2 Dilleválddahallan

Sámegielalaš oahpaheddjiid gávdnon mánáidgárddis ja skuvllas lea mearrideaddji dehálaš sihkkarastin dihtii sámegielaid boahtteáigái.

Sámegielalaš bargiid vátnivuohta lea stuorámus hástalus go galgá nannet ja ovddidit sámi giela ja identitehta mánáidgárddis ja skuvllas. Daid oahpaheddjiid ja eará bargiid jearru lea stuoris geain lea sámegielalaš oahppu, ja dakkár oahpu váldit leat menddo uhccán dasa ahte gokčat mánáidgárddi ja skuvlla dárbbu. Dat lea leamaš bisti váttisvuohta.

Dehálaš sivva dasa ahte lea váttis rekrutteret studeanttaid sámi oahpaheaddjioahpuide, lea ahte unnán oahppit čađahit joatkkaoahpahusa sámegielain. Dasto ohcaluvvo sámi giellagelbbolašvuohta eará surggiin ge, nugo dearvvašvuođa- ja sosiálasuorggis, mediain ja almmolaš hálddahusas. Dat fas dagaha heaitima oahpaheaddjin ja dan geažil stuorát rekrutterendárbbu.

Norwegian Research Centre AS (NORCE) čállet čuovvovačča iežas raporttas Hvor går veien? Kartlegging av samisk språk, kultur og samfunnsliv.

Heahtedilálaš váilevašvuohta lea sámegiela gelbbolašvuođas, ja nu lea sihke gielddain ja hálddašanguovllus, regionála eiseválddiid gaskkas, stáhtalaš eiseválddiin ja bálvalusfálliin mat gokčet hálddašanguovllu.

NORCE raporta čájeha ahte lea erenoamáš hástaleaddji rekrutteret ja doalahit gelbbolašvuođa mánáidgárddis, skuvllas ja dearvvašvuođasuorggis.

2.1 Mánáidgárdi

2.1.1 Válddahallan ja ovdánandovdomearkkat

Mánáidgárddi árvovuođđu lea mánáidgárdelága ulbmilparagráfas ja mánáidgárddi rámmaplánas, mii čilge lága bajimus mearrádusaid dárkileappot.1 Sámi mánát mánáidgárddis galget oažžut doarjaga seailluhit ja ovddidit iežaset giela, iežaset máhtu ja iežaset kultuvrra beroškeahttá gos sii ásset dán riikkas. Dat lea fuolahuvvon mánáidgárdelága § 2 goalmmát lađđasa bokte, mii dadjá ahte mánáidgárdi galgá

vuhtii váldit mánáid agi , doaibmandási, sohkabeali, sosiála, čearddalaš ja kultuvrralaš duogáža, dás maiddái sámi mánáid giela ja kultuvrra.

Mánáidgárdefálaldaga mudde mánáidgárdelága § 10 goalmmát lađas:

Gielddas lea ovddasvástádus das ahte mánáidgárdefálaldaga vuođus sámi mánáide sámi guovlluin lea sámi giella ja kultuvra. Eará gielddain galget dilit láhččojuvvot dasa ahte sámi mánát sáhttet sihkkarastit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra.

Mánáidgárdeláhka ii atte sámi mánáide vuoigatvuođa sámi mánáidgárdefálaldahkii, muhto nanne gieldda ovddasvástádusa addit sámi mánáide hálddašanguovlluid siskkobealde dakkár mánáidgárdefálaldaga man vuođus lea sámi giella ja kultuvra. Sámi mánáide hálddašanguovlluid olggobealde galgá gielda láhčit dilálašvuođaid dasa ahte sámi mánát besset ovddidit iežaset giela ja iežaset kultuvrra.

Mánáidgárddi rámmaplána (2017) deattasta ahte sámi mánáidgárddit galget ovddidit máná sámegielalaš gelbbolašvuođa, nannet máná sámi identitehta ja viidáseappot fievrridit sámi árvvuid, kultuvrra ja árbedieđu. Rámmaplána lea maid čielggas das ahte sámi mánáidgárddiin galgá sámegiella leat váldogiellan, mii eaktuda ahte sámi mánáidgárdebargit hálddaš sámegiela.

Ráđđehusa guhkesáigásaš mánáidgárdestrategiija rádjai Barnehagen for en ny tid, Nasjonal barnehagestrategi mot 2030 deattuha dan dehálaš rolla mii sámi mánáidgárddiin lea odne bisuhan, ovddidan ja nanosmahttin dihtii sámi gielaid ja kultuvrra.2 Suorggi dutkan maid doarju sámi giellafálaldaga mearkkašumi.3

Sámi mánáidgárdefálaldagat lea okta deháleamos doaibmabijuin go áigumuš lea nannet sámegielaid geavaheami, ásahit stuorát ja eanet giellaarenaid ja sihkkarastit sámi giellageavaheddjiid boahtteáigái. Dokumeanttas NAČ 2016: 18 Váibmogiella – Sámegielaide láhkamearrádus-, doaibma- ja ásahusevttohusat evttohii sámi giellalávdegoddi ahte gielddain galgá leat geatnegasvuohta fállat sámegielalaš mánáidgárdefálaldaga ja oinnii dan deháleamos eaŋkildoaibmabidjun sihkkarastin dihtii boahtteáiggi giellageavaheddjiid. Dan duođaštit dieđut daid váhnemiin geain leat mánát mánáidgárddis. Danne lea dehálaš sámegielaid eallinfápmui ja kultuvrii boahttevaš jagiid ahte gávdnojit bargit geat máhttet sámegiela ja geain lea máhttu sámi kultuvrra birra.

Mánáidgárdebiras mas sámegiella lea váldogiella, váikkuhivččii nannet daid mánáid giellagálggaid geat bohtet sámegielat ruovttuin. Mánáide geain ii leat sámegiella ruovttugiellan, lea sámegielat mánáidgárdefálaldat erenoamáš dehálaš vai mánát ohppet giela. Sámi mánáidgárddit leat oassin sámi servodagas, