8 Áŋgiruššansuorgi 6: Ovddidit rádjarasttideaddji ovttasbarggu sámi álbmoga álbmotdearvvašvuođain
Ráđđehus áigu:
árvvoštallat fuola sámi álbmoga rádjarasttideaddji ovttasdoaibmamii, boahttevaš dearvvašvuođaheahtediliin
vuoruhit sámi álbmoga álbmotdearvvašvuođa, oassin áŋgiruššamis Folk i Nord nammasaš fáttáin, Árktalaš ráđi ja Barentsráđi jođiheami vuolde
8.1 Álgu
Sámiid árbevirolaš ássanguovllut leat Davvi-Eurohpás ja fátmmastit Fennoskandia davviguovlluid. Regiovdna ollá njealji álbmotstáhta badjel: Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša. Sámi álbmoga ruovttuguovlu rasttida riikarájáid ja sii juogadit searvevuođa ja sis leat oktasaš hástalusat. Danne lea dehálaš láhčit diliid sámiid gaskasaš ovttasbargui ja ovttasbargui sámiid birra riikarájáid rastá.
8.2 Okta álbmot njealji riikkas
Rádjarasttideaddji ovttasbargu dáhpáhuvvá máŋgga suorggis, muhtumassii riikkaid gaskkas, gielddadásis, Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámedikkiid gaskkas ja eaktodáhtolaš organisašuvnnaid bokte.
Norggas, Ruoŧas ja Suomas lea ovttasbargu sámi áššiiguin sihke ámmát- ja politihkalaš dásis. Davviriikkalaš ámmátorgána bokte sámi gažaldagaid várás deaivvadit dan golmma eiseválddit já sámedikkit jeavddalaččat dieđuid lonohallama ja digaštallamiid várás. Bistevaš ovttasbargu politihkalaš dásis ásahuvvui jagi 2001 gaskal sámediggepresideanttaid ja daid ministariid geain lea ovddasvástádus sámi áššiin dan golmma riikkas, lotnolas diehtojuohkama ja ságaškuššama várás ja gieđahallat sámi áššiid main lea oktasaš beroštus. Mihttomearrin ovttasbargguin lea nannet ja ovddidit sámi álbmoga giela, kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima. Ovttasbarggus lea eahpeformálalaš, muhto lagaš čatnaseapmi Davviriikkaid Ministtarráđđái. Áššiid ráhkkanahttima ja čuovvuleami fuolaha Davviriikkalaš ámmátorgána sámi gažaldagaid várás.
Dilit leat láhččojuvvon dasa ahte fállat dearvvašvuođabálvalusaid rastá riikarájáid. Finnmárkku buohcceviesu bokte lea Sámi našuvnnalaš gealbobálvalusas – psyhkalaš dearvvašvuođasuddjen ja gárrendilledikšu (Sánag) dahkan ovttasbargošiehtadusaid regiovnnaiguin Region Dalarna, Region Jämtland Härjedalen, Region Västerbotten, Region Norrbotten ja Lapplands Län čielggadeami ja divššu birra rávesolbmuid, mánáid ja nuoraid várás spesialistadásis.
Boksa 8.1 Sámiráđđi ja Sámi parlamentáralaš ráđđi
Sámiráđđi lea Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša sámi eahpestáhtalaš organisašuvnnaid gaskasaš ovttasbargoorgána. Sámiráđđi ásahuvvui Davviriikkaid Sámiráđđin jagi 1956. 15. Sámekonferánssas Helssegis jagi 1992 válddii Davviriikkaid Sámiráđđi vuosttašgeardde Ruošša sámeorganisašuvnna ollesárvosaš lahttun. Organisašuvnna namma rievdaduvvui Sámiráđđin, go ii dál leat dušše ráddjejuvvon davviriikkalaš lahttoorganisašuvnnaide. Ráđis leat 15 lahtu main viđas bohtet Norgga bealde, njealjis Ruoŧa bealde, njealjis Suoma bealde ja guovttis Ruošša bealde.
Sámiráđi doaibma lea vuođđuduvvon mearrádusaide, cealkámušaide, julggaštusaide ja politihkalaš prográmmaide Sámekonferánssas, mii lea goavdeorganisašuvnna bajimus lađas. Ollašuhttin dihtii iežas ulbmiliid ovddida Sámiráđđi cealkámušaid ja evttohusaid áššiin mat gusket sámi ealáhusaide, vuoigatvuođaide, gillii ja kultuvrii, ja erenoamážit áššiin mat gusket sámiide máŋgga riikkas.
Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámedikkit leat ásahan oktasaš ovttasbargoorgána, Sámi parlamentáralaš ráđi. Ráđđi lea institusjonaliserejuvvon ovttasbargu gaskal sámedikkiid áššiin mat gusket sámiide máŋgga riikkas dahje sámiide oktan álbmogin. Sámi parlamentáralaš ráđđi lea dehálaš orgána davviriikkalaš ovttasbarggus, ja das lea maid mearkkašupmi riikkaidgaskasaš oktavuođas.
Koronakommišuvnna nubbi raporta čujuha dasa ahte pandemiija váikkuhii sámi álbmoga, servodaga, bearrašiid ja bargosajiid gaskasaš ovttasdoaibmamii garra mátkeráddjehusaid geažil rastá riikarájáid (60).
Sámediggi lea hábmen sierra raportta sámi álbmoga vásáhusain covidain, ráddjehusaiguin ja váikkuhusaiguin. Ollugat vásihedje ahte giddejuvvon ráját hehttejedje sin beaivválaš eallima guhkit áigái ja eahpegorálaš garrasit, ja ahte lei uhccán gearggusvuohta mii lei heivehuvvon sámiid rádjaguovlluid dilálašvuođaide. Raporta deattuhii ahte ollugat leat vásihan váttisin oažžut vástádusaid gažaldagaide riikkasismátkkiid ja čađajohtima birra, ja ahte báikkálaš ovttasdoaibman ja diehtojuohkinjohtu heahtedilleáiggiid berrejit biddjot davviriikkalaš ovttasbarggu áššelistii evaluerema várás maŋŋá pandemiija.
Dehálaš lea árvvoštallat fuola sámi álbmoga gaskasaš ovttasdoaibmamii riikarájáid rastá, boahttevaš dearvvašvuođaheahtediliin.
8.3 Árktalaš ráđđi
Álgoálbmogiid dearvvašvuohta ovddiduvvo maiddái Árktalaš Ráđi bokte. Árktalaš Ráđđi ásahuvvui jagi 1996 ovddidan dihtii árktalaš stáhtaid ja álbmogiid gaskasaš ovttasbarggu áššiiguin main lea oktasaš beroštus regiovdnii, nu go guoddevaš ovddideapmi ja árktalaš birrasa suodjaleapmi. Dramáhtalaš dálkkádatrievdamat Árktisis – gos liekkasdilli goargŋu 3–4 geardde johtileappot go máilmmiviidosaš gaskamearri, dagaha Árktisa laboratorian ádden dihtii daid váikkuhusaid mat dálkkádatrievdamiin leat ekovuogádagaide ja luonddušláddjivuhtii, muhto maiddái báikkálaš servodagaide ja álgoálbmogiidda. Ráđis leat gávcci árktalaš stáhta (Kanada, Dánmárku, Suopma, Islánda, Norga, Ruošša, Ruoŧa ja USA). Dasa lassin oassálastet guhtta bistevaš álgoálbmotorganisašuvnna, oktan Sámiráđiin. Dehálaš ja mávssolaš lea ahte álgoálbmotperspektiivvat, báikkálaš máhttu ja árbediehtu loktejuvvojit digaštallamiidda ja prošeavttaide maid Árktalaš Ráđđi čađaha.
Árktalaš ráđi jođihangoddi molsašuddá lahttostáhtaid gaskkas, ja áigodagas 2023–2025 lea jođihangoddi Norggas. Ráđđehus lea mearridan njeallje bajimus vuoruheami dán áigodahkii, mas álgoálbmogiid dearvvašvuohta lea dehálaš fáddán Folk i Nord nammasaš vuoruheamis (61). Fysalaš ja psyhkalaš dearvvašvuhtii guoski hástalusat mat čatnasit dálkkádatrievdamiidda, heahtedillegearggusvuhtii ja dearvvašvuođabálvalusaid fidnemii, čuhcet erenoamáš garrasit Árktisa guovllu álgoálbmogiidda. Norgga jođihangotti vuolde galgá Norgga dearvvašvuođaovttasbargu erenoamážit čalmmustahttit njeallje suorggi main álgoálbmogiid dearvvašvuohta lea guovddážis (62):
dálkkádat ja dearvvašvuohta
dearvvašvuođadieđut ja digitaliseren
dearvvašvuođagearggusvuohta
psyhkalaš dearvvašvuohta
Dieđalaš máhttovuođu ovddideapmi birrasa ja doaimmaid hálddašeapmái Árktisis lea dál Árktalaš ráđi barggu geađgejuolgi. Nannen dihtii máhtu álgoálbmogiid dearvvašvuođas dán njealji suorggis juolluda Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta áigodagas 2023–2025 prošeaktaruđaid riikkaidgaskasaš dearvvašvuođaovttasbarggu ovddideapmái Árktisis. Doarjjaruđat bohtet Olgoriikadepartemeantta bušeahttapoasttas 118 Olgoriikapolitihkalaš áŋgiruššamat (Riikkaidgaskasaš dearvvašvuođabargu davviguovlluin). Jagi 2023 leat Norgga ásahusaid prošeavttat ožžon juolluduvvot doarjaga ovttasbargui eará Árktalaš stáhtaiguin dakkár fáttáin go olggušteampi ja iešsorbmema eastadeapmi, vahátlaš alkoholageavaheapmi, psyhkalaš ja somáhtalaš dávddat, buohcuvuođanoađuheami analysa, bargodearvvašvuohta ja -sihkkarvuohta dálkkádatperspektiivvas ja One-health-áŋgiruššamat mas dálkkádat-, luonddu-, dearvvašvuođa- ja gearggusvuođahástalusat Árktisis gehččojuvvojit oktanaga.
Norgga jođihangoddeáigodagas jođiha maiddái Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta áššedovdijoavkku humána dearvvašvuođa birra (Arctic Human Health Expert Group) Árktalaš Ráđi bargojoavkku Sustainable Development Working Group (SDWG) vuolde. Dat galgá earret eará leat mielde ovddideamen báikkálaš máhtu ja árbedieđu Árktalaš guovlluid álgoálbmogiid dearvvašvuođa ja eallindiliid birra, ja váikkuhit dasa ahte báikkálaš servodagat ožžot eanet válddi ovddidit geavatlaš čovdosiid dearvvašvuođahástalusaide.
8.4 Bárentsráđđi ja Davvi dimenšuvdna
Álgoálbmotperspektiiva lea maiddái dehálaš Barentsregiovnna dearvvašvuođabarggu nannemii, mas leat mielde golbmanuppelohkái davvi fylkka Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas. Álgoálbmogiid bargojoavkkus (WGIP) lea dehálaš ráđđeaddi doaibma Barentsráđi ja Regiovdnaráđi ektui, ja ovddasta golbma iešguđet álgoálbmoga (sámiid, njenecaid ja vepselaččaid). Norgga bealis lea Sámediggi nammaduvvon álgoálbmotovddasteaddjin jovkui. Ođđajagimánus 2024 válddi Norga badjelasas Barents-dearvvašvuođaovttasbargojoavkku (Working Group on Health and related Social Issues) ovdagotti, mas maiddái WGIP lea ovddastuvvon. Dán dearvvašvuođaovttasbarggu ulbmil lea buoridit regiovnna ássiid dearvvašvuođa ja eallinkvalitehta vuosttaldemiin njoammudávddaid ja dávddaid mat eai njoamo ja ovddidemiin dearvvašlaš eallinvugiid. Vuoruhuvvon doaibmabidju lea buoridit mánáid, álgoálbmogiid ja rašis joavkkuid dilálašvuođaid. Áigodaga 2024–2027 bargoprográmmas leat golbma bajimus ulbmila: 1) buoridit mánáid ja nuoraid čálggu ja ovdáneami, 2) buoridit gearggusvuođa dustet ravdamearálaš dáhpáhusaid ja dilálašvuođaid, 3) buoridit vuođđodearvvašvuođa ja sosiála bálvalusaid, oktan eastadeaddji ja dearvvašvuođaovddideaddji doaibmabijuiguin.
Davvi dimenšuvdna– mii lea EU, Norgga, Islándda ja Ruošša ovttasbarggu rámma, sisttisdoallá maiddái dearvvašvuođaoasi. Guoibmevuohta dearvvašvuođa ja eallinkvalitehta várás ásahuvvui jagi 2003 (Northern Dimension Partnership in Public Health and Social Well-Being (NDPHS)) ja bargá Barents dearvvašvuođa- ja sosiálaprográmma vuoruhemiid olis.
Oassin doarjjaruđain riikkaidgaskasaš dearvvašvuođaovttasbarggu ovddideapmái davviguovlluin addá Dearvvašvuođadepartemeanta maiddái prošeaktaruđaid mat dorjot Barents dearvvašvuođaovttasbargojoavkku ja NSPHS vuoruhemiid. Dát prošeavttat barget earret eará vahátlaš alkoholageavaheami ja somáhtalaš dearvvašvuođa kártemiin ja interveneremiin buohcceviessobuhcciid gaskkas ja tuberkolosa eastademiin ja dárkkistemiin rašis joavkkuin.
Oktiibuot juolluda Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta sullii 16 miljon ruvnnu jahkásaččat áigodagas 2023–2027 davviguovlluid dearvvašvuođaovttasbarggu nannemii.
8.5 Riikkaidgaskasaš álgoálbmotperspektiiva
ON dieđuid mielde leat máilmmis sullii 476 miljon álgoálbmogat, geat orrot 90 riikkas. Sii hállet issoras stuorra oasi máilmmi 7000 meroštuvvon gielas, ja ovddastit 5000 iešguđet álgoálbmotjoavkku. Álgoálbmogiid eallinvugiin ja birgenlágiin lea stuorra variašuvdna. Álgoálbmogiid vurdojuvvon eallinahki lei eanet go vihtta jagi uhcit go Australia, Kameruna, Kanada (First Nations og Inuit), Ruonáeatnama, Kenya, Aotearoa ja Panama álbmogiin muđui. Dilálašvuohta etniidjámolašvuođain, njuoratmánáidjámolašvuođain ja psyhkalaš dearvvašvuoæain lea dávjá erenoamáš fuolastahtti (63). Dávddat ja jámolašvuohta čuhcet eahpegorálaš garrasit álgoálbmot servodagaide dálkkádatrievdamiid geažil.
Miessemánus 2023 mearridii Máilmmi dearvvašvuođačoahkkin resolušuvnna dainna áigumušain ahte nannet álgoálbmogiid dearvvašvuođa. WHO lea hábmemin máilmmiviidosaš doaibmaplána mii galgá leat válmmas jagi 2026. Lahttoriikkat leat hástaluvvon buoridit álgoálbmogiid dearvvašvuođa, oktan nationála plánaid ovddidemiin buoridan dihtii vejolašvuođa fidnet dearvvašvuođaovddideaddji fálaldagaid ja dearvvašvuođabálvalusaid álgoálbmogiid várás; árbevirolaš ja ollisteaddji medisiinna geavaheapmi dearvvašvuođavuogádagain, doppe gos lea vejolaš, erenoamážit vuođđofuolahusas ja psyhkalaš dearvvašvuođas; ja álgoálbmogiid oahpaheapmi ja rekrutteren dearvvašvuođabargin.
Norga áigu, ovttas sámi álbmoga ovddasteddjiiguin ja guoskevaš fágabirrasiiguin, váikkuhit árjjalaččat máilmmiviidosaš doaibmaplána hábmemii, earret eará máilmmiviidosaš ja regionála lahttoriikakonsultašuvnnaid bokte. Norga veahkeha maiddái dáinna dieđáhusain hábmet nationála plánaid buoridan dihtii álgoálbmogiid dearvvašvuođa, nu mo ávžžuhuvvo resolušuvnnas. Norga áigu raporteret dan implementeremis boahttevaš dearvvašvuođačoahkkimiin.
Sámediggi ovttasbargá máilmmi eará osiid álgoálbmogiiguin biebmosihkkarvuođa ja guoddevaš biebmovuogádagaid birra. Lihttu lea ásahuvvon ovddidit álgoálbmogiid biebmovuogádagaid mearkkašumi – the Coalition of Indigenous Peoples food systems. Čieža riikka, Kanada, Dominica, Suopma, Mexico, Aotearoa, Espánnja ja Norga, ja čieža iešguđet regiovnnaid álgoálbmotovddasteaddji ásahedje lihtu. Máŋga riikka leat searvan lihttui jagi 2023. ON-organisašuvdna biebmodoalu ja eanadoalu várás (FAO) lea lihtu čállingoddi.