3 Áŋgiruššansuorgi 1: Ovddidit buriid eallindiliid sámi álbmogis
Ráđđehus áigu:
ovddidit stuorradiggedieđáhusa sosiála dássema ja mobilitehta birra mánáid ja nuoraid ja sin bearrašiid ektui jagi 2025
ovttasbargat Sámedikkiin ja Sámedikki mánáidforumiin sihkkarastin dihtii sámi mánáid ja nuoraid mielváikkuheami dakkár politihka ja doaibmabijuid ovddideapmái mat lea erenoamáš guoskevaččat sámi álbmogii
3.1 Álgu
Eallindilit lea doaba mii čilget daid diliid mat váikkuhit das mo olbmot ellet ja mo sin eallin lea. Máŋga dili váikkuhit sámi álbmoga eallindillái, sihke ekonomalaš ja sosiála dilit, muhto maiddái gielalaš, biraslaš ja dálkkádatlaš dilit. Dán kapihttalis leat sámi álbmoga ekonomalaš ja sosiála dilit ja dulkonbálvalusaid fidnen deattuhuvvon erenoamážit.
3.2 Sámi mánáid ja nuoraid eallindilit
Buorre bajásšaddama sáhttá govvidit dakkár eallimin mas lea oadjebasvuohta ja stáđis čatnaseapmi fuolahusolbmuide, buorit rávesolbmomodeallat ja buresdoaibmi mánáidgárdi, skuvla ja lagasbiras ja ássandilit. Vai mánát galget sáhttit vásihit hálddašeami ja hukset resurssaid, lea dehálaš ovddidit sin iešdovddu ja iešárvvu ja erenoamážit dan dovddu ahte sii sáhttet hálddašit hástalusaid juohkebeaivválaš eallimis (14). Buori bajásšaddama ovddideapmi lea dakkár bargamuš mas máŋgga suorggis lea ovddasvástádus ja mainna sii fertejit ovttasbargat.
Eanaš mánát Norggas šaddet bajás oadjebas bearrašiin ja buriid bajásšaddaneavttuiguin. Dattetge leat mánát Norggas geat vásihit heajut bajásšaddaneavttuid go eará mánát, dahje geat eai oaččo dan fuolahusa maid sii dárbbašit. Dat guoská maiddái sámi bearrašiidda.
Mánát geat vásihit jogo fuolahusváilli dahje veahkaválddi ja illastemiid, šaddet bajás geafes bearrašiin dahje bearrašiin main leat eará eallindillehástalusat, main lea erenoamáš dárbu buriid almmolaš fálaldagaide ja bálvalusaide. Dat guoská skuvllaide, mánáidgárddiide, skuvlaastoáiggeortnegiidda, ja kultur- ja astoáiggefálaldahkii, muhto maiddái dearvvašvuođabálvalusaide ja mánáidsuodjalussii. Ungdata logut čájehit ahte dakkár gielddaid go Kárášjoga, Guovdageainnu, Gáivuona, Mátta-Várjjaga ja Deanu nuorain lea sodju dovddahit uhcit duhtavašvuođa skuvllain, kulturfálaldagain ja sosiála deaivvadansajiiguin, sii oassálastet uhcit organiserejuvvon astoáiggefálaldagaide, ja sis lea uhcit jáhkku boahtteáigái go buohtastahttá riikagaskameriin. Dáin gielddain lea maid veaháš stuorát oassi geat almmuhit ahte váhnemiin lea heajos ráđđi.
Gielddaide lea dehálaš sihkkarastit buriid bajásšaddandiliid mánáide ja nuoraide, ja eanaš beaivválaš rahčan fállamiin buriid almmolaš bálvalusaid ja eastademiin geafivuođa, dáhpáhuvvá gielddain. Dasa lassin lea ollu stáhtalaš váikkuhangaskaomiid ulbmil ahte nannet mánáid ja nuoraid eallindiliid ja sihkkarastit oadjebas, ekonomalaš rámmaid mánnábearrašiidda.
Ráđđehus lea čađahan máŋga doaibmabiju mat galget nannet oppalaš bálvalusaid mánáid ja nuoraid várás, ja uhcidit geafivuođa mánnábearrašiin. Mánáidruhta lea lasihuvvon. Borgemánu 1. b. 2024 rájes vuoliduvvo mánáidgárddi badjerádjehaddi 1 000 ruvnnuin 2 000 ruvdnun mánnui. Guovddášvuođaavádagaid 5 ja 6 gielddain vuoliduvvo badjerádjehaddi 1 500 ruvdnun mánnui. Ráđđehus lea maiddái ásahan nuvttá mánáidgárddi goalmmát máná rájes váhnemiidda geain leat máŋga máná oktanaga mánáidgárddis. Finnmárkku ja Davvi-Romssa doaibmabidjoavádagas lea ásahuvvon nuvttá mánáidgárdi buot mánáide.
12 diibmosaš nuvttá skuvlaastoáiggeortnet vahkkui lea ásahuvvon buot ohppiide 1. ja 2. ceahkis. Dát ortnet viiddiduvvo 3. ceahkkái borgemánu 1. b. 2024 rájes. Eanet doarjja lea maiddái juolluduvvon báikkálaš doaibmabijuide mat addet eanet mánáide ja nuoraide vejolašvuođa oassálastit luopmo- ja astoáiggedoaimmaide.
3.2.1 Mánáid mielváikkuheapmi
Eaktun buori politihkkahábmemii ja bálvalusovddideapmái mánáid ja nuoraid várás lea ahte mánát ja nuorat besset leat mielde váikkuheamen áššiide mat gusket sidjiide. Láhčin mielváikkuheapmái lea maid mielde dahkamin ahte mánát ja nuorat váldet servodatovddasvástádusa. Mielváikkuhanvuoigatvuohta lea mielde Vuođđolágas, ja mánáidkonvenšuvdna geatnegahttá stáhta sihkkarastit ahte mánát besset cealkit iežaset oaiviliid buot áššiin mat gusket mánnái.
Nannen dihtii sámi mánáid ja nuoraid jiena, ásahii Sámediggi mánáidforuma skábmamánus jagi 2022. Sámi mánáidforum galgá leat dakkár mielváikkuhanorgána mii sáhttá addit árvalusaid politihkkáriidda ja sihkkarasti ahte sámi mánáide ja nuoraide guldaluvvo. Sámi mánáidforuma sáhttá addit árvalusaid iežaset duogáža vuođul ja dain sáhttá leat dehálaš doaibma ovddideamis báikkálaš servodagaid mánnái buoremussan. Dehálaš lea maiddái sihkkarastit ahte sámi mánáin ja nuorain lea diehtomielalašvuohta ja máhttu cielaheami, vealaheami ja givssideami birra.
Ráđđehus áigu ovttasbargat Sámedikkiin ja Sámedikki mánáidforumiin sihkkarastin dihtii sámi mánáid ja nuoraid mielváikkuheami dakkár politihka ja doaibmabijuid ovddideamis mat leat erenoamáš guoskevaččat sámi álbmogii.
3.2.2 Mánát geafes bearrašiin
Maŋimus 20 jagi lea mánáid oassi ja lohku lassánan bearrašiin main lea bistevaš vuollegis dienas Norggas. Jagi 2021 lei oassi 10,6 proseantta, ja jagi 2008 fas 7,6 proseantta. Mánáin vuollegisdienasbearrašiin lea stuorát riska vásihit heajut eallindiliid ja vuollegis eallinkvalitehta dás ja dál, ja stuorát várra gártat bargo- ja servodateallima olggobeallái rávesolmmožin.
Statistihkka ii gávdno mii čájeha galle máná sámi duogážiin ellet bearrašiin main lea bistevaš vuollegis dienas. Sihke Nordlándda, Romssas ja Finnmárkku fylkkain lea daid mánáid oassi geat šaddet bajás vuollegisdienasbearrašiin uhcit go riikagaskamearri, namalassii 7,8 ja 8,3 proseantta. Guovdageainnu suohkanis lei dattetge daid mánáid oassi bearrašiin main lea bistevaš vuollegisdienas, 13,6 proseantta jagi 2022. Fylkkadearvvašvuođaiskkadeami (FHUS) logut dán guovtti fylkkas čájehit maiddái ahte lea stuorát oassi sámi álbmogis mii dieđiha ekonomalaš váttisvuođaid álbmoga ektui muđui (geahča kap. 3.3).
Mánáidruhta lea lasihuvvon máŋgii, erenoamážit ovttaskas fuolaheddjiide ja badjel guđajahkásaš mánáide. Ovttaskas fuolaheddjiid oassi geain lea vuollegisdienas, lea stuorát go gaskamearri ollu dain gielddain Romssas ja Finnmárkkus main lea stuorra sámi álbmot, ja lassi mánáidruhta sáhttá boahtit buorrin erenoamážit sámi mánnábearrašiidda main leat vuollegis dietnasat.
Tilskudd til inkludering av barn og unge nammasaš doarjjaortnet mánáid ja nuoraid várás, mas earret eará addojuvvo doarjja bákkálaš doaibmabijuide searvvahan dihtii mánáid ja nuoraid astoáiggedoaimmaide gielddaid, eaktodáhtolaš organisašuvnnaid ja eará ideála doaimmaheddjiid bokte, lea nannejuvvon. Ruhtajuolludeamis vuhtiiváldojit indikáhtorat daid mánáid ektui main lea riska báhcit searvevuođa olggobeallái gielddain, oktan mánáid osiin bearrašiin main lea bistevaš vuollegisdienas. Ovdamearkan dakkár doaimmaide mat ožžot doarjaga leat Arctic Camp Arctic Urbi AS olis, Guovdageainnu reaidoguovddáš suohkana olis, BUA Karasjok gieldda olis ja Fotball for alle nammasaš doaibmabidju Hámmárfeastta Stein valáštallansearvvi olis.
Áššedovdijoavku lea buktán rávvagiid mo almmolaš resursaáŋgiruššama berre vuoruhit nannen dihtii mánáid bajásšaddaneavttuid geafes bearrašiin ja eastadit ahte geafivuohta árbejuvvo. Ráđđehus áigu geavahit áššedovdijoavkku rávvagiid viidásat áŋgiruššamis geafivuođa caggamiin ja eastademiin mánnábearrašiin. Bargo- ja searvadahttindepartemeanta, Mánáid- ja bearašdepartemeanta, Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta ja Máhttodepartemeanta leat bargamin oktasaš stuorradiggedieđáhusain sosiála dássema ja mobilitehta birra mánáid ja nuoraid ja sin bearrašiid várás, mii galgá geigejuvvot jagi 2025. Ráđđehus áigu maiddái joatkit Like muligheter i oppveksten nammasaš ovttasbargostrategiija mánáid ja nuoraid várás vuollegisdienasbearrašiin jagi 2024 lohppii.
3.2.3 Bearašsuodjalus
Sis-Finnmárkku bearašsuodjaluskantuvra ásahuvvui jagi 1991 dárbbu geažil addit Finnmárkku sámi álbmogii bearašsuodjalusfálaldaga. Sis-Finnmárkku bearašsuodjaluskantuvrras lea álggu rájes leamaš erenoamáš ovddasvástádus addimis sámi álbmogii dásseárvosaš ja heivehuvvon bearašsuodjalusfálaldaga. Bearašsuodjaluskantuvrras lea lagas ovttasbargu Násagiin reaidduid ja metodihka heivehemiin ja viidáseappot ovddidemiin bálvalusa geavaheapmái, nu go sámi bearaškártta, sámi jahkejuvlla ja Bufferkurssa sámi heiveheamis. Viidáseappot lea kantuvrras ovddasvástádus sámi perspektiivvaid ovddideami eará bearašsuodjaluskantuvrraide, Bufetáhta njunušgealbobirrasiidda ja olggobealde ovttasbargoguimmiide.
Bearaškárta nasakfamiliekart.no lea ságastallanreaidu mii álkidahttá sihke mánáide ja rávesolbmuide hállat váttes bearašgaskavuođaid birra. Sis-Finnmárkku bearašsuodjaluskantuvra ja Násag leat ovttas digitaliseren dán reaiddu vai šaddá álki terapevttaide miehtá Norgga dan geavahit – maiddái videokonsultašuvnnain. Sii leat geahččaleamen ja viidáseappot ovddideamen bearaškártta ja áigot dan almmuhit jagi 2014.
Násag ja Sis-Finnmárkku bearašsuodjaluskantuvra galget plána mielde álggahit prošeavtta iskan dihtii mo bearašráđđemodealla sáhttá heivehit sámi oktavuođaide.
3.2.4 Mánáidsuodjalus
Mánnái buoremus lea mánáidsuodjalusa vuođđovuhtiiváldin, mii lea deattuhuvvon lága ođđa bajimus mearrádusas. Ođđa mánáidsuodjalusláhka bođii fápmui jagi 2022 ja galgá leat mielde nannemin barggu eastademiin ja árra áŋgiruššamiin. Seammás mearriduvvojit lága bokte maiddái eará prinsihpat ja vuoigatvuođat nu go máná vuoigatvuohta fuolahussii ja suodjalussii, mielváikkuheapmái ja vuoigatvuohta bearašeallimii. Mánáidsuodjaluslága § 1-8 lea bajimus mearrádus mii dadjá ahte mánáidsuodjalus galgá vuhtiiváldit kultuvrra, giela ja oskku. Čearddalaš duogáš galgá deattuhuvvot buot osiin áššemeannudeamis, ja láhka dadjá ahte sámi mánáid erenoamáš vuoigatvuođat galget fuolahuvvot. Ulbmilin lea eanet diehtomielalašvuohta bálvalusas, buoret mánáidsuodjalusfágalaš árvvoštallamat ja vuoigadeappo mearrádusat mánnái buoremussan. Mánáidsuodjaluslága § 9-4 vuođul galgá mánáidsuodjalusbálvalus fuolahussajusteami oktavuođas árvvoštallat lea go muhtun máná bearrašis dahje lagas fierpmádagas gean sáhttá válljet biebmoruoktun (15).
Ráđđehusa biebmoruovttustrategiijas (2021–2025) Oadjebas ruoktu buohkaide boahtá ovdan guđe vuoruheamit ja doaibmabijut galget čađahuvvot ollašuhttin dihtii biebmoruovttusuorggi ulbmila(16). Stuorradiggi lea maŋimus jagiid juolludan ruđaid nationála kampánnjaide háhkan dihtii eanet biebmoruovttuid mánáidsuodjalussii. Bargu lea dagahan ahte ođđa biebmováhnemat leat lassánan jeavddalaččat. Áigumuš lea nannet ovttasbarggu siviila surggiin ja eaktodáhtolaš organisašuvnnaiguin juksan dihtii daid osiid álbmogis main lea erenoamáš beroštus áŋgiruššat searvevuođa ja rašis joavkkuid ektui. Dan oktavuođas lea ásahuvvon ovttasbargu Samarbeidsrådet for tros- og livssynssamfunn nammasaš ovttasbargoráđiin osku – ja eallinoaidnoservodagaid várás. Dat lea dehálaš dakkár biebmoruovttuid háhkamii mat sáhttet fuolahit mánáid gielalaš, kultuvrralaš ja oskkolaš gullevašvuođa. Jagi 2020 rájes leat Bufetáhta biebmoruovttubálvalusat gullan ambassadevrašiehtadusaide máŋgga osko- ja eallinoaidnoservodagaiguin, beroštusorganisašuvnnaiguin, valáštallanservviiguin ja fitnodagaiguin.
Solid nammasaš oahpahusprográmmas biebmováhnemiid várás lea hábmejuvvon sierra modula vai sáhttá fuolahit mánáid sámi gullevašvuođain. Dan modulas deattuhuvvo sámi álbmot historjjálaš- ja dálááigeperspektiivvas, sámi kultuvrra muhtun dovdomearkkat ja máná álgoálbmotvuoigatvuođaid geavatlaš fuolaheapmi. Oahpahus lea seammás mielde addimin biebmováhnemiid ja mánáidsuodjalusbálvalusaid oktasaš máhttovuođu ja oktasaš áddejumi čuovvuleamis mánáid geain leat álgoálbmotvuoigatvuođat.
KOMBA nammasaš oahpahusprográmma ulbmiljoavkun leat biebmoruovttut ja mánáidsuodjalusa ja ásahusaid bargit. Dát prográmma addá oahpu earret eará mánáidsuodjalusa sámi mánáid ja bearrašiid birra, historjjálaš ja dálááiggi diliid birra mat váikkuhit dasa ja mánáid ja bearrašiid álgoálbmotvuoigatvuođaid mearkkašumi birra.
Boksa 3.1 Sámi našuvnnalaš gealbobálvalus (Násag)
Sámi našuvnnalaš gealbobálvalus gielddalaš ja stáhtalaš mánáidsuodjalusa, bearašsuodjalusa ja heahteguovddážiid várás (Násag) váldokantuvrrain Kárášjogas rahppui almmolaččat golggotmánus 2022. Násaga ulbmil lea veahkkin nannet kvalitehta bálvalusaid barggus sámi mánáiguin, rávesolbmuiguin ja bearrašiiguin ja váikkuhit dásseárvosaš fálaldahkii sámi álbmoga várás buot sámi guovlluin ja muđui riikkas.
Naságas leat bargit iešguđet sámi guovlluin, ja lea bures jođus bargguinis čalmmustahttit bálvalusaid ja loktet bálvalusaid diehtomielalašvuođa ja máhttodási. Naságas lea sierra neahttasiidu dieđuiguin, filmmaiguin ja webináraiguin iešguđet fáttáid birra ja dan birra mo sáhttá buori vugiin deaivvadit sámi álbmogiin.
Nordlandsforskning oaččui jagi 2022 čuovvulanevaluerenbargamuša mii galgá muitalit mo Naság bargá ollašuhttin dihtii iežas mandáhta ahte nannet kvalitehta bálvalusaid barggus sámi mánáiguin, rávesolbmuiguin ja bearrašiiguin, ja man muddui Naság lea hábmejuvvon ulbmillaččat dan juksamii.
3.2.5 Sámedikki mearkkašumit
Sámediggi čujuha dasa ahte Mánáidsuodjaluslága § 1.8 lea bajimus mearrádus mii dadjá ahte mánáidsuodjalus galgá vuhtiiváldit máná čearddalašvuođa, kultuvrra, giela ja oskku buot muttuin áššis. Sámi mánáid erenoamáš vuoigatvuođat galget fuolahuvvot. Mánnái buoremusa árvvoštallan lea mánáidsuodjaluslága ulbmilparagráfa guovddáš prinsihppa. Mearkkašumis láhkii boahtá maiddái ovdan ahte árvvoštallat mánnái buoremusa maiddái mearkkaša máná čearddalaš, gielalaš ja oskkolaš duogáš, ja maiddái ahte sámi mánáin leat álgoálbmogin sierra vuoigatvuođat nationála lágaid ja riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid bokte, mat galget fuolahuvvot.
Sámediggeráđđi lea ovttas Norsk Fosterhjemsforening nammasaš biebmoruovttuservviin ovddideamen biebmoruovttufuolahusa sámi mánáid várás. Sámediggi ii dieđe galle sámi máná leat almmolaš fuolahusas, ja besset go sii doalahit iežaset giela dahje kultuvrra. Uhccán dutkan lea čađahuvvon sámi mánáid birra mánáidsuodjalusoktavuođas. Almmolaš statistihkain ii registrerejuvvo sámi duogáš, ja danne eai gávdno dieđut das galle sámi máná ja nuora leat mánáidsuodjalusas. Mánáidsuodjalusbálvalusas váilot reaiddut mánáid sámi duogáža kártemii, ja dárbu lea ovddidit fágalaš standárddaid ja reaidduid dán dehálaš bargui. Danne leat Sámediggi ja Norsk Fosterforening ovttas dovddahan Mánáid-, nuoraid- ja bearašdirektoráhtii (Bufdirii) dárbbu dakkár kártenreidui mii áicá sámi mánáid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid, go mánná lea mánáidsuodjalusa fuolahusas.
3.3 Bargu ja dienas
Bargu addá dietnasa ja iehčanasvuođa, ja buorida ovttaskasolbmuid ja bearrašiid eallindiliid. Bargu addá maiddái searvevuođa, ja váikkuha fátmmasteapmái ja gullevašvuhtii. Oassálastin fidnodoaibmabargui lea dábálaččat dearvvašvuođaovddideaddji.
Sámit barget dál buot fidnuin ja ealáhusain. Sámi nissoniin lea dávjjit guhkit oahppu go albmáin, ja sii barget dávjá almmolaš surggiin. SED-guovllus ledje 63,1 proseantta álbmogis gaskal 15 jagi ja 74 jagi barggus, dan ektui go davábealde Sáltoduoddara olggobealde SED-guovllu ledje 58,5 proseantta barggus. Vuolimus barggolašvuođaoassi SED-guovllus lei Davit Nordlánddas gos barggolašvuohta lei 58,5 proseantta. Stuorámus ealáhusat SED-guovllus leat dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusat, hotealla- ja restaurántadoaibma, mas oktiibuot 40 proseantta álbmogis barget.
Ovddeš áiggiid lávejedje lohkat ahte stuorra oassi sámi álbmogis gulai vuođđoealáhusaide, nu go eanadollui, guolásteapmái ja boazodollui. 1980-logus gulai sullii 20 proseantta sámi álbmogis vuođđoealáhusaide. Dattetge lea bargiid lohku vuođđoealáhusain njiedjan, ja dál bargá uhcit go juohke logát olmmoš SED-guovllus eanadoalus, vuovdedoalus dahje guolástusas (Sámi allaskuvla, 2021). Vaikke vel dál leat uhccán sámit geain lea boazodoallu váldofidnun, de lea čatnaseapmi boazodollui dehálaš ollugiidda, ja boazodoallu lea dehálaš kulturguoddi olles sámi servodagas.
Eanadoallodirektoráhta dieđuid mielde barget badjelaš 3000 olbmo sámi boazodoalus Norggas (Eanadoallodirektoráhta, 2023). Sámiide ii leat boazodoallu dušše fidnu, muhto maiddái eallinvuohki, nana čanastusain sámi gillii ja kulturdoaimmaheapmái mii fátmmasta olles stuorrabearraša. Dakkár logut eai gávdno mat muitalit gallásis oktiibuot lea čatnaseapmi boazodollui.
Vuoigatvuohta guollebivdui iežas vuonain lea dehálaš sámi kultuvrii ja ealáhussii ja váikkuha garrasit ássamii, ássanmillii ja eallinvuohkái ollu sámi riddoservodagain. Go dát vuoigatvuohta gáržžiduvvo, de dat čuohcá olles bearrašii ja sáhttá hedjonahttit eallinkvalitehta. Guolástanvuoigatvuođa árvvu ii sáhte dušše mihtidit ekonomalaš vuoittuin, muhto das lea stuorra mearkkašupmi ollu sámiid álbmotdearvvašvuhtii.
Maiddái nissoniid ja mánáid árbevirolaš meahcásteapmi, nu go murjen, gámasuinniid čuohppan ja bárkologgan, ja guollebivdu lagas jávrriin ja jogain, lea dehálaš sámi árvvuid ja árbevieruid gaskkusteapmái boahttevaš buolvvaide. Go dát vejolašvuohta jávká dahje gáržu, de dat váivvida ollu váhnemiid. Ovttasdoaibman buolvvaid gaskkas ja eará bearrašiiguin nohká seammás go olmmoš fuolastuvvá boahtteáiggi dihtii ja ahte sáhttit gáhttet sámi kultuvrra ja árbevieruid.
Ráđđehus dovddasta ahte ođđa ealáhusberoštusain ja eanaguovlluide huksemis leat váikkuhusat sámi kultuvrii ja ealáhusdoaimmaheapmái. Ráđđehussii lea dehálaš čađahit politihka mii láhčá diliid dakkár mearrádusproseassaide main máhttu ja gulahallan buot guoskevaš áššebeliiguin lea vuođđun daid mearrádusaide mat dahkkojuvvojit. Dakkár áššiin mat sáhttet njuolgga váikkuhit sámi kulturdoaimmaheapmái ja sámi ealáhusaide, leat almmolaš eiseválddit geatnegahtton konsulteret Sámedikkiin dahje eará sámi beroštusaiguin, gč. sámelága 4. kapihttala.
Dálkkádatrievdamiin ja sisabahkkemiin lea negatiiva váikkuhus birrasii ja iešguđet sámi luondduvuđot ealáhusaid ja kulturdoaimmaheami eallinvuđđui. Molsašuddi dálkkit dagahit stuorát lihkohisvuođariskka. Árbedieđu geavaheapmi ii leat šat nu deaivil, ja seammás áitojuvvojit guohtuneatnamat dávjjes sisabahkkemiid geažil. Oktiibuot dat sáhttá buvttihit psyhkalaš nođiid boazodolliide ja sidjiide geat doaimmahit eará sámi ealáhusaid ja sin bearrašiidda. Loga eanet dálkkádaga ja birrasa birra 6.5.2 kapihttalis.
Sámit dieđihit uhcit bruttodietnasa go dan maid earát dahket geat ásset seamma geográfalaš guovlluin. SED-guovllu álbmoga gaskamearálaš bruttodienas lei 416 600 ruvnno jagi 2019 (17). dat lea uhcit go olles riikka gaskamearálaš dienas ja daid eará guovlluin davábealde Sáltoduoddara. Guovllu álbmogis lea stuorát gaskamearálaš ealáhusdienas go olles riikka gaskamearálaš ealáhusdienas.
Govus 3.1 Gaskamearálaš bruttodienas jagi 2019, juogaduvvon SED-guvlui, eará guovlluide Sáltoduoddara davábealde ja olles riikii.
Gáldu: SSB Samisk statistikk (2022) Tabell 43
Bohtosat fylkkadearvvašvuođaiskkademiin Nordlánddas, Romssas ja Finnmárkkus čájehedje ahte ekonomalaš váttisvuođat ledje mealgat dábáleappot sámiin go álbmogis muđui, sihke nissoniin ja albmáin. Sullii okta juohke njealját sápmelaččas almmuhedje ahte lei váttis birget juohkebeaivválaš eallimis, dan ektui go álbmogis muđui lei dušše okta viđa olbmos geat dan dieđihedje.
Seamma erohusa oaidnit go buohtastahttit sámiid Davvi-Norggas olles riikka oppalaš álbmogiin FHUS-iskkademiin. Go geahčadit iešguđet ahkejoavkkuid, de lea erenoamážit ahkejoavkkuin 18–24 jagi ja 25–44 jagi ahte leat erohusat gaskal sámiid ja álbmoga muđui. Dáin ahkejoavkkuin lea sullii okta sápmelaš golmma sápmelaččas geat dieđihit ekonomalaš váttisvuođaid, dan ektui go álbmogis muđui lei sullii okta njeali olbmos geat dan dieđihedje (geahča govvosa 3.2).
Govus 3.2 Oassi mii vástida ahte lea viehka váttis/váttis/hui váttis oažžut ruđaid bistit fylkkadearvvašvuođaiskkademiin (FHUS). Dieđut sámi álbmogis bohtet Nordlánddas, Romssas ja Finnmárkkus. Dieđut álbmogis muđui bohtet fylkkadearvvašvuođaiskkademiin áigodagas 2019–2022.
Gáldu: FHUS/FHI
Ekonomalaš váttisvuođat leat oppalaččat dábáleappot olbmuid gaskkas geain lea uhcit oahppu FHUS-iskkademiin, muhto erohusat leat čielgaseappot sámiid gaskkas go álbmogis muđui. 32 proseantta sámiin geat leat čađahan vuođđoskuvlla dahje joatkkaoahpu dieđihit ekonomalaš váttisvuođaid, dan ektui go 24 proseantta álbmogis muđui leat čađahan vuođđoskuvlla dahje joatkkaoahpahusa.
Ollu doaibmabijut leat čađahuvvon mat dagahit eanet geasuheaddjin ássat Davvi-Romsii ja Finnmárkui. Dat earret eará čoavdimii bargoaddidivadis ja oahppoloana sihkkumii. Doaibmabijut dahket eanet geasuheaddjin sámi álbmogii ássat dáidda guovlluide, ovdamearkka dihtii maŋŋá oahpu váldima.
3.3.1 Nav, bargui guoski doaibmabijut
Bargo- ja čálgohálddašeapmi (Nav) hálddaša máŋggalágan bargui guoski doaibmabijuid ja váikkuhangaskaomiid ovddidan dihtii searvadeami bargoeallimii. Dienassihkkarastinortnet galgá addit ekonomalaš oadjebasvuođa olbmuide geat gaskaboddasaččat dahje bistevaččat eai sáhte searvat bargoeallimii, ja váikkuhit dietnasa ja eallindiliid dássemii.
Bargomárkandoaibmabijut leat guovddáš váikkuhangaskaoamit bargomárkanpolitihkas. Doaibmabijut leat oppalaččat, ii ge oktage doaibmabidju leat jurddašuvvon dušše sámi álbmoga várás. Doaibmabijut galget dattetge juolluduvvot oktagaslaš árvvoštallamiid vuođul ja heivehuvvot báikkálaš dárbbuide ja bargomárkana dillái. Doaibmabijuid geavaheami ja lágideami galgá danne muhtun muddui sáhttit heivehit sámi álbmogii.
Bargo- ja čálgoetáhta lea ovddidan muhtun doaibmabijuid sámi guovlluin mat leat heivehuvvon daid guovlluid dárbbuide. Bargu doarjagiin lea bargomárkandoaibmabidju sin várás geat dárbbašit doarjaga háhkat dahje doalahit barggu. Sii ožžot čuovvuleami sin Nav-kantuvrra bargospesialistta bealis. Čuovvuleapmi heivehuvvo oktagaslaš dárbbuid vuođul. Doaibmabiju mihttun lea bistevaš čatnaseapmi bargoeallimii. Kárášjogas ja Guovdageainnus láhččojuvvojit dilit oasseáiggebargui maid sáhttá doaimmahit lotnolasat boazodoaluin. Nav Indre Salten Nordlánddas lea čađahan bargiid várás čoahkkanemiid main sámi kultuvra ja kulturáddejupmi lea leamaš fáddán.
Gielddat galget, sin ovddasvástádusa bokte sosiála bálvalusain Nav kantuvrras, buoridit sin eallindiliid geain lea heajos dilli, váikkuhit sosiála ja ekonomalaš oadjebasvuhtii, das maiddái ahte juohkehaš galgá oažžut vejolašvuođa eallit ja ássat iehčanassii, ja ovddidit sirdašuvvama bargui, sosiála searvadeapmái ja árjjalaš oassálastimii servodagas. Ovddasvástádussii gullet sihke eastadeaddji sosiála bargu ja oktagaslaš bálvalusat nu go diehtojuohkin, ráđit ja bagadeapmi, ekonomalaš veahkki, gaskaboddasaš ássanfálaldat, oktagaslaš plána ja kvalifiserenprográmma. Sosiála bálvalusat ja sosiálafágalaš bargu leat dehálaččat ollislaš bálvalusfálaldagas olbmuide geat vásihit sosiála váttisvuođaid, muhto maiddái gielddaid barggus eastadeames ahte dakkár váttisvuođat čuožžilit.
Dakkár statistihkka ii gávdno mii čájeha gallis sámi duogážiin ožžot iešguđet čálgodoarjagiid dahje sosiála bálvalusaid Navas. Ovdalis Saminor-iskkadeamit eai leat váldán mielde Nav doarjaga fáddán iežaset dáhtagálduide. Saminor 3 váldá mielde gažaldagaid mat addet máhtu dan birra man muddui sámi álbmot oppalaččat ja boazosápmelaš álbmot erenoamážit ožžot doarjagiid dahje sosiála bálvalusaid Navas.
Muhtun dutki čilge ahte boazodoallit buohcuvuođa oktavuođas ja doarjjadárbbu oktavuođas Navas leat ožžon fálaldaga čađahit ođđa oahpu dan sajis go čielggadit reastabargonávccaid dahje teknihkalaš veahkkeneavvuid mat sáhttet veahkehit sin joatkit ealáhusasteaset (18) (19). Dutki dieđiha ahte Navii leat addán dievaslaš fálaldaga diehtojuohkima ja dili láhčima birra sámegillii ge.
Neahttasiiddus nav.no leat dieđut dan birra ahte sáhttá diŋgot telefonságastallama Naviin davvisámegillii ja das lea diehtojuohkinsiidu lahttuvuođa Álbmotoajus. Buot čálalaš oktavuođaváldimiidda mat bohtet Navii sámegillii, vástiduvvo sámegillii. Nav sámegielfálaldat geavahuvvo dattetge uhccán. Nav dieđiha ahte lea hástaleaddjin háhkat mielbargiid geain lea sámi giellagelbbolašvuohta ja doalahit gelbbolašvuođa go dat uhccán geavahuvvo.
Ovttasbarggus gaskal Nav oktavuođaguovddáža (NKS) ja Nav Romsa ja Finnmárku, Navas Guovdageainnus, álggahuvvo dál pilohta telefonbálvalusfálaldaga oktavuođa davvisámegielagiidda miehtá riikka. Pilohta fakkasta dan kapasitehta sámegielas mii etáhtas Guovdageainnus lea (Nav Guovdageaidnu) NKS nammasaš spesialiserejuvvon telefonbálvalusain. Pilohta ulbmil lea oažžut visogova bálvalusjearahallamiin sámegillii Navas. Pilohta bistá golbma mánu ođđajagimánu 1. b. rájes cuoŋománu 1. b. 2024 rádjai.
Boksa 3.2 Buoret Nav fálaldat sámi álbmogii
Aarborten tjïelte Nordlánddas čađaha prošeavtta mii čielggada vejolašvuođa buoridit Nav fálaldaga máttasámi álbmogii, dainna mihtuin ahte eastadit vealaheami ja olggušteami. Giellahálddašanguovllu gielddain olggobealde Romssa ja Finnmárkku leat uhccán geahččaluvvon dakkár Nav fálaldat mii lea heivehuvvon guovllu hástalusaide.
Aarborten tjïelte gullá sámegielaid hálddašanguvlui, ja áidna máttasámi guovlu Nordlánddas. Sámi álbmot geavaha almmolaš bálvalusaid mat seamma ollu go álbmot muđui, muhti dutkan čájeha ahte sis lea uhcit luohttámuš daidda bálvalusaide mat fállojuvvojit.
Prošeavtta váldodoaibmabijut leat:
čielggadit vejolašvuođaid ovttasbargui gaskal iešguđet etáhtaid dainna ulbmiliin ahte ásahit eanet ollislaš fálaldaga máttasámi sámi álbmogii
kártet ja čađahit geavaheaddjiiskkademiid vuođđun dasa ahte evttohit doaibmabijuid mat galget buoridit bálvalusfálaldaga máttasámi geavaheddjiide
hábmet ođđa modeallaid diehtojuohkimii ja gulahallamii sámi nuoraiguin Helgelánddas
Bajimus mihttun lea ahte máttasámi Nav geavaheaddjit galget oažžut eanet ollislaš ja oktiiheivehuvvon bálvalusaid, ja ahte bálvalusat galget leat buorebut heivehuvvon máttasámi gillii ja kultuvrii. Dan juksamii leat čuovvovaš oasseulbmilat hábmejuvvon:
nannet máhtu máttasámi giela ja kultuvrra birra
nannet dohkkehusa ja rámisvuođa sámi gillii ja kultuvrii
eastadit olggušteami ja vealaheami
nannet luohttámuša, oadjebasvuođa ja áddejumi Nav bálvalusaid ektui
nannet eallinkvalitehta, loaktima ja hálddašeami
Nordlándda fylkkagielda lea leamaš mielde hábmemin prošeavtta.
3.3.2 Sámedikki mearkkašumit
Buot gáržžidemiid ja olggobealde negatiiva váikkuhusaid submi lea dáruiduhttin ođđa hámis, ja lea seamma buolva, sii geat dál leat boarráseappot, geat leat vásihan garra dáruiduhttima ovdal, geat fas besset dovdat dan váikkuhusaid.
Luondduresurssaid geavaheapmi lea leamaš ja lea ain hui dehálaš sámiid dearvvašvuhtii ja eallinkvalitehtii. Go stuorraservodaga njuolggadusat gáržžidit vejolašvuođa beassat ávkašuvvat luonddu resurssaiguin, de dat čuohcá olbmo vejolašvuhtii doaimmahit eallima. Sámi guovlluin das leat váikkuhusat árbevirrui ja eallineavttuid, mii fas sáhttá mielddisbuktit fysalaš ja psyhkalaš buohcuvuođa, lossamiela, morraša ja heajot eallinkvalitehta. Doaba «Luossamoraš» govvidan dán morraša.
Hástalusat maid guohtunealáhusat vásihit boraspiriid geažil eai leat namuhuvvon. Stuorra boraspiremassimat dagahit ekonomalaš massimiid boazoeaiggádiidda ja sávzaboanddaide, ja mielddisetbuktet stuorra psyhkalaš nođiid boazoeaiggádiidda ja olles bearrašii. Hástaleaddjin lea ahte árbediehtu, nappo vásáhusvuđot máhttu boazodoalu ja boraspiriid birra ii dohkkehuvvo ja deattuhuvvo boraspirepolitihkas ja boraspirehálddašeamis.
Sámi vuođđoealáhusaid doaimmaheddjiide leat maiddái čuohcan sihke váttes dálkkádatlaš dilálašvuođat, stuorra ekonomalaš hástalusat ja stuorra bargonoađuheapmi ealáhusain. Váikkuhusat das čuhcet ovttaskasolbmui ja servodahkii máŋgga láhkai. Dat lea dagahan stuorra vuorjašuvvamiid, sihke fysalaččat ja psyhkalaččat, doaimmaheddjiide ja sin bearrašiidda. Gielddaid dearvvašvuođabálvalusat leat dieđihan ahte fysalaš ja psyhkalaš noađuheamit doalus leat stuorra áittan boazodoalli dearvvašvuhtii, muhto maiddái olles bearraša dearvvašvuhtii, mii maiddái čuohcá mánáide.
3.4 Gulahallan almmolašvuođain iežas gillii
Sámelága giellanjuolggadusaid 3. kapihttalis leat mearrádusat vuoigatvuođa birra oažžut vástádusa sámegilli almmolaš hálddašeamis, vuoigatvuođa birra beassat geavahit sámegiela duopmostuoluin, Viessoláigoriidolávdegotti ektui, politiija- ja áššáskuhttineiseválddi ektui, rihkusfuolahusas, dearvvašvuođa- ja fuolahusásahusain ja vuoigatvuođa birra oktagaslaččat girkolaš bálvalusaide sámegillii. Dasa lassin leat mearrádusat vuoigatvuođa birra oahppopermišuvdnii háhkan dihtii máhtu sámegielas, ja sámegiela geavaheami birra gielddahálddahusas ja álbmotválljen orgánain.
Maiddái buhcciid- ja geavaheddjiidvuoigatvuođalágas leat njuolggadusat dan birra ahte diehtojuohkin geavaheddjiide ja buhcciide galgá leat heivehuvvon vuostáiváldi oktagaslaš eavttuide, nu go ahkái, rávisvuhtii, vásáhussii ja kultur- ja gielladuogážii. Dat guoská sihke gielddalaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalussii ja spesialistadearvvašvuođabálvalussii.
Ráđđehus bargá joatkevaččat sihkkarastimiin doarvái dulkkaid iešguđet gielaide. Láhka almmolaš orgánaid ovddasvástádusa birra dulkageavaheamis jna. (dulkaláhka) ásahuvvui ođđajagimánu 1. b. 2022 ja galgá leat mielde sihkkarastimin riektesihkarvuođa ja dohkálaš veahki ja bálvalusaid olbmuide geat eai máhte gulahallat dohkálaččat almmolaš orgánaiguin dulkka haga. Dulkaláhka addá sierralobi gáibádusas ahte geavahit gelbbolaš dulkka juovlamánu 31. b. 2026 rádjai. Lassin almmolaš orgánaid gelbbolašvuhtii geavahit gelbbolaš dulkka, bidjá láhka maiddái gáibádusaid dulkii, nu go buori dulkondábi, bealátkeahtesvuođa ja jávohisvuođageatnegasvuođa. Mánáid geavahit dulkan lea gildojuvvon.
Dulkaláhka geatnegahttá almmolaš orgánaid geavahit gelbbolaš dulkkaid sámegielain daid dáhpáhusain maidda láhka gusto. Sámegielaid geavaheami vuoigatvuohta muddejuvvo sámelága bokte. Sámelága giellanjuolggadusaid vuođul lea ovttaskasolbmuin vuoigatvuohta beassat geavahit sámegiela beroškeahttá ovttaskas dárogielmáhtus. Ollašuhttin dihtii daid vuoigatvuođaid mat čuvvot sámelágas dárbbašit almmolaš orgánat dávjá geavahit dulkka. Nu bidjet ge sámelága njuolggadusat dan gáibádusa ahte almmolašvuohta galgá geavahit dulkka go lea dárbu vai sámegielagat besset geavahit sámegiela gulahallamis orgánain.
Searvadahttin- ja máŋggabealatvuođadirektoráhta (IMDi) lea nationála fágaeiseváldi dulkomis almmolaš suorggis ja doaimmaha Nationála dulkaregistara. Dulkkaid gealbudeami ovddasvástádus sámegielain lea jagi 2022 rájes sirdojuvvon OsloMetas Sámi allaskuvlii.
Almmolaš bálvalusaddi galgá juohkit dieđuid, bagadit ja guldalit geavaheaddjái dahje buhcciid. Das lea erenoamáš mearkkašupmi ja politihkalaš ulbmil ahte dearvvašvuođabargiin lea máhttu sámi gielas ja kultuvrras vai sáhttet addit sámiide ollislaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid. Dulkka geavaheapmi ii galgga iešalddis buhttet njuolgga gulahallama gaskal buohcci ja dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid bargiid. Dulkka geavaheami ferte danne atnit sadjásaš čoavddusin, go eai leat sámegielat dearvvašvuođa- ja fuolahusbargit fidnemis
Vejolašvuohta fidnet sámegielat gelbbolašvuođa lea ráddjejuvvon ollu gielddain ja fylkkagielddain. Danne lea bajimus plánen rekrutteren dihtii ja oahpahan dihtii bargiid, vejolaččat gaskaboddasaš dulkka dahje gáiddusdulkka geavaheami eaktun dasa ahte gielddat áiggi vuollái sáhttet ollašuhttit geatnegasvuođaideaset iežaset sámegielat ássiide.
Spesialistadearvvašvuođabálvalusas lea dárbu dulkabálvalusaid olahahttivuođa vai sáhttá ollašuhttit sámelága giellamearrádusaid. Dárbu lea čuovvulit Davvi Dearvvašvuođa «Nasjonalt prosjekt for tolking på samiske språk» nammasaš čielggadusa dulkoma birra sámegielaide, ja maiddái Gaska-Norgga Dearvvašvuođa «Spesialisthelsetjenester til samisk befolkning i Midt-Norge» nammasaš raportta spesialistabálvalusaid birra Gaska-Norgga sámi álbmogii sihkkarastin dihtii bálvalusaid fidnema (dulkoma) ja loktet spesialistabálvalusa kapasitehta ja máhtu sámi álbmoga birra. Finnmárkku buohcceviesus lea buhcciin geain lea šiehtadus Davvi Dearvvašvuođa ossodagain dahje leat lágiduvvon dohko, vejolašvuohta fidnet davvisámegielat dulkka áigodagas gaskal diimmu 8 ja 22 olles vahku.
Dulkon buohcci ja divššára gaskkas sáhttá dáhpáhuvvat jogo dulkkain gii lea lanjas, jiena/gova dahje telefovnna bokte. Davvi Dearvvašvuohta oaččui bargamuššan Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanttas čielggadit vejolašvuođa ásahit nationála birrajándor dulkabálvalusa davvisámegillii, julevsámegillii ja máttasámegillii. Čielggadus lea čađahuvvon, ja loahpparaporta lea válmmas.