaga.

Sámi mánáin, álgoálbmotmánnán, leat vuoigatvuođat mat leat muddejuvvon Mánáidkonvenšuvnnas ja Mánáidsuodjaluslágas. Sámediggi oaivvilda ahte Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta láhkaásahus máná ovddasteaddji birra, ráddje sámi mánáid vuoigatvuođaid dušše gustot sámegielaid hálddašanguvlui. Dán šalloša Sámedikki sakka.

1.5.9.3 NÁČ 2012:5 Buorebut suddjen mánáid ovddideamis

Ráđđehus lea álggahan barggu rievdadit mánáidsuodjaluslága ja dan gullevaš láhkaásahusaid. Dan oktavuođas lea Sámediggi sádden gulaskuddanvástádusa Mánáid-, dásseárvo- ja searvadahttindepartementii, rievdadusbarggu ja NÁČ 2012:5 birra. Buorebut suddjen mánáid ovddideapmái.

NÁČ 2012:5 Buorebut suddjen mánáid ovddideapmái sisttisdoallá Raundalen-lávdegotti árvalusa dan birra ahte mánáidsuodjalusas geavahit biologalaš prinsihpa. Lávdegoddi lea bidjan vuođđun ahte biologalaš prinsihppa lea juridihkalaš prinsihppa mii lea okta máŋgga prinsihpas masa mánáidsuodjalusláhka lea vuođđuduvvon. Sámediggi šalloša go áššedovdilávdegoddi ii leat sin guorahallamis divaštallan sámi mánáid vuoigatvuođaid iežaset gillii ja kultuvrii. Sámiin lea Norggas álgoálbmot stáhtusa, ja Norgga mánáidsuodjalusláhka siskkilda maiddái sámi mánáid. Dalle livččii galgan vuordimis ahte lávdegoddi oinnii hástalusaid mat mánáidsuodjalusas dál leat deaivvadeamis daiguin mánáiguin. Dán earenoamážit go jurddaša departemeantta nammaduvvon mánáidsuodjaluspanela ektui, mii lea bidjan vuđolaš fuomášumi sámi mánáid vuoigatvuođaide iežas raporttas.

Sámediggi lea dovddahan ahte mieđiha biologalaš prinsihpa geavaheami guorahallamii, muhto lea gulaskuddanvástádusas cuiggodan ahte Mánáidkonvenšuvnna 30. artihkal gusto álgoálbmot mánáid dáfus. Dát mearkkaša ahte sámi mánáin lea iešheanalaš vuoigatvuohta dasa ahte siidjiide lea iežaset kultuvra ja iežaset giella olámuttos ja ahte sii dovdet iežaset giela ja kultuvrra. Vejolaš láhkarievdadus mánáidsuodjaluslágas das ahte rievdadit biologalaš prinsihpa geavaheami ii sáhte mielddisbuktit ahte sámi mánát eai oaččo ollašuhttojuvvot iežaset kultuvrralaš ja gielalaš vuoigatvuođaid. Mánáidsuodjaluslága ja gullevaš láhkaásahusaid rievdadusbarggu áigumuš lea ea.ea. láhkii nannet ahte mánáidsuodjalusbálvalusas galgá gáibiduvvot gelbbolašvuohta. Rievttálaš standárdda sisafievrredemiin mii bidjá gáibádusaid dasa ahte bálvalusdoaimmas galgá gelbbolašvuohta, oaivvilda Sámediggi ahte sámi gillii ja kulturmáhttui ferte čáhkkehit stuorát saji sihke láhkateavsttain, láhkaásahusain ja njuolggadusain. Dát mielddisbuktá ahte oktavuohta gaskal kontekstuála ja kultuvrralaš áddejumi šaddá čielgaseabbo bálvalusdoaimmas, ja bearráigeahččoláhkaásahusain čielgaseappot oidnosii bohtet gáibádusat dan birra ahte gozihit ahte sámi mánáid vuoigatvuohta gillii ja kultuvrii ohcaluvvo. Dette vil føre til at sammenhengen mellom kontekstuell og kulturell forståelse i tjenesteytingen vil bli klarere, og krav i tilsynsforskriftene om å påse at samiske barns rett til språk og kultur etterspørres vil tre tydeligere frem.

Sámediggi lea álgovuorus válljen addit gulaskuddancealkámuša. Go bargu láhkaproposišuvnnain ja gullevaš láhkaásahusaiguin álggahuvvo, de ferte Sámedikkiin konsulterejuvvot vai sihkkarastá ahte sámi mánáid vuoigatvuođat váldojit váras.

1.5.9.4 Stáhta mánáidviessu

Sámediggi lea guhkit áigge árjjalaččaid bargan áimmahuššat sámi mánáid vuoigatvuođaid Stáhta mánáidviesu konseapttas. Sámediggi lea konsulteren Justiisa- ja gearggusvuođadepartemeanttain dán ášši birra. Mii leat earenomážit beroštan das ahte lea dehálaš nannet ja hukset Mánáidviesu konseapttas sámi giella ja kulturgelbbolašvuođa, ja ahte dilli ferte láhččojuvvot politiijas nannet sámi giella ja kulturgelbbolašvuođa. Dán vuođul lea Stáhta Mánáidviessu Romssas ožžon našunála ovddasvástádusa áimmahuššat sámi mánáid vuoigatvuođaid. Mánáidviessu Romssas lea ožžon ruđaid Justiisa- ja gearggusvuođadepartemeanttas maiguin galgá nannet gelbbolašvuođa sámi mánáid vuoigatvuođaid birra mánáidviesu konseapttas. Mánáidviessu lea almmuhan rabas ráđđeaddi/seniorráđđeaddi fágavirggi, ja dan olbmos galgá leat buorre sámegielgelbbolašvuohta.

Mánáidviessu Romssas gokčá stuora geográfalaš guovllu, oktiibuot 88 suohkana. Našunála ovddasvástádus mielddisbuktá ea.ea. nevvodeami ja veahki mánáidviesuide muđui riikkas mat ožžot sisa sámegielat mánáid. Mánáidviesus lea čatnan oktavuođa sámegielat bargiin politiijas geas lea gelbbolašvuohta čađahit duopmárgažademiid. Sus lea davvisámegiella vuosttašgiellan. Nugo mii diehtit, de Norggas leat golbma almmolaš sámegiela. Leat muhtun muddui stuora gielalaš erohusat gaskal daid, ja dat sáhttet šaddet muhtun hástalusat duopmárgažademiin jus mánná hupmá lullisámegiela ja gažadeaddji hupmá davvisámegiela. Sámedikki mielas lea danin čielgasit dárbu nannet giella- ja kulturgelbbolašvuođa politiijaetáhtas ja Sametinget ser derfor et helt klart behov for å styrke språk- og kultur kompetansen i politietaten og ser frem til at Politidirektoratet iverksetter de lenge planlagte opplæringstiltakene i etaten. Nugo Sámediggi oaidná dan, de sámi giela ja kultuvrra nannen etáhtas boahtá nannet sámi mánáid riektesihkarvuođa. Sámediggeráđđi lea duhtavaš gulahallamiin mii mis lea Stáhta Mánáidviesuin Romssas. Mánáidviesu bargiin lea nanu fágalaš duogáš ja sii barget aktiivvalaččat dan ala ahte áimmahuššat sámi mánáid vuoigatvuođaid mánáidviesus.

1.5.10 Sámi fáŋggaid ja čohkkámii dubmejuvvon olbmuid čohkkándilálašvuođat

Sámi fáŋggat ja sii geat leat dubmejuvvon čohkkát fertejit oažžut ollašuhttojuvvot iežaset gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid. Dat ovdanboahtá raporttas bargojoavkkus man Justiisa- ja gearggusvuođadepartemeantta lea nammadan. Lea departemeanta ja Kriminálafuolahusa guovddáš hálddahus (KGH) main lea ovddasvástádus čuovvolit raportta.

Kriminálafuolahusa guovddáš hálddahus (KGG) lágidii gulaskuddan- ja ovttasbargokonferánssa Kárášjogas miessemánu 7.-8.b.2012:s masa Sámediggi oassálastii. Konferánssas divaštalle makkár doaibmabijuid berre vuoruhit. Davvi regiovdna oaččui bargun ráhkadit doaibmaplána.

Kriminálafuolahusa davvi regiovdna lea ráhkadan doaibmaplána sámi fáŋggaide ja sidjiide geat leat dubmehallan. Doaibmaplánii lea vuođđun St. dieđ. 37 (2007–2008) «Ráŋggaštus mii ávkkuha» ja sámegielaid doaibmaplána. Plána láhčá buori vuođu oažžut sadjái konkrehte buoridemiid sámi fáŋggaid ja čohkkámii dubmejuvvon olbmuid ráŋggáštusčađaheapmái.

Konsultašuvdnačoahkkimat Kriminálafuolahusa davvi regiovnnain čađahuvvojedje 19.10.2012. Sámediggeráđđi lea Sametingsrådet har vært tett involvert gjennom konsultasjonsprosessen og har samarbeidet godt med region nord om innholdet i tiltaksplanen.

Doaibmaplána sisttisdoallá vihtta váldočuoggá: sihkkarastit ovdáneami čuovvolanbargui, sihkkarastit gielalaš vuoigatvuođaid, árgabeaivi giddagasas/friddjafuolahusas, eanet rekrutteren bargiin geain lea sámi kultur- ja giellagelbbolašvuohta ja riidočoavdinmeannudeami geavaheapmi ráŋggáštusčađaheamis. Oktiibuot leat evttohuvvon 17 doaibmabiju mat galget čađahuvvot guovtti jagi badjel, gitta 31.12.2014 rádjái. Vásáhusat vuosttaš muttus galget mielddisbuktit ođđa doaibmaplána nuppi muddui.

Sámediggi lea bivdán oažžut konsulterema Justiisa- ja gearggusvuođadepartemeanttain doaibmaplána čuovvoleami ja regiovnnaid juolludusreivve birra.

1.5.11 Ohcanvuđot doarjja dearvvašvuođa-, sosiála- ja fuolahusprošeavttaide

Sámediggi hálddaša ohcanvuđot váikkuhangaskaomiid main addojuvvo doarjja dearvvašvuođa- ja sosiálaprošeavttaide maid mihttomearri lea bargat buoret dearvvašvuođa-, sosiála- ja fuolahusbálvalusaid láhčimiin sámi geavaheddjiid váste. Leat boahtán 30 doarjjaohcama dearvvašvuođa- ja sosiálaprošeavttaide. Dát lea 6,25 % njiedjan 2011 ektui. Jagi 2012 bušeahtas lei várrejuvvon 2 850 000,- ru. dearvvašvuođa- ja sosiálaprošeavttaide. Ohcamiid submi oktiibuot lei 8 021 841,-ru. Dát lea 3,2 % njiedjan 2011 ektui. 17 prošektii juolluduvvui 3 079 500,- ru.

Dán jagáš juolludusas lea eanaš prošeavttaid mihttomearrin leamašan ovddidit máhtolašvuođa sámi gielas ja kultuvrras dálá dearvvašvuođa- ja sosiálafálaldagain. Dát dávista doarjjaortnega váldomihttomearrái, ja lea mielde sihkkarastime ovttaárvosaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid sámi álbmoga várás.

Dasa lassin leat mii válljen addit doarjaga ovdaprošeavttaide maid mihttomearrin lea leamašan ovddidit dutkanjurdagiid ja prošeaktaevttohusaid. Go dát prošeavttat gárvánit, de addet daid bohtosat Sámediggái ávkkálaš máhtu dearvvašvuođa- ja sosiálapolitiihka viidáseappot ovddideapmái sámi álbmoga guovdu.

1.6 Areálat ja biras

Sámedikki biras- ja areálapolitihkka váldomihttomearri lea sihkkarastit guhkesáiggi, ceavzilis perspektiivva buot resurssaid ja areálaid hálddašeapmái. Ceavzilis ovddideapmi siskkilda sihke geavaheami ja bisuheami. Guovlluid ja resurssaid hálddašeapmái galget vuođđun leat gevaheapmi ja sámi vuoigatvuođat.

2012:s lea Sámediggi guovdilastán barggu vihtta guovddáš mihttosuorgái biras- ja areálapolitihkas: suodjalanguovllut, energiija- ja resursaávkkástallan, vuoigatvuođat areálaid geavaheamis ja bisuheamis, dálkkádatrievdamat ja boraspirehálddašeapmi.

Sámedikki váikkuhangaskaomiin areálaide ja birrasii lei 2012:s bušeahttarámma mii lei 1 000 000 ru. Ruđat ledje várrejuvvon njuolgga doarjjan Vuođđudussii Protect.

1.6.1 Sámi vuoigatvuođalávdegotti čuovvoleapmi

Sámediggái geigejuvvui, jahkebeallásaš čoahkkimis gaskal sámi áššiid stáhtaráđi ja sámediggepresideantta geassemánu 25.b. 2012:s, vuođđodokumeanta čuovvolit Sámi vuoigatvuođalávdegotti evttohusa ođđa áššemeannudan- ja konsultašuvdnaláhkii.

Vuođđudokumeanta Sámedikki árvvoštallama mielas láhčá dili konstruktiivvalaš konsultašuvnnaide, mas dálá geavadat ja ipmirduvvon konsultašuvdnageatnegasvuođat leat vuođđun. Sámediggi bidjá iežas čuovvoleamis vuođđun áššemearrádusa 08/09, ja áigu joatkit konsultašuvnnaiguin 2013:s.

1.6.2 Vuođđudus Protect

Vuođđudusa Protect ásaheigga Ruoŧa Sámiid Riikkasearvi (RSR) ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi (NBR). Protect lea iešválddálaš, eahpegávppálaš vuođđudus mii galgá veahkehit sámi vuoigatvuođalaččaid fuolahit iežaset areálaberoštumiid, eanan- ja resursavuoigatvuođaid ja ovdánanvejolašvuođaid. Sámediggi juolludii 2012:s 1 miljovnna ru. Vuođđudussii Protect.

Protectas galgá leat guovddáš norbmaaddi rolla eiseválddiid ja ealáhusdolliid barggus ja doaimmas sámi guovlluin. Protect áigu veahkehit ásaheame fitnolaš ovttasbarggu ja čorges šiehtadallamiid plánaid ja doaibmabijuid dáfus gaskal árbevirolaš sámi ealáhusaid/vuoigatvuođalaččaid ja ođđa dávjá areálagáibidahkes ealáhusdolliid. Vuođđudus Protect galgá viidáset addit gelbbolaš neavvagiid ja veahki, ja oassálastit šiehtadallamiidda sámi beroštumiid olis go plánejuvvojit ođđa doaimmat sámi guovlluin. Dat lea danne vai buohkaide lea álkit einnostit ja nanne vejolašvuođaid dasa ahte fuolahit buoremus čovdosiid eanet berošteddjiid várás. Sámediggi vásiha ahte boazoguohtunorohagat leat bures váldán vuostá álgaga.

Sámediggi rávve ahte boazoguohtunorohagat váldet oktavuođa Protectain oažžun dihte veahki šiehtadallamiin jus sii háliidit dahkat šiehtadusa iskanbargguide Sámedikki minerálabagadusa mielde.

1.6.3 Ovttasbargošiehtadus gaskal Sámedikki ja Statskog SF

2012:s lea dahkkojuvvon 3-jagáš ovttasbargošiehtadus gaskal Sámedikki ja Statskog SF. Ovttasbargošiehtadusain lea ulbmil ásahit einnostahtti rámmaid oktavuhtii gaskal Statskog SF ja Sámedikki. Oktavuohta gaskal oasálaččaid galgá veahkehit ovddidit oktasaš ipmárdusa oasálaččaid bargosurggiide ja láhčit dili dasa ahte oažžut Sámedikki guorrasit Statskog SF eananhálddašemiide, ja ođastahtti resurssaid geavaheapmái ja ávkkásteapmái opmodagain. Oasálaččat leaba ovttaoaivilis árvvoštallan ortnegiid mat sáhttet addit lotnolas ávkki sihke sámi kultuvrii ja ealáhusdoibmii ja Stáhtavuovdái. Oasálaččain galgá unnimus leat okta gulahallančoahkkin jahkásaččat dán ovttasbargošiehtadusa oktavuođas.

1.6.3.1 Ovttasbargošiehtadusa čuovvoleapmi

Statskog SF:s ja Sámedikkis lea leamašan gulahallančoahkkin ovttasbargošiehtadusa mielde. Čoahkkimis muitalii Statskog E.on Vind bieggafápmoprošeavttaid plánema birra stáhtaeatnamiin Davvi-Trøndelágas. Lei ovttaoaivilvuohta ahte dilli galgá láhččojuvvot aktiiva searvamii boazoguohtunorohagaide maidda guoská, mii boahtte vuorus fas lea vuođđun vejolaš ovttaoaivilvuhtii gaskal Statskog ja Sámedikki. Sámediggi lea miessemánu-čakčamánu 2012 áigodagas lonohallan oainnuid dan birra mot ovttasbargošiehtadus gaskal Statskog, E.on Vind ja boazoguohtunorohaga sáhttá leat, nu ahte Sámediggi sáhttá dan ávžžuhit boazoguohtunorohagaide. Olles áiggi lea garrasit deattuhuvvon ahte dát oaidnolonohallan Sámedikki bealis ii leat dahkkojuvvon boazoguohtunorohagaid ovddas. Dakkár ovttasbargošiehtadusat dahkkojit vai oažžut goabbatbeallásaš geatnegahtti proseassaid nu ahte gulahalašeimmet mot olahit ovttaoaivilvuođa čielggademiid ja čielggadanásahusaid dáfus, ja mot/gos fidnešeimmet ruđa bargguide ja fágalaš neavvumiidda. Dat eai leat šiehtadusat main dadjá juo dahje ii bieggafápmorusttegiidda, muhto dat muddejit mot dán birra galgá šiehtadallat.

Sámediggi muitalii boazoguohtunorohahkii Skjækerfjell/Skæhkere ja boazoguohtunorohahkii Østre Namdalii miessemánus 2012 ahte mii leat bargame Statskog SF:in gávdnan dihte evttohusa ovttasbargošiehtadussii man Sámediggi sáhtii rávvet. Sámediggi lea viežžan vásáhusaid ja rávvagiid dakkár proseassaide Ruoŧa Sámiid Riikkasearvvis ruoŧa bealde. 2012 čakčamánus attii Sámediggi sihke njálmmálaš ja čálalaš ávžžuhusaid boazoguohtunorohagaide ovttasbargošiehtadusa birra. Seammás gaskkustuvvui oktavuohta Vuođđudussii Protectii. Protect sáhttá, jus boazoguohtunorohagat háliidit dan, veahkehit kapasitehtain, gelbbolašvuođain ja fágalaš neavvumiin. Sámediggeráđđi vásiha ahte Sámedikki álgaga leat bures váldán vuostá Skjækerfjell/Skæhkere ja Østre Namdal boazoguohtunorohagat. Čájehuvvui ahte čakčamánu álggus ahte E.on Vind buvttii dieđáhusa ahte áigot bieggafápmorusttegiid čielggademiin álgit ovdal go Sámedikki bealis lei vuođđu ávžžuhit ovttasbargošiehtadusa. Sámediggi lea, Statskog SF ja E.on Vind ektui, čielga lági mielde dovddahan duhtameahttunvuođa dákkár bargovugiin, go dat ii oro ásaheame dárbbašlaš luohttámuša áššeoasálaččaid gaskkas. Sámediggi liikká doaivu ahte Statskog SF, E. On Vind ja boazoguohtunorohagat jođánit geahččalit gulahallagoahtit vai sáhttet hukset dárbbašlaš luohttámuša.

1.6.4 Sámedikki bargu plána- ja huksenlága guovdu

Ođđa plána- ja huksenláhka bođii fápmui 1/7–09:s. Lágas oaččui Sámediggi ođđa doaimma, sihke eanet válddi ja eanet nevvodanovddasvástádusa. Oainnusmahttin ja gaskkustan dihte rámmaid maid siskkobealde Sámediggi bargá plánaáššiin buori lági mielde, de Sámediggi almmuhii «Sámedikki plánabagadusa» 2010 geassemánus. Bagadus lea šaddan buorre reaidun midjiide sihke neavvuma ektui, ja go mii plánaáššiiguin muđui leat eará barggut.

Sámedikki plánabagadusa doaibmaguovllu siskkobealde leat 8 fylkkagieldda ja ollu eanet go 100 suohkana. Sis lei buohkain geatnegasvuohta mearridit iežaset plánastrategiijaid dán áigodahkii ovdal go jahki lea gollan vuođđudeami rájes. Dát lea dagahan ahte mii leat geavahan ollu resurssaid dasa ahte addit gulaskuddancealkámušaid plánastrategiijaide 2012:s, ja dalle ereanoamážit áigodagas suohkaniid áigemeari rádjái čavččabealde.

Plánastrategiijain ovdanboahtá ahte eanas suohkanat háliidit ođastit sihke Suohkanplána servodatoasi ja suohkanplána areálaoasi dán suohkanstivraáigodagas. Sámedikki oaidná dan positiivvalažžan ahte suohkanat ođastit bajitdási plánaid, nu ahte dat dávistit ođđa plána- ja huksenlágain. Dát sáhttá veahkkin sihkkarastime luondduvuođu sámi kultuvrii, ealáhusaide ja servodateallimii, eambbo go ovdal.

Mii leat dađibahábut merken ahte leat unnán suohkanat ja fylkkagielddat, mat earret hui obbalaš válddahallamiiguin boazodoalus ja sámi kulturmuittuin, váldet mielde sámi kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima beroštumiid iežaset bajitdási plánaide.

Sámediggi lea iežas gulaskuddancealkámušain muittuhan plánaeiseválddiide geatnegasvuođa mii sis lea sihkkarastit sámi kultuvrra, ealáhusdoaimmaheami ja servodateallima luondduvuođu, ja mii leat earret eará čujuhan min plánabagadussii, našunála vuordámušaide ja regionála plánaide mat siskkildit sámi beroštumiid. Árvalusat eai leat mielddisbuktán ahte gulaskuddanevttohusat leat nu bearehaga rievdaduvvon. Muhtun suohkanat gal aŋkke leat čeahpit positiiva guvlui, earret eará:

• Álttá suohkan Finnmárkkus, mii iežas plánastrategiijas ja servodatoasis hukse viidáset vuđolaš dokumeantta «sámi beroštumit» ala; oasseguorahallan suohkanplána areálaoassái 2011:s.

• Skánit suohkan Romssas, mii iežas plánastrategiijas lea mearridan:»... Sámi beroštumit áimmahuššojuvvojit barggus mii galgá dahkkot suohkanplána areálaoasi ođasteami ja servodatoasi ráhkadeami oktavuođas. Plána ja huksenlága § 3-1 sihkkarastá sámi kultuvrra, ealáhusovddideami ja servodateallima luondduvuođu. Suohkanplána servodatoassi šaddá buorre dan oktavuođas, mas Sámedikki plánabagadus geavahuvvo aktiivvalaččat. Boazodoalloealáhus áimmahuššojuvvo maiddái dán plánabarggus. ...»

• Divttasvuona suohkan Nordlánddas, lea iežas servodatoasis mearridan višuvnna» guokte álbmoga, oktasaš buorre boahtteáigi» mii sihke searvada sámi ja dáčča álbmoga. Vuolleteavsttas dovddahuvvo ahte sii oidnet vejolašvuođa mii gávdno das go bargá oažžumis čáhkkilis ja máŋggakultuvrralaš servodaga. Dasa lassin lea suohkanis Sámegiella okta dain njealji guovddáš hástalusain, ja čuoggá Áimmahuššat ja ovddidit dáčča ja sámi servodaga mii lea ovddemusas Dehálaš bargoeavttuid čuoggá vuolde.

• Davvi-Trøndelága fylkkagielda, mii iežas plánastrategiijas lea váldán mielde lullisámi kultuvrra ja ealáhuseallima sierra čuoggán sihke strategiija 2.kapihttalii, Davvi-Trøndelága ovdánandovdomearkkat, ja 3.kapihttalii, Guovddáš hástalusat ja vejolašvuođat Davvi-Trøndelágas. Goappeš kapihttaliin leat addon bures vuođuštuvvon ja vuđolaš válddahallamat lullisámi kultuvrras ja ealáhuseallimis.

1.6.4.1 Čoahkkimat rievdaduvvon areálageavaheami birra ovdal go plánat ovddiduvvojit plána- ja huksenlága mielde

Sámediggi lea muhtun stuorát áššiin válljen gulahallagoahtit huksejeddjiiguin ovdal formálalaš proseassaid Plána- ja huksenlága guovdu. Dát lea dahkkon daningo mii oaidnit ahte konstruktiivvvalaš gulahallan plánejuvvon doaibmabijuid árra muttus sáhttá buktit buorebut ja eambbo konstruktiivvalaš proseassaid ja geahpedit vejolašvuođa beroštumi riidduide. Muhtun ovdamearkkat dakkár áššiide:

• Namdal Bruk AS/ Ola Mæle opmodagat Namdalenis. Dat lea áigeguovdil hukset bártagiláža Skorovatnis, ja dáin guovlluin ráhkadit čuoiganláhttofierpmádaga turismma váste. Lea maiddái ohccojuvvon lohpi dáin guovlluin geahččalit ohcat minerálaid.

• Huksenáššit Riehppovuonas, Fálesnuori suohkanis. Riehppovuonas, Fálesnuori suohkanis plánejuvvojit máŋga huksendoaibmabiju oalle ráddjejuvvon geográfalaš guovllu siskkobealde. Dát leat Nussira ruvkeplánat, Fred Olsen Renewables ja Finnmark Kraft bieggamillofápmorusttet plánat, ja Statnett 420 kW linjá plánat. Dát leat stuora duohtadeamit ja gusket golmma boazoguohtunorohahkii.

• Konseptaválljenčielggadeapmi (KVČ) E10/Rv 85 Evenášši-Suorttát. Stáhta geaidnodoaimmahat lea ráhkadan KVČ geaidnogaskii Evenášši ja Suorttát. KVČ:s leat golbma konseaptta árvvoštallon vuostálagaid. Stáhta geaidnodoaimmahat ávžžuha válljet 2. Konseaptta servodatekonomalaš árvvoštallamiid vuođul. Sámediggeráđđi ja guoskkahuvvon boazoguohtunorohagat leat konsultašuvnnas leamašan Johtalusdepartmeanttain konseaptta válljema birra.

1.6.5 Minerálaáššit

Minerálalágas lea nuppegežiid áigumuš go Sámedikki minerálabagadusas. Liikká lea mihttomearrin leamašan oažžut sadjái šiehtadusaid gaskal fitnodagaid ja sámi vuoigatvuođalaččaid. Sámi vuoigatvuođalaččat dán oktavuođas leat 2012:s eanasmuddui leamašan boazoguohtunorohagat maidda dat njuolga guoská. Eatnasiidda leat dahkkojuvvon iskan- ja áigumuššiehtadusat. Boazoguohtunorohat 34 Ábborášša leat dattetge cealkán earet áigumuššiehtadusa Biedjovákki oktavuođas, danin go sii vuosttildit ruvkedoaimma dán guovllus, beroškeahttá makkár doaibmahámis dat leažžá.

Muhtun minerálaprošeavttat leat main ruvkefitnodagat háliidit gulahallama Sámedikkiin ja sámi beroštumiiguin maidda dat njuolga guoská oaidnit leago vejolaš oažžut áigumušiehtadusaid ja/dahje šiehtadallamiid doaibmalobiid ja ruvkedoaimma birra, masa vuođđun lea Sámedikki plánabagadus.

Sámediggi lea guoddalan eaŋkilmearrádusa mas Dálkkádat- ja nuoskkidandirektoráhtta (Klif) addá Sydvaranger Gruve AS:i ain lobi luoitit polyDADMAC bázahusaid ja lasihit hivvodaga flokkulerenkemikálain mat luitojuvvojit Báhčaveaivutnii. Sámedikki mielas dat berre mielddisbuktit gáibádusa váikkuhusčielggadeami birra kárten dihte makkár váikkuhusaid nuoskkideapmi boahtá dagahit. Váldosivvan guoddaleapmái lea ahte Sámediggi oaivvilda ahte mearrádus sáhttá njuolga čuohcat sámi beroštumiide, ja ahte Klif danin livččii galgan konsulteret Sámedikkiin mearrádusa birra.

1.6.5.1 Konsultašuvnnat ráđđehusa minerálaealáhusa strategiijaid birra

Ráđđehus bargá minerálaealáhusa strategiijain mas minerálaealáhusa ja minerálapolitihka rámmaeavttut galget gehččojuvvot našunála perspektiivvas. Dat lea oaivvilduvvon leat oalle guovdilastojuvvon muhtun diliide mas leat konkrehta doaibmabijut mat galget geahpidit vejolašvuođa ruvkedoaimma realiseremii.

Sámediggi lea čoahkkimiin Ealáhus- ja gávpedepartemeanttain dovddahan ahte ođđa minerálalágas lea váilevaš álgoálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid doahttaleapmi dagahan dan ahte Sámediggi ii leat sáhttán buktit iežas mieđiheami láhkii, ja ii leat maid sáhttán addit iežas cealkámuša mearrádusaide nu go lága mielde galggašii, ja strategiijaide ja doaimmaide mat nannejit minerálaealáhusa.

Departemeantta lea addán signálaid ahte sii, oassin Sámivuoigatvuođalávdegotti 2 čuovvoleamis, áigot konsulteret Sámedikkiin minerálalága birra. Dat dáhpáhuvvá 2013 giđa. Sámediggeráđi mielas lea dat positiivvalaš signála, muhto dovddahii vuordámušaid geatnegahtti sátnádemiide dakkár láhkarievdadanbarggu ovddideami dáfus. Sámediggeráđđi lea maid konsultašuvnnain dadjan ahte lea dárbu doaibmabijuide mat nannejit sámi vuoigatvuođalaččaid kapasitehta ja gelbbolašvuođa sáhttit ovttasbargat, gulahallat ja šiehtadallat minerálaealáhusain. Sámediggeráđi mielas eai leat vel geargan konsultašuvnnaiguin.

1.6.5.2 Intenšuvdnašiehtadus Biedjovákki ruvkedoaimma doaibmakonsešuvnna šiehtadallamiid birra, Guovdageainnu suohkan

Sámediggi, Arctic Gold AB, orohat 34, Ábborášša ja Oarjjabeale guovllustivra sohpe 2010 juovlamánus intenšuvdnašiehtadusa Biedjovákki ruvkedoaimma doaibmakonsešuvnnaid šiehtadallamiidda. Orohat 34, Ábborášša lea sádden reivve Arctic Gold AB:i, máŋgosa Sámediggái, dan birra ahte sin mielas sii eai leat geatnegahtton čuovvut šiehtadusa sisdoalu. Dan dihte go šiehtadallansoahpama oktavuođas čuožžiledje ollu eambbo spiehkasteamit go maid dábálaččat sáhttá vuordit go šiehtadussoahpamis. Šiehtadusoasálaččain lei čoahkkin iskanbargguid stáhtusa birra 2012 skábmamánus. Orohat 34 Ábborášša doalaha dan ahte sii eai hálit ahte Biedjovággái ásahuvvo ruvkedoaibma, muhto sii eai šiitán vejolašvuođa oktavuođa doalahit ja gulahallat boahtteáiggis.

1.6.5.3 Soabaheapmi Nussira regulerenplána birra, Fálesnuori suohkan

Sámedikkis lea leamaš soabahančoahkkin Finnmárkku Fylkkamánni luhtte Fálesnuori suohkaniin ja Oarje – Finnmárkku guovllustivrrain Nussira regulerenplánaid birra. Soabaheami boađus šattai ahte Sámediggi gesii ruovttoluotta vuosttaldeami kulturmuittuid geažil go plánamearrádusat sihkkarastet ahte dat ii čuoza kulturmuittuide. Sámediggi ja Oarje- Finnmárkku guovllustivra bisuheigga vuosttaldeami ahte regulerenplánas leat váikkuhusat boazodollui. Fálesnuori suohkan lea maŋŋel soabaheami dohkkehan regulerenplána. Plána boahtá, Fylkkamánni áššeárvvoštallamiin, sáddejuvvot Birasgáhttendepartementii loahpalaš meannudeapmái.

1.6.5.4 Iskamat gávdnojit go lossametállat Mátta- Várjjaga, Návvuona ja Álttá suohkaniin

Sámedikkis lea leamaš čoahkkin 5A:in ja 5C:in Báhčeveaji/Pasvik orohagain Sydvaranger Gruve AS sávaldaga birra ahte oažžut sadjái šiehtadusaid, mat leat Sámedikki minerálabagadusa mielde iskanbargguid oktavuođas. Sii háliidit oažžut sadjái intenšuvdnašiehtadusa doaibmakonsešuvnna šiehtadallamiidda Guovžajávrri ruvkkiid viiddiduvvon buvttadeapmái Mátta- Várjjat suohkanis. Guovlluregulerema plánaprográmma evttohus oktan váikkuhusčielggademiin lea dál gulaskuddamis.

Sámediggi lea doallan čoahkkima Nordic Mining ASA:in sin iskamiid birra gávdnojit go lossametállat Boazovuona gili nuorttabealde, Návvuona suohkanis. Sámedikkis lea maid leamaš álggahan čoahkkin orohat D-32:in Silvetnjárggain masa dát guoská. Fitnodat háliida dahkat šiehtadusa Sámedikki minerálabagadusa mielde geahččalanbohkamiid ektui. Sámediggi čuovvola dán ášši 2013:s.

Sámedikkis lea leamaš čoahkkin Scandinavian Resources AB:in ságaškuššat vejolašvuođaid dahkat šiehtadusa Sámedikki minerálabagadusa mielde Oaggovári/Fiskarfjellet guovllu iskanbargguide mat leat Álttá suohkanis, ja Ditnuidrášša /Flintfjellet guovllus Návvuona suohkanis. Areálat gusket máŋgga orohahkii: orohat 26 Lákkonjárga, orohat 30 B guovdajohtolat, orohat 40 Orda ja orohat 33 Spalca. Sámediggi čuovvola dán ášši 2013:s.

1.6.6 Fápmohuksen

Buorit bieggaresurssat Sámis dahket bieggafámu ásahemiid miellagiddevažžan. Lea maiddái eanet ja eanet beroštupmi hukset smávvá fápmorusttegiid. Go earret eará ođđa fápmogáldut váldojuvvojit atnui, de ferte maiddái fápmofierpmádaga ođasmahttit ja viiddidit. Lea paradoksa ahte álgoálbmotguovllut davvin leat dat guovllut mat vuosttažettiin bohtet vásihit dálkkádatrievdademiid váikkuhusaid ja seammás leat dat guovllut maidda plánejuvvon dálkkádatdoaimmat bohtet eanemus čuohcat. Sámediggi lea dan dihte čujuhan dasa ahte berre árvvoštallat molssaevttolaš fápmogálduid bieggafámu sadjái, mas maiddái leat árvvoštallat dan birra man ollu CO2 dat luitet.

Sámediggeráđđi ovdanbuktá energiijastrategiijaid 2013:s.

1.6.6.1 Bieggafápmu

Davvi- Trøndelágas leat dássážii huksemat leamaš riddoguovlluin. Muhto dál lea proseassa álggahuvvon mas geahčadišgohtet siseatnan guovlluid. Dat dagaha váttisvuođaid boazodollui go bieggafápmohuksema realiseren siseatnamis sáhttá dagahit váttisvuođaid joatkit ceavzilis boazodoaluin. Čađaheapmi dakkár doaimmain sáhttá dagahit ahte johtingeainnut / boazobálgát giddejuvvojit/hehttejuvvojit, njuolga massima guohtoneatnamiin, ja ahte rusttetdoaibma ja ođđa infrastruktuvrra ásaheapmi guovllus muosehuhttá dán guovllu boazodoalu. Sámediggi oaivvilda maiddái ahte dán plána ferte geahččat eará bieggafápmohuksemiid oktavuođas mearragáttiin ja eará fápmohuksemiid oktavuođas dán guovllus.

2012:s leat leamaš máŋga konsultašuvnna Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtain, NČE:in, ođđa bieggafápmohuksemiid birra. Muhtun konsultašuvnnat leat čađahuvvon, eará konsultašuvnnat leat ain jođus.

Sámediggi lea bivdán ovddasvástideaddji stáhtalaš eiseválddiiguin konsultašuvnna muhtun bieggafápmorusttegiid birra ovdal konsešuvdnamearrádus lea dahkkon. Sámediggi lea maiddái vuosttaldan muhtun bieggafápmoáššiid.

1.6.6.2 Smávva čáhcefápmorusttegat

Vuollegis reantodássi ja ruoná duođaštusat dahket ahte lea leamaš stuora beroštupmi hukset smávvačáhcedoaimmahagaid 2012:s. Muhtun áššit maiguin mii leat bargan: Millojohka Álttá suohkanis, Jotind 1 ja 2 Dielddasullos Dielddanuori suohkanis, ja 11 smávvafápmorusttega Ráissa ja Gáivuona suohkaniin, ja 7 smávvafápmorusttega Moskavuonas Romssa suohkanis. Vurdojuvvo ahte Nordlándda Fylkii bohtet muhtun ođđa smávva čáhcerusttegat 2012 loahpas.

Váldohástalusat dáinna huksemiin leat boazodoalloealáhusa ja sámi kulturmuittuid beroštumit. Sihke rusttet- ja luoddahuksen, ja eambbo johtolat maid ođđa luottat mielddisbuktet eanas gerddiid ovddastit váttisvuođaid. Konsultašuvdnašiehtadus NČE:in ii gusto dán mállet rusttegiidda go buvttadeapmi lea vuollelis dan ráji mii lea biddjon ovdal go sáhttá gáibidit konsultašuvnna. Dát dagaha ahte Sámedikkis váilu dehálaš váikkuhangaskaoapmi dáid huksemiid váikkuheapmái mat oktiibuot sáhttet buktit stuora váikkuhusaid sihke boazodollui ja sámi kulturmuittuide. Sámediggi lea dattege vuosttildan ovtta huksema.

1.6.6.3 Fápmojohtasat

420 kV fápmolinjjá Storheia – Trollheimen/Orkdal

Sámedikki hálddahus lea konsulteren NČE:in 420 kV fápmolinjjá huksema oktavuođas Storheias Åfjordas gitta Trollheimenii / Orkdala trafoi. Fápmolinjjá lea viidáset fievrredeapmi 420 kV fápmolinjjás mii lea gaskal Namsosa – Storheia. Konsultašuvdna guoskkai dan oassái fápmolinjjás mii lea Fosena orohaga lulimus joavkku guovllu siskkobealde.

420 kV – jođas Ofuohtas – Hámmárfestii

Oljo- ja energiijadepartemeanta (OED) lea álgán meannudit váidagiid mat lea boahtán 420 kV- johtasii gaskal Ofuohta ja Hámmárfeastta. Sámedikkis lea leamaš álggahan čoahkkin OED:in konsultašuvnna proseassa birra. Čoahkkimis lei konklušuvnnain okta ahte proseassa láhččojuvvo nu ahte Sámedikki dievasčoahkkin beassá meannudit ášši. Váidagiidda boahtá loahpalaš mearrádus áramusat 2013 giđa.

1.6.6.4 Guovtteoaivilvuohta konsultašuvdnaproseassaid birra gaskal NČE ja Sámedikki

2009:s vuolláičáliiga NČE ja Sámediggi sierra šiehtadusa energiijaáššiid konsultašuvnnaide. Maŋŋel lea čájehuvvon ahte lea guovtteoaivilvuohta gaskal NČE ja Sámedikki das maid konsultašuvnnat mielddisbuktet. Váldoerohus oainnuin lea ahte Sámediggi oaivvilda ahte lea iešalddis mearrádus man birra galgá konsulterejuvvot ja ahte NČE ferte Sámedikkiin juogadit iežas gaskaboddosaš árvvoštallamiid ja mearrádusevttohusaid. Guovtteoaivilvuohta dagaha váikkuhusaid energiijaáššiid bohtosiidda ja Sámedikki bargui. Danin bargojuvvo dan ala ahte joksat ovttaoaivilvuođa áššis.

1.6.7 Dálkkádat

Dálkkádatrievdamat leat dehálaččat álgoálbmogiidda go álgoálbmogiin dávjá lea luonddulahka eallin ja leat sii geat ovddemus oidnet dálkkádatrievdadusaid čuozahusaid. Dát guoská erenoamážit sápmelaččaide, ja eará álgoálbmogiidda Árktisis gos dálkkádagat rivdet johtilepmosit. Bjerkenes dálkkádatdutkanguovddáža ođđa meroštallamat čájehit 4–6 lieggaceahki liegganeami Árktisis 2050:s jus CO2 luoitimat eai unniduvvo.

1.6.7.1 ON dálkkádatkonvenšuvdna

Dálkkádatkonvenšuvnna bajimus mihttomearri lea unnidit máilmmiviidosaš liegganeami dálkkádatgássaluoitimiid unnidemiin. Sámediggeráđđi oassálasttii Norgga delegašuvnna dálkkádatkonvenšuvnna alladási oasi 18. oasálaškonferánssas Dohas, Qataras juovlamánu 3.-7.b. 2012:s.

Dohas bođii ovdán ahte ON guhkitáiggi mihttomearri mii dahkkui dálkkádatčoahkkimis Københámmanis 2009:s, ahte globála liegganeapmi ii galgga leat eambbo go 2 gráda, doalahuvvo. Maiddái plána addit 100 miljárdda dollára jahkásaččat 2020 rájes dálkkádatdoaimmaid ruhtadeapmái, nannejuvvui ođđasit. Internašunála dálkkádatšiehtadallamiin Durbanis 2011:s soabadedje stáhtat ođđa vuođu mii mielddisbuktá ahte riikkat 2015 rádjái galget fas šiehtadit ođđa rievttálaš geatnegahtti dálkkádatšiehtadusa, mii doaibmagoahtá 2020 rájes.

Dohas soabadedje ođđa Kyoto2-šiehtadusa. Šiehtadus mearkkaša ahte Norgga, EO:s, Sveitsas ja Austrálias lea geatnegasvuohta unnidit dálkkádatgássaluoitimiid 2020 rádjái. Norga galgá 20 %:in unnidit dálkkádatgássaluoitimiid, dat seamma gusto maid EO:i. Muhto riikkat main leat geatnegasvuođat Kyoto2 ektui luitet dušše 14 % olles máilmmiluoitimiin. USA, India, Kina ja ollu eará riikkat galget maid unnidit iežaset luoitimiid 2020 rádjái, muhto juridihkalaš geatnegahtti šiehtadusa haga.

Dálkkádatkonvenšuvnnas Dohas loahpahuvvui guhkesáiggi oktasaš árjabidjan (AWG- LCA) bargojoavku. Dálkkádatkonvenšuvnnas lei ollu álgoálbmotperspektiivvas sisdoalus biddjon dán bargojoavkku vuollái. Dás ledje maid guovddážis luoitinunnideamit, dálkkádatheiveheamit, teknologiijasirdimat, vuovdeluvvama unnideapmi (REDD+), ruhtadeapmi, ja dálkkádatgássaluoitimiid mihtideamit, raporteremat ja dárkkisteamit. 2020 rádjái galget čuovvoleamit ja ovddeš dálkkádatheiveheami doaimmaid dohkkeheamit ja luoitinunnideamit deattuhuvvot. Dat guoská maiddái ásaiduvvan ásahusaide nugo ruoná fondii mii ruhtada ovddidanriikkaid dálkkádatdoaimmaid, Bistevaš ruhtadanlávdegoddái, Heivehanlávdegoddái ja Teknologiijamekanismii.

Sámediggi bargá dan ala ahte álgoálbmotperspektiiva ON dálkkádatkonvenšuvnna mearrádusas, mii dahkkui Cancunis 2010:s, čuovvoluvvo ja implementerejuvvo. Dat guoská erenoamážit sihkkarastinmekanismmaide mat gullet álgoálbmotvuoigatvuođaide, árbevirolaš máhttui ja oassálastimii mearrádusaide mat galget unnidit vuovdeluvvama, ja ahte álgoálbmogiidda láhččojuvvo dilli nu ahte sii sáhttet ávkkástallat ruoná dálkkádatfoandda, ja ahte ferte konsulterejuvvot ON álgoálbmot vuoigatvuođaid julggaštusa mielde go dálkkádatdoaimmat ja dálkkádatheiveheamit plánejuvvojit álgoálbmot guovlluin.

1.6.8 ON biologalaš šláddjivuođakonvenšuvdna

Sámediggi lea oassálastán miellahttun norgga delegašuvnnas ON biologalaš šláddjivuođakonvenšuvnna 11:at oasálaččaid čoahkkimis. Sámediggi oassálasttii maiddái dán konvenšuvnna álgoálbmot ja báikkálašservodaga forumis. Fáddán 11:at čoahkkimis lei vuosttažettiin ovddeš dohkkehuvvon konvenšuvdnateavstta implementeren ja čuovvoleapmi.

Sámediggi čuovui go meannudedje konvenšuvnna artihkkala 8j, artihkal 10(c), ja Nagoya-beavdegirjji čuovvoleami. Dat golbma suorggi leat álgoálbmogiid árbevirolaš máhtu birra. Earret eará dahkkui vuoruheapmi doaimmain maid stáhtat berrejit álggahit vai 10(c) artihkal implementerejuvvo. Dán háve vuoruhuvvon doaimmain evttohuvvui ovttastahttit ceavzilis árbevirolaš praksisa našunála strategiijaide ja plánaide, ovddidit báikkálaš álgagiid vai implementeren dihte artihkal 10(c), ja identifiseret buriid vugiid mot artihkal 10 (c) galgá implementerejuvvot.

1.6.9 Sámi ealáhusat ja sámi kulturárbi

2012:s lea Sámediggi deattuhan álbmotmehciid ja luonddumehciid konsultašuvnnaid.

Ovdal lei álbmotmehciid ja luonddumehciid váste dušše suodjalanulbmil biddjon ulbmilparagráfa vuollái. Ođđa luonddušláddjivuođalága njuolggadusat siskkildit maiddái sámi luondduvuođu bisuheami. Rievdadusat leat maiddái mielddisbuktán ahte suodjalanguovllut leat ožžon sámi namaid, ja ahte dat árrat juo suodjalanproseassaide váldojit mielde.

Sámediggi konsultere stivraáirasiid birra suodjalanguovlluide. Sámedikki bargu álbmotmehciiguin ja luonddumehciiguin 2012:s lea dagahan ahte sámiáirasat leat lassánan daid suodjalanguovlluid stivrraide, ja erenoamážit lullisámi guovllus. Daidda guovlluide maid oktavuođas Sámediggi lea konsulteren 2012 čavčča, olaheimmet dan mutto ollu sámi áirasiid go leimmet háliidan, earret Møysalen álbmotmeahccái ja Svellingflaket luonddusuodjalanguvlui. Dát suodjalanguovllut oaččuiga dušše ovtta sámi áirasa goappáge stivrii.

1.6.9.1 Konsultašuvnnat LD:in bivdináigodagaid bivdináiggiid, monne- ja uvjačoaggima láhkaásahusa birra

Sámediggeráđđi lea čađahan konsultašuvnnaid Luondduhálddašandirektoráhtain bivdináigodagaid bivdináiggiid ja monne- ja uvjačoaggima láhkaásahusa birra mii gusto cuoŋománu 1.b. 2012 rájes gitta njukčamánu 31.b. rádjái 2017. Konsultašuvnnat dahkkojedje maŋŋel láhkaásahusa dohkkeheami, danin go direktoráhtta dohkkehii láhkaásahusa ovdal go Sámedikkiin konsulterejuvvui. Konsultašuvnnaid fáddán lei ja mearračuonjá bivdin ja hálddašeapmi Finnmárkkus ja báiskkimoniid čoaggima birra. Sámediggeráđđi lea miehtan ahte hálddašanplána bargu álggahuvvo mearračuotnjága váste válljejuvvon guovlluin Finnmárkkus dan sadjái go mearračuonjánáli dušše reguleret láhkaásahusa bokte. Direktoráhtta duođaštii ahte rahppojuvvo fas dasa ahte beassá čoaggit mearračuonjámoniid go máddodatdilli gártá nu ahte dan sáhttá dahkat.

1.7 Kulturmuitosuodjalus

Sámedikki váldomihttu kulturmuitosuodjalus barggus lea suodjalit ja čalmmustahttit sámi kulturmuittuid ja kulturbirrasiid iešvuođaiguin ja variašuvnnaiguin. Dán danin go dat lea sihke oassin min kulturárbbis ja identitehtas ja oassin sámi biras- ja resurssahálddašeamis.

Olahan dihte ulbmila, de Sámediggi deattuha dan ahte sámi kulturmuittut geavahuvvojit dokumentašuvdnan sámiid gávdnamii, ahte sámi kulturmuittut leat mielde nannemis kultuvrra ja identitehta, ahte sámi kulturmuittut ja kulturbirrasat váldojit vuhtii areálahálddašeamis ja ahte hálddašeamis deattuhuvvo ceavzilis ja guhkesáiggi perspektiiva. Lea maiddái oassemihttun ahte Sámediggi dađistaga galgá oažžut hálddašanortnega sámi kulturmuittuid váste, mas hálddašanváldi lea biddjon njuolga kulturmuitoláhkii, iige nu mot odne ahte hálddašaneiseváldi leat delegerejuvvon láhkaásahusa bokte.

Sámedikki hálddašanváldi sámi kulturmuittuid ja kulturbirrasiid oktavuođas mielddisbuktá ollu aktivitehta, čájeha kulturmuitosuodjalusa 2012 aktivitehta statistihkka: 6181 dokumeantta bohte sisa, 2442 sáddejuvvojedje olggos ja ledje 213 čađahuvvon báikediđoštallama. 1041 eaŋkilmuittu leat biddjon Riikaantikvára kulturmuitodihtorbásii Askeladdenii 2012:s.

Kulturmuitosuodjalanbarggu bajit dásis oassálastá Sámediggi iešguđet lágan mállet registrerenbargguin, plánabargguin, olgguldas kursadoaimmain ja stivren- ja prošeaktajoavkkuin. Dát dagaha earret eará ahte sámi kultuvra ja identitehta nannejuvvo. Mii háliidit muitalit muhtun aktivitehtaid birra main Sámediggi lea oassálastán ja maid mii oaivvildit govvidit min barggu buori lági mielde.

1.7.1 Regionála plána Lulli- Trøndelága kulturmuittuid hálddašeapmái

Sámediggi lea aktiivvalaččat oassálastán Lulli- Trøndelága kulturmuittuid hálddašan regionála plána barggus. Plána váldoulbmil lea ovddidit soabaduvvon strategiijaid Lulli-Trøndelága kulturárbbi hálddašeapmái, gaskkusteapmái ja geavaheapmái. Barggu áigumuš lea ahte dat galgá ovddidit oktasaš árvoipmárdusa ja prinsihpaid mat sáhttet geavahuvvot sihke báikkálaš ja regionála kulturmuittuid hálddašeamis. Dakko bokte šaddá eambbo einnostahttivuohta buot oasálaččaide. Plána galgá maiddái veahkkin čielggadit iešguđetge aktevrraid ja berošteddjiid rolla ja ovddasvástádusa. Lulli- Trøndelága sámi kulturmuittut bohtet dáinna plánabargguin oidnosii biddjot ja meannuduvvot seamma ládje go eará kulturmuittut.

1.7.2 Hálddašanplána Skárffu -Lohkkalsullo luonddusuodjalanguvlui Návvuona suohkanis

Romssa Fylkkamánni Skárffu – Lohkkalsullo hálddašanplána barggu oktavuođas lea Sámediggi čađahan kulturmuittuid ja kulturbirrasiid registreremiid 2011:s ja 2012:s. 2011:s dahkkui registreren ovttas Romssa fylkkagielddain, 2012:s ges registreremiid dagai Sámediggi okto. Luonddusuodjalanguovllu báikediđoštallan lea mielddisbuktán ahte ollu ođđa sámi kulturmuittut leat gávdnon ja čájeha ahte riddolagas guovlluin lea stuora potensiála. Gávdnojedje ovdamearkka dihte darfegoahtesajit, viesso- ja návstosajit, dološ stáffut, njáskkahatgeađgegubát, ja geađgeáiggi viessosajit ja dološ hávddit. Maiddái ceakko dállovisttit ja girkogárddit registrerejuvvojedje. Fealtabargu buvttii maid ođđa máhtolašvuođa sámi diiddaid ja árbevirolaš muitalusaid birra luonddusuodjalanguovllus. Iskan lea addán ođđa ipmárdusa sámi kulturárbbi birra Skárffus ja erenoamážit Lohkkalsullos, muhto maiddái obbalaččat riddoguovlluin Davvi- Romssas, ja muitala ahte sámit leat guhkes áiggi geavahan dán guovllu. Bargu loahpahuvvui 2012 borgemánus, ja fealtabarggu boađus gávdno dál raportan fylkkamánni ruovttusiidduin. Fylkkamánni lea váldán raportta atnui iežas barggus, ja lea leamaš positiiva ruovttoluottadiehtu Sámedikki doaimmahuvvon bargui.

1.7.3 KING- prošeakta

Kulturarvet i Nordskandinaviska gammelskogar (KING) lea Interreg – prošeakta maid Nesna allaskuvla lea jođihan norggabeale ja ruoŧabeale fas Skogstyrelsen. Sámediggi lea prošeavtta stivrenjoavkku miellahttu, mii galgá joatkit 2013 juovlamánu lohppii. Prošeavtta ulbmil lea váldet vára, olámuddui dahkat ja ovddidit kulturmuittuid mat vuovddis leat. Dasa lassin lea mihttomearrin ráhkadit ja ovddidit regionálagaskasaš kulturmuitofierpmádaga gaskal Västerbottena ja Helgelándda ásahusaid, mii maiddái earret eará galgá mielddisbuktit vásáhus- ja gelbbolašvuođalonohallama sin gaskkas geat dás leat mielde. Lea ráhkaduvvon ruovttusiidu ruoŧagillii, dárogillii ja lullisámegillii. Stivrenjoavkku oassálastima bokte sáhttá Sámediggi maiddái bidjat fuomášumi sámi kulturmuittuide dán prošeavttas.

1.7.4 Kulturmuitoregistreremat ja kurssat

Sámediggi lea oassálastán sis-Namdala kulturmuitoregistrerenprošeavtta álggaheamis mii fátmmasta Røyrvika, Namskogana, Høylandet, Lierne ja Snoasa suohkaniid. Prošeavtta jođiha Davvi- Trøndelága fylkkagielda, ja Sámediggi boahtá oassálastit prošeaktajoavkkus, ja báikkálaš registrerejeddjiide ja registrerenbarggu birra addit oahpahusa.

Ovttas Árran Julevsáme guovddážiin – Lulesamisk senter lágidii Sámediggi kulturmuitoregistrerema Báidáris 2012 geasi. Registrerenkurssa mihttomearri lei oahpahit báikki olbmuid, mat nuppe vuorus sáhttet searvat dan dehálaš bargui ahte registreret kulturmuittuid. Áin leat ollu sámi kulturmuittut mat eai leat registrerejuvvon, ja bihtánsámi guovlu ii leat dan dáfus moktege earálágan.

Ovttas SLB (Stáhta luonddubearráigeahčču) ja Davvi- Trøndelága fylkkagieldda doalai Sámediggi kulturmuitoregistrerenkurssa Snoasas 2012 borgemánus. Oassálastit ledje SLB bargit, Luondduhálddašandirektoráhtta, Norges Fjellstyresamband ja iešguđet lágan Davvi-Trøndelága meahccestivraáirasat. Kurssa ulbmil lei addit luondduhálddašeddjiide buoret gelbbolašvuođa sámi kulturhistorjjá ja sámi kulturmuittuid birra, ja čatnat oktavuođaid eará etáhtaiguin main leat oktasaš beroštumit birasgoziheapmái.

Kulturmuitoregistreremiid oassálastima bokte ja daid gullevaš kurssaid bokte, lea Sámediggi bidjame fuomášumi sámi kulturmuittuide ja nu maiddái eavttuid dehálaš kulturmuitosuodjalanbarggu oassái.

1.7.5 Kulturmuittuid geavaheapmi luondduguovlluin ja tuvraoktavuođain

Riikaantikvára ja Rana turisttasearvvis leat plánat ásahit tuvraláhtu Saltoduoddara/Čáhppesjieŋa- guvlui, mii galgá beassat oaidnit dán guovllu luonddu ja kultuvrra. Sámediggi lea oassálasttán prošeavtta álggahančoahkkimis. Dát lea pilohtaprošeaktan eará sullasaš áŋgiruššamiidda olles riikkas. Mii áigut čuovvolit dán barggu sámi obbalaš beroštumiid dihte ja erenoamážit sámi kulturmuittut dihte.

1.7.6 Sámi visttiid identifiseren ja registreren

Leat dollon álbmotčoahkkimat Girkonjárggas, Deanus, Árborddis ja Skániin Sámedikki prošeavtta oktavuođas sámi visttiid identifiseren ja registreren. Čoahkkimat ledje erenoamážit sámi visteeaiggádiid váste. Čoahkkimiin ožžo eaiggádat dieđuid prošeavtta birra obbalaččat, mot registreremat /báikediđoštallamat leat plánejuvvon, ja kulturmuitolága birra.

Sullii 500 eaiggáda ožžo čálalaččat dieđu ovdal báikediđoštallamiid. Daid gaskkas plánejuvvui báikediđoštallan su. 400 visttis suohkaniin Mátta- Várjjat, Deatnu, Skánit, Grane ja Árborde 2012 fealtaáigodagas. Ledje sullii 330 visti gos čađahuvvui báikediđoštallan 2012 fealtaáigodagas.

200 dan 330 báikediđoštallojuvvon visttis, leat huksejuvvon ovdal 1912 ja dat leat automáhtalaččat ráfáidahttojuvvon kulturmuitolága mearrádusaid mielde. Oktiibuot lea sáhka su. 140 áitis, 100 viesus, 30 návehis, 15 mearranávsttus, gávcci eanangealláris ja golbma darfegoađis. 70 vistti dan 330 visttis dárbbašit divoduvvot ollu ja dakkaviđe doaimmaid vai dat eai billahuva. Leat juo mássan 80 vistti dan 500 visttis, dat dahká su. 6 %. Mis ii leat leamaš vejolaš báikediđoštallat golbmalogi vistti, ja sávvamis mii sáhttit dan dahkat 2013:s.

Lea leamaš buorre gulahallan eaiggádiiguin. Sii bohtet dárbbašit čuovvoleami seailluhit ja divodit daid visttiid maid birra lea sáhka, dat ii leat juoga mii lea prošeaktarámma siskkobealde.

Stuora oassi Sámedikki kulturmuitosuodjalanbarggus lea áimmahuššat sámi kulturmuittuid ja kulturbirrasiid kulturmuitolága ja plána- ja huksenlága mearrádusaid mielde. Dát lea iešguđet mállet suohkanlaš plánaid, fápmohuksemiid ja eará plánejuvvon doaimmaid oktavuođas. Mii áigut dás namuhit daid stuorámus ja deháleamos áššiid maiguin Sámediggi lea bargan 2012:s.

1.7.7 E8 Lávvavuovddi čađa

Sámediggi lea 2012:s loahpahan meannudeamis E8 mii manná čađa Lávvavuovddi Romssa ja Báhccavuona suohkanis. Luoddagaskkas leat leamaš ollu lihkohisvuođat, ja dasa plánejuvvo biddjot earret eará luoddaáidi vuodjinjuoguid gasku. Báikediđoštallamat plánabarggu oktavuođas čađahuvvojedje 2011:s. Dalle registrerejuvvojedje 12 saji gos ledje oktiibuot 20 sámi kulturmuittu plánaguovllus ja dan lahka. Measta buot kulturmuittut leat relaterejuvvon boazodollui. Eanas dain leat automáhtalaččat ráfáidahttojuvvon (leat boarráset go 100 jagi). Lea eanas sáhka goahtesajiin ja gárddiin, muhto gávdno maiddái okta árbevirolaš sadji (Sara geađgi) ja visttit maid boazosápmelaččat geavahedje maŋŋel soađi. Geavaheapmi sáhttá vuhttot gitta 1700- lohkui čálalaš gálduid mielde, muhto roggamiid bokte dán ránnáguovlluin sáhttit mii meroštallat ahte geavahanáigodat lea leamašan mihá guhkit go dat.

Luoddadivvumis šaddá konflikta máŋgga automáhtalaš ráfáidahttojuvvon sámi kulturmuittu dáfus. Sámediggi lea mearridan ahte ii vuosttil plánaevttohusa, muhto baicca meannudit ášši kulturmuitolága mearrádusaid mielde sierralobiáššin. Riikaantikvára lea, Sámedikki rávvema vuođul válljen addit sierralobi guoskevaš kulturmuittuide. Sámediggi deattuhii rávvemis ahte leat stuora servodatlaš beroštumit dás (sihkarvuođa beroštumit). Dasa lassin leat ovdalaččas juo dahkkon duohtadeamit dála E8:s mii manná gárderavddaid čađa. Lei Romssa Musea mii geasset 2012:s iskkai guoskkahuvvon kulturmuittuid. Lei botánalaš registreren (šattuid nálleregistreren) ja siepmananalysa. Ulbmil dainna lei kártet guohtonšattuid ja gávnnahit muhtun muddui olggos goas guovlu vuosttaš geardde geavahuvvui boazoguohtumii. Goahtesajit maiddái iskojuvvojedje. Buot bohtosat iskamiin leat vurdojuvvon ilbmat 2013 vuosttaš oasis.

Dasa mii guoská váldit vára eará kulturmuittuid plánas, de lea leamašan guhkes plánaproseassa ovttas geaidnodoaimmahagain. Dát mielddisbuvttii ođastuvvon plána, mas geaidnodoaimmahat leat váldán vuhtii buot mearkkašumiid maid Sámediggi dađistaga lea buktán.

1.7.8 420 kV – jođas Báhccavuotna – Hámmárfeasta

Plánejuvvon 420 kV- johtasa Báhccavuona – Hámmárfeasta huksema oktavuođas, mas Statnett lea doaibmaeaiggát, lea Sámedikkis leamaš prošeakta jođus gos leat registreren kulturmuittuid linjáspáittus 2010 fealtaáigodaga rájes. Stuorimus fealtabarggu čađahuvvui 2010: ja 2011:s. Oktiibuot lea dat hui sihkkarit okta dain stuorimus registrerenprošeavttain maid Sámediggi lea čađahan.

2010:s ja 2011:s registrerejuvvojedje badjel 900 kulturmuittu maid Sámediggi báikediđoštalai dán prošeavttas. 2012:s eai leat lahka ge leamašan nu ollu registrerenbarggut. Birrasiid 50 ođđa kulturmuittu dokumenterejuvvojedje. Nugo dat earáge registreremat gullet eanas dain boazosápmelaččaid geavaheapmái ja ássamii. Prošeaktabarggu bokte leat ožžon ođđa mávssolaš dokumentašuvdnaávdnasiid ollu iešguđet lágan kulturmuittuid dáfus iešguđet guovlluin gos ovdalaččas leat unnán registreren dákkáriid. Kulturmuitomállet leat leamašan nugo: dollasajit – mas eanas dain gullet goahtesajiide, muvrrat, báhčinčiegát/báhčinsajit, boazoáiddit geađggis ráhkaduvvon, hálit ja bieggasuojit, mielkevuorkkát roggojuvvon eatnamii, geađgeommanat, bivdorokkit, darfegoahtesajit, biikaráhkkanusat (vuollugis vuovdeguovlluin), sieiddit ja oaffarsajit. Máŋgga sajis leat registrerejuvvon geađgehuksehusat maid doaibma lea eahpečielggas.

2012:s lea báikediđoštallamat vuosttažettiin leamaš muhtun unnit, molssaevttolaš spáittuin Gáivuona ja Hámmárfeasta suohkaniin, ja duohtademiin mat gullet doaimma biras-, fievrredan- ja ráhkadusplánii. Viidáset leat čielggaduvvon ahte guovtti guvlui Gáivuona suohkanis bohtet plánejuvvon doaimmat čuohcat kulturmuittuide ja kulturbirrasii. Dasa lassin lea dán jagáš fealtabargui gullan geahččalanroggamiid čađahit muhtun kulturmuittuin, mat mannet spáittu mielde, mas galge oažžut gunaid 14 C- áigemeroštallamii. Áigemeroštallanbohtosat leat dehálaččat dan dáfus go galget árvvoštallat eaŋkilmuittuid suodjalanstáhtusa ja sáhttá go duohtademiide addit lobi eavttuid haga vai ii.

Geassemánus 2012:s ozai Statnett Riikaantikváras sierralobi kulturmuitolága mearrádusain 4 guvlui gos plánejuvvon huksen boahtá čuohcat mávssolaš kulturbirrasiidda gos leat ollu registrerejuvvon kulturmuittut. Dat guoská guovlluide mat leat Ráissa, Návvuona, Álttá ja Fálesnuori suohkaniin. Sámediggi lea iežas rávvemis ohcamii evttohan ahte eaktun lea ahte arkeologalaš iskamat čađahuvvojit buot dáin guovlluin. Olggosgoluid dakkár iskkademiide máksá doaibmaeaiggát. Sámedikki árvvoštallan lea ahte dakkár iskamat addet midjiide ođđa ja dehálaš máhtu sámi obbalaš kulturhistorjjá birra, ja erenoamážit dán guovllu birra mas lea sáhka.

1.7.9 Skrugard – gáddeterminála evttohus

Plánejuvvon oljobohkama oktavuođas Skrugard fealttas Barentsábis, lea doaibmaeaiggát Statoil ASA ráhkadan evttohusa plána- ja čielggadanprográmmii gáddeterminála evttohusa várás. Plánabarggu álggaheamis ledje dieđihuvvon guokte vejolaš saji gáddeterminála ásaheapmái, Markoppneset Fálesnuori suohkanis ja Sáltesávju Nordkáhpa suohkanis.

Statoil lea 2012 čavčča mielde mearridan bargat viidáset dainna ahte Sáltesávju Nordkáhpa suohkanis šaddá vejolaš gáddái buktin báiki. Dát guovlu Sáltesávjjus man birra lea sáhka báikediđoštallui ja doppe čađahuvvojedje eambbo iskamat 2012 fealtaáigodagas. Báikediđoštallama oktavuođas registrerejuvvojedje golbma orrunsaji/darfegoahtesaji mat doaivumis bohtet leat vuostálasvuođas plánejuvvon huksemiin. Dattege lea daid sajiid ahki ja álgovuođđu eahpečielggas. Dan dihte galget dát orrunsajit eambbo iskojuvvot, earret eará 14C- áigemeroštallama vehkiin. Sámediggi háliida dan dihte boahtit ruovttoluotta loahpalaš cealkámušain daid orrunsajit dáfus go buot bohtosat leat gárvásat.

Dás ferte deattuhit ahte Sámediggi dássážii dušše lea váldán vuhtii konkrehta plánabarggu, iige leat árvvoštallan iešalddis plánejuvvon oljobohkama. Dán dahká doaibmaeaiggát vejolaš HDP (huksen ja doaibmaplána) oktavuođas.

1.7.10 Setermoen báhčinguovlu

Sámediggi lea máŋgga jagi barggu maŋŋel loahpalaččat meannudan Setermoen báhčinfealtta regulerenplána 2012:s. 2007 – 2012 áigodagas čađahuvvojedje kulturmuitoregistreremat (§ 9 – iskamat kulturmuitolága mielde) Setermoen báhčinfealttas, nugo Forsvarsbygg lei bivdán. Báhčinfealta lea Beardu suohkanis Romssas ja gokčá areála mii lea 152 km2 stuoris. Guovlu geavahuvvo garrasit ja buot suodjalussuorggit geavahit dan, militeara soahteveahka geavaha dan eanemus. Setermoen lea okta moatti fealttas mii lea ovddiduvvon ovttasdoaibmanhárjehallamii oktan girdidoarjagiin (Áibmosuodjalusa vearjoduvván hárjehallamat).

Registrerenprošeavtta duogážin lea Forsvarsbygga guovlluregulerenplána evttohus, mii fátmmasta olles báhčinfealtta. Setermoen báhčinfealta lea áigá ásahuvvon. Doppe lea leamaš militeara doaibma 1898 rájes. Plána ulbmil lea reguleret dála doaimma, ja láhčit dili huksemii ja eambbo intensiiva atnui, earret eará eanet geavaheapmi lossa fievrruin.

Olles báhčinfealta lea gullan Sámedikki fealtabargui, earret go ulbmilguovllut. Leat registrerejuvvon 15 automáhtalaččat ráfáidahttojuvvon sámi gávdnosa. Eanas dain leat goahtebáikkit mat leat váldovággeráiggiin, Suivvevággi / Kobbryggdalen ja Garžavággi / Liveltskaret. Earret árrana de leat registrerejuvvon biebmovuorká ja sieidi Lifjellaksla báikkis johtingeaidnoráigge mii lea dan guovtti vákki gaskkas. Guovllut leat geavahuvvon guottetbáikin ja geasse- ja čakčaorohahkan. Mii diehtit geavaheami birra 18- ja 1900-logu čálalaš gálduid bokte. «Lifjellkjerringa» sieidi ja biebmovuorká leat guovllus maid Suodjalus ii leat bálljo geavahan ja doppe leat unnán fysalaš duohtadeamit. Sieidi lea kulturmuitu mas lea erenoamáš alla ráfáiduhttinárvu. Sámedikki mearkkašumit leat dan geažil váldojuvvon vuhtii, ja plána lea reviderejuvvon nu ahte kulturmuittut suddjejuvvojit nu ahte dohko eai šatta huksejumit. Dat bohtet maid bissut iežaset álgoálgosaš eatnamis.

Lei Romssa Universitehtamusea mii doaimmahii Garžavákki goahtesajiid roggamiid 2011:s. Kulturmuittut ledje siskkobealde doaibmaguovllu ja ledje nu áitojuvvon ahte roggamat álggahuvvojedje njuolga maŋŋel báikediđoštallama. Gutnaáigemeroštallamat čájehit ahte goahtesajiid válde atnui 1400–1600 – logus. Muhtun dollasajiin gávdnojedje maid guovžža dáktebázahusat.

Maiddai dat gávcci eará goahtesaji mat vel gávdnojit báhčinfealttas leat áitojuvvon. Dat leat báhčinfealta váldoguovllus: eanan ja áibmobáhčima doaibmaguovllus ja guovddáš guovlluin go galgá boahtit báhčin- ja hárjehallanguovlluide. Guovllut danin leat hui guovddážis plánaevttohusas. Sámediggi árvvoštallá ahte lea unnán munni heivehit geavaheami, ja eai makkárge doaimmat sáhte doarvái muddui suddjet kulturmuittuid suddjet bilistemiid vuostá. Mii árvvoštallat dan dihte ahte doaimma servodatlaš árvvu lea deháleabbo go kulturmuittuid ráfáiduhttinárvu. Lea sáhka báhčinfealttas mii juo lea ásahuvvon, ja huksemis masa vuođđun leat Suodjalusa boahttevaš operatiiva dárbbut.

Sámediggi lea dán vuođul buktán rávvema Riikaantikvárii, mas rávvejuvvo ahte dat eará sámi goahtesajiid Setermoen báhčinfealttas maid luvvejuvvojit. Luvvema eavttuin leat mii bivdán ahte čađahuvvojit arkeologalaš iskamat ja botánalaš iskamat. Botánalaš iskamat dan dihte vai lea vejolaš gávdnat dološ gárddiid ja vai oažžut áigemeroštallama guohtuneatnama geavaheamis. Riikaantikvára lea iežas dohkkeheamis mii lea beaiváduvvon 23.11.2012 ollislaččat váldán vuhtii Sámedikki rávvema.

Sámediggi bargá aktiivvalaččat dikšumiin, sihkkarastimiin ja gaskkustemiin, váldin dihte váras ceavzilis ja guhkesáiggi perspektiiva sámi kulturmuitobarggus. Lea maiddái dehálaš ahte Sámediggi lea aktiiva oasseváldi kulturmuitodigaštallamis ja lea mielde hábmeme kulturmuitopolitihka. Dat dáhpáhuvvá earret eará bajitdási prošeavttaid álgagiid ja oassálastima bokte.

1.7.11 Oktavuohta guovddáš kulturmuitoeiseválddiiguin

2012:s lea Sámedikkis leamaš jámma gulahallan vuosttažettiin Riikaantikvárain, gii lea ovddasvástideaddji direktoráhtta kulturmuitosuodjaleapmái, muhto maiddái Birasgáhttendepartemeanttain relevánta áššiid birra, nugo omd. sámi visttiid registreremiid guovdu.

1.7.12 BARK

Sámediggi lea 2012 čavčča álggahan iežas oasi Riikaantikvára seailluhanprográmmas válljejuvvon arkeologalaš kulturmuittuid váste 2010–2020 (BARK). Sámediggi galgá ráhkadit bajilgova buot láhččojuvvon sámi kulturmuittuin, ja vuoruhuvvon evttohusain ođđa láhčimiidda. Buot suohkanat, museat ja earát sámi ássanguovlluin Norggas leat bovdejuvvon buktit midjiide evttohusaid. Plána mielde galgá listu ovdanbiddjot politihkalaš meannudeapmái 2013 geassemánus. Kulturmuittut fertejit leat dán listtus, ovdal mii sáhttit oažžut dikšunruđaid Riikaantikváras áigodagas 2020 rádjai. Sámi suodjalanveara /ráfáidahttojuvvon visttit ja báktedáidagat eai gula seailluhanprográmma vuollái, dain leat sierra ortnegat.

1.7.13 Máilmmiárbepolitihka ja máilmmiárbebáiki Várjjagis

Sámediggi lea 2012:s buktán cealkámuša Birasgáhttendepartemeantta ođđa ja ollislaš máilmmiárbepolitihka evttohussii.

Sámedikki mielas lea bures bargojuvvon evttohusain. Mii leat duhtavaččat mearkkašan ahte evttohusaid gaskkas čuoggá vuolde «Identifiseret máilmmiárbbi Norggas», lea biddjon čuokkis «árvvoštallat boahttevaš vejolaš sámi máilmmiárbbi nammadeami». Čuoggá birra ii leat dattege eambbo namuhuvvon dahje konkretiserejuvvon eará sajiin teavsttas. Mii goitge jáhkkit ahte sátnádeami duogábealde, lea álgga oažžut sámi máilmmiárbebáikki Várjjagii.

Sámediggi ja Unjárgga gielda leat máŋga jagi ovttasbargan oažžut Ceavccageađgi/Mortensnes árvvoštallojuvvot Norgga gaskaboddosaš listui. Luottat 12000 jagi ássama ja oskudoaimmaheami maŋis Ceavccageađggis/Mortensness, eai sáhte gehččot eretčuldojuvvon resursavuođus, ja earenoamážit ii daid earenoamáš goddebivdorusttegiin mat Várnjárggas gávdnojit. Danin vuođđuduvvui 2010:s bargojoavku masa oassálaste olgguldas áššedovdit. Bargojoavkku váldi lea earret eará leamašan árvvoštallat sáhttet go bivdorusttegat leat oassin máilmmiárbebarggus. Joavku čoahkkáigeassu lea «combined sites»-nomination, gos bivdorusttegat Noidiidčearus/Kjøpmannskjølenis Báhcavuona gielddas (Várnjárgga álbmotmeahci siskkobealde) ja Golleváris Deanu gielddas, ja dat mihtilmas geađgeáiggeguovlu Gropbakkengenis Unjárgga gielddas, leat guovllut mat čatnašuvvojit dasa. Buot guovllut leat Várjjat Siidda, várjjatsápmelaččaid boares geavahanguovllus. Gaskaboddosaš namma lea «Várjjat Siida: Hunters and fishers from Mesolithic to Modern times». Vurdojuvvo ahte dat lotnolas báikkit bohtet Norgga gaskaboddosaš listui lagamus boahtteáiggis.

Ášši lea maiddái ovdanbiddjojuvvon Boazoguohtunorohagaide 6 ja 7, ja mii leat vuostáiváldán positiivvalaš ruovttoluottadieđuid. 2012 borgemánus lea čađahuvvon bures lihkostuvvan lassikárten Noidiidčearu bivdorusttegis. Dát ovdanbuktojuvvui Várnjárgga álbmotmeahci stivrii čakčamánus. Duogášdieđut leat maiddái gárvvistuvvome, nu ahte Deanu ja Báhcavuona gielddat sáhttet dahkat formálalaš mearrádusaid das ahte sii doarjut prošeavtta, numot gielddaid politihkalaš jođihangottit leat háliidan.

1.7.14 Nuortasámi kulturbiras nuortalaš gilis

Dikšunplána ja dábálaš rutiinna mielde lea 2012:s čađahuvvon dikšun Nuortasámi kulturbiras nuortalaš gilis. Dáppe leat láddjen suinniid eanemus guovddáš guovlluin, rođut/soagit guovllus St.Georga kapealla birra leat váldon eret ja kapealla lea bihkkaduvvon. Dikšunplána rávvema mielde leat dál bargame ásahit rássegokčasa hávdeboldnái. Dat dahkkojuvov nugo suoinnit biđgejuvvojit šládjavalljugas guovlluin Skoaltagávpogis boldnái. Proseassa lea čilgejuvovn dikšunplánas, ja Nuortasámi museas lea ovddasvástádus dikšunbargui.

Dasa lassin lea Sámediggi gárvvistan bisánansaji Skoaltagávpogis, plánaid vuođul maid Rambøll, ráđđeaddi inšenevrrat, leat ráhkadan. Bisánansadji lei gárvvistuvvon ja lei šiehtadusa mielde gárvvistuvvon geavahanláhkái girkovahkkolohppii 2012 borgemánus. Sámediggi dan formálalaččat válddii badjelasas 2012 čakčamánus.

1.7.15 Sámi kulturmuittut Opplándda fylkkas

Sámediggeráđđi lea ovttas Opplándda fylkkagielddain álggahan plánet DjO-prošeavtta sámi kulturmuittuid birra Opplánddas, ja prošektii lea vuođđun dálá ovttasbargošiehtadus.

Ovttasbargošiehtadus Opplándda fylkkagielddain gusto dušše kulturmuittuide ja lea goalmmát jahki dán gustovaš šiehtadusas (gustovaš 2009–2013). Strategalaš áŋgiruššansurggiide mat leat namuhuvvon ovttasbargošiehtadusas, gullet nugo eanet registreren/dokumentašuvdna, ja máhttolonohallama ja oktasaš Djo-prošeavttaid čađaheapmi.

Prošeavttas galgá deattuhit systemáhtalaš kulturmuitoregistreremiid válljejuvvon guovlluin, mihttomearri lea dahkat ođđa gávdnosiid mat eahpitkeahttá sáhttá čatnat boarráset áiggi sámi ássamii, leahkimii ja luonddugeavaheapmái. Dasa lassin lea sávahahtti dán birra oažžut báikki olbmuid gaskkas báikkálaš barggaheami johtui. Láhččojuvvo nu ahte prošeavttas ja prošeavtta bohtosiin galgá leat báikkálaš gaskkusteapmi dan botta go prošeaktaáigodat lea.

Prošeavtta čađaheapmi veaháš orustii 2012:s, muhto lea plánejuvvon čađahuvvot 2013:s. Lea sávahahtti ahte prošeakta maiddái šaddá vuođđun ovttasbargui mii joatká go dálá šiehtadus loahpahuvvo 2013:s.

1.7.16 Vuoiŋŋalaš kulturárbbi birra

Sámediggeráđđi lea 2012:s oassálastán seminárii UNESCO vuoiŋŋalaš kulturárbbi konvenšuvnna atnui váldima birra. Seminára lágidii Norgga kulturráđđi. Seminárii lei vuođđun čielggadeapmi maid ABM-utvikling lea ráhkadan dan birra ahte Norggas váldit atnui konvenšuvnna. Vuoiŋŋalaš kulturárbi gokčá viiddis suorggi ja boahtá leat relevánta kulturmuitohálddašeami siskkobealde. Seminára lei vuosttaš čoahkkin buohkaide geain vuoiŋŋalaš kulturárbi lea oassin sin bargosuorggis. Sámediggeráđđi áigu čuovvolit barggu atnuiváldimiin viidáset, ja sihkkarastit ahte vuoiŋŋalaš sámi kulturmuittut váldojit albmaládje váras.

Kulturmuitogáhttenbarggus leat diehttelasat maiddái ekonomalaš váikkuhangaskaoamit dehálaš oassin dan ollislaš govas. Jahkásaččat várrejuvvo ruhtahivvodat mii galgá addot ohcanvuđot kulturmuitosuodjalandoaimmaide.

1.7.17 Kulturmuitosuodjalus – ohcanvuđot doarjagat

Sámediggi lea 2012:s juolludan ruđaid 37 prošeavtta čađaheapmái mat siskkildit sámi kulturmuitosuodjaleami. Oktiibuot juogaduvvui 3 933 000 ru. Tabealla čájeha obbalaš juohkima gaskal guovtti stuorámus poastta vistesuodjalusa ja eará kulturmuitosuodjalandoaimmat (registreremat, dokumentašuvdna ja dikšun). Sámedikki bušeahtas lei várrejuvvon 2 miljovnna ru. juogadeapmái. Dasa lassin jugii Sámediggi vel 2 miljovnna ru. stáhtabušeahta kap. 1429:s, Riikaantikvára láidestemiiguin. Dán jagaš ollislaš ohccojuvvon submi dagai sullii 8 150 000 ru.

Sámediggi lea 2012:s ráhkadan standárdda divodanplánaid ráhkadeapmái, ja ohcanbagadusa ja bagadusa dasa gii lea vuostáiváldán doarjaga.

19 prošeavtta ovddeš jagiin leat čađahuvvon ja dán jagis leat raporttat dain boahtán. Ovtta prošeavttas lea Romssa universitehta registreren 250 ođđa bivdorokki goddebivddu váste oktilis vuogádagas Finnmárkkoduoddaris. Dasa lassin leat registrerejuvvon vihtta čila mat leat geavahuvvon bivddu oktavuođas. Dát leat ráhkaduvvon geađggis ja eatnamis. Leat maiddái registrerejuvvon 23 árrana (árransaji/lávvosaji)maid njuolgut sáhttá čatnat oktii dainna ahte dán guovllus lea don doloža rájes juo leamašan sámi geavaheapmi. Roggamat ja radiologalaš beaivádeamit činain čájehit ahte árransajit/orrunsajit leat geavahuvvon áigodagas gaskal 1020–1770 m.kr. Prošeavtta bohtosat čájehit ahte dán guovllus lea leamašan oktilis sámi geavaheapmi guhkit áigge.

Vel okta prošeakta mii raporterejuvvui jagi loahpas sáhtii čájehit viiddis sámi geavaheapmái Sáltoduoddaris ja Lønsdalenis, doppe registrerejuvvojedje badjel 350 kulturmuittu, eanasoassi dain sisttisdoalai árrama ja stállosajiid. Registreremat galget lasihuvvot sullii vel 300 registreremii mat dahkkojedje 2010:s.

Norsk Villreinsenter lea dán jagi álggahan prošeavtta mii gullá árbevieruide sámi geavaheami ja ássama oktavuođas Filefjellas Setesdalii. Dán barget earret eará ruđaiguin maid Sámedikkis leat ožžon. Dát prošeakta galgá čuovvoluvvot viidáset, ja sii fas maŋŋel máhccet ruovttoluotta bohtosiid válddahallamiin. Doaivumis dát addá buriid bohtosiid, ja ođđa dokumentašuvnna dasa ahte doložiid rájes leat sápmelaččat geavahan daid guovlluid.

Kåsmoslettas Skjerstadas, Bådåddjo suohkanis leat golbma sámi báikki fávdnádis automáhtalaš ráfáidahttojuvvon sámi viesuiguin. Dát leat viesut maid lea álki oaidnit Rg 812 buohta, ja dat leat oassin gaskkustandoaibmabijuin mat gullet Fotefar mot nord ja eará kulturgaskkustandoaimmaide. Kåsmovollen báikkis lea viessu gárvvistuvvon dán jagi, Kåsmos ges muorraviessu lea ožžon ruđa ja divodanbargu lea álggahuvvon 2012:s. Dáid visttiid divodeamit bohtet lassin dan guovtti návehii ovddeš divoduvvon báikkiin.

1.8 Ealáhusat

Sámedikki váldomihttomearri ealáhusovddideami oktavuođas lea ahte mii dáhttut nana ja juohkelágan ealáhuseallima, man vuođđun lea sámi kultuvra, luondu ja biras ja mii vuhtii váldá sámi kultuvrra, luonddu ja birrasa ja mii dáhttut ealáhuseallima mii lea vuođđun ceavzilis báikegottiide gos olbmot háliidit orrut.

Joksan dihte váldomihttomeari váljii Sámediggi vuoruhit vihtta áŋgiruššansuorggi 2012.s. Dát leat Rámmaeavttut vuođđoealáhusain, geasuheaddji báikegottit,Kulturealáhusat, ja Innovašuvdna, dutkan ja árvoháhkan, ja Gelbbolašvuođalokten ja ođđahutkamat.

Sámedikki bušeahttarámma ealáhusovddideami váikkuhangaskaomiide 2012:s lei 37 626 00 ru.

Sámedikki árjjat ealáhusovddideapmái váldoáššálaččat guovdilastojuvvojit Doaibmasuorgái doarjagat ealáhusovddideapmái, maiddái gohčoduvvon STN-guovlun. Guovlu viiddididuvvui 5:in ođđa suohkaniin 2012:s ja dál leat das mielde 21 suohkana, gos olle suohkan lea fárus ja leat mielde 10 suohkana, gos oasit das leat fárus. Buot dáin suohkaniin sáhttet ealáhusdoallit ja fitnodagat Sámedikkis ohcat doarjjaruđaid ealáhusulbmiliidda. Sámediggi háliida veahkehit oažžume ealáhusovddideame eanet sámi guovlluin dakko bokte go váldá mielde ođđa suohkaniid STN-guvlui, mii oktiivástida Sámedikki ealáhusovddideami politihkalaš váldomihttomeriin.

Sámediggi čuovvu ealáhus- ja servodatovddideami sámi guovllus lahka jahkásaš analysaid bokte. Telemarksforskning lea 2012:s doaimmahan barggu. Maŋemus logut čájehit ahte guovllus obbalaččat lea olmmošlohku lassánan. Váldoáššálaččat lea sisafárren mii dagaha ahte olmmošlohku lassána. Bargosajiid lohku lassána, earenoamážit Finnmárkkus. Ealáhusstruktuvrra dáfus STN-guovllus, leat stuora erohusat suohkaniid gaskkas. Muhtun suohkanat leat hui nannosat, earát ges leat ollásit stuora, dehálaš fitnodagaid/doaimmaid hálddus. Fitnodagat mat dál gávdnojit sámi guovllus vásihit ovdánahttima ja gánnáhahttivuođa. Seammás lea ásaheaddjidávjodat vuollin ollu suohkaniin.

1.8.1 Vuođđoealáhusat

1.8.1.1 Mariidnaealáhusat

Sámediggi lea bargan diđolaččat gávdnat buoremus čovdosiid maiguin sihkkárastá álbmoga guolástanrievtti mearrasámi guovlluin. Dán lea dahkan go sihke lea bargan lbmildiđolaš politihkain ja ekonomalaš váikkuhangaskaomiid hálddašeamiin sihkkarastin dihte báikkálaš ássama, rekrutterema ja barggolašvuođa riddo- ja vuotnaguolásteamis. Earret eará ferte oažžut nannoset báikkálaš vuođu guolleresurssaid hálddašeapmái, ja váikkuhangaskaomiid bealis vuoruhit doarjaga guollefanasinvesteremiidda ja viidásetovddideapmái ja vuostáiváldinrusttegiid ođasmahttimiidda, ja veahkkin ovddideame ja viidásetnálástuhttime ođđa buktagiid mariidnadoaimmain.

Konsultašuvnnaid ja oassálastimiid bokte ráđiin ja lávdegottiin lea Sámediggi ožžon guorraseami muhtun evttohusaide buoridan dihte rámmaeavttuid guolásteddjiide mearrásámi guovlluin. 2013 guolástanreguleremis Sámediggi oaččui bajiduvvot lassieari juohke fatnasii STN-guovllus dorskebivddus 6 tonnas 2012:s 12 tonnii 2013:s. Sámediggái guorrasedje maiddái dakko ahte ii ásahit ½ eari buohkaide geat leat registrerejuvvon guolástuslogu A bláđis guolásteddjiid ektui registrerejuvvon B bláđis, nugo Norgga Guolástussearvi garrasit háliidii. Sámedikkis lei maiddái mearrideaddji doaibma gažaldagas ahte bisuhit dál vuotnalinjjáid ja gildosa vuotnalinjjáid siskkobealde bivdit fatnasiiguin mat leat badjel 15 mehtera.

Mearrenjiččehasaid 2013 reguleremis, oaččui Sámediggi konsultašuvnnas Guolástusdirektevrrain guorraseami dasa ahte galgá oažžut stuorát bivdobuhtadusa ránesnjuorjju bivddus go geargenjuorjju, nu ahte dakko bokte bivddáše sihke eanet geađgenjuorjjuid ja ránesnjuorjjuid.

Galgá leat unnimus 50 000 ru. jahkásaš brutto dienas jus galgá guolástuslohkui beassat sisa. Mearraluossabivddu dienas ii leat leamašan váldojuvvon mielde dienasvuđđui go guolástuslohkui galgá beassat. 2012:s Sámediggi oaččui guorraseami dasa ahte dáid dietnasiid sáhttá váldit fárrui. Sámediggi oaivvilda ahte dát lea veahkkin ođasmahttime árbevirolaš mearrasámi ealáhusheiveheami, mas guolástus lea lotnolagaid eará guolástusaiguin ja ealáhusaiguin.

Sámediggi mearkkaša ahte dál lea hui positiivvalaš vuoigŋa ollu vuotnaguovlluin, leat ođđarekrutteremat sihke nuorain ja boarraset olbmuin. Obbalaš ipmárdus lea ahte viidáneapmi lea daningo guolásteddjiid ja ássiid rámmaeavttut leat buorránan doaimmahit guolásteami mearrasámi guovlluin.

Buoridan dihte gánnáhahttima mariidnaealáhusain Sámediggi vuoruhii ruđaid ollu investerendoaimmaide 2012:s. Mariidnaealáhusaid bušeahttarámma lei 4 165 000 ru. Stuora optimisma ja nanu báikkálaš barggaheapmi lea mielddisbuktan ahte ollugat ohcet investerendoarjagiid, sihke fatnasiidda ja vuoistáiváldin- ja gádderusttegiid láhčimiidda. 2012:s juolluduvvui oktiibuot doarjja 7 785 000 ru. ovddas mii lea stuora badjelmeari geavaheapmi mearriduvvon bušeahttarámma ektui. Buorre resursavalljodat dohkálaš eriiguin lea buktán nanu ođđarekrutterema guolásteddjiin geat háliidit bivdigoahtit iežaset fatnasiiguin. Doarjja lea eanasmuddui addojuvvon dábálaš riddo- ja vuotnafatnasiidda vuollel 11 mehtera mat doaibmaekonomalaččat bures nagodit doaibmat beare alla ruhtagoluid haga. Buorre resursadilli bajiduvvon eriiguin oktan buriid dienasvejolašvuođaiguin reabbábivddus lea addán doaibmavuođu mii movttiidahttá sihke ođasmahttit fatnasiid ja oastit ođđa fatnasiid.

Lassin fanasinvesteremiidda leat ollu báikegottit čájehan beroštumi ođasmahttit vuostáiváldin- ja hámmanrusttegiid lasihan dihte vejolašvuođa váldit vuostá vuođđoávdnasiid ja bálvalusfálaldagaid fatnasiid ektui. Sámediggi lea juolludan doarjaga máŋga doaibmabidjui:

• Deanu gielddas lea Sámediggi juolludan 1 000 000 ru. bálvalusvistái guolásteddjiid váste Gohppis ja kája ja govdunrukku divodeapmái seamma báikkis. Sámediggi juolludii maiddái ruđaid hukset govdunrukku ja bárroruohtu Šuoššjohká hámmanii.

• Ungárgga gielddas lea Sámediggi juolludan doarjaga, 500 0000 ru., buoridit Kája ja vuostáiváldinrusttega Kløvnes hámmanis Unjárgga gielddas.

• Porsáŋggu suohkanis, Smiervuonas, lea Sámediggi juolludan 500 000 ru. guhká ohcaluvvon govdunmoloi, buoridan dihte vuostáiváldinrusttegii hámmandilálašvuođaid. Smiervuotna guolástusbáikin, gos dušše lea okta vuostáiváldinrusttet, vissásit veahkeha nanneme vuođu mariidna ealáhusovddideapmái Porsaŋggu suohkanis.

Sámedikkis lea barggus hámmanbuoridanprošeavttaiguin leamašan buorre gulahallan sihke suohkaniiguin ja Riddodoaimmahagain oažžun dihte sadjái ekonomalaš ovttasbarggu prošeavttaid realiserema váste. Dát doaibmabijut bohtet leat dehálažžan dáid suohkaniid báikkálaš guollefatnasiid gálvolágidemiide ja sin orusteapmái hámmaniin.

Láhka rievdadusaid birra oassálastinlágas, áhperesursalágas ja finnmárkkolágas

Sámediggi lea álgaga dahkan lágidit ja lea čađahan politihkalaš álggahančoahkkima guolástusministariin. Mii leat dál bargagoahtán viidáset konsultašuvdnaproseassain láhkaásahusbarggu birra vuotnaguolástuslávdegotti oktavuođas, das gehččojit bealit nugo ásaheapmi, oktiibidjan, barggut ja vuotnalinjjáid mearrideapmi, ja makkár gaskaboddosaš doaibmabijuid lea vejolaš álggahit dan botta go konsultašuvnnat čađahuvvojit, nugo ovdamearkka dihte gildosa stuorát fatnasiidda bivdit vuonain.

Ášši vuotnalinjjáid birra meannuduvvui Guolástusdirektoráhta regulerenčoahkkimis Bergenis 2012 juovlamánus. Ášši duogážiin lea ahte Stuoradiggi lea mearridan «lága rievdadusaid birra oassálastinlágas, áhperesursalágas ja finnmárkkolágas». Láhkarievdadussii lea vuođđun ráđđehusa láhkaproposišuvdna Finnmárkku riddoguolástuslávdegotti čuovvoleami birra (Prop.70L(2011–2012). Láhka lea fámus ođđajagimánu 1.b. 2013 rájes. Dán vuođul lea Guolástus- ja riddodepartemeanta sihtan Guolástusdirektoráhta čađahit gulaskuddama evttohusas ahte galgá leat gaskaboddosaš gielddus fatnasiidda badjel 15 mehtera bivdit vuotnalinjjáid siskkobealde.

Sámediggi ja Guolástus- ja riddodepartemeanta leaba ovdal regurelenčoahkkima olahan ovttaoaivilvuođa ahte joatkit dálá vuotnalinjjáiguin dassážii Vuotnalávdegoddi lea ásahuvvon ja lea árvvoštallan galget go gaskaboddosaš vuotnalinjját jotkojuvvot ja makkár hámis.

Deanuláhka

Deanulága evttohuvvon rievdadus váldojuvvui ovdan dan oktavuođas go Luossa- ja sáivaguolleláhka evttohuvvui rievdaduvvot. Stuoradikki Energiija- ja biraslávdegoddi lágidii rabas čoahkkima áššis 31.05.2012:s. Lága meannudeapmi mielddisbuvttii ahte ášši sáddejuvvui ruovttoluotta ráđđehussii. Lávdegoddi háliidii sisdoalu dáfus seamma bohtosa, muhto ahte Deanuláhka galggai bissut sierra láhkan iige sierra kapihttalin finnmárkkulágas. Sámediggi vuordá Birasgáhttendepartemeanttain oažžut konsulterema ođđa láhkaevttohusa birra nu fargga go dat lea gárvvis.

Šiehtadallan Suomain guolásteami birra Deanujogas

Šiehtadallamat Suomain ođđa šiehtadusa birra Deanučázádaga rádjegaskii leat álggahuvvon. Sámediggi lea nammadan ovtta olbmo norgga šiehtadallandelegašuvdnii. Leat lágiduvvon guokte šiehtadallančoahkkima 2012:s, ja dán rádjái leat šiehtadallan bajitdási mihttomeriid ja regulerennjuolggadusaid birra. Áigumuš lea ahte ođđa šiehtadus galgá leat fámus 2015 rájes.

Observatevrastáhtusa NASCO:s

Sámediggái lea 2012:s addon observatevrastáhtusa NASCO:s – The North Atlantic Salmon Conservation Organization.

Guollereguleremat jogain ja mearas 2012 ovddas

Bargolávdegoddi Davvi-Romssa ja Finnmárkku guollereguleremiidda jogain ja mearas buvttii evttohusa guollereguleremiidda jogain ja mearas 2012 ovddas, ja guhkesáiggi strategiija reguleremiidda. Lávdegotti 2012 regulerenevttohus mielddisbuvttii viiddideami bivdináiggis gáidánuhtiin, earenoamážit Davvi-Romsii. Johkabivddu dáfus, bargolávdegoddi bijai vuođđun fylkkamánniid evttohusa ahte bisuhit eanas čázádagain bivdodási. Dasa lassin evttohii bargolávdegoddi ásahit bargojoavku čielggadit eambbo njuovžilis vuggiid guollebivdoreguleremii ja ahte álggahuvvo prošeakta mii galgá kártet ja systematiseret árbevirolaš máhtu mii galgá hálddašeamis adnojuvvot.

Bargolávdegotti raporta, 2012 reguleremiid birra, lei vuođđun konsultašuvdnii Luondduhálddašandirektoráhtain. Luondduhálddašandirektoráhtta vuohččan konsulterii Sámedikkiin gulaskuddanevttohusa birra 2011 juovlamánus, dalle dokumeantalonohallamiid bokte. Regulerenevttohus mii lei seamma go bargolávdegotti evttohus sáddejuvvui gulaskuddamii, gulaskuddanáigemearri lei ođđajagimánu 20.b.2012:s.

Konsultašuvnna maŋŋel gaskal Sámedikki ja Luondduhálddašandirektoráhta njukčamánus lea ovttaoaivilvuohta johkareguleremiid ja čuovvolanbarggu ja mearrareguleremiid birra 2012 ovddas Davvi-Romssas, muhto ii mearrareguleremiidda Finnmárkkus. Direktoráhtta ii hálit fas viiddidit bivdináiggi gáidánuhtiin Finnmárkkus, muhto Sámediggi háliida čuovvut bargolávdegotti evttohusa ahte fas viiddit bivdináiggi ovttain guvttiin beivviin iešguhtetge regiovnnas. Dasto ii olahuvvon áibbas ovttaoaivilvuohta ja ášši bajiduvvui politihkalaš konsultašuvdnii Birasgáhttendepartemanttain.

Sámediggeráđđi ja Birasgáhttendepartemeanta leaba konsulteren 2012 reguleremiid birra, ja viidáset regulerenbarggu birra njealji čoahkkimis; konsultašuvdnačoahkkin njukčamánu 21.b.2012:s, čoahkkin cuoŋománu 13.b., konsultašuvdnačoahkkin cuoŋománu 26.b.2012:s ja loahppabeavdegirjjis miessemánu 7.b. Birasgáhttendepartemeanta čuovui direktoráhta árvalusa das ahte ii fas viiddidit bivdináiggi Finnmárkkus, ja čujuhii Luondduhálddašandirektoráhta árvalussii, bargolávdegotti rávvagiidda ja dasa ahte váldit vuhtii Ruošša, earret Porsáŋggu regiovdna mii fas oaččui viiddideami.

Sámediggeráđđi deattuhii hui ládje ovttaoaivilvuođa mii bargolávdegottis leat šiehtaduvvon. Sámediggi oavvilda ahte ovttaoavilvuohta galggašii gustot olles bargolávdegotti 2012 regulerenevttohussii ja čuovvolahtti bargui, ii dušše osiide dás nugo departemeanta dan válddahalai. Sámediggeráđđi háliidii ceavzilis, máhttovuđot luossahálddašeami mii láhčá dili báikkálaš johkahálddašeapmái, mii dohkkeha mearraluossabivddu ealáhusdoaibman ja mii bisuha mearrasámi kultuvrra.

Sámedikki dievasčoahkkin meannudii ášši ja nannii mearraluossaguolásteddjiid rievtti bivdit luosaid mearas, ja gávnnahii ahte dálá luossareguleremat leat nu čavgadat ahte mearraluossabivddu birgenvuođđu lea áitojuvvon ja deattuhit garrasit ahte mearraluossabivdu dárbbaša dakkaviđe eareanoamáš doaibmabijuid. Sámediggi ii guorrasan dán jagáš reguleremiidda.

1.8.1.2 Eanandoallu

Sámediggi attii árvalusa 2012 eanandoallošiehtadallamiidda. Váldosisdoallu árvalusas lei ahte šibitdoallu ferte oažžut buoret gánnáhahttivuođa. Sámediggi maiddái deattuhii dan ahte sihkkarastit rekrutterema eanandollui earret eará nu ahte nuorat ožžot nuvttá mielkeeriid álggaheapmái ja ahte Sámediggi galggai oaččui stuorát rolla eanandoallopolitihkas.

Šiehtadusas mii šihttojuvvui, Sámediggi oaččui 2 000 000 ru. lassi ruhtajuolludeami árktalaš eanadoalu áŋgiruššama geažil. Sámediggi lea danin mielde bargojoavkkus mii bargá bidjame johtui stuorát ovddidanprográmma, mii guovdilastá árktalaš eanandoalu. Árktalaš buktagat áddejuvvojit leat buktagat mat ráhkaduvvojit Davvi-Norggas. Vuoruhemiin vuordimis oažžu buoret gánnáhahttivuođa eanandoalus, ja dat galgá biddjot johtui 2013:s.

Sámediggi lea bovdejuvvon searvat sihke Romssa ja Finnmárkku regionála giliovdánahttinprográmmaid hábmemii. Sámediggi namuhii sávaldaga dán guovtti fylkkas ovttastahttiiba fylkkagielda ja fylkkamánni plánabargguid. Boađus lea ahte goappeš plánabarggut gehččojuvvojit oktavuođas Romssas, mii jáhkkimis addá ealáhussii buoret ja eambbo einnostahtti rámmaeavttuid.

Sámedikki bušeahttarámma eanandoalloulbmiliidda lei 4 800 000 ru. 2012:s, mas juolluduvvui doarjja investerenulbmiliidda oktiibuot 2 380 400 ru. ovddas. Unnitgolaheapmi dán oktavuođas lea daningo leat stuora hástalusat rekrutteremiin ealáhussii ja unnán áŋgiruššan hukset ođđa doaibmavisttiid mat leat áiggi gáibádusaid mielde, mat gáibidit stuora kapitálarámma.

1.8.1.3 Boazodoallu

Ekologalaš, ekonomalaš ja kultuvrralaš ceavzilis boazodoallu lea buriid ekonomalaš rámmaeavttuid hálddus. Sámedikki árvalus 2013/2014 boazodoallošiehtadussii meannuduvvui 2012 skábmamánus. Sámediggi lea deattuhan ekonomalaš rámmaeavttuid mat fertejit buoriduvvot, muhto maiddái eará dilálašvuođaid nugo areáladili, boraspiiriid, boazologu heiveheami, dásseárvvu, rekrutterema, dearvvašvuođa ja márkanbarggu.

2012/13 boazodoallošiehtadusa šiehtadallamiid oktavuođas ásahuvvui bargojoavku guorahallat váikkuhusaid ja doaibmabijuid alimus boazologu mearrádusaid čuovvoleami oktavuođas. Sámediggi searvvai bargojovkui ovttas departemeanttaid ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi (NBR)ovddasteddjiiguin.

Bargojoavkku váldi lei kártet man ollugat šaddet heaitit boazodoaluin, ja čálgogullevaš ja servodatlaš váikkuhusaid. Viidáset joavkkus lei váldin addit bajilgova vejolaš doaibmabijuin dálá váikkuhangaskaoapmeapparáhta siskkobealde ja árvvoštallat man muddui dálá ortnegat leat heivehuvvon ulbmiljovkui ja mihttomeriide mat boazodoallopolitihkkii leat biddjon. Bargojoavkku gearggain raporttain skábmamánu gaskamuttus.

Dát raporta lei earret eará fáddán go Sámedikki dievasčoahkkin meannudii ášši Finnmárkku boazologu heiveheami birra. Mearrádusas ovdanboahtá earret eará ahte Sámediggái lea dehálaš ahte boazologu geahpideami proseassat čađahuvvojit várrogeamos lági mielde boazodoalloealáhusa ektui. Sámediggi ipmirda bures vuorjašumiid maid boazologumearrádusaid čuovvuleapmi dagaha boazodolliide. Seammás lea Sámediggái dehálaš ahte boazodoallu Finnmárkkus boahtteáiggis galgá leat ceavzil ja oaidná dárbbašlažžan ahte boazolohku heivehuvvo ceavzilis dássái. Sámediggái lea maiddái dehálaš ahte ovddiduvvojit buorit ja nanu álgagat eaktodáhtolaš ortnegiidda maiguin joksá boazologu geahpideami.

Konsultašuvnnat boazodoallohálddahusa rievdademiid birra

Sámedikkis lea leamašan konsultašuvdnačoahkkin Eanandoallo- ja biebmodepartemeanttain ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkaservviin boazodoallohálddahusa rievdademiid birra. Čoahkkin eambbo čielggadii áššeoasálaččaid ákkastallamiid ja áddejumiid iežaset beroštumiide, muhto liikká eai áššis gal vuos oro gávdnome čovdosat maid dáfus sáhttet olahit ovttaoaivilvuođa. Konsultašuvnnat eai válbmanan 2012:s.

Sámediggi lea olles 2012:s bargan dainna áššiin ahte bissehit ahte bohccut vuojahallet togii Nordlándda ruovdemáđiijas. Sámediggi lea bivdán dakkavide doaibmabijuid, áiddiid, nu ahte lohku njiedjá nu vulos go vejolaš bohccuin mat vuojahallet togii, ja mihttomearri berre leat 0-višuvdna. Sámediggi lea bivdán Johtalusdepartemeantta čuovvolit Ruovdemáđiijadoaimmahaga go sis leat áideplánen. Sámediggi lea maiddái bivdán ahte várrejuvvojt ruđat stáhtabušeahtas áidehuksemiidda Nordlándda ruovdemáđiija ráigge. Sámediggi čuovvola ášši 2013:s.

Boazodoallošiehtadusa 2012/2013 šiehtadallamiid oktavuođas šiehtadusoasálaččat sohpe heaittihit AHP-boazu, ja ásahit ođđa prográmma namain Boazoprográmma. Innovašuvdna Norga Finnmárku galgá hálddašit prográmma. Sámedikki áirras stivrenjoavkkus lea Mariann Wollmann Magga. Sámediggi áigu bargat dan ala ahte Boazoprográmma olaha iežas váldomihttomeari mii lea olahit eambbo árvoháhkama buvttadeamis, gávppálaš doaimmas ja bohccobierggu vuovdimis ja bohcco oalgebuktagiin. Sámediggái lea maiddái dehálaš ahte prográmma heivehuvvo eará váikkuhangaskaomiide ja eará áŋgiruššansurggiide boazodoalu siskkobealde, vai ealáhus oažžu buoremus ekonomalaš rámmaeavttuid.

Sámediggi oaivvilda ahte boazodoalu oalgeealáhusaid ovddideapmi boahtá lasihit gánnáhahttivuođa. Sámediggi vuostáiváldá jahkásaččat 2 000 000 boazodoallošiehtadusa bokte boazodoalu oalgeealáhusaide. Sámediggi várrii 2012:s 1 000 000 miljovnna ru. duodjeealáhusa ovddideami rámmii ja 1 000 000 eará oalgeealáhusaid ovddideapmái. 2012:s oaččui Sámediggi hui unnán ohcamiid oalgeealáhusaide earret go duojis, iige oktiige addojuvvon doarjja. Sivvan nu unnán ohcciide sáhttá leat ahte ortnet lei ođas 2012:s ja dasto unnánat dihte dan birra. Eará, ja jáhkkimis deháleappot sivva, lea ahte eará váikkuhangaskaoapmeaktevrrat, nugo AHP boazu (dál boazoprográmma), attii buoret ruhtadeami. Sámediggi áigu váldit dán vásahusa fárrui go joatká bargguin heiveheame váikkuhangaskaoapmeortnegiid boazodoalu ektui.

Konsultašuvdna ođđa eanajuohkinláhka birra

Golbma konsultašuvdnačoahkkima leat čađahuvvon gaskal Eanandoallo-ja biebmodepartemeantta, Sámedikki ja Norgga Boazosápmelaččaid riikkasearvvi ođđa eanamolsunlága birra. Sámedikkis lea leamašan buorre ovttasbargu Norgga boazosápmelaččaid riikkaservviin konsultašuvnnain. Ođđa eanamolsunlága váldomihttomearri lea addit ođđaáigásaš ja eambbo ipmirdahtti lága sidjiide geat dan galget geavahit. Evttohusat mielddisbuktet maiddái vissis rievdadusaid boazodoallolágas.

Konsultašuvnnat leat guoskkahan golbma váldoáššečuolmma boazodollui. Dat leat: Láhkamearrádusat addojit dan birra ahte eanamolsunriekti sáhttá mearridit geavahannjuolggadusaid, dat guoská nai boazolohkui. Sámediggái lea dehálaš ahte dakkár mearrádusat leat hábmejuvvon dakkár lági mielde ahte boazodollui lea seamma álkit olámuttos go earáide duođai geavahit eanamolsunrievtti. Láhkamearrádusat addojit boazodoalu siskkáldas riektečielggadeami birra, dat mearkkaša ahte eanamolsun riekti sáhttá geavahuvvot go galgá čielggadit vuoigatvuođaid guovlluid geavaheapmái gaskal siiddaid ja orohagaid. Eanamolsunduopmostuollu dahká mearrádusaid strukturerema/organiserema ja gelbbolašvuođabajidandoaimmaid birra, nu ahte sihkkarastá sámiid rievtti kultuvrii, mii suddje sámi virolašvuođaid ja árbevieruid.

Sámediggi mielas lea áibbas mearrideaddji ahte dán golbma váldoáššečuolmma árvvoštalla ovttas ja obbalaččat. Dakkár árvvoštallama haga oaivvilda Sámediggi ahte lea stuora várra ahte boazodollui ii leat seamma olámuttos eanamolsunduopmostuollu go eananeaiggáddiidda ja eará vuoigatvuođalaččaide, mii ii boađe oktiivástit geatnegasvuođaiguin mat stáhtas leat ON konvenšuvnna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid artihkaliid 14 (seamma olaheapmi duopmostuoluide), 26 (ii-vealaheapmi) ja 27 (riekti kultuvrii)mielde. Ášši ii leat vuos loahpahuvvon.

1.8.1.4 Rekrutteren ja buoret sohkabeali balánsa

Váikkuhan dihte ahte vuođđoealáhusat ožžot buoret rekrutterema ja buoret sohkabeali balánssa, lea Sámediggi ovddidan árvalusaid iešguđetlágan doaibmabijuide sihke eanandoallo- ja boazodoallošiehtadallamiidda. Sámediggi lea maiddái ásahan váikkuhangaskaomiid eriid oastimiidda sidjiide geat aiddo leat álgán eanandoaluin.

1.8.1.5 Boraspirepolitihkka

Sámediggi lea lágidan seminára boraspiriid birra 2012 njukčamánus. Váldoulbmiljoavkun semináriii ledje Sámedikki namaduvvon olbmot regionála boraspirelávdegottiide, muhto dat oassálaste maiddái eará boraspireberoštusat. Seminárá áigumuš lei lasihit máhtu boraspirehálddašeami ja boraspirepolitihka birra sámi guovlluin. Oktiibuot oassálaste 44 oasseváldi. Guoskkahuvvon fáttát ledje earret eará boraspiresoabahus, čuozahusat maid dagaha boazodolliide go sii masset bohccuid boraspiriide, álgoálbmoriekti boraspirepolitihkas ja Sámedikki rolla boraspirehálddašeamis.

Sámediggi lea addán máŋga cealkámuša boraspiriid birra earret eará buhtadusortnegiid rievdadusaid birra mat gusket šibihiidda ja bohccuide. Sámedikkis lea leamašan konsulteren dan birra gos riikkas guovžžamáddodat galggai geahpeduvvot.

Boraspireprošeakta Eallit Luonddus (Leve i naturen) loahpahuvvui 2012:s. Sámediggi ruhtadii osiid golmma-jagáš prošeavttas, mii lei ráddjejuvvon Romsii ja Finnmárkui. Ulbmil lei earret eará dárkkistit boraspiriid lávddu, bivddu vahágahtti boraspiriin ja geahpedit vahágiid sávzzain ja bohccuin mat leat guohtumis. Loahpparaporttas boahtá ovdan ahte boazodoalloealáhusas Romssas ja Finmmárkkus lea lassánan buhtaduvvon bohccuid lohku 2009 rájes. Sávzadoalus Finnmárkkus lei veaháš njiedjan buhtaduvvon sávccaid logus, muhto seamma áigodagas seammás eai luoitán nu ollu sávccaid guohtumiidda. Romssas lei áigodagas njiedjan buhtaduvvon sávccaid logus. Loahpparaporttas lea čoahkkáigesson nu ahte muhtun oassemihttomearit leat olahuvvon, muhto lea váttis árvvoštallat leago váldomihttomearri olahuvvon geahpeduvvon konfliktadási dáfus. Prošeakta čoahkkáigeassá maiddái dainna ahte dat lea nagodan reguleret borasspiremáddodagaid prošeaktaáigodagas.

Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámedikkit leat nammadan juohkehaš iežaset miellahtu lávdegoddái mii galgá hábmet oktasaš boraspirepolitihka ja evttohit hálddašeapmái njuolggadusaid. Lávdegoddi ii leat vuos vuođđudan iežas.

1.8.2 Geasuheaddji báikegottit

Joksan dihte buriid rámmaeavttuid máŋggalágan eálahuseallimii, de lea dehálaš ahte sámi guovllus ovttasbarget váikkuhangaskaoapmeaktevrrat. Stuoradiggedieđáhusas Innovašuvdna Norgga ja SIVA birra «Reaiddut ovdáneapmái» mii almmuhuvvui 2012 cuoŋománus, dadjá ráđđehus ahte » Bures lihkostuvvon ealáhusásaheamit man vuođđun lea sámi kultuvra, giela ja árbevierut buktet nannejuvvon sámi servodateallima ja lasihit norgga ealáhuseallimis máŋggaláganvuođa». Čujuhuvvo SIVA barggaheapmái sámi guovlluin, earenoamážit kultur- ja vásáhusealáhusas. Sámedikki ealáhusdieđáhus lea maiddái válddahallojuvvon. Ráđđehus bivddii dieđáhusas ahte Innovašuvdna Norga dahká álgaga ođasmahttit ovttasbargošiehtadusa Sámedikkiin. Dán leaba Innovašudna Norga ja Sámediggi čuovvolan 2012:s. Ovttasbargošiehtadus galgá veahkehit oažžut eambbo ovttastahttima váikkuhagaskaoapmehálddašeamis, nu ahte álggaheddjiide geat ja fitnodagat mat áigot viiddidit iežaset doaimma ožžot buori fálalaga.

Sámediggi juolludii 2012:s ruđaid fitnodagaide ja álggaheddjiide gullevaččat surggiide bálvalus, bálvaleapmi- ja smávvaindustriija. Sámediggi vuoruhii juolludit fitnodatguvllot ruđaid buvttaovddideapmái ja investeremiidda maiguin šattai oalle alla fitnodatovddideapmi. Bušeahttarámmas, mii dagai 6 447 000, golaheapmi lei 4 459 500 ru. Sámediggi oaivvilda dát ruđat leat veahkkin addime fitnodagaide ovddidanálgagiid, mii dasto mielddistbuktá ahte ealáhuseallin obbalaččat šaddá eambbo máŋggalágan ja nanus.

1.8.3 Kulturealáhusat

Barggus ahte joksat gánnáhahtti kulturealáhusfitnodagaid, mearridii Sámediggi 2012:s čađahit analysa kulturealáhusovddideamis sámi guovllus. Dat čájeha ahte sámi guovllus lea ovdáneapmi nannoseappot go eará guovlluin. Sámediggi háliida ovddidit politihka kulturealáhusaid ovddideami ektui, ja mearridii 2012:s álggahit prošeavtta iežas namas joksan dihte dán. Sámediggi vuordá ahte kulturealáhusaide biddjo johtui stuorát áŋggirdeapmi 2013:s.

1.8.3.1 Duodji

Sámediggi šiehtadallá jahkásaččat duodjeorganisašuvnnaiguin Duojariid Ealáhusservviin ja Sámiid Dujiin duoji ealáhusšiehtadusa guovdu. Mihttomearri šiehtadusain lea ovddidit ealáhusguvllot duoji mas lea eanet gánnáhahttivuohta ja gálvojohtu iežas buvttaduvvon gálvvuin. Šiehtadallamat 2013 šiehtadussii loahpahuvvojedje 2012 čakčamánus. Duodjiorganisašuvnnaid gáibádus lei 14,6 miljovnna ruvnno. Ealáhus- ja kulturlávdegoddi bijai mearkkašumi sisa ahte jus fal doarjjaortnet rievdaduvvo, de berre guorahallat mot vuoruhit ortnegiid aitto álggaheddjiide 3–5 jagi áigodahkii. Lávdegoddi háliidii maiddái bajidit márkanfievrredan ja vuovdin gelbbolašvuođa ja nannet neavvuma duodjiealáhusas.

2012 njukčamánus čađahii Sámedikki dárkkisteami doarjjaortnegis. 21 duojára dárkkistuvvojedje, ja eatnasiin ledje váilevašvuođa dan ektui ahte eai lean čuvvon rehketdoallonjuolggadusaid. Dárkkisteamis lei konklušuvdna ahte ovdanbohte roavva rihkkumat rehketdoallofievrredemiid dáfus ja dietnasiidda ja goluide ledje váilevaš dokumentašuvnnat. Viidáset ahte kvalitehta ruhtadoalus ja obbalaš áddejupmi gáibádusain mat leat rehketdoallofievrredeapmái lei hui moaitinveara. Ohcanvuorus golggotmánus lea Sámediggi registreren ahte dokumentašuvdna ja rehketdoallu lea veaháš buoret, muhto Sámedikkis leat ain hástalusat earret eará dainna ahte dárkkistit leat go iežas buvttaduvvon duojit mat vuvdojit, leat go náittosguoimmit geat goappešagat bargaba dujiin ja goappešagat oažžuba doaibmadoarjaga, ja vuovdimiid lagas fulkkiid gaskkas.

Maŋŋel dán dárkkisteami juolludii Sámediggi 2012:s doarja duodjeorganisašuvnnaide nu ahte sii sáhttet fállat rehketdoallokurssa duojáriidda. Ulbmil lea juohkit dieđuid duojáriidda dan birra makkár gáibádusaid vearroeiseválddit bidjet go iežas fitnodatdoaimma áigu jođihit ja makkár ekonomalaš geatnegasvuođaid dakkár doaibma mielddisbuktá.

Sámediggi lea ruhtadan gálvomearkaprošeavtta man mihttomearri lea ráhkadit guhkesáiggi plána dasa mot hukset nanu gálvomearkka duodjái ja mot dan galgá jođihit. Duojáriid ealáhussearvvis ja Sámiid Duojis lea ovddasvástádus dan čađahit.

Sámediggi lea maiddái ruhtadan gelbbolašvuođaloktenkurssa buvttadeamis, márkanfievrredeamis ja vuovdimis mii lea jurddašuvvon duojáriidda. Duojáriid ealáhussearvi ja Sámiid Duodji leaba bálkáhan Sámi allaskuvla čađahit prošeavtta.

Sámediggi lea ovdal ásahan fásta oahpahalliortnega duojis. Ortnega ulbmil lea sihkkarastit rekrutterema nuorain duodjeealáhussii. 2012:s ledje 12 oahpahalli oahpu oažžume earret eará hárjánan duojáriid luhtte.

Prošeakta Duoji ovddidit ealáhussan julevsámi guovllus lea ovtta-jagáš prošeakta maid Sámedikki ja Nordlandda fylkkagielda leaba ruhtadan. Prošeavtta stivrenjoavku lea ráhkdan bargoplana 2012 váste. Plána čájeha ollu doaimmaid main muhtunat juo lea čađahuvvon. Lea bálkáhuvvon prošeaktajođiheaddji 40 % virggis, geas lea ovddasvástádus bidjat johtui doaibmabijuid mat bargoplánas leat. Sámediggi attii 1 000 0000 ru. Duodjeinstituhttii vai sáhttet ásahuvvot guokte bealle bagadallanvirggi Gaska- ja Nuorta-Finnmárkui ovtta jahkái. Dát lei vejolaš daningo go duodjišiehtadusas lei golahuvvon unnit go dan mii rámman lei šihttojuvvon.

1.8.3.2 Vásáhusturisma

2012:s álggahuvvui prošeakta ja stuoraáŋggirdeapmi Sámi mátkeealáhus. Golmma jagáš prošeakta, man álggáheaddji lea Origo Nord, ja sii jođihit prošeavtta. Sámediggi, Innovašuvdna Norga ja golbma davvinorgga fylkkagieldda leat ruhtadan prošeavtta mas leat mielde badjel 20 fitnodaga. Sámediggi oaivvilda ahte dát prošeakta veahkeha ovddideames autenttalaš mátkeealáhusa, vuođđuduvvon sámi árbevieruid ja kultuvrra ala.

1.8.4 Innovašuvdna, dutkan ja árvoháhkan

Lotnolasealáhusaid árvoháhkanprográmma ja Sámi mátkeealáhusa bokte vuoruhii Sámediggi doarjut doaibmabijuid mat sáhttet addit viidásetreidema meahccebuktagiin ja eará biepmuin, ja gelbbolašvuođaloktema meahccebuktagiid ávkksteami, buvttadeami ja vuovdima birra. Sámediggi vásihii 2012:s ahte dađibahábut lei unnán doaibma meahcásteddjiid gaskkas, ja dasto ledje unnán ohcamat váikkuhangaskaoapmeortnegii.

Oažžun dihte eanet ođđahutkama, ovdáneami ja ođasmahttima lea Sámediggi nannet ovttasbarggu VRI Finnmárkkuin 2012:s. VRI oanádus mearkkaša «váikkuhangaskaoamit regionála DjO ja innovašuvnna vástei, ja lea regionála prográmma maid leat ruhtadan Dutkanráđđi, Finnmárkku fylkkagielda ja Innovašuvdan Norga Finnmárku. VRI Finnmárku leat guovddážis máŋga miellagiddevaš proseassain Finnmárkkus. VRI Finnmárku láhčá dili Foresight Finnmarkui (einnostuvvon ovddideapmi) ja lea guovddážis láhčime dili buoret entreprenevravuhtii ja álggaheddjiid čuovvoleapmái, nugo ealáhusgárdeáŋggirdeapmi ja Inkubator Nord. Oasálaččain lea oktasaš mihttomearri dan birra ahte movttiidahttit eambbo ovdáneapmái Finnmárkkus, ja sii áigot ovttas guorahallat guđeládje ovddidanbirrasat sáhttet veahkehit dan oktavuođas.

1.8.4.1 Gelbbolašvuođalokten ja ođđa ásaheamit

Sámediggi lea vuoruhan čuovvolit ásahuvvon fitnodagaid 2012:s ja dan dihte almmuhan gilvvu ásahuvvon fitnodagaidčuovvoleami dahkat davvi- Romssas ja Finnmárkkus. Vuoruheapmi lea oassin lotnolasealáhusaid ja Sámi mátkeealáhusaid Árvoháhkanprográmmas. PriceWaterhouse Coopers oaččui bargun čađahit čuovvolanprográmma mii vurdojuvvo gárvánit 2013:s.

Sámediggi juolludii 2012:s álggahanstipeandda álggaheddjiide. Bušeahttarámmas mii lei 900 000 ru, manai 600 000 ru dan ulbmilii. Go dát gehččojuvvo sámi servodagaid vuollegis ásahandávjodaga oktavuođas, de álggahanstipeanda mii galgá movttiidahttit ođđa ásahemiide, lea praksisa mainna Sámediggi ain joatká.

Sámediggi juolludii 2012:s 100 000 ru Nuorra entreprenevravuhtii. Daid ruđaid juolludii Sámediggi dan dihte vai ohppiid ulbmiljoavkkus galgá hástaluvvot ásahit nuoraidfitnodagaid mas fitnodatideaide lea vuođđun sámi sisdoallu, ovdamearkka dihte ahte sámi kultuvra, giella ja árbevierut leat oassin fitnodatideas. Ohppiidfitnodagat fertejit ieža defineret sámi sisdoalu.

Kárta vuolábealde čájeha suohkaniid mielde juhkkojuvvon ohcanvuđot ealáhusdoarjagiid 2012:s.

1.9 Regionálaovddideapmi

Sámediggi bargá dili láhčit vai sápmelaččat ieža, ja iežaset eavttuid vuođul galget oažžut vejolašvuođa ovddidit iežaset servodaga, giela ja kultuvrra buoremus lági mielde. Dát lea ovddasvástádus maid Sámediggi ii galgga, iige sáhte dahje hálit okto guoddit.

Sámedikki váldoulbmil regionálaovddidemiin lea aktiiva ja ulbmillaš ovttasbargu báikkálaš ja regionála eiseválddiiguin man ulbmil lea nannet ja ovddidit sámi kultuvrra, giela ja servodateallima. Sámedikkis váilot ain buorit reaiddut maiguin sáhttá ákkastallat čatnasemiid gaskal resursa- ja energiijaávkkástallama ja sámi servodateallima ja kultuvrra nannema. Bušeahta meannudettiin čuovvolit dievasčoahkkin dán ášši ja áigu geahččalit dustet hástalusaid 2013:s.

2012:s lea Sámediggi bargan aktiivvalaččat regionálaovddidemiin máŋgga arenas. Sámediggi ovdanbuvttii čielggadeami regiovdnaovddideami birra Sámedikki dievasčoahkkimii geassemánus. Čielggadeamis čilgejuvvui áššečuolmmaid birra mat gullet sámi perspektiivii distrikta- ja regionálapolitihkas, ja mot Sámediggi sáhttá bargat vuđolaš vuoigatvuođaiguin ja dárbbuiguin nuorra sápmelaččaid guovdu geat fárrejit gávpogiidda, seammás go mii háliidit bargat árbevirolaš sámi guovlluid ovdánemiin ja ovddidemiin.

Ovttasbargošiehtadusat fylkkagielddaiguin leat dehálaš reaiddut maiguin nanne ja ovddida sámi kultuvrra, giela ja servodateallima. Sámedikkis leat ovttasbargošiehtadusat buot fylkkagielddaiguin Hedemárkku rájes davás guvlui. Ovttasbargošiehtadusaid bokte šiehtadussii nannejuvvo regionála eiseválddiid ovddasvástádus sámegiela, kultuvrra ja servodatovddideami dáfus. Leat boahtán ollu buorit bohtosat dán ovttasbarggus.

Sámediggi goitge oaivvilda ahte ovttasbargu fylkkagielddaiguin berre leat eambbo ulbmilaš ja ahte oasálaččat berrejit bidjat eambbo fuomášumi politihkalaš ovttasbargui. Ovttas fylkkagielddaiguin háliida Sámediggi danin vuđolaččat guorahallat visot ovttasbargošiehtadusaid, ja maŋŋel dan dasto ođasmahttit šiehtadusteavsttaid. Dáinna bargguin álggii Sámediggi 2012:s go ođastii ovttasbargošiehtadusa Finnmárkku fylkkagielddain. Boađusin das lei ahte Finnmárkku fylkkagielda dohkkehii ođastuvvon šiehtadusa 2012:s. Sámediggi áigo dohkkehit šiehtadusa 2013 vuosttaš dievasčoahkkimis.

Bajitdási ulbmil šiehtadusain lea váikkuhit positiiva ovddideapmái Finnmárkkus, mas erenoamáš deaddu biddjo dasa ahte nannet ja čalmmustahttit sámi kultuvrra, giela, ealáhuseallima ja muđui sámi servodateallima fylkkas. Šiehtadusas boahtá ovdán ahte Sámediggi ja Finnmárkku fylkkagielda bohtet bargat čuovvovaš surggiiguin fárrolaga: Geasuheaddji báikegottit, Ealáhusovddideapmi, Oahppu ja oahpahus, Areálahálddašeapmi, Davviguovllupolitihka, Sámegiella, Kultuvra, Álbmotdearvvašvuohta ja Kulturmuitohálddašeapmi. Dat njealji jagáš ovttasbargošiehtadus galgá čuovvoluvvot jahkásaš doaibmaplánaiguin.

Sámediggi vuoruha aktiiva váikkuhangaskaoapmegeavaheami láhččojuvvon doaimmaide mas fylkkagielddat ja eará dehálaš regionála aktevrrat leat mielde. 2012:s juolludii Sámediggi vuollelaš 5,6 mill ru regionála ovddidanprošeavttaide sihke giela, ealáhusa ja kultuvra siskkobealde.

1.10 Sámi ovttasbargu ja riikkaidgaskasaš bargu

Sámediggi hálddaša prinsihpalaš oaiviliid ja beroštumiid mat ovddiduvvojit ja bealuštuvvojit riikkaidgaskasaš arenain. Lea dehálaš áimmahuššat álgoálbmotdimenšuvdna našunála ja riikkaidgaskasaš forain, ja ahte áššit mat leat dehálaččat álgoálbmogiidda ovddiduvvojit sihke riikasis ja riikkaidgaskasaččat.

Sámediggi njulge iežas riikkaidgaskasaš bargguid našunála ja riikkaidgaskasaš forain ja arenain mat gusket ON:i, davviguovllupolitihkkii, Sámi Parlamentáralaš ráđđái, Barentsovttasbargui, davviriikkalaš ovttasbargui, Árktalaš ovttasbargui, Interregii ja EU:i olahan dihte dáid ulbmiliid.

1.10.1 Sámi ovttasbargu ja riikkaidgaskasaš bargu

Sámedikki ulbmil iežas riikkaidgaskasaš bargguin lea ahte álgoálbmogat galget oažžut vejolašvuođa mearridit iežaset ovdáneami badjel ja áimmahuššat iežaset beroštumiid riikkaidgaskasaččat. Mii háliidit viiddis ovttasbarggu sápmelaččaid gaskkas riikarájiid badjel. Seammás galgá Sámediggi leat iešheanalaš aktevra ovttas earáiguin riikkaidgaskasaš barggu dáfus. Sámediggi maiddái bargá dainna ahte buoridit álgoálbmogiid internašunála riekteovddideami.

Sámediggi njulge iežas riikkaidgaskasaš bargguid našunála ja riikkaidgaskasaš forain ja arenain mat gusket ON:i, davviguovllupolitihkkii, Sámi Parlamentáralaš ráđđái, Barentsovttasbargui, davviriikkaid ovttasbargui, Árktalaš ovttasbargui, Interreg ja Davit dimenšuvdna (EU) olahan dihte dáid mihttomeriid.

1.10.2 Čoahkkimat guovddáš eiseválddiiguin

Sámedikkis leat guokte gulahallančoahkkima jagis Olgoriikadepartemeanttain. Čoahkkimiid sisdoallu lea leamaš Sámedikki riikkaidgaskasaš barggut ja oktiiheiveheapmi departemeanttaiguin dán oktavuođas. Áššit mat leat digaštallojuvvon leat vuosttažettiin leamaš áššit mat gusket davviriikkapolitihkkii, dása gullet ealáhusovdáneapmi ja minerálabohkan sámi guovlluin, Barentsovttasbargu, Árktalaš Ráđđi ja olmmošvuoigatvuođagažaldagat ja álgoálbmotáššit ON:s.

Dollojuvvojit jámma ovttastahttinforumat gaskal olgoriikaministara, sámediggepresideantta ja dan 3 davvinorgga fylkkagieldda. Ovttastahttinforuma ulbmil lea nannet gulahallama ja diehtolonohallama davviguovllupolitihka birra gaskal Ráđđehusa ja regionála eiseválddiid.

1.10.3 Barentsovttasbargu

Sámediggi lea addán 250 000 ruvdnosaš doarjaga Barents álgoálbmotkantuvrii Lujávrris. Kontuvra lea 2012:s fárren Murmánskii. Kontuvra ásahuvvui 2003:s, ja Norgga Sámediggi ruhtada dan ja Barentsčállingoddi hálddaša dan. Kontuvra galgá earret eará veahkehit Álgoálbmogiid bargojoavkku jođiheaddji, ja leat deaivvadanbáikin Barentsovttasbarggu ovttasbargi aktevrraide.

1.10.4 Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR)

Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) lea Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid gaskasaš parlamentáralaš ovttasbargoorgána. Ruoššabeale sámit lea bistevaš oasseváldit ráđis. SPR galgá fuolahit sápmelaččaid beroštumiid riikkarájiid rastá ja lea sámi jietna riikkaidgaskasaččat.

Norgga beale Sámediggi lea 2012:s jođihan Sámi parlamentáralaš ráđi ja sin ovddasvástádussii lea gullan doaimmahit dan čállingotti. Sámi parlamentáralaš ráđi doaibmaplána bidjá láidestemiid stivrra bargui 2011–2013 áigodahkii. Doaibmaplánas deattuhuvvojit gávcci doaibmasuorggi: sámegiella, oahpahus/oahppu, sámi nuorat – organiseren ja váikkuhanfápmu, sámi universitehta, dásseárvu, davviriikkalaš sámekonvenšuvdna, resursaávkkástallan ja biras ja Sámi parlamentáralaš ráđi riikkaidgaskasaš bargu. Dasa lassin lea ulbmil leamaš nannet SPR ovttasbarggu ja rámmaeavttuid, earret eará guorahallat sámedikkiid gaskasaš ovttasbargošiehtadusa SPR- ovttasbarggu dáfus. 2012:s leat dollojuvvon 5 stivračoahkkima.

Sámi parlamentáralaš ráđđi lea 2012:s oasálastán seminárain, konferánssain ja čoahkkimiin gos álgoálbmotpolitihkalaš gažaldagat leat leamaš fáddan. Dakkár deaivvadanbáikkit leat dehálaččat rádjerasttideaddji ovttasbarggu duohtandahkamii. Sámi parlamentáralaš ráđđi nammada miellahtuid riikkaidgaskasaš ovttasbargoorgánaide, earret eará áirasiid bistevaš árktalaš parlamentarihkarlávdegoddái, Barentsovttasbarggu Regiovdnaráđđái ja golbma miellahtu Álgoálbmogiid Barentsovttasbarggu bargojovkui. Sámedikkiin lea observatevrastáhtus Davviriikalaš Ráđis. Sámediggepresideantta Egil olli lea 2012:s ovddastan Sámi parlamentáralaš ráđi dán barggus. SPR oassálastá observatevran WIPO:s, (máilmmi organisašuvdna vuoiŋŋalašvuoigatvuođaid váste) gaskkastáhtalaš lávdegottis vuoiŋŋalaš opmodagaid, genetihkalaš resurssaid, mihtilmas ja árbevirolaš kultuvrralaš ovdanbuktimiid váste.

EO olgešáirras olgoriikaáššiide ja sihkarvuođapolitihkkii ja Eurohpá-kommišuvnna várrepresideanta, Catherine Ashton, bovdii Sámi parlamentáralaš ráđi áirasiid ságastallamii Roavvenjárggas, iežas Suoma guossástallama oktavuođas. SPR oassálastti golmmain áirasiin. Čoahkkimis ságaškušše earret eará árktalaš gažaldagaid, boazodoalugažaldagaid ja giela, ja boahtte áigodaga Interreg- prográmma ja regionála ovddideami birra mii guoská sámi regiovdnii. SPR áirasat muitaledje ON álgoálbmotkonferánsa birra 2014:s ja ráhkkanahttin álgoálbmotkonferánsa birra mii dollojuvvo Álttás 2013 geassemánus.

Sámi parlamentáralaš ráđi Sámedikki delegašuvdna oassálasttii Barents álgoálbmotkongreassas mii dollui Girkonjárggas. Barentsguovllus 70 nenetsa, sámi ja vepsára ovddasteaddji deaivvadedje doppe digaštallat álgoálbmotoassálastima Barentsovttasbarggus ja viidáset barggu vuoruhemiid birra. Čoahkkimis dohkkehuvvui resolušuvdna ja ođđa doaibmaplána álgoálbmogiid váste Barentsovttasbarggus. Ovdal čoahkkima dollui konferánsa mas fáddan lei: «Indigenous peoples, Business & Enviroment 2012». Lei Álgoálbmogiid Barentsovttasbarggu bargojoavku mii lágidii čoahkkima ja konferánssa.

Sámeparlamentáralaš ráđi stivra lea nammadan ođđa miellahtuid Gollegiella – Davviriikkalaš Sámi giellabálkkašumi árvvoštallanlávdegoddái. Giellabálkkašupmi juhkkojuvvui viđat geardde 2012:s. Bálkkašumi ožžo Divvun ja Romssa universitehta Giellatekno, ja Aleksandra Andrejevna Antonova ja Nina Jeliseevna Afanasjeva, geat bargaba gielddasámegielain.

SPR juohká Davviriikalaš sámi dássearvobálkkašumi juohke viđat jagi. 2012:s juhkkojuvvui bálkkašupmi nuppes. Bálkkašumi ulbmil lea eanet árjjaid bidjat bargui mainna olaha ovddida dásseárvvu ja ovttaárvosašvuođa gaskal nissoniid ja dievdduid riikarájiid rastá sámi servodagain. Bálkkašumi oaččui SámiNissonForum go sii measta 20 jagi leat bargan ovddideame sohkabealidásseárvvu ja nissoniid vuoigatvuođaid sámi servodagain.

SPR lea álggahan giellaovttasbarggu 2012:s, ja lea ásahan davviriikkalaš sámi giellafágalaš guovddáža. Guovddážis lea mearridanváldi áššiide mat gusket sámi giellaovttasbargui.

1.10.5 ON máilmmikonferánsa álgoálbmogiid birra 2014 (máilmmikonferánsa)

2011:s mearridii ON váldočoahkkin doallat alladási dievasčoahkkima namain «ON máilmmikonferánsa álgoálbmogiid birra 2014:s». Álgoálbmogat háliidit oassálastit proseassain máilmmikonferánssa guvlui ja háliidit váikkuhit sihke proseassaide, sisdollui ja máilmmikonferánssa bohtosiidda.

ON Álgoálbmotáššiid Bistevaš forumis 2011:s bovdii Sámediggi máilmmi álgoálbmogiid ráhkkaneaddji álgoálbmotkonferánsii mii dollojuvvo 2013 geassemánus Álttás (Áltá 2013). Sámediggi ovdanbuvttii dan evttohussan strategiijaide mot álgoálbmogat sáhttet ráhkkanit máilmmikonferánsii. Áltá 2013 lea dál ásahuvvon oassin ráhkkaneaddjiproseassas ON máilmmikonferánsii álgoálbmogiid birra 2014:s.

Cuoŋománus 2012:s nammadii ON váldočoahkkima presideanta álgoálbmogiid oktiiordnejeaddji ja Mexico ON- ambassadevrra, ON- presideantta ovddas, čađahit konsultašuvnnaid ON miellahttostáhtaiguin ja álgoálbmogiiguin ON álgoálbmogiid máilmmikonferánssa 2014 čađaheami birra.

1.10.6 Københápman – resolušuvdna

Københápman – čoahkkin dollui ođđajagimánus 2012:s Københámmanis. Dása oassálastte álgoálbmogat buot 7 álgoálbmotguovllus, ja ON álgoálbmotáššiid bistevaš foruma miellahtut, ON álgoálbmotvuoigatvuođaid ekspeartamekanisma ja ON álgoálbmotvuoigatvuođaid spesiáladieđiheaddji. Čoahkkin mearridii resolušuvdnateavstta, dan dovddus Københápman- resolušuvnna.

Resolušuvdna mearridii nammadit SPR áirasa, John Bernhard Henriksena, álgoálbmogiid máilmmikonferánsaproseassa oktiiordnenjovkui. Resolušuvdna mearridii ásahit globála koordinerenjoavkku (GCC) mas lea oktiibuot ovcci miellahttu, buot ON čieža álgoálbmotguovllus ja okta álgoálbmotnissonáirras ja okta álgoálbmotnuoraidáirras. Resolušuvdna nanne (fas) prinsihppa dasa ahte álgoálbmotjulggaštusat fertejit olahit vuoiggalaš akkrediterema sihke máilmmikonferánsii ja buot relevánta ráhkkanančoahkkimiidda.

Viidáset deattuha resolušuvdna ahte álgoálbmogiid ráđđejeaddji ásahusat, ja našuvnnat, ráđit, parlameanttat ja ráđđehusat, ja árbevirolaš ráđđehusat, galget dohkkehuvvot ráđđehussan ja akkrediterejuvvot seamma dásis go stáhtat. Resolušuvdna nanne dan ahte gos álgoálbmogat háliidit čađahit báikkálaš, našunála, regionála dahje riikkaidgaskasaš ráhkkananproseassaid máilmmikonferánsa guvlui, de galget dát čoahkkimat almmolaččat dohkkehuvvot oassin máilmmikonferánsa ráhkkananproseassas. Resolušuvdna ávžžuha maiddái stáhtaid ja ON- orgánaid fuolahit ollislaš ruhtadeami ja effektiiva álgoálbmotoassálastimii máilmmikonferánssas, ja maiddái doarvái deastta čájehit ráhkkananproseassaide.

1.10.7 Ollessámi čoahkkin

Anár-julggaštus dohkkehuvvui ollessámi čoahkkimis Anáris, Suomas 2012 geassemánus. Das leat vuoruheamit maid sámi ásahusat ja organisašuvnnat galget ovddidit máilmmikonferánssa guvlui. Anár-julggaštus ávžžuha dasa ahte máilmmikonferánsa boađusin galget doaimmat mat ollislaččat ja beaktilit implementerejit álgoálbmotvuoigatvuođaid. Viidáset ovddida dat iešguđet lágan konstruktiivvalaš doaimmaid mat bohtet sihkkarastet álgoálbmogiid vuoigatvuođaid implementerema iešmearrideapmái, guovlluide, eatnamiidda, čázádagaide, resurssaide ja árbevirolaš eallinvugiide. Anár-julggaštus evttoha ahte ásahuvvo válljenláhkái beavdegirji ON álgoálbmotvuoigatvuođaid julggaštussii, ja vel eambbo eará čađahahtti doaimmat vai sihkkarastá ahte álgoálbmotvuoigatvuođat implementerejuvvojit. Eará dehálaš suorggit mat leat mielde julggaštusas, leat álgoálbmot mánáid ja nuoraid vuoigatvuođat, váldit vára álgoálbmotgielain ja dili láhčit akademalaš ásahusaide. Anár-julggaštus siskkilda maiddái álgoávnnasindustriija, árbevirolaš máhtu, árbevirolaš kultuvrralaš ovdanbuktinvugiid, genehtalaš resurssaid, dearvvašvuođa, rájiidrástá vuoigatvuođaid ja álgoálbmotvuoigatvuođaid geavaheami ON vuogádaga siskkobealde.

1.10.8 Árktalaš guovllu ráhkkanančoahkkin Nuukas

Árktalaš guovlu doalai ráhkkanančoahkkima ON álgoálbmot máilmmikonferánsii golggotmánus 2012:s. Sápmelaččaid bealis ledje Sámeráđi ja Sámi parlamentáralaš ráđi áirasat, ja inuihtain ledje Ruonáeatnama iešstivrejumi áirasat ja Inuit Circumpolar Council áirasat. Čoahkkima boađusin šattai Nuuk Árktalaš julggaštus ON álgoálbmogiid máilmmikonferánssa 2014 ektui. Julggaštusas váldojit ovdan fáttat nugo álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta; vuoigatvuohta eatnamiidda, čáziide, resurssaide ja árbevirolaš eallinvugiide. Julggaštusas ovddiduvvo dakkár evttohus ahte ON álgoálbmotjulggaštussii boahtá lassibeavdegirji dainna áigumušain ahte nannet realiserema álgoálbmogiid iešmearrideami vuoigatvuođain ja vuoigatvuođain eatnamiidda ja luondduresurssaide; doaimmat maiguin galgá nannet álgoálbmotvuoigatvuođaid realiserema; kultuvra, giella, oahppu ja dearvvašvuohta; álgoálbmogiid rájiidrástá vuoigatvuođat, ja evttohus doaimmaide maiguin nanne ON barggu álgoálbmotvuoigatvuođaid ektui. Nuuk Árktalaš julggaštus lea muhtun muddui huksejuvvon Anár-julggaštusa sisdoalu ala.

Árktalaš guovlu lei vuosttaš buot čieža ON- guovlluin mii doalai ráhkkanančoahkkima máilmmikonferánsa 2014 ektui.

1.10.9 Álgoálbmotvuoigatvuođaid ekspeartamekanisma (EMRIP)

2012:s oassálasttii Sámediggi EMRIPa 5.sešuvnnas. Mii muitaleimme máilmmikonferánsa fáttáid birra, EMRIPa ovddeš dutkosiid čuovvoleami ja álgoálbmotjulggaštusa birra. Sámediggi lea maŋŋel sešuvnna bargan oažžut eambbo EMRIPSa rávvagiid Olmmošvuoigatvuođa resolušuvdnii olmmošvuoigatvuođaid ja álgoálbmotvuoigatvuođaid birra.

1.10.10 Olmmošvuoigatvuođaráđi 21.sešuvdna – álgoálbmotvuoigatvuođat

Sámediggi oassálasttii olmmošvuoigatvuođaráđi 21. sešuvnnas 2012 čakčamánus fáttáin mat guske álgoálbmotvuoigatvuođaide. Sámediggi ovddidii oainnuid šiehtadallamiin ja nu nagodii váikkuhit ON-resolušuvnna sisdollui. Muhtun árvalusaide oaččui Sámedikki guorraseami, ja vuosttažettiin daidda mat gulle ON álgoálbmotvuoigatvuođaid ekspeartamekanismma raportta ávžžuhusaide. Sámediggi ii olahan doarjaga norgga delegašuvnnas dasa ahte rievdadit teakstasisdoalu ON-resolušuvnna evttohusas mii lei álgoálbmogiid vuoigatvuođa birra oažžut ráđđeaddi stáhtusa ON-vuogádaga siskkobealde. Lea sierra artihkal ON resolušuvnnas mii ávžžuha stáhtaid joatkit ovddideame álgoálbmogiid oassálastima máilmmikonferánssa ráhkkaneami guvlui, ja maiddái veahkehit doarjume álgoálbmogiid oassálastima teknihkalaš ja ruđalaš addosiid bokte.

1.10.11 Boazoguohtunkonvenšuvdna

Sámedikki ulbmil norgga- ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvnna bargguin lea váikkuhit dasa ahte lea rádjerasttideaddji boazodoalu mii lea ekonomalaš, ekologalaš ja ceavzil boazodolliide geaidda dat guoská. Rádjerasttideaddji boazodoalus gaskal Norgga ja Ruoŧa leat guhkesáiggi historjjálaš árbevierut, ja ođđa konvenšuvnna bargu ferte árvvusatnit boares árbevieruid ja vuoigatvuođaid maid boazodoallu lea olahan.

Norgga Sámediggi, lea ovttas Ruoŧa Sámedikkiin, Norgga Boazosápmelaččaid Riikkaservviin ja Ruoŧa sámiid riikkaservviin, ožžon bargun viidáset bargat vai šaddá soabadeapmi ođđa norgga- ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvnna guovdu. Dat bargu galgá leat gárvvis 2013 čakčamánu rádjái. Norgga Sámediggi jođiha proseassa.

Norgga- ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvnna barggus, lea leamaš dehálaš ahte lea buorre gulahallan guoskevaš orohagaiguin ja čearuiguin ja rabas ja searvadeaddji proseassa.

1.10.12 Davviriikkalaš sámekonvenšuvdna

Sámekonvenšuvnna ekspeartajoavkku evttohus almmuhuvvui golggotmánus 2005:s. Sámedikki dievasčoahkkin doarjjui evttohusa ja bijai vuođđun ahte čoavddus ferte váldit vuhtii unnimusstandárdda ekspeartajoavkku evttohusas. Dan rájes lea ON dohkkehan álgoálbmot vuoigatvuođaid julggaštusa (álgoálbmotjulggaštus), ja Norgga Ráđđehus lea, šiehtadan Sámedikkiin, meroštallan konsultašuvdnaprosedyraid mat leat gaskal stáhtalaš eiseválddiid ja Sámedikki. Sámedikkis leat áirasat Norgga šiehtadandelegašuvnnas, ja Norgga posišuvnnaid birra galgá dađistaga konsulterejuvvot. Riikkaidgaskasaš šiehtadallamat álge 2011:s ja lea oaivvilduvvon ahte dat galget bistit vihtta jagi.

Riikkaidgaskasaš šiehtadallamis lea láhččojuvvon nu ahte guovtte geardde galgá visot čađa lohkkojuvvot ekspeartajoavkku sámekonvenšuvdnaevttohus. Vuosttaš čađalohkan konvenšuvdnateavsttas lea dahkkon 2012:s. Čađalohkamis leat identifiserejuvvon artihkkalat maid oasálaččain leat váttisvuohta dohkkehit. Nubbi ceahkki šiehtadallanproseassas lea lagat geahčadit konvenšunteavstta sisdoalu.

1.11 Dásseárvu

Dásseárvu ja ovttaárvosašvuohta leat vuođđun Sámedikki doibmii. Sámediggi áigu dan dihte ovddidit dásseárvvu ja ovttadássásašvuođa beroškeahttá sohkabealis, etnisitehtas, gielas ja seksuálalaš sojus. Dásseárvu guoská buot surggiide servodagas ja galgá leat integrerejuvvon oassi Sámedikki doaimmain. Vuođđun Sámedikki doaimmaide dásseárvvuin lea iežamet dásseárvodoaibmaplána 2009–2013 áigodahkii.

Doaibmaplána doaibmanáigodat manná loahpa guvlui. Sámediggeráđđi ovdanbuvttii danin dásseárvosašpolitihkalaš čilgehusa 2012:s mii muitala mot stáhtusa lea dásseárvopolitihka dáfus ja nu ahte sáhttá plánegoahtit ovddasguvlui. Leat leamaš positiivvalaš vásáhusat doaibmaplánain. Mii leat danin mearridan ráhkadit ođđa doaibmaplána 2014–2017 áigodahkii.

1.11.1 Nissonbeaivi

Čuovvoleapmin Sámedikki dásseárvvu doaibmaplánas lea čalmmustahttit riikkaidgaskasaš nissonbeaivvi njukčamánu 8.b. Dán jagi lei čalmmustahttin Unjárggas, lei buorre ovttasbargu báikkálaš njukčamánu 8.b. – lávdegottiin. Váldofáddá dan beaivái lei eretfárren smávva giliin obbalaččat ja erenoamážit sámi guovlluin. Lágiduvvui paneladigaštallan fáttáin «Maid sáhttet gilit fállat nissoniidda?».

1.11.2 Sámegiella ja kulturgelbbolašvuohta DVÁ:s

Doaibmaplána mielde galgá maid sámegiella- ja kulturgelbbolašvuohta integrerejuvvot eará orgánaide main lea váldi dásseárvo- ja vealahansuorggis. Mii lea dan dihte bargan dan ala ahte sihkkarastime Dásseárvo- ja vealahanáittardeaddjái (DVÁ) dakkár gelbbolašvuođa. DVÁ lea čoahkkimiin Sámedikkiin gávnnahan ahte leat unnibut jearaldagat sápmelaččain go etnalaš norgalaččain. Sámediggi oaivvilda ahte dasa sáhttá sivvan leat gelbbolašvuohta mii DVÁ:s lea dán suorggis.

Dásseárvo- ja vealahanáittardeaddji váidinásahus lea Dásseárvo- ja vealahanlávdegoddi. Oasálaš gii ii leat ovttaoaivilis áittardeaddji mearrádusain, sáhttá iežas ášši doalvut dán lávdegoddái, mii lea hui dehálaš dásseárvo- ja vealahansuorggi riekteovddideapmái. Sámediggi lea danin ilus go Ellen Katrine Hætta nammaduvvui miellahttun lávdegoddái nu go Sámediggi lei evttohan. Álgoálbmogiid ovddasteami sihkkarastin dakkár fágalávdegottiide lea doaibmabidju mii lea mielde sihkkarastime ahte stáhta čuovvu riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid sápmelaččaid ektui álgoálbmogin.

1.11.3 Veahkaválddálašvuohta lagas relašuvnnain

Doaibmaplánas lea ulbmiliin okta ahte sihke nissoniin ja dievdduin lea riekti eallimii veahkaválddálašvuođa ja veahkaválddálašvuođa áitimiid haga, ja ahte mánáin lea riekti bajásšaddamii veahkaválddálašvuođa ja balu haga. Barggus mas bargat veahkaválddálašvuođa vuostá lagas relašuvnnain lea min váttisvuohta leamašan ahte mis lea heajos máhttovuođđu bidjat johtui konkrehta doaibmabijuid. Dát lea maiddái hearkkes fáddá ja fáddá man birra ii hubmojuvvo. Sámediggi lea dan dihte álggahan prošeavtta ovttas Justisdepartemeanttain, veahkaválddálašvuođaid birra lagas relašuvnnain sámi servodagas, mas ulbmil lea oažžut buoret máhttovuođu vai sáhttit leat mielde ovddideame buriid doaibmabijuid maiguin hehtte veahkaválddálašvuođaid lagas relašuvnnain. Dán prošeavtta bohtosat leat vurdojuvvon 2014 álggus.

1.11.4 Sámi dievdokonferánsa

Sámediggi lea maid leamaš okta álggaheddjiin sámi dievdokonferánsii «Dievdduid eallin sámi konteavsttas» mii lágiduvvui čakčat Romssas. Konferánssa ulbmil lei oažžut eambbo máhtolašvuođa sámi dievdduid birra joavkun ja bidjat guovddážii sámi dievdduid dásseárvoaktevran. Lei gelddolaš konferánsa mas ledje buorit ja jurdagiid bokti sátnevuorut. Sámediggi áigu viidáset bargat fáttain, ja mihttu lea ahte sámi dievdu boahtá eambbo oidnosii Sámedikki boahttevaš dásseárvopolitihkas. Konferánsa lei boađus konsulteremiin mat ledje gaskal Sámedikki ja Mánáid-, dásseárvvu- ja searvadahttindepartemeantta Ráđđehusa dásseárvodoaibmaplána birra. Lei KUN máhtto- ja dásseárvoguovddáš mii organiserii ja čađahii konferánssa.

1.11.5 Davviriikkalaš sámi dásseárvobálkkašupmi

Sámi NissonForum oaččui Davviriikkalaš sámi dásseárvobálkkašumi 2012:s. sii ožžo bálkkašumi iežaset sohkabealidásseárvvu ja nissoniid vuoigatvuođaid barggu ovddas maid leat bargan lagabui 20 jagi. Bálkkašumi vuoitit leat earret eará ohcalan čalmmusteami ovdamanni nissoniin. Sii leat mielde leamaš čalmmustahttimis sámi nissoniid historjjálaččat. Sii leat váldán áššit bajás mat gusket hirbmat stuora rumašberoštupmái, seksuálalaš loavkideapmái ja veahkaválddálašvuhtii nissoniid guovdu. Sii leat duostan hupmat čieguslágan váttisvuođaid birra sámi servodagas ja nissoniid saji birra sámepolitihkas, áššit maid birra earát eai huma. Sámi NissonForum ii leat dan ge vajálduhttán ahte sámit orrot njealji riikkas, ja rádjerasttideaddji perspektiiva lea vuođđun visot sin bargui. Sii leat oidnosis viidát olggobealde Sámi ja sis lea stuora riikkaidgaskasaš fierpmádat.

Lea Sámi parlamentáralaš ráđđi mii juohke viđat jagi juohká Davviriikkalaš sámi dásseárvobálkkašumi. Bálkkašumi ulbmil lea movttiidahttit eambbo árjjaid bidjat dásseárvvu ja ovttaárvosašvuođabargui sámi servodagain gaskal dievdduid ja nissoniid riikkarájiid rastá.

1.11.6 Dásseárvu riikkaidgaskasaš arenas

Norgga sápmelaččat ellet máilmmi riggámus riikkas. Mis leat vuoigatvuođat ja olámuttos čálgofálaldagat maid birra eará álgoálbmogat sáhttet dušše niegadit. Dan dihte fertet mii maid dásseárvosuorggis bargat dan ala ahte eará álgoálbmogiin buorránit ovddidanvejolašvuođat ja riekteovddideapmi. Seammás lea oassálastin riikkaidgaskasaš arenain buorre vejolašvuohta oažžut sámi álbmoga guoskevaš gažaldagaid áššelistui. Dat sáhttá veahkehit bajideame dáid áššiid stáhtusa ja bidjame deattu našunála eiseválddiide. Sámediggi lea danin maŋemus jagi oassálasttán riikkaidgaskasaš arenain gos dásseárvu lea leamašan fáddán.

Sámediggi lei mielde go Norga attii iežas 8.raportta ON nissonvealahankonvenšuvnna čuovvoleamis. Mis ledje evttohusat dán raportii, earret eará sámi nissoniid dearvvašvuođa birra. Ruovttoluottadieđus Norgii lei ON beroštii das ahte Norggas ledje váilevaš dieđut sámi nissoniid ja sin dearvvašvuođadili birra, ja sis ohcaledje doaibmabijuid maiguin njulge dán čielga dearvvašvuođaerohusa.

Sámediggi lei maiddái mielde ON nissonkommišuvnna sešuvnnas 2012:s. Váldofáddá lei nissonat giliin ja sin rolla ovddidangažaldagain ja mot bargat hehtteme geafivuođa ja nealggi. Dát lea áigeguovdilis fáddá sámi guovlluide gos mii vásihit ahte ollu nuorra nissonat eai hálit ásaiduvvat smávva sámi báikegottiide.

Nissonkommišuvnna sešuvnnas lei Sámediggi mielde ráhkadeame resolušuvdnateavstta álgoálbmogiid dili birra. Lei vuohččan go ON nissonkommišuvnna siskkobealde lea ovdagihtii šiehtaduvvon sierra resolušuvdna álgoálbmogiid dili birra. Sámediggi oaivvildii ahte lea dárbu nannet álgoálbmogiid oassálastima ja váikkuhanfámu nissonkommišuvnnas. Loahpalaš resolušuvdnaevttohus ávžžuha earret eará stáhtaid álggahit sierra doaimmaid ovddidan dihte ja nannen dihte politihka ja prográmmaid mat sihkkarastet álgoálbmotnissoniid oassálastima almmolaš mearridanproseassaide.

Maiddái ON ceavzilis ovdáneami konferánssas, Rio + 20, deattuhii Sámediggi nissonperspektiivva. Leat eambbo nissonat go dievddut geat ellet geafivuođas, ja nissoniin lea dávjá ovddasvástádus háhkat biepmu ja čázi. Sámediggi lea danin ilus go nissoniid rolla ceavzilis ovdáneami barggus ovddiduvvo loahpadokumeanttas ja ahte dasa leat sátnáduvvon mihttomearit sohkabealibalánssa birra nissoniid guovdu njunuš posišuvnnain.

Eará čuovvoleamit min doaibmaplánas dásseárvvu birra bohtet ovdán fágakapihttaliin.

1.12 Vuorrasiidpolitihkka

Sámedikki vuorrasiidráđđi lea ođđa orgána mii nammaduvvui Sámediggeráđi áššis 10/12 ráđđečoahkkimis ođđajagimánus 2012:s.

Vuorrasiidráđi mandáhtta lea čuovvovaččat: Vuorrasiidráđđi lea orgána mii galgá buktit cealkámušaid ja neavvagiid Sámediggái. Vuorrasiidráđis galgá leat ráđđeaddi rolla áššiin mat leat sámi vuorrasiid birra ja eará áššiin mas lea ulbmillaš ahte vuorrasat buktet iežaset oainnu.

Vuorrasiidráđđi nammaduvvui formálalaččat 23.2.2012.

Sámedikki vuorrasiidráđđi áigodahkii ođđajagimánnu 2012 rájes – 31.12.2013 rádjái:

• Inga Karlsen, Divttasvuotna Nordlánda

• Ellen Anne Stabbursvik Guovdageaidnu Finnmárku

• Anders P. Siri Guovdageaidnu Finnmárku

• Jonhild Jorma, Trones Davvi – Trøndelága

• Magne Einerjord, Evenášši, Nordlánda

• 1.várrelahttu: Marit Ravna Elvevoll, Moskaluokta, Romssas, Romsa

• 2.várrelahttu: Kåre Eriksen, Čávkos Omasvuonas, Romsa

• 3.várrelahttu: Ellinor Isaksen, Áltá, Finnmárku

Sámedikki vuorrasiidráđi ásaheami ulbmil lea sihkkarastet ahte sámi vuorrásat besset váikkuhit Sámedikki vuorrasiidpolitihka hábmemii ja leat ráđđeaddi orgána Sámediggeráđđái buot lágan áššiide maiguin vuorrasiidráđđi háliida bargat.

Vuorrasiidráđi ásaheami ulbmil lea maiddái ahte vuorrasiid resurssat galget boahtit ávkin sámi servodahkii vuorrasiid iežaset eavttuid vuođul. Sámedikki vuorrasiidráđđi ovddasta sámi vuorrasiid našuvnnalaččat.

Sámedikki vuorrasiidráđđi lea 2012:s doallan 3 čoahkkima ja meannudan 15 ášši. Ráđđi lea evttohan muhtun áššiid mat galget vuoruhuvvot vuosttaš áigodagas. Áššit mat galget vuoruhuvvot leat earret eará ásahit gulahallama fylkkagielddaiguin ja suohkaniiguin goabbatbealat diehtolonohallama váste, hástalusaid ja áigeguovdilis áššit birra. Vuorrasiidráđi mielas lea dárbu oažžut eanet máhtu ja áddejumi sámi giela ja kultuvrra guovdu.

Vuorrasiidráđi mielas lea dárbu ahte sámegiella- ja kulturipmárdus lea fágan buot skuvllain; mánáidgárddi rájes gitta Universitehtaid rádjái, ja ahte sámi fáttat leat mielde joatkkaskuvlla oahpahusa fágaplánain ja Allaskuvlla/Universitehtaid fágaplánain. Vuorrasiidráđđi maiddái háliida deattuhit man dehálaš sámegiella lea mánáidsuodjalusa ektui. Sámegiella lea rašši ollu báikkiin. Vuorrasiidráđđi háliida danin hástalit suohkaniid ráhkadit suohkaniid váras giellaoahpahus prošeavtta mii nanne sámegiela ja vai eambbogat besset oahppat giela.

Vuorrasiidráđi ulbmil lea doallat čoahkkimiid miehta riikka, gos ain lea lunddolaš. Čoahkkimiid oktavuođas deaivvada Sámedikki vuorrasiidráđđi báikkálaš vuorrasiidráđiiguin ja fitnet guossástallame muhtun ásahusa dan suohkanis gos čoahkkin lágiduvvo.

2012:s dollojuvvojedje čoahkkimat Kárášjogas, Romssas ja Álttás. Vuorrasiidráđis ledje čoahkkimat báikkálaš vuorrasiidráđiiguin sihke Romssas ja Álttás, ja fitne guossástallame vuorrasiidguovddážiid / aktivitehtaguovddážiid goappaš gávpogis. Vuorrasiidráđđi lea dákko bokte ožžon ollu dieđuid sámi vuorrasiid dili birra dain báikkiin, ja makkár áššiide dárbbašuvvo politihkalaš čuovvoleapmi boahtteáiggis. Evttohusat maid vuorrasiidráđđi oažžu dain báikkiin gos fitnet, leat maid váldon evttohussan Sámedikki vuorrasiidráđi čilgehussii.Viidáset háliida Sámedikki vuorasiidráđđi čuovvolit daid áššiid maid vuorasolbmuid sávaldagaid vuođul

1.13 Sámedikki hálddahus

Sámedikki hálddahusas leat váldoáššis golbma sierra rolla álbmotválljejuvvon olbmuide ja álbmogii:

• Sámedikki parlameantahálddašeapmi

• Sámediggeráđi politihkalaš čállingoddi

• Hálddašanáššiid ráhkkaneapmi Sámedikki sierra politihkalaš mearridanorgánaide

Sámedikkis lea sihke parlameanta, politihkalaš jođiheapmi ja hálddašeapmi čohkkejuvvon ovtta organisašuvdnii.

Hálddahusas leat dál 7 fágaossodaga ja 2 stába:

• Giellaossodat (GlE)

• Bajásšaddan- ja oahpahusossodat (BOA)

• Ealáhus-, kultur- ja dearvvašvuođaossodat (EKD)

• Vuoigatvuođa- ja riikkaidgaskasašossodat (VUOR)

• Kulturmuito-, areála- ja birasossodat (KAB)

• Hálddahusossodat (HÁL)

• Gulahallanossodat (GUL)

• Direktevrra bargoveahka (DIR)

• Dievasčoahkkinbargoveahka (DIS)

Ossodagat barget áššemeannudemiin ja fállet bálvalusaid sihke politihkalaš eiseválddiide ja álbmogii. Juohke ossodagas lea erenoamáš ovddasvástádus fágapolitihkalaš čállingoddin Sámediggeráđđái. Dievasčoahkkinbargoveagas lea ovddasvástádus lávdegodde- ja dievasčoahkkimiin ja áirasiidda láhčimis.

Dievasčoahkkinbargoveahka lea oassi Sámedikki hálddahusas, muhto politihkalaččat gullá dievasčoahkkinjođiheaddji vuollásažžan, iige sámediggeráđi. Dievasčoahkkinbargoveagas lea hálddahuslaš ovddasvástádus Sámedikki parlamentáralaš doaimmas, maiddái lávdegodde- ja dievasčoahkkimiid plánemis ja čađaheamis. Dievasčoahkkinbargoveagas leat golbma bargi ja dan dihte fertejit lávdegodde- ja dievasčoahkkimiid oktavuođas oažžut veahki eará ossodagain namuhuvvon čoahkkimiid čállinbálvalusaide, jorgalanbálvalusaide jna.

Sámedikkis leat kanturbáikkit Snoasas, Ájluovttas, Evenáššis, Olmmáivákkis, Guovdageainnus, Kárášjogas ja Unjárggas. Leat beare unnán kontuvrasajit Sámedikki bargiide. Dan dihte lea bargu álggahuvvon oažžut viessoláigošiehtadusaid vai kontuvrakapasitehta lassána dáin kontuvrabáikkiin.

1.13.1 Eanet vuordámušat Sámediggái

Okta Sámedikki stuorimus hástalusain boahttevaš jagiin lea dustet ovdáneami áššehivvodaga dáfus maid Sámedikki bealis leat vásihan maŋemus jagiid. Dasa lassin go duohtavuođas lea dokumeantalohku lassánan, de leat maid ollu áššit, maid Sámediggi meannuda viidon ja váttásmuvvan sakka maŋimuš jagiid.

2008:s manne Sámedikki arkiivavuogádaga čađa 29 622 dokumeantta, 2012:s leat 36 069 dokumeantta registrerejuvvon. Dat lea lassáneapmi 6 447 dokumeanttain dahje 22 % :in dan maŋemus njealji jagis. Vástideaddji lohku 2011:s lassáneapmi 2 430 dokumeantta dahje 7,2 %.

Lea hástaleaddji doalahit otná bálvalusfálaldaga, jus seammás ii lasit kapasitehta mii nagoda dustet ovdáneami. Seammás dát lea ovdáneapmi maid mii háliidit, go Sámedikki doaibma lea namalassii huksejuvvon olbmuid ja geavaheaddjit beroštumi ala Sámedikki bálvalusaide. Dat vuordimis ain lassána go 2008 ráhkaduvvon prognosat orrot doallame deaivása.

Govus čuovvovaš siidus čájeha man ollu dokumeanttat, maid Sámediggi jahkásaččat meannudan Sámedikki journálavuogádaga (1999 – 2012) bokte leat lassánan, ja prognosa jagiide 2013–2022. Sámedikki návccat nagodit gieđahallat jearaldagaid dađistaga boahtá iešguhtet áiggi leat dan duohken lea go kapasitehta dasa.

31.12.2012 ledje Sámedikki hálddahusas 135 jahkedoaimma. Tabeallas vuolábealde oidno man ollu leat bargit ja movt dat juohkásit nissonolbmuid ja dievdoolbmuid gaskka.

Bealit Sámedikkis, bargoaddi ja bargiidorganisašuvnnat, leat ovttasráđiid ásahan Sámedikki bargiid- ja bálkápolitihka, mii earret eará guoská oktavuhtii beliid gaskka. Báikkálaš bálkášiehtadallamiid bokte leat bealit buktán albmosii ja dássen bálkáerohusaid nissonolbmuid ja dievdoolbmuid gaskka, iešguđege virgejoavkkuid siskkobealde. Sámediggi lea nu gohčoduvvon «IA-fitnodat» ja čuovvu daid njuolggadusaid mat leat mearriduvvon šiehtadusas čáhkkilis bargoeallima birra. Bargit geain leat láhčindárbbut bargosaji ja bargguid ektui ožžot fálaldaga das. Dat lokálat maid Sámediggi geavaha galget hábmejuvvot nu ahte olbmot geain lea fuotnánan doaibmanávccat váldojuvvojit vuhtii. Bargiidpolitihkalaš mihttomearrin lea dássedettolaš ahke- ja sohkabeallečoahkkádus, ja olbmuid rekrutteren geain lea minoritehta- ja álgoálbmotduogáš. Dát váldojuvvo vuhtii buot almmuhemiid ja bargiid rekrutterema oktavuođas.