6 Áŋgiruššansuorgi 4: Ovddidit dearvvašlaš eallindábiid ja dearvvašvuođaovddideaddji birrasiid

Ráđđehus áigu:

• fuolahit ahte Dearvvašvuođadirektoráhta bagadusat leat jorgaluvvon sámegillii, ja ahte bagadusat eallindábiid ja dearvvašvuođaovddideaddji ja eastadeaddji doaimmain lea sámi perspektiiva

• gozihit ja čuovvut dálkkádat- ja birasrievdamiid mearkkašumi dearvvašvuhtii

6.1 Álgu

Sihke eallindábit ja min birrasat váikkuhit min dearvvašvuhtii ja eallinkvalitehtii. Dan ektui go buorit dábit ja buorit birrasat nannejit dearvvašvuođa ja eallinkvalitehta, de sáhttet unohis eallindábit, dearvvašmeahttun birrasat ja nuoskkiduvvon biras dagahit dearvvašvuođa massima ja uhcit buriid eallinjagiid.

Sámi álbmogis leat veaháš eanet dearvvašvuođaváttisvuođaid gávdnoštumit ja dávddat mat sáhttet čatnasit eallindábiide, go buohtastahttá álbmogiin muđui. Daid sámiid gaskkas geat ávkašuvvet luondduresurssaiguin, sáhttet muhtumat leat rašit nuoskkideapmái, vahágiidda ja sisabahkkemiidda.

Árjjalaš álbmotdearvvašvuođapolitihkka, buorit eastadanáŋgiruššamat ja dearvvašvuođaovddideaddji birrasat ja báikkálaš servodagat addet eanet buriid eallinjagiid dearvvašvuođain ja eallikvalitehtain ovttaskasolbmui, uhciduvvon sosiála dearvvašvuođaerohusaid, ja váikkuhit sosiála ja ekonomalaš guoddevašvuhtii. Dán kapihttala válddaheami ja doaibmabijuid ferte geahččat oktanaga kapihttaliid 3–5 doaibmabijuiguin ja 7. kapihttala máhttovuođuin.

6.2 Álbmotdearvvašvuođapolitihkka dearvvašleappo eallindábiid ja buoret dearvvašvuođa várás

Čielga gaskavuohta gaskal dearvvašlaš eallindábiid ja uhciduvvon riskka oažžut máŋga dávdda mat eai njoamo, lea duođaštuvvon. Dat guoská earret eará beare alla deddui ja buidodahkii, alla varradeddui, váibmo- ja varrasuotnavigiide, diabetes 2 šládjii, bissovaš obstruktiiva geahpesdávdii (kols), máŋgga borasdávdii, iešguđet deahkke- ja dákteriggevigiide ja gárrenávnnasgeavahandávddaide. Eará bealit nu go fysalaš doaimmahisvuohta, oktovuohta ja psyhkalaš gillámušat váikkuhit maiddái somáhtalaš dearvvašvuhtii.

Sámiid gaskkas lea veaháš stuorát oassi geain lea beare alla deaddu, diabetes, ja geat borgguhit ja snuvssejit, muhto dieđihuvvo uhcit alkoholageavaheapmi go álbmogis muđui.

Váldoáŋgiruššansuorgi álbmotdearvvašvuođapolitihkas lea dearvvašlaš eallindábiid ovddideapmi. Ráđđehus dieđiha álbmotdearvvašvuođadieđáhusas ahte áigu hábmet dakkár ollislaš strategiija dávddaid ektui mat eai njoamo mii čájeha háltti ja áŋgiruššansurggiid álbmotdearvvašvuođabarggus ja dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusas jagi 2030 guvlui. Meld. St. 9 (2023–2024) Nasjonal helse- og samordningsplan. Vår felles helsetjeneste nammasaš nationála dearvvašvuođa- ja ovttasdoaibmanplánas čielggasmahttojuvvo dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa rolla eastadanbarggus. Álbmotdearvvašvuođa dieđáhusas gieđahallojit máŋga doaibmabiju eallindáhpesuorggis. Ollu doaibmabijuid prinsihppa lea ahte oppalaš ortnegat galget leat olles álbmoga várá, muhto lágiduvvot nu ahte dain lea stuorámus beaktu sidjiide geat daid dárbbašit eanemusat. Dat lea váldodoaibma dasa ahte uhcidit sosiála dearvvašvuođaerohusaid. Buoridan dihtii sámi álbmoga eallindábiid lea dehálaš geahččat dán doaimma oktanaga bargguin loktet dearvvašvuođagelbbolašvuođa heivehuvvon sámi álbmoga dárbbuide, ja nannet bálvalusaid gelbbolašvuođa sámi diliid birra. maiddái surggiidgaskasaš dearvvašvuođabarggus ferte nannet sámi perspektiivva. Doaibmabijut main lea mearkkašupmi leat earret eará duhpátpolitihkka, biebmodoallu, fysalaš lihkadeamit, gárrenávnnasgeavaheapmi ja psyhkalaš dearvvašvuohta. Fágalaš bagadusat ja njuolggadusat leat dehálaš váikkuhangaskaoamit go Dearvvašvuođadirektoráhta lávdada máhttovuđot geavada ja váikkuha kvalitehtii fálaldagas buohkaide. Iešguđet bagadusat hábmejuvvojit máŋgga suorgái. Dearvvašvuođadieđuid lea dehálaš dahkat guoskevažžan sámi álbmogii. Dearvvašvuođadirektoráhta galgá fuolahit ahte sámi perspektiiva lea mielde bagadusain ja diehtojuohkinávdnasiin, ja ahte dat jorgaluvvojit sámegillii. Digitála almmuheapmi sáhttá maiddái addit vejolašvuođa čohkkejuvvon ja geavaheaddjiláđis govvádusa sámegielagiidda.

