2 Sámi álbmoga hástalusat ja resurssat

2.1 Álgu

Dehálaš vuolggasadjin stuorradiggedieđáhussii lea čilge diliid main sámi álbmogis leat eará álbmotdearvvašvuođahástalusat go álbmogis muđui, dahje main leat eará váikkuhanfáktorat dearvvašvuhtii ja eallinkvalitehtii go buohtastahttá álbmogiin muđui.

Dán stuorradiggedieđáhusa oktavuođas lea Álbmotdearvvašvuođainstituhtta ja UiT Norgga árktalaš universitehta čállán raportta Helse og levekår i den samiske befolkningen sámi álbmoga dearvvašvuohta ja eallindilit (5). Dan raportii čujuhuvvo oppalaččat.

2.2 Sámi álbmot

Sámi álbmot lea máŋggabealat. Sámi identitehtas leat máŋga hámi ja dat leat čađat rievdamin. Sámi identitehta lea jorggáldagas gaskal árbevirolašvuođa ja ođđaáigásašvuođa, sámevuođa ja máŋggačearddalašvuođa, báikkálašvuođa, nationála ja oppamáilmmálašvuođa. Muhtun guovlluin lea sámevuohta diehttalas, eará guovlluin rahčet ain oažžut dohkkehuvvot oinnolaš sámi leahkima.

Gii lea sápmelaš, ii registrerejuvvo almmolaččat. Danne eai leat dárkilis logut mat muitalit galle sápmelačča ásset Norgga. Sámedikki jienastuslogu mielde ásset eanaš sámit Romssa suohkanis, ja dasto Álttás, Guovdageainnus, Kárášjogas ja Oslos (6).

Sámit leat árbevirolaččat ássan Femunden rájes Hedmárkkus gitta Finnmárkku rádjai, muhto sámit ásset miehtá riikka. Ollugat leat fárren boaittobeliin gávpotguovlluide Davvi-Norggas, dahje ain máddelebbui Norggas (6). Jagi 2021 ledje 20545 olbmo čálihan iežaset Sámedikki jienastuslohkui, ja lohku lassána jagis jahkái. Lassáneapmi lea stuorámus stuorra gávpogiin.

Árbevirolaš sámi guovlluin Finnmárkkus ja Romssas lea álbmogis sihke sámi, suopmelaš/kvena, ja dáru duogáš. Guovdageainnu suohkan ja Kárášjoga gielda leat sierradilis, gos várra sullii 90 proseantta ássiin lea sámi duogáš ja gos davvisámegiella lea nanus. Maiddái Deanu, Unjárgga ja Porsáŋggu gielddain lea stuorra oasis ássiin sámi duogáš.

Máŋga iskkadeami čájehit ahte sámi nissoniin lea seamma guhkes dahje guhkit oahppu go eará nissoniin oppalaččat. Sámi albmáin, baicce, lea mealgat oanehat oahppu go sámi nissoniin ja eará albmáin oppalaččat. Artihkal mii buohtastahttá olbmuid ahkejoavkkus 38–63 jagi geat leat fárren boaittobeliin, sámi guovddášguovlluin gávpogiidda olbmuiguin geat ain ásset boaittobeliin, čájehii ahte sis geat ledje fárren gávpogii, lei oppalaččat alit oahppu go sis geat ásse boaittobeliin (7). Nu lei dilli beroškeahttá čearddalašvuođas dahje sohkabealis. Spiehkastahkan lei sámi nissoniid guhkes universitehtaoahppu (4 jagi dahje guhkit), mii lei dábáleappo boaittobeale sámi nissoniid gaskkas go gávpogiid sámi nissoniid gaskkas. Dat čájeha ahte maŋŋá oahpu váldima leat nissonat fárren ruovttoluotta boaittobeliide, man muhtun muddui sáhttá čilget sámi ásahushuksemiin doaresbeliide earret eará Sámedikki, NRK Sámi, Sámi allaskuvlla.

Gápogiid-doaresbeliid-erohusat ledje stuorámusat albmáid dáfus. Sivvan lea ahte boaittobeliid albmáin lea uhcit oahppu go buohtastahttá gávpotguovllu álbmoga oahppodásiin. Sámi guovddášguovlluin leat sohkabealerohusat oahppodásis ain stuorát.

Boarásmuvvi álbmot lea sihke nationála ja máilmmiviidosaš iđa, ja sivvan lea ahte eallinahki guhkku seammás go mánáriegádeamit njidjet. Sodju nannejuvvo guovlo- ja boaittobealgielddain gos dasa lassin ollugat nuorat buolvvain fárrejit guovlogielddain gávpogiidda. Oassi lea stuorámus daid gielddain mat eai leat nu guovddážat, ja sodju lea stuorámus davvin ja siseatnamiin. Finnmárkku fylkka álbmogis lea oaneheamos gaskamearálaš eallinahki, nu ahte vuorrasiid oassi fylkkas oppalaččat ii leat stuorát go gaskamearri.

Statistihkalaš guovddášdoaimmahat (SGD) definere sámi guovlluid Sámedikki ealáhusovddideami doarjagiid geográfalaš váikkuhanguovlun (SED-guovlun). SGD statistihkka čájeha ahte dáid guovlluin lea stuorát oassi vuorrasat álbmogis go gaskamearri riikkas. SED-guovllu dovdomearkan lea vuollegis ássiidlohku, mihtilmassan lea stuorra eretfárren, ja guovllus lea leamaš oktilis riegádusvuollebáza maŋimus guoktelogi jagi. Ođđajagimánu 1. b. 2021 muttus lei 32 proseantta ássiin 60 jagi ja boarrásat, SED-guovlluin.

SDG lea raporttas čájehan boarásmuvvama riikka gielddain iešguđet sosioekonomalaš diliid ektui, ja dan meroštallan boahttevaš boarrásiidbuolvvaid ektui jagi 2040 rádjai (8). Finnmárkkus ja Romssas leat dál eanet nissoniin go albmáin oahppu bachelor-dásis, ja dat mearkkaša ahte boahttevaš vuorrasiid gaskkas lea eanebuin guhkit oahppu go ovdalis buolvvain. Oahppu lea dehálaš álbmotdearvvašvuođaresursa. Raporttas geahčada SSB maiddái ovttaseallindiliid, mat čájehit ahte eanet vuorrasat ellet okto boahtteáiggis.

2.3 Sámi álbmoga dearvvašvuođadilli

Eanaš stuorra álbmotdearvvašvuođahástalusat álbmogis oppalaččat leat maiddái sámi álbmogis. Erohussan gaskal sámiid ja álbmoga muđui somáhtalaš ja psyhkalaš dearvvašvuođa ektui čoahkkáigessojuvvui jagi 2020 (9). Čoahkkáigeasu loahppajurdda lea ahte sámiid dearvvašvuođaindikáhtorat davviriikkain earrána uhccán dain mat gusket álbmogii muđui. Dan dáfus earrána sámiid dilli Árktisa ja máilmmi eará álgoálbmogiin, go riikkaidgaskasaš dutkan čájeha ahte eanaš álgoálbmogiin lea heajut dearvvašvuohta go álbmogis muđui.

Dattetge leat dieđihuvvon ja gávdnon erohusat muhtun dearvvašvuođaindikáhtoriin. Dehálaš lea deattuhit ahte mis leat uhccán dieđut vejolaš erohusaid birra gaskal sámiid ja earáid ollu dávddaid ja dearvvašvuhtii guoski diliid ektui.

Nu mo lea namuhuvvon, de ii registrerejuvvo dárkilit álbmotregistariidda dahje dearvvašvuođaregistariidda gii lea sápmelaš. Danne ii leat vejolaš dahkat spesifihkka registtaranalysaid jámolašvuođas ja eallinagis sámiid gaskkas. Ovdalis dutkama vuođul ii leat vejolaš gávnnahit lea go erohus vurdojuvvon eallinagis gaskal sámiid ja earáid.

Dearvvašvuođa ja eallidiliid analysas lea hui dehálaš válddahit eallinkvalitehta. Gažaldat mii dávjjimusat geavahuvvo olbmuid eallinkvalitehta mihtideapmái, sihke našuvnnalaččat ja riikkaidgaskasaččat, lea «Oppalohkái, man duhtavaš leat don iežat eallimiin dál?», mii mihtiduvvo skálaš 0 rájes 10 rádjai mas 0 lea «in oppanassiige duhtavaš» ja 10 «hui duhtavaš».

Sámiin leat gaskamearálaččat 7,34 čuoggá ja álbmogis muđui 7,41 čuoggá. Vaikke vel erohus lea signifikánta (ii dáhpedorpmis), de lea erohusa nu uhcci ahte dan ferte atnit mearkkašmeahttumin. Dutkan čájeha ahte dat sojut maid mii oaidnit oppalaš álbmogis, gustojit maiddái sámi álbmogii: Nuorat ožžot uhcit čuoggáid, ja sii geain lea uhcimus oahppu (vuođđoskuvla/JS) ožžot uhcit čuoggáid. Oppalohkái árvvoštallet sámit iežaset eallima seamma buorrin go álbmot muđui.

Nu mo mii oaidnit govvosis 2.1, de lea hui stuorra oassi nuorain geain sáhttá dadjat lea «heajos eallinkvalitehta», ja dás lea maiddái erohus gaskal sámiid ja álbmoga muđui, mas sámit gártet heajut beallái. Dattetge leat smávva erohusat.

Stuorit gova

Gáldu: FHI

Gávdnosat Saminor 1-iskkadeamis čájehit ahte sámit dieđihit veaháš eanet heajos dearvvašvuođa oppalaččat go eará oassálastit (Hansen et al., 2010). Fylkkadearvvašvuođaiskkademiin árvvoštallet maiddái sámit iežaset dearvvašvuođa veaháš heajubun go álbmot muđui. Dat guoská sihke nissoniidda ja albmáide. Go geahččá man stuorra oassi álbmogis vástida ahte sis lea heajos dahje hui heajos dearvvašvuohta, lea erohus gaskal sámiid ja álbmoga muđui čielgaseamos ahkejoavkkus 45 jagi rájes 64 jagi rádjai (geahča govvosa 2.2).

Stuorit gova

Gáldu: FHI

Norgga álbmogis leat hui stuorra sosiála dearvvašvuođaerohusat. Sii geain lea guhkimus oahppu, ellet gaskamearálaččat 5–6 jagi guhkit ja sis lea buoret dearvvašvuohta go sis geain lea oaneheamos oahppu. Sosiála dearvvašvuođaerohusat gusket maiddái ollu dávddaide ja eallindábiide ja eallinkvalitehtii. Dás čájehuvvo dasa mo Álbmotdearvvašvuođainstituhtta válddaha sosiála dearvvašvuođaerohusaid stáhtusa ja ovdánansojuid Norggas (10).

Leat maiddái hui stuorra sosiála erohusat álbmoga sámi oasis, váikkuhusaiguin sin dearvvašvuhtii. Dat lea čájehuvvon govvosis 2.3.

Stuorit gova

Gáldu: FHUS Nordlánda, Romsa ja Finnmárku

Vuogádatlaš erohusaid gávdnosiin ii leat ovttalágášvuohta somáhtalaš dávddaid dáfus. Ollu dutkamat leat viehka boarrásat, muhto dat čájehit uhcit borasdávdda gávdnoštumiid sámi álbmogis ja veaháš eanet diabetes gávdnoštumiid. Oppalaččat leat čujuhuvvon smávva erohusat gaskal sámiid ja álbmoga muđui váibmo- ja varrasuotnavigiid ja riskafáktordásiid gávdnoštumiid dáfus, earret vejolaš stuorát vuoiŋŋaščaskkástaga riska sámiid gaskkas.

Psyhkalaš gillámušat válddahuvvojit leat dakkár gillámušat go vuorrádus, lossamiella ja mášohisvuohta, ja mihtiduvvojit jearahallanskoviid vuođul. Saminor 2-dutkan geažida ahte sihke nissoniin ja albmáin geain lea sámi duogáš, leat eanet psyhkalaš gillámušat ja post-traumáhtalaš streassasymptomat. Psyhkalaš dearvvašvuohta ja eallinkvalitehta sámi álbmogis gieđahallo lagabui 5. kapihttalis.

2.4 Álbmotdearvvašvuođaresurssat

Min dearvvašvuhtii ja eallinkvalitehtii váikkuhit sihke negatiiva ja positiiva fáktorat. Váldoáššis leat dat seamma riskafáktorat mat váikkuhit buohcuvuhtii ja menddo árra jápmimii sámiid gaskkas go álbmogis muđui ge. Kap. 5 válddaha psyhkalaš dearvvašvuođa ja eallinkvalitehta, fáktoriid mat váikkuhit dasa. Kapihtal 6 válddaha dearvvašvuođaovddideaddji báikkálaš servodagaid ja eallindábiid mearkkašumi sámi álbmogii, nu go biebmodili, fysalaš doaimmaid, duhpáhastima ja alkoholageavaheami. Juohkáseamis servodagas lea mearkkašupmi eallinkvalitehtii, buohcuvuhtii ja menddo árra jápmimii.

Máŋga dili servodagas leat maid mielde ovddideamen buori eallinkvalitehta ja dearvvašvuođa, nu go eallindilit, fátmmasteaddji lagasbiras ja buorit báikkálaš servodagat, nana siviilaservodat, sosiála doarjja, gullevašvuohta ja oaivil. Sámi álbmogis lea searvevuohta giela, kultuvrra ja bearašdoarjaga bokte ja árbevirolaš eallingearddi bokte lahka luonddu. Sis lea vásáhus eallit minoritehtan, mii sáhttá leat resursa ja addit fápmu máhtu eallima hástalusaid hálddašeapmái. Minoritehtaduogáš addá maiddái kultuvrraidgaskasaš gelbbolašvuođa ja vásáhusa ovttasdoaibmamis olbmuiguin geain lea eará kulturduogáš.

2.4.1 Luonddu mearkkašupmi dearvvašvuhtii

Sámiid luonddugeavaheapmi lea álo leamaš sámi kultuvrra ja identitehta ávnnaslaš vuođđu. Dat lea dakko bokte ahte máhttit dulkot luonddu eanadaga ja dovdat boares kultuvrralaš eanamearkkaid, nu go bálvvosbáikkiid ja ovdalis ássanguovlluid, ahte sámit áimmahuššet árbedieđu ja ovddidit siskkáldas diehtomielalašvuođa iežaset kultuvrii. Luonddugeavaheami bokte leat sámit buolvvaid čađa oahppan eallit jahkeáigodagaid mielde. Sámiid luonddugeavaheapmi lea maiddái dál mielde váikkuheamen ahte sámegielat ovdánit ja nanusmuvvet.

Bures lea duođaštuvvon ahte lundui beassamis lea mearkkašupmi dearvvašvuhtii ja loaktimii. Dat čatnasa sihke fysalaš doaimmaid dearvvašvuođabeavttuide, muhto maiddái psyhkalaš dearvvašvuođa arvvosmuvvanbeavttuide (11). Sámegielas leat ollu metaforat mat čatnasit lundui, main leat referánssat go lea sáhka dearvvašvuođas.

Go dálkkádatrievdamat ja sisabahkkemat váikkuhit lundui, de das leat váikkuhusat arvvosmuvvamii ja árbevirolaš vuođđoealáhusaid doaimmaheapmái ja árbedieđu geavaheapmái, mii fas áitá sámi birgejumi. Sisabahkkemat, sihke smávva ja stuorát sisabahkkemat ja huksemat, mielddisetbuktet luonddu ja guohtunguovlluid massima, ja sáhttet vuolggahit preassa ja beroštusriiddu, ja nu buvttihit stuorra psyhkalaš preassa sámi álbmogii.

2.4.2 Sámi kultuvra ja árbevierru

Sámi kulturárbi doaibmá identitehtaásaheaddjin sámi álbmogis, erenoamážit mánáide ja nuoraide. Sámiin álgoálbmogin lea dehálaš doaibma nationála searvevuođas, ja iešguđet jienat, dovddaheamit ja muitalusat riggudahttet kultureallima. Mihttun lea ahte mánát ja nuorat miehtá riikka galget beassat vásihit sámi dáidaga ja kultuvrra. Almmolaš hálddašeamis ovttas Sámedikkiin lea ovddasvástádus dán mihtu ollašuhttimis.

Sámi kulturlágideamit váikkuhit eallinkvalitehtii ja buori dearvvašvuhtii. Ollu árvalusain čujuhuvvo dasa ahte dat leat hui dehálaččat sámiid eallinkvalitehtii, sosiála gullevašvuhtii ja ahte dat sáhttet addit ekonomalaš vejolašvuođaid. Dáidagis ja kultuvrras lea maiddái mearkkašupmi dearvvašvuhtii dan dáfus go dat ásahit vuostálastinnávccaid álbmogis (12).

Sámi giellaguovddážat, kulturásahusat ja museat leat ollu sajiin riikkas. Dain lea dehálaš doaibma sámi gielaid, kultuvrra ja identitehta oainnusmahttimis, gáhttemis ja nannemis. Sámi museat doibmet ovttas sámi kulturguovddážiiguin geađgejuolgin sámi servodagain. Giellaguovddážiid, oktiibuot leat 19 giellaguovddáža ásahuvvon, vuolggasadjin leat sin giellaguovllut ja leat álggahan doaibmabijuid mat leat heivehuvvon iešguđet guovlluid dárbbuide.

2.4.3 Sámegielat

Buohkaide lea dehálaš sáhttit geavahit iežas giela dovddaheapmái, gulahallamii, servodatoassálastimii ja identitehtii ja oadjebasvuhtii. Ollu sápmelaččaide lea sámegiela gullan, oahppan ja geavaheapmi stuorra oassi identitehtas. Danne sáhttá giella leat dehálaš álbmotdearvvašvuhtii.

Giella govasta ja gaskkusta sámi eallinvuogi, sámi árvvuid ja guottuid ja sámi kultuvrra. Giella sihkkarastá sámi mihtilmasvuođa ja ahte sámi vuođđoárvvut sirdašuvvet buolvvas bulvii. Sámegielaid ovddideapmi ja nannen lea maiddái mielde sámi kultuvrra ovddideamen ja ásaheamen áddejumi dasa mii sámevuohta lea dál. Ollu sápmelaččat eai hála sámegiela, muhto guddet dattetge sámi árbevieru ja kultuvrra.

Sámegielaid hálddašanguovllu gielddain ja fylkkagielddain lea dehálaš doaibma ovddideamis ja gáhttemis sámegielaid ja ollašuhttimis sámi giellavuoigatvuođaid.

Hálddašanguovllus leat ođđajagimánu 1. b. 2024 muttus 13 gieldda lassin Romssa, Finnmárkku, Nordlándda ja Trøndelága fylkkagielddaide. Buot gielddat sáhttet ohcat lahttun hálddašangildii. Sámelága kapihttala 3 ođđa njuolggadusat mat bohte fápmui ođđajagimánu 1. b. 2024, ásahedje golbma iešguđet gieldakategoriija mat leat heivehuvvon gielddaid iešguđet gielladiliide. Ođđa gieldakategoriijat leat giellaovddidangielddat, giellaealáskahttingielddat ja giellamovttiidahttingielddat.

Sámegielaid hálddašanguovllus leat sámi giellageavaheddjiin sierra vuoigatvuođat go lea oktavuohta guovllu almmolaš etáhtaiguin. Gielddakategoriijain giellaovddidangielddain ja giellaealáskahttingielddain leat almmolaš doaimmain máŋga geatnegasvuođa sámi álbmoga ektui sihke sámelága giellanjuolggadusaid ja oahpahuslága, mánáidgárdelága ja báikenammalága vuođul. Giellaovddidangielddain leat eanet geatnegasvuođat go ovdal ja giellaealáskahttingielddain leat sullii seamma geatnegasvuođat go ovdal. Gielddakategoriija giellamovttiidahttingielddat leat uhcit geatnegasvuođat. Giellamovttiidahttingielddat ožžot erenoamážit ovddasvástádusa fuolaheamis sámi giella- ja kulturfálaldaga gieldda mánáide, nuoraide ja vuorrasiidda. Dát fálaldagat leat mielde ásaheamen eanet deaivvadansajiid dáid gielddaid sámi álbmoga várás.

Sámediggi addá guovttegielalašvuođadoarjagiid sámegielaid hálddašanguovllu gielddaide ja fylkkagielddaide.

Sámi giellaguovddážiin lea dehálaš doaibma sámegielaid nannemis ja ovddideamis báikkálaččat. 19 sámi giellaguovddáža leat ásahuvvon Deanu ja Unjárgga rájes davvin Oslo rádjai máddin. Giellaguovddážat leat mielde oainnusmahttimin sámegielaid ja ásaheamen čoahkkanansajiid ja deaivvadanbáikkiid sámegielaid geavaheami várás. Sámi giellaguovddážiin, lassin mánáidgárddiide ja vuođđoskuvllaide, lea dehálaš doaibma giellaoahpaheamis báikkálaččat. Giellaguovddážiin lea dehálaš fágagelbbolašvuohta ja sii fállet giellakurssaid ja láhčet diliid sámi giellakurssaide iešguđet dásiin.

Sámi báikenamaid geavaheapmi kárttain, galbbain ja registariin oainnusmahttá sámegiela almmolaččat ja lea mielde loktemin gielaid stáhtusa ja dahkat álbmoga diehtomielalažžan sámi leahkima ektui. Sámi báikenamat leat dehálaččat sámi álbmoga identitehtii. Almmolaš visttiid galben sámegillii lea mielde oainnusmahttimin giela árgabeaivvis.

Dárbu dieđihuvvo eanet oahpahussii sámegielain sidjiide geat galget bargat sámi gielddain, ja geat galget bargat sámi mánáiguin, bearrašiiguin ja vuorrasiiguin. Dat lei fáddán dieđáhusas Dieđ. St. 13 (2022–2023) Sámi giella, kultuvra ja servodateallin – Gelbbolašvuohta ja rekrutteren mánáidgárddis, vuođđooahpahusas ja alit oahpus. Das deattuhuvvo ahte buori sámegieloahpahusa mihttun mánáidgárddiin ja skuvllain lea ahte sámegielat galget eallit ja ollet eanebuidda. Ráđđehus áigu vuoruhit sámegieloahpahusa mánáidgárddiin, vuođđoskuvllain ja joatkkaoahpahusas ja oaivvilda ahte vejolašvuohta lea addit sámi mánáidgárdefálaldaga eanet mánáide, ahte eanet oahppit sáhttet válljet oahpahusa sámegielas ja sámegillii, ja ahte lea vejolaš láhčit diliid oahpahussii sámegielas ja sámegillii vuođđoskuvllas ja joatkkaoahpahusas.

2.4.4 Siviilaservodat ja eaktodáhtolašvuohta

Eaktodáhtolaš organisašuvnnat leat hui dehálaš doaimmaheaddjit dearvvašvuođaovddideaddji barggus ja beroštussearvevuođaid ja servodatoassálastimiid dehálaš deaivvadansajit. Ráđđehusa bajimus ulbmil lea ahte buohkat geat dan háliidit, galget oažžut vejolašvuođa oassálastit eaktodáhtolaš organisašuvnnaide ja eaktodáhtolaš bargui.

Eaktodáhtolaš organisašuvnnat addet mánáide ja rávesolbmuide vejolašvuođa ovddidit sosiála gálggaid, ustitvuođaid ja fierpmádagaid ja vásihit hálddašeami ja gullevašvuođa. Oassálastin astoáiggedoaimmaide sáhttá váikkuhit sosiála searvadeapmái ja buori fysalaš ja mentála dearvvašvuhtii. Stuorra oassálastin eaktodáhtolaš organisašuvnnaide lea maiddái dehálaš norgga čálgoservodahkii ja norgga gearggusvuođamodellii, mii lea čielgasit boahtán ovdan pandemiija áiggi. Nana ja máŋggabealat eaktodáhtolaš suorgi lea dasa lassin ásaheamen nana báikkálaš servodagaid. Mánáid- ja nuoraideaktodáhtolašvuođas lea stuorra mearkkašupmi sihkkarastimis buriid bajásšaddaneavttuid mánáide ja nuoraide, sihke dakko bokte ahte fállat doaimmaid ja oktavuođa ja dakko bokte ahte ovddidit mánáid ja nuoraid beroštusaid.

Sihke stáhta eaktodáhtolašvuođapolitihkka ja eaktodáhtolašvuohta ieš bidjet vuođđun ahte eaktodáhtolaš organisašuvnnat galget vásihuvvot fátmmasteaddjin, máŋggabealagin, ovddasteaddjin ja ahte daidda sáhttá searvat beroškeahttá sohkabealis, čearddalašvuođas, eallinoainnus, seksuála sojus, doaibmannávccain ja sosioekonomalaš duogážis. Dattetge leat dehálaš sosiála erohusat oassálastima ja váikkuheami dáfus eaktodáhtolaš organisašuvnnaide, ja sihke almmolaš eiseválddit ja eaktodáhtolašvuohta geahččalit vuolidit šielmmá eaktodáhtolaš doaimmaid oassálastimii.

Sámi servodagain leat máŋga eaktodáhtolaš organisašuvnna, earret eará sámesearvvit mat leat miehtá Norgga. Mátta-Norggas leat sámesearvvit earret eará Oslos, Birggonis, Møre ja Romsdalas ja Mjøs-regiovnnas. Sámesearvvit leat Norgga sámiid riikkasearvvi (NSR) vuollásaš báikkálašsearvvit, Sámiid álbmotlihttu ja sorjjasmeahttun sámesearvvit ja sii doaimmahit kultur- ja servodatbargamušaid sámi áššiin. NSR:s lea maiddái nuoraidlávdegoddi, NSR Nuorat/Nuora/Noerh, mii bargá guoskevaš nuoraidpolitihkalaš áššiiguin siskkáldasas organisašuvnnas ja eiseválddiid ja Sámedikki ektui. NSR oažžu jagi 2024 nationála vuođđodoarjaga iežaset nuoraidbargui Mánáid- ja bearašdepartemeantta doarjjaortnega bokte eaktodáhtolaš mánáid- ja nuoraidorganisašuvnnaide.

Kultur- ja dásseárvodepartemeanta lea hábmen strategiija kultureaktodáhtolašvuođa várás mii galgá boahtit olles riikii buorrin, ja mii galgá erenoamážit áŋgiruššat báikkálaš ja regionála kultuvrrain.

Lášmmohallan ja valáštallan lea hui dehálaš sámi servodagas. Historjjálaččat leat fysalaš doaimmat leamaš lunddolaš oassin sámi kultuvrras. Dađistaga go dárbbut rivde lea ollu dáid doaimmaid hápmi ja sisdoallu rievdan, ja leat dál vuođđun valáštallamii ja doaimmaide alla valáštallandásis ja lášmmohallandásis. Valáštallit sámi duogážiin leat olahan buriid bohtosiid máŋgga valáštallansuorggis, earret eará alla riikkalaš ja riikkaidgaskasaš dási čuoigamis.

Árbevirolaš sámi valáštallan lea organiserejuvvon njealji valáštallansuorgin: Heargegilvvohallan, čuoigan njoarostemiin (dálvet), meahcceviehkan njoarostemiin ja njoarosteami haga (geasset) ja njoarosteapmi. Sámi valáštallama organisere sámi valáštallanorganisašuvdna, Sámi Valáštallan Lihttu (SVL). Sámediggi juolluda ruđaid máŋggalágan valáštallandoaimmaide.

2.4.5 Osku ja eallinoaidnu

Oskkus lea duođaštuvvon ávki máŋga psyhkalaš ja somáhtalaš dearvvašvuođamolsašuddái (5). Saminor 2 dáhtat čájehit ahte sámit dávjjit atnet iežaset persovnnalaš risttalažžan dahje oskkolažžan, fitnet dávjjit girkus/rohkosviesus/čoakkalmasviesus, ja almmuhit dávjjit iežaset dahje bearraša čatnaseami (váhnemiid/áhkuid ja ádjáid) lestadialaš searvegoddái, go buohtastahttá guovllu álbmogiin muđui. Maiddái ovdalis nuoraidiskkadeamit 1990-logus čájehedje ahte lestadialaš bearašgullevašvuohta ja dat ahte atnit iežas «persovnnalaš risttalažžan» lei mealgat dábáleappo sámi nuoraid gaskkas go eará davvinorgalaš nuoraid gaskkas. Sámi logut muitalit (2015) čájeha ahte sámi giellahálddašanguovlu earrána dainna lágiin ahte lea stuorát oassálastin konfirmašuvdnii.

Lestadialaš morráneamis lea leamaš stuorra mearkkašupmi sámiide, erenoamážit davvi- ja julevsámi guovlluin. Lihkadus čuožžilit sullii jagi 1845 davvikalohta suoma- ja sámegielat guovlluin. Dáruiduhttináigodaga serve dáid guovlluin ollu sámit lestadialaš lihkadussii, mii dohkkehii sin sámi giela ja kultuvrra. Lestadianisma lea oahpis dan garra alkohola vuosttaldeami geažil.

Sámi girkoeallin lea lunddolaš oassi álbmotgirku oktasašárbbis Norggas. Norgga girkus lea sierra strategiijaplána sámi girkoeallima várás áigodahkii 2019–2027, mas maiddái sámi diakoniija mearkkašupmi lea mielde. Ulbmilin lea ahte sámi girkoeallin beassá ovdánit sámi risttalaš árbevieruid ja sámi iešáddejumi olis, ahte sámit besset hábmet iežaset girkoeallima Norgga girkus ja ahte sámit besset vásihit fátmmasteami iežaset searvegottiin, beroškeahttá gos riikkas sii ásašedje. Norsk salmebok 2013 nammasaš sálbmagirjjis leat sámi sálmmat mat gokčet eanaš girkolaš dilálašvuođaid. Dál lea Norgga girku bargamin sierra davvisámegiel liturgiijain mii ii galgga leat dušše dárogiel liturgiija jorgaleapmin. Sierra sámi liturgiijat geahččalit fuolahit sámi vuoiŋŋalaš giela ja sámi lávlunvuogi. Nuohttagirji davvisámegiel sálmmaide lea gieskat almmuhuvvon. Das leat sámi sálbmavierut vuhtiiváldojuvvon.

Sámiin lea álo leamaš álbmotosku, masa ollu sámiin lea oktavuohta ain dál ge. Oasit sámi luondduoskkus gullet ain sámi kultuvrii, ovdamearkka dihtii gaskavuohta bassi báikkiide ja bálvvosgeđggiide, ja ollu sámit váldet oktavuođa buorideddjiiguin buohcuvuođa oktavuođas.

2.4.6 Bearraša mearkkašupmi sámi servodagain

Oktasaš namuheaddjin lea ahte bearrašis ja sogas lea stuorra mearkkašupmi. Sámi servodat lei álggos ásahuvvon fuolkevuođain organiserejeaddji prinsihppan.

Stuorrabearrašis lea dehálaš mearkkašupmi sámi servodagain, ja ovttaskasolbmui. Stuorrabearaš lea mielde gaskkusteamen árbedieđu, dáidaga ja kulturdovddahemiid ja sámi máinnastanvieru, ja lea mielde ovddideamen servodaga. Stuorrabearaš lea bargosearvevuohta ja kultursearvevuohta ollugiidda, ja ásaha oadjebas rámma.

Sogas lea sámi árbevierus leamaš ovddasvástádus mánnábajásgeassimis ja erenoamážit oarbbesmánáid bajásgeassimis dahje go váhnemat eai leat nagodan addit fuolahusa. Dál lea dát árbevierru ain doaimmas máŋgga sajis Sámis. Sámi mánnábajásgeassima ulbmil lea ahte mánná galgá šaddat gievrras ja iehčanas olmmožin servodagas. Mánát ožžot friijavuođa, bagadusa ja movttiideami ieža geahččaladdat ja hárjehallat. Viiddiduvvon fuolkevuohta lea hui dehálaš sámi kultuvrras. Fuolkevuohta ollá guhkkelebbui go lagamus bulvii. Dasa lassin leat sohkalágan gaskavuođat ja nana dovduičuohcci čanastagat earret eará ristetniide/ristáhčiide, gáimmiide, ja lagasfulkkiide.

2.4.7 Sámedikki mearkkašumit

Dávjjes sisabahkkemat lundui leat dagahan ahte sámi nuorat leat čielgasit dieđihan eiseválddiide ahte sii eai dohkket eanet sisabahkkemiid. Buotlágan sisabahkkemat duođaštuvvojit dál ja ollet eanebuidda. Nuoraide geat galget eallit viidáseappot dán eatnama alde, leat dakkár sisabahkkemat stuorra noađđin ja fámohuhttet sin ja bohciidahttet balu boahtteáiggi ektui. Danne vásihit nuorat ráddjejuvvon boahtteáiggejáhku ja dat čuohcá garrasit sámi mánáid ja nuoraid psyhkalaš dearvvašvuhtii.

Dáidda ja kultuvra leat dehálaččat olbmuid dearvvašvuhtii. Sámi kulturviesut ja kulturásahusat galget leat geasuheaddji deaivvadansajit ja arenat sámi dáidda- ja kulturgaskkusteapmái. Sámi kulturgaskkustanásahusat gaskkustit sámi dáidaga, kultuvrra ja kulturárbbi govda álbmogii, sihke mánáide ja rávesolbmuide. Álgoálbmotdáidda fállá identitehta ja kultuvrra dovddaheami. Dáidda ja visuála ovdanbuktimat sáhttet veahkehit gieđahallat dovdduid, ja addet vejolašvuođa iežas ovdanbuktimii, iešmearrideapmái ja iešáddejupmái. Ollu sámi dáiddárat geavahit dáidaga politihkalaš váikkuhangaskaoapmin, mii lea mielde ovddideamen mentála dearvvašvuođa ja oppalaš loaktima. Danne lea sámi kulturásahusaid ja sámi dáiddáriid rámmaeavttuid nannen dehálaš váikkuhangaskaoapmin eastadeaddji álbmotdearvvašvuođabarggus.

Hutkás visuála ovdanbuktin lea dehálaš mentála dearvvašvuođa ja oppalaš loaktima ovddideapmái. Sihke dáidda ja árbevirolaš dáidda ja máinnasteapmi veahkehit gieđahallat dovdduid. Dat addet vejolašvuođa iežas ovdanbuktimii, iešmearrideapmái ja iešáddejupmái, ja váikkuhit dasa ahte sámi servodat dovdá oadjebasvuođa ja dovdá iežas ruovttus iežas kultuvrras. Dat váikkuha maiddái máŋggabealatvuhtii stuorraservodagas muđui.

Sihke sámi nuorat ja vuorrasat leat jearahan deaivvadansajiid mas besset deaivat eará sámiid, ja mat lea mielde nannemin sámi identitehtadovddu. Erenoamážit dakkár birrasiin gos ii leat stuorra sámi álbmot, lea sámi deaivvadansajiin stuorra mearkkašupmi álbmotdearvvašvuhtii.