6.2.1 Diabetes, beare ollu deaddu ja buidodat

Saminor 2 bohtosaš orrot čájeheamen ahte sámiin lea veaháš eanet diabetes 2 šládja go álbmogis muđui seamma guovllus. Saminor 1 ja Saminor 2-iskkademiin leat iešguđet kritearat mo defineret diabetesdávdda, ja danne eai leat gávdnosat ovttaláhkásaččat dien guovtti iskkadeamis, main maiddái orru leamen seamma riska sámiide oažžut diabetes go eará oassálastiide (5).

Viidáseappot čájehit iskkadeamit oppalaš alla buidodatgávdnoštumi sihke sámiid ja eará oassálastiid gaskkas goappašiid sohkabeliin, muhto veaháš stuorát oassi sámi nissoniid gaskkas. Sáminor 1 ja Saminor 2 čájehit ahte dat oassi geain lei buidodat, lei lassánan sihke sámi ja eará albmáid gaskkas, ja nissoniid oassi fas lei bisson seamma dásis dahje njiedjan veaháš (5). Álbmotdearvvašvuođainstituhta gielddaid mielde álbmotdearvvašvuođaprofiillain boahtá ovdan ahte daid gielddain1 main lea stuorámus oassi sámi eanetlohkoálbmot lea stuorát oassi 17-jahkásaččain beare ollu buoidi ja buidodat go riikagaskamearri.

6.2.2 Biebmodoallu

Saminor 2 čájehii ahte sámit borret eanet bohcco- ja ealggabierggu, varrabiepmu ja sáivaguoli, ja uhcit ruoidnaguoli ja ruotnasiid go buohtastahttá ássiin muđui boaittobeliin Davvi-Norggas. Šaddosiid ja murjjiid borret sullii seamma ollu. Biebmogálvvuid borran ii earut sámiid olus earáin, earret ahte ruovddi ja vitamiinna B₁₂ ožžot sámit eanet iežaset biepmus. Bohccobiergu lea čájehuvvon leat biebmoávdnasiid buorre gáldun. Viidáseappot oidnojit mearkkašmeahttun erohusat vitamiinna D-stáhtusis sámiin eará ássiid ektui, ja uhccán olbmuin ledje kritihkalaččat vuollegis dásit.

Nationála biebmodoallokártemat (48) čájehit ahte uhcit oassi olbmuin Nordlánddas, Romssas ja Finnmárkkus čuvvot rávvagiid ahte borrat golbma borrandoarvvi šaddosiid, murjjiid ja ruotnasiid beaivái go buohtastahttá álbmogiin muđui. Davvi-Norgga olbmot dieđihit fas ahte sii borret dávjjit guoli go olbmot muđui Norggas. Daid mánáid, nuoraid ja nuorra rávesolbmuid biebmodoalu birra geain lea sámi duogáš, ii leat doarvái máhttu.

Álbmotdearvvašvuođadieđáhusas biddjo mihttun eanedit sin oasi geat čuvvot biebmorávvagiid ja dásset sosiála erohusaid biebmodoalus. Dat guoská maiddái sámi álbmogii, ja barggu biebmodoaluin ja biebmorávvagiiguin ferte gaskkustit sámiide ja heivehit sámi gillii ja kultuvrii. Dearvvašvuođadirektoráhta lea gieskat almmuhan gihppaga Biebmu ja borramat njuoratmánáide davvisámegillii, rávvagiiguin váhnemiidda njamaheami ja njuoratmánábiepmu birra (49).

Máhttovuođđu dearvvašlaš biebmodollui ođasmahttojuvvui geassemánus 2023. Dearvvašvuođadirektoráhta áigu ođasmahttit norgalaš biebmoráđiid ja daid válmmastit jagi 2024 mielde. Biebmodoalu goziheapmi lea dehálaš vai sáhttá čuovvut sámiid biebmodoalu, masa Saminor 3 addá dehálaš dieđuid.

Álbmotdearvvašvuođadieđáhus deattuha mearkkašumi dearvvašlaš biebmodoalus ja buriid borramuš- ja borrandábiin mánáidgárddis, skuvllas ja skuvlaastoáiggeortnegis. Dearvvašvuođadirektoráhta fágalaš njuolggadusat rávvejit mo mánáidgárddit, skuvllat ja skuvlaastoáiggeortnet sáhttet láhčit diliid dearvvašlaš borramiidda ja borranillui, ja sihkkarastit buriid rámmaid borramiidda. Láhkaásahus dearvvašvuođa ja birrasa birra mánáidgárddiin ja skuvllain jna. bođii fápmui suoidnemánu 1. b. 2023 ja čujuha dasa ahte mánát ja oahppit galget oažžut doarvái áiggi ja mášu boradeapmái. Bagadus láhkaásahussii galgá leat olámuttus sámegillii. Ráđđehus áigu ásahit nuvttá skuvlabiepmu dan guovtti stáhtalaš joatkkaskuvllain čavčča rájes jagi 2024, fuolahan dihtii ahte buot oahppit skuvllain ožžot ovtta dearvvašlaš borrama juohke beaivvi. Láhčin dasa ahte fuolahit báikkálaš biebmovieruid sáhttá ásahit biebmoilu. Biebmoillujoavku, mii veahkeha ásahusaid ja fuolahusbálvalusaid, lea mielde ásaheamen boradanbottuid beaivvi illudáhpáhussan. Árktalaš biebmoillujoavku, mii ásahuvvui jagi 2023, áigu leat mielde fuolaheamen báikkálaš árbevieruid boradanbottuin ja ovttasbargat gielddaiguin main stuorra oassi álbmogis leat sámit, nu go Čáhcesulluin ja Guovdageainnuin.

Sámediggi deattuha ahte ollu sámi vuorrasat leat hárjánan varramállásiidda ruovttus ja váillahit dan go bohtet ásahussii. Varrabiebmu lea álbmái ja árbevirolaččat lunddolaš oassi sámi vuorrasiid biebmodoalus. Sámediggi deattuha ahte ásahusat háliidit dárjut árbevirolaš biepmu mii boahtá luonddus, muhto ahte dat lea hástaleaddjin buhtisvuođanjuolggadusaid geažil mat gustojit njuovvamii.

6.2.3 Fysalaš doaimmat

1980-logus čájehedje dieđut Finnmárkkus ahte sámit doibme dalle oppalohkái eanet fysalaččat go fylkka eará ássit ja ahte sis ledje fysalaš doaimmat barggu oktavuođas, erenoamážit vuođđoealáhusain (50). Saminor 1 ja 2 iskkademiin boahtá ovdan ahte sámi nissonat árvvoštalle iežaset doaibmadási astoáiggis vuolleleppos go eará nissoniin, muhto ahte albmáin eai lean erohusat.

Riikadásis leat dušše golmmas logi rávesolbmos ja vuorrasis geat ollašuhttet fysalaš doaibmanrávvagiid. 15-jahkásaččaid gaskkas lea 40 proseantta nieiddain ja váile bealli gánddain doarvái fysalaš doaimmat. Dearvvašvuođadirektoráhta jeavddalaš riikaviidosaš kártemat objektiivvalaš mihtiduvvon fysalaš doaimmain ja jaskesorruma áiggis čájeha oppalaš vuollegis doaibmandási álbmogis beroškeahttá agis ja ahte dássi lea njiedjamin (51). Doaibmandássi juohkása botnjut sosiálalaččat ja dássi lea vuolimusat sin gaskkas geain lea oanehis oahppu. Mánát ja nuorat bearrašiin main lea alla sosioekonomalaš stáhtus, doibmet eanemusat fysalaččat ja oassálastet eanaš organiserejuvvon valáštallandoaimmaide. Sámi duogáš ii boađe ovdan kártemiin, muhto vuođđun biddjo ahte maiddái sámit leat ovddastuvvon dáid jeavddalaš álbmotiskkademiin.

Uhcit lihkadeapmi beaivválaš eallimis ja barggus čilge ollu álbmoga vuollegis doaibmandási. Fysalaš doaibman lea dehálaš eallinkvalitehtii ja buori fysalaš ja psyhkalaš dearvvašvuhtii, bisuha min doaibmandearvvasin ja iešbirgejeaddjin, ja suodjala ollu dávddaid ja árra jápmima vuostá. Mánáide ja nuoraide lea beaivválaš stoahkan ja fysalaš doaibman dárbbašlaš normála šaddamii ja ovdáneapmái, sihke fysalaččat, psyhkalaččat, sosiálalaččat ja kognitiivvalaččat. Ahkedutkamis lea fysalaš doaibman deattuhuvvon dakkárin mas lea buoremus beaktu sihke fysalaš ja psyhkalaš dearvvašvuhtii ja dasa ahte oažžut buoret boarásmuvvama, nannejuvvon fysalaš doaimma dáfus ja dan dáfus ahte bisuhit kognitiivva doaimmaid. Sihke nuorat vuorrasat (65–79 jagi) ja boarrásat vuorrasat (80+) sáhttet oažžut dearvašat boarásmuvvama beaivválaš fysalaš doaibmamiin ja jaskesorruma áiggi uhcidemiin.

Álbmotdearvvašvuođadieđáhusas čuovvula ráđđehus Sammen for aktivt liv doaibmaplána fysalaš doaibmamiid várás 2020–2029, ovttasbargu logi departemeantta gaskkas, ja bidjá vuođu nannejuvvon servodat- ja álbmotguoski áŋgiruššamii álbmoga doaibmandási loktemiin. Ráđđehus áigu ásahit eanet doaibmaovddideaddji servodaga mas buohkat beroškeahttá agis, sohkabealis, doaibmadásis ja sosiála duogážis besset lihkadit ja doaibmat fysalaččat. Ovddidanprográmma gávpot- ja guovllugielddaid várás galgá váikkuhit dasa ahte ránnjágottiid ja lagasbirrasiid fysalaš birrasat buorebut plánejuvvojit ja hábmejuvvojit nu ahte olbmot lunddolaččat válljejit lihkadeami ja fysalaš doaibmama beaivválaš eallima ja astoáiggi iešguđet bargamušain, seammás go luonddu ja ruonasguovlluid gáhtten fuolahuvvo earret eará čohkiideami oktavuođas, ja ahte vázzin- ja sihkkelastingeainnut sihkkarastet oadjebas ja aktiiva fievrrideami ovdan ruoktot skuvlii, bargosadjái ja astoáiggedoaimmaide. Loga eanet kapihttalis 4.2.

Valáštallan- ja astoáiggefálaldagat lea dehálaš oassi mánáid ja nuoraid bajásšaddamis, ja lihkadeapmi lea dehálaš sin fysalaš ja psyhkalaš dearvvašvuhtii. Mánát ja nuorat dárbbašit buriid birrasiid báikkálaš servodagain valáštallamii, olgoáibmodoaimmaide, molsašuddi stoahkamii ja fysalaš doaimmaide. Mii vuohttit njiedjama organiserejuvvon valáštallamis. Hárjehallandivadat, lahttomávssut ja golut biergasiidda ja mátkkiide hástalit sosiála searvama valáštallamii. Álbmotdearvvašvuhtii lea dehálaš ahte buot mánát ja nuorat sáhttet searvat, beroškeahttá sohkabealis ja sosiála duogážis.

Kultur- ja dásseárvodepartemeanta addá doarjagiid sámi valáštallamii Sámedikki bokte. Jagi 2023 lei doarjja 3 miljon ruvdnosažžan. Doarjaga ulbmil lea bisuhit ja viidáseappot ovddidit sámi valáštallama oassin sámi kultuvrras, gielas ja identitehtas.

Loga maiddái fysalaš doaimmaid birra oassin dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa eastadan- ja dikšunbarggus kapihttalis 6.2.5.

6.2.4 Duhpát

Fylkkadearvvašvuođaiskkadeamit Nordlánddas ja Romssas ja Finnmárkkus orrot čájeheamen veaháš dávjjit beaivválaš borgguheami olbmuid gaskkas sámi ja/dahje kvena duogážiin go olbmuid gaskkas geain ii leat ii sámi ii ge kvena duogáš (52). Beaivválaš borgguheddjiid oassi lea maiddái veaháš stuorát sámiid gaskkas go oppalaš álbmogis buot fylkkadearvvašvuođaiskkademiid vuođul. Erenoamážit ahkejoavkkus 45 jagi rájes 64 jagi rádjai lea beaivválaš borgguheddjiid oassi stuorát: 18 proseantta sámiid gaskkas 11 proseantta ektui earáid gaskkas. Saminor 1 rájes Saminor 2 rádjai čájeha ovdáneapmi ahte sámit ja earát borgguhit mealgat uhcit ahkemuddejuvvon analysaid vuođul logi oassálasti gielddas (5).

Beaivválaš snuvssen lei dávjjit Romssas ja Finnmárkkus ja Nordlánddas olles álbmogis. Nordlánddas lei snuvssen gorálaččat dávjjit sámiid gaskkas, goappašiid sohkabeliin, go muđui álbmogis (52) ja dávjjit nissoniid gaskkas Romssas ja Finnmárkkus, dan ektui go erohusat albmáid gaskkas ledje smávvát (53). Iskkadeamit nuoraid gaskkas 1990-logu gaskkamuttus čájehedje smávva, jus oppanassiige, erohusaid borgguhandábiin sámi ja dáža nuoraid gaskkas (54).

Ráđđehus almmuhii ođđa nationála duhpátstrategiija jagi 2023 giđa, oassin Álbmotdearvvašvuođadieđáhusas, mas ráđđehus áigu joatkit ja nannet čavga duhpátpolitihka. Okta mihtuin lea ahte borgguheddjiid dahje snuvssejeddjiid oassi berre leat vuolábealde viđa proseantta buot ahke- ja oahppojoavkkuin. Ráđđehus áigu ásahit nationála prográmma loahpahit borgguheami, mii lea dakkár doaibmabidju mii sáhttá leat erenoamáš guoskevaš sámi álbmogii, dannego sin borgguheddjiidoassi lea veaháš stuorát go álbmogis muđui. Vestre Viken dearvvašvuođafitnodaga golmmajahkásaš pilohtaprošeakta, mas oassálastit ožžo bagadusa ja nuvttá dálkasiid dassážiigo heite borgguheames, lea duođaštan hui buriid bohtosiid. Dearvvašvuođadirektoráhta áigu čađaheami oktavuođas fuolahit heivehuvvon lágideami sámi álbmogii. Ráđđehus láhčá diliid dasa ahte sii geat gullet dan bulvii mii lea riegádan jagi 2010 dahje maŋŋá, eai geavat duhpáha eai ge nikotiinna. Álbmogii guoski doaibmabijut eastadan dihtii nuoraid álgimis duhpáhastit, leat mealgadii čájehan buori beavttu ja galget jotkojuvvot.

6.2.5 Alkohola ja eará gárrenávdnasat

Máŋga iskkadeami čájehit ahte sámiin oppalaččat lea uhcit alkoholageavaheapmi go álbmogis muđui. Saminor 2-iskkadeapmi gávnnai ahte sámi rávesolbmot juhke uhcit alkohola go eará oassálastit. Fylkkadearvvašvuođaiskkademiin Romssas ja Finnmárkkus (jagi 2019 iskkademiin) ja Nordlánddas (jagi 2020 iskkademiin) boahtá ovdan ahte mealgat smávit oassi sámi nissoniin ja albmáin dieđihedje ahte sii juhke alkohola uhcimusat guktii vahkkui go buohtastahttá seamma sohkabeale oassálastiiguin sámi duogáža haga, ja sin oassi fas geat juhke ollu uhcimusat oktii mánnui (juhket guhtta alkoholaovttadaga dahje eanet seamma dilálašvuođas) ii leat uhcit sámiid gaskkas. Maiddái gávdnosat fylkkadearvvašvuođaiskkademiin mat buohtastahttet sámiid olles álbmogiin muđui, leat ovttavásttolaččat dáid gávdnosiiguin.

Stuorit gova

Gáldu: FHI

Dat máhttu mii mis lea alkoholageavaheami ektui sámi nuoraid ja rávesolbmuid gaskkas, čájeha ahte sámit ja sámi guovlluin juhket uhcit alkohola go álbmot muđui Norggas. Sámi álbmogis leat eanebut geat eai juga alkohola. Persovnnalaš risttalašvuohta lei čadnojuvvon uhcit alkoholageavaheapmái, ja sivvan uhcit alkoholageavaheapmái sámi nuoraid gaskkas sáhttá leat ahte sis lea eanet risttalašvuođaidentitehta ja garrasat norpmat alkoholageavaheami vuostá. Álbmotdearvvašvuođainstituhtta čájeha gávdnosiidda mat sáhttet mearkkašit ahte nuorat sámi duogážiin geat leat eanet integrerejuvvon majoritehtaservodaga eallinvugiide ja kultuvrii, juhket dávjjit alkohola ja leat leamaš gárremiin, go buohtastahttá nuoraiguin sámi servodagain (5).

Lobihis gárrenávdnasiid geavaheapmi, gárihuhttinávdnasat ja dáhpin dagahan dálkasat lea viehka uhca oasáš álbmoga gárrenávnnasgeavaheamis oktiibuot. Mis lea uhccán máhttu dakkár geavaheami birra sámi álbmogis.

Ásahallan dihtii álbmoga vejolašvuođa fidnet alkohola leat máŋga oppalaš ja beaktilis váikkuhangaskaoami váldon atnui; earret eará vuovdinlohpevuogádat, viidnamonopolaortnet, máinnusgielddus, alkoholadivadat ja ahkeráját. Nationála alkoholastrategiija ásahuvvui jagi 2021, ja strategiija deaivá maiddái sámi álbmoga. Máilmmiviidosaš doaibmaplánas alkohola vuostá áigodahkii 2022–2030 rievdadii Máilmmi dearvvašvuođaorganisašuvdna mihtu 10 proseantta vuolideami vahátlaš geavaheamis ovdal jagi 2025, 20 proseantta vuolideapmin ovdal jagi 2030. Álbmotdearvvašvuođadieđáhusas guorrasii ráđđehus dán mihttui, guhkidii strategiijaáigodaga jagi 2030 rádjai ja bisuhii áigumuša bargat dan ala ahte juksat mihtu nannejuvvon áŋgiruššamiin. Dan juksan dihtii ferte suodjalit beaktileamos váikkuhangaskaomiid ja bisuhit ollislaš ja ovttaláhkásaš alkoholapolitihka. Dalle ferte álbmotdearvvašvuođa vuhtiiváldin mearkkašit ollu eará vuhtiiváldimiid ektui, nu go buoret háhkanvejolašvuohta ja ealáhusovddideapmi.

Strategiija deattuha áŋgiruššama nannen dakkár alkoholavahágiid vuostá mat čuhcet mánáide ja nuoraide. Dasa lassin ahte doarjut gielddaid alkoholaeastadeaddji áŋgiruššamiid ja viidáseappot ovddidit alkoholahis arenaid earret eará skuvllas, valáštallamis ja bargoeallimis, namuha alkoholastrategiija maiddái dehálaš áŋgiruššamiid dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusas. Sámi álbmoga ektui lea dehálaš ahte bálvalusain lea máhttu sámiid iešvuođain ja máŋggabealatvuođain vai sii ožžot dan dovddu ahte sii leat áddejuvvon ja ahte dikšu ja doaibmabijut vásihuvvojit guoskevažžan.

Ráđđehus áigu bidjat ovdan eastadan- ja dikšunođastusa gárrenávnnassuorgái jagi 2024. Dán dieđáhusa dehálaš ulbmilin lea eastadit gárrenávnnasváttisvuođaid ja árat álggahit buori veahki ja čuovvuleami. Ráđđehus lea maiddái váldán álgaga ovddidit nationála prográmma gárrenávnnaseastadeami várás mánáid ja nuoraid gaskkas, mii galgá čađahuvvot jagi 2024 rájes. Eastadanbargu sámi nuoraidálbmogis ferte dovdat sámi kultuvrra ja erenoamáš riskafáktoriid ja suodjaleaddji fáktoriid ja ferte heivehuvvot dan máhttui. Viidáseappot galget gielddat movttiidahttot eanet geavahit galledanmetodihka, olgooktavuođaid dahje galledeaddji bálvalusaid, mii sáhttá leat vuogas lahkoneapmi dasa ahte gávdnat ja čuovvulit nuoraid geain lea riskavuloš gárrenávnnasgeavaheapmi dahje psyhkalaš dearvvašvuođahástalusat.

6.3 Eastadeaddji dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusat

Dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalus ja bátnedearvvašvuođabálvalus leat dehálaččat eastadeaddji dearvvašvuođabarggus. Dásseárvosaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusat eaktudit ahte bálvalusat leat lágiduvvon sámi buhcciid gielalaš ja kultuvrralaš duogážii. Dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid sámegiela ja kulturgelbbolašvuođa nannen lea eaktun dásseárvosaš bálvalusaide ja buori ovdáneapmái bálvalusfálaldagas sámi buhcciide, geavaheddjiide ja oapmahaččaide. Árvalusproseassa lea oainnusmahttán ahte lea ain ollu maid ferte dahkat ovddidan dihtii dásseárvosaš bálvalusaid.

Eastadeaddji doaibmabijut čađahuvvojit dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa iešguđet osiin, ja gielddaid bálvalusat leat dehálaččat, nu go dearvvašvuođastašuvdnabálvalus ja skuvladearvvašvuođabálvalus, fástadoavttir, ergoterapiija- ja fysioterapiijabálvalus, gielddapsykologa, vuollegisšielbmáfálaldat, dearvvašeallima hálddašeami fálaldat, oahppan- ja hálddašanfálaldat ja bátnedearvvašvuođabálvalus. Dehálaš lea ahte dát fálaldagat maiddái heivehuvvojit sámi geavaheddjiide.

Dearvvašvuođadirektoráhta raporta ovdaprošeavttas oahppan ja hálddašeapmi dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusain (2021) čájeha ahte fálaldat oahppan- ja hálddašandoaimmas, dás maiddái doarjja eallindábiid rievdadeapmái, ii lea doarvái bures heivehuvvon sámi buhcciide. Dearvvašvuođadirektoráhta neahttasiiddus dearvvašeallinguovddážiid birra leat veaháš dieđut dan golmma sámegillii, ja direktoráhta lea ođasmahttán bagadusa gielddalaš dearvvašeallinguovddážiidda vuollekapihttaliin fálaldatheiveheami birra sámi geavaheddjiide. Oppalaččat leat uhccán kultuvrii heivehuvvon ja sámi buhcciide ja oapmahaččaide guoskevaš oahpponeavvut jorgaluvvon buot golmma sámegillii. Ovdaprošeavttas deattuhuvvo ahte láhčima vuolggasadjin lea dat mii lea mávssolaš ja árvvolaš juohkehažžii, oktan earret eará buohcuvuođa, bearraša fátmmasteami ja eallinvugiid ja eallinmáilmmi áddejumiin ja gieđahallamiin. Dearvvašeallinguovddážat leat dehálaš oassin eastadanbarggus. Fálaldat sáhttá maiddái doaibmat deaivvadansadjin ja ahte geavaheaddjit besset deaivvadit earáiguin ja oažžut veahki searvevuođas. Olles 86 proseantta álbmogis ásset dakkár gielddas mas lea gielddalaš dearvvašeallinfálaldat.

Dearvvašvuođagelbbolašvuođa nannen gullá maiddái oahppan- ja hálddašanfálaldahkii (gč kap 5).

Fástadoaktárat leat dehálaččat gieldda dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusas. Suoidnemánu 1. b. 2023 rájes lea ásahuvvon máksu eallinvuohkeseaguheami ovddas maid fástadoaktárat sáhttet geavahit ságastallamiin buhcciiguin eallindábiid birra, nu go fysalaš doaimmaid ja borgguheami heaitima birra. Fástadoavttir sáhttá čujuhit viidáseappot dearvvašeallinguovddážii gos čuovvuluvvojit oktagaslaš bagadallanságastallamiiguin, kurssaiguin, doaimmaiguin jna.

Heivehuvvon fysalaš doaimmat váldojuvvojit eanet ja eanet atnui dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusain, sihke eastadeaddji ja dearvvašvuođaovddideaddji bálvalusain, muhto maiddái iešguđet dilálašvuođaid dikšumis. Fysalaš doaimmat sáhttet maid máŋgii leat buoremus dálkkasin. Dearvvašvuođadirektoráhta lea ođasmahttimin Aktivitetshåndboken nammasaš giehtagirjji. Ođasmahttojuvvon máhttu ja nationála rávvagat fysalaš doaimmaid geavaheamis iešguđet diagnosaid ja buhcciidjoavkkuid oktavuođas galget oahpásmahttojuvvot ja biddjot geavahan láhkai bálvalusain. Seammás lea dehálaš heivehit fysalaš doaimmaid geavatlaččat go dat leat fágalaččat dohkálaččat, ovddidit fágalaš rávvagiid fysalaš doaimmaide iešguđet dilálašvuođaid ja diagnosajoavkkuid ektui, ja ovttastahttit fysalaš doaimmaid guoskevaš páhkkaproseassaide ja fágalaš njuolggadusaide.

Áhpásmahttin- ja dássádallanhárjehus rávesolbmuide ja vuorrasiidda lea mearrideaddjin dasa ahte bisuhit deahkkegivrodaga ja buori fysalaš doaimma, ja lea dehálaš gahččama ja doddjomiid eastadeapmái, ja iešbirgejupmái. Dearvvašvuođadirektoráhta lea váikkuhan dasa ahte fágabirrasat ovddidit hárjehallanlágidemiid. Erenoamážit lea duođaštuvvon ahte áhpásmahttinhárjehallamiin lea buorre ávki ja dan berre váldit atnui sihke oassin bálvalusain ja oassin fálaldagain báikkálaš birrasiin. Gievrras ja stáđis-hárjehallan vuorrasiidda geat orrot ruovttus, lea ovdamearkan dakkár máhttovuđot áhpásmahttin- ja dássádallanmodellii maid eaktodáhtolaš lášmmohallanhárjehallit leat heivehan.

Boarásmuvvi álbmoga geažil ožžot eanebut demeanssa. Nannen dihtii gielddaid eastadeaddji fálaldagaid plánema, lea Nasjonalat kompetansesenter for aldring og helse nammasaš gelbbolašguovddáš boarásmuvvama ja dearvvašvuođa várás almmuhan gielddaid mielde demeansakárttaid mat dieđihit demeanssa oasi dál ja ovddasguvlui. Ovddidanguovddáš buhcciidsiiddaid ja ruovttubálvalusaid várás sámi álbmogii Finnmárkkus (USHT Samisk) deattuha ahte sámi giella- ja kulturgelbbolašvuohta lea erenoamáš dehálaš daid olbmuid fuolahusas geain lea demeansa, go sii dávjá máhccet eatnigielaset geavaheapmái.

Demeansaplána 2025 (55) válddaha maiddái doaibmabijuid sámi álbmoga várás, ja diehtojuohkinávdnasat leat ovddiduvvon sámegillii. Duoddarii nammasaš fálaldat addojuvvo iešguđet geavaheaddjijoavkkuid, nu mo olbmuide geain lea árra demeansa, buot sámi boazoguohtunguovlluin. Dát fálaldat addá áidnalunddot vejolašvuođa beassat olggos ja vásihit boazodoalloeallima, geavahit giela ja máistit árbevirolaš biepmu ja vásihit sosiála searvevuođa ja sámi gullevašvuođa.

Bátnedearvvašvuohta lea dehálaš fysalaš ja psyhkalaš dearvvašvuhtii, ja heajos bátnedearvvašvuohta sáhttá addit dearvvašvuođaváttisvuođaid. Iskkadeamit Finnmárkkus čájehit ahte bátnedearvvašvuođas leat smávva čearddalaš erohusat, ja ahte bátnemieskodávjodaga oktavuođas lei stuorát mearkkašupmi das gos Finnmárkkus olmmoš ássá go čearddalašvuođas. Karies lei dávjjit riddoregiovnnas go siseatnamis. Njealjis viđa rávesolbmos dáin guovlluin vásihedje váttisvuođaid njálbmái guoski dilálašvuođain dahje dávddain mat váikkuhedje sin beaivválaš eallimii. Duođalaš algŋavuolši (periodontitt) lei dattetge dávjjit sámiin go earáin. Fylkkadearvvašvuođaiskkademiin dieđihedje uhcit sámit go olbmot muđui buori dahje hui buori bátnedearvvašvuođa. Albmáid gaskkas ledje dušše 54 proseantta sámi albmáin geat dieđihedje buori dahe hui buori bátnedearvvašvuođa, dan ektui go 70 proseantta oppalaš álbmogis. (5)

Bátnedoavtteroahppu Romssas ásahuvvui jagi 2004 dusten dihtii bátnedoavtterdárbbu Norggas ja erenoamážit Davvi-Norggas. Bátnedoavtteroahpus lea sierra earri ohcciide geain lea duođaštuvvon sámi giellagelbbolašvuohta. Oahppu lea veahkehan gokčat bátnedearvvašvuođabargiid dárbbu ja buoridan vejolašvuođa fidnet bátnedearvvašvuođabálvalusaid Romssas ja Finnmárkkus.

Almmolaš lávdegoddi lea nammaduvvon mii galgá guorahallat olles bátnedearvvašvuođasuorggi, oktan sosiála ja geográfalaš erohusaid ja dilálašvuođaid minoritehtajoavkkuin. Čielggadus galgá geigejuvvon geassemánus 2024.

Buhcciid- ja geavaheddjiidáittardeaddji áigu jagi 2024 nannet bálvalusaidis sámi álbmogii, mas sierra ráđđeaddi oažžu erenoamáš ovddasvástádus čuovvulit sámi geavaheddjiid ja buhcciid. Ráđđeaddi galgá leat olámuttus sámi buhcciide miehtá riikka, ja galgá leat Romssa ja Finnmárkku buhcciid- ja geavaheddjiidáittardeaddji vuollásažžan.

6.4 Pandemiija ja boahkuheapmi

Koronakommišuvnna nubbi raporta (56) čujuhii muhtun hástalusaide pandemiija váikkuhusain sámiide, earret eará ahte dat dutkan mii gávdno, čájeha ahte sámi álbmot fitná seamma dávjá almmolaš dearvvašvuođalágádusa luhtte go earát Norggas. Dattetge leat sii joavkun uhcit duhtavaččat dearvvašvuođafálaldagain go álbmot muđui. Viidáseappot ahte sáhttá leat nu ahte negatiiva vásáhusat dearvvašvuođalágádusain, oktan oppalaš dovdduin ahte lea guhkki majoritehtanorgalaš ásahusaide, lea váikkuhan vuollegeabbo boahkuhandávjodahkii sámi álbmoga gaskkas. Dattetge lea uhccán aiddolaš máhttu dan birra – ii ge leat duođaštuvvon ahte olbmuin geain lea sámi duogáš, duođai leat vuollegat boahkuhandávjodat go earáin. Kommišuvdna čujuha dasa ahte oppalaš oahppu dán guorahallamis lea dattetge ahte buorebut heivehuvvon dearvvasvuođadiehtojuohkin iešguđet joavkkuide maiddái lea ávkin sámi álbmogii.

6.5 Biras ja dearvvašvuohta

Buohkaide galgá sihkkarastojuvvot oadjebas biras mii sihkkarastá dearvvašvuođa ja dásse sosiála erohusaid biraskvalitehtas ja lagasbiraskvalitehtain mat váikkuhit dearvvašvuhtii, gč. ON resolušuvnna 48/13 (safe, clean, healthy and sustainble environment) ja álbmotdearvvašvuođadieđáhusa 6. kapihttala. Fátmmasteaddji ja dearvvašvuođaovddideaddji lagasbiras lea dehálaš dearvvašvuhtii ja eallinkvalitehtii olles eallimis. Sosiála guoddevaš báikkálaš servodat eaktuda viidáseappot ahte sihke positiiva ja negatiiva birasfáktorat juohkásit sosiála vuoiggalaččat.

6.5.1 Nuoskkideapmi

Dain guovlluin main sámi álbmot eallá lahka luonddu, sáhttet iešguđetlágan nuoskkidemiin ja birasvahágiin leat stuorra mearkkašupmi dearvvašvuhtii, eallinvuohkái ja eallindiliide. Tsjernobyl-lihkohisvuohta jagi 1986 dagahii ahte meahcceguohtumat Nordlánddas, Trøndelágas ja duottarguovlluin Mátta-Norggas nuoskkiduvvojedje radioaktiivalaš bázahasaiguin, ja das ledje stuorra váikkuhusat daid guovlluid sámiide. Doppe lea ain radioaktiiva cesium, muhto dásit leat uhcit eai ge šat gáibit sierra doaibmabijuid. Dássi molsašuddá báikkálaččat, erenoamážit guoppargávdnoštumiin čakčat. Ii leat leamaš dárbu biebmat bohccuid uhcidan dihtii radioaktiiva dási dahje rievdadit njuovvanáiggi maŋimus jagiid. Ovdal pandemiija iskojuvvui máttasámi boazodolliid radioaktiiv nuoskkideapmi, ja Direktoratet for strålevern og atomsikkerhet (DSA) nammasaš direktoráhta suonjardansuodjalusa ja atomasihkkarvuođa várás lea plánen ođđa mihtidemiid jagi 2024. Cesium iskkadeamit jávreguliin čájehit ahte dássi lea njiedjan ja vel vuolábeallái go oppalaš rádjaárvu ge.

Eanet birasmirkkot eatnamis, čázis ja áimmus sáhttet maid leat vahátlaččat ja čuohcat sidjiide geat ávkkástallet luondduin. Birasmirkkot leat ávdnasat mat illá gollet, čoagganit ealániidda ja dain leat duođalaš guhkilmasváikkuhusat olbmuid dearvvašvuhtii ja birrasii. Dakkár nuoskkideapmái leat ollu gáldut ja birasmirkkot sáhttet leavvat guhkes gaskkaid áibmo- ja áhperávnnjiid mielde, ja nu boahtit guhkkin eret. Muhtun birasmirkkot, nu go lossametállat, gávdnojit maiddái lunddolaččat. Bohccobierggus leat dábálaččat uhccán lossametállat ja eará birasmirkkot. Biebmobearráigeahčču sáhttá várohit borramis muhtunlágan biepmuid dahje uhcidit dakkár biepmuid borrama mat bohtet guovlluin gos leat ollu birasmirkkot. Earret eará dat lea addán rávvagiid bohccovuoivasa borrama ektui mas sáhttet leat alla kadmiumdásit, dioksiinna dásit ja dioksiinna sullasaš PCB dásit, ja stuorra jávreguliid borrama ektui main sáhttet leat dearvvašvuođavahátlaš eallisilbahivvodagat ja ollu eará birasmirkkot.

Norgga eiseválddit barget árjjalaččat bissehemiin birasmirkkuid geavaheami ja luoitima ja uhcidemiin eksponerema olbmuide ja birrasii. Industriijaluoitimiidda ja váralaš bázahasaid gieđahallamii biddjojit garra gáibádusat eastadan dihtii birasmirkkuid ja eará dearvvašvuođa- ja birasváralaš ávdnasiid leavvamis. Go ollu ávdnasat levvet riikarájáid rastá, de lea riikkaidgaskasaš bargu hui dehálaš. Norga searvá árjjalaččat bargui sihke Eurohpás ja máilmmiviidosaččat birasmirkkuid ja eará váralaš ávdnasiid ásahallamiin.

6.5.2 Dálkkádatrievdamat ja dearvvašvuohta

Dálkkádatrievdamat dáhpáhuvvet johtileappot davvin ja das leat stuorra váikkuhusat sámi kultuvrii ja ealáhusdoaimmaide. Máilmmiviidosaččat mii leat juksan 1,1 ceahki liegganeami, dan ektui go liegganeapmi Nannán-Norggas lea oktiibuot 1,2 ceahki. Lagasvuohta Árktisii dagaha ahte vásihuvvon ja vurdojuvvon liekkasdilleovdáneapmi Finnmárkkus lea sullii beannot geardde nu stuoris go nannámis. Lagas čatnaseamit gaskal luonddu, kultuvrra ja ealáhusaid dagaha ahte sámi servodateallimii čuhcet dálkkádatrievdamat. Dakkár árbevirolaš, luondduvuđot ealáhusdoaimmaide go boazodollui, eanadollui, mariidna ealáhusaide, guolástusaide ja meahcástemiide leat dálkkádatrievdamat mielde rievdadeamen eavttuid doaibmamiidda. Dáin ealáhusain lea stuorra mearkkašupmi barggolašvuhtii ja ássamii, muhto dat leat maiddái dehálaš giella- ja kulturguoddit.

Ráđđehus geigii stuorradiggedieđáhusa dálkkádatheiveheami birra geassemánus 2023 (57). Stuorradiggedieđáhusas dovddasta ráđđehus ahte dálkkádatrievdamat čuhcet erenoamáš garrasit sámiide, ja ahte sámiid máhttu ja vásáhusat galget buorebut vuhtiiváldojuvvot dálkkádatheivehanbarggus. Sámediggi ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikasearvi galget váldojuvvot mielde dakkár áššiin mat gusket sámiid beroštusaide go dat lea guoskevaš, maiddái lassin konsultašuvdnageatnegasvuhtii. Dehálaš oassin dálkkádatheivehandieđáhusa čuovvuleamis galget earret eará hábmejuvvot nationála dálkkádatraššivuođaanalysat. Birasdirektoráhta lea ožžon bargamuššan álggahit dan barggu, ja bargamušas čujuhuvvo erenoamážit máinnašupmái máhtus váikkuhusaid birra sámi kultuvrii ja ealáhusdoaimmaide, árbevieruide, eallinvugiide ja dearvvašvuhtii ja álgoálbmogiid árbedieđu geavaheapmái dálkkádatheivehanbarggus. Vuosttaš analysa galgá plána mielde leat válmmas ovdal jagi 2026 loahpa.

Álbmotdearvvašvuođadieđáhus čujuha gielddaid ovddasvástádussii álbmotdearvvašvuođalága vuođul árvvoštallat dearvvašvuođariskka dálkkádatrievdamiid oktavuođas ja čađahit dárbbašlaš doaibmabijuid, gč. maiddái láhkaásahusa mearrádusa álbmotdearvvašvuođa visogova birra ahte gielddain main jáhkkimis leat erenoamáš álbmotdearvvašvuođahástalusat sámi álbmogii, galget dat árvvoštallojuvvot.

Jagiid 2020 ja 2022 heahtedilit guohtumiin leat dagahan stuorrá fysalaš, ekonomalaš ja psyhkalaš nođiid boazodoallobearrašiidda. Guovdageainnu suohkanváldodoavttir dieđihii jagi 2022 daid psyhkalaš nođiid ja ekonomalaš eahpesihkkarvuođa birra mat leat čuohcan olles bearrašiidda, maiddái mánáide ja nuoraide. Dálkkádatrievdamat válddahuvvojit hástalussan álbmotdearvvašvuhtii siidováikkuhusaiguin sámi guovlluid báikkálaš servodagaide.

Loga maiddái kap. 8.3 riikkaidgaskasaš ovttasbarggu birra mas válddahuvvo máhttu dálkkádatrievdamiid birra Árktisis.

6.5.3 Sámedikki mearkkašumit

Dálkkádagas ja birrasis leat nana čanastagat. Lassin dasa ahte uhcidit dálkkádatgássaluoitimiid, leat doaibmabijut mat gáhttejit luonddu ja ekovuogádagaid ja ráddjejit rievdademiid lundui dehálaččat. Sámedikki mihttomearri lea ahte «luonddu- ja resursavuođđu sámi guovlluin hálddašuvvo dainna áigumušain ahte sihkkarastit min boahtte buolvvaide birgenlági ja vejolašvuođa ovddidit sámi kultuvrra» (58).

Sámi servodagas lea ollu máhttu báikkálaš dilálašvuođaid birra. Máhtu ja gelbbolašvuođa lokten ja juogadeapmi sámi biebmovuogádagaid birra eanedivččii sámi kultuvrra árvvusatnima ja buoridivččii servodaga biebmosihkkarvuođa. Dat mearkkašivččii maiddái dárbbašlaš dovddastusa das ahte sámi virolašvuohta lea vuođđuduvvon eatnamiid, territoriaid ja resurssaid guoddevaš geavaheapmái vuđolaš oassin dálkkádatpolitihka ovddideamis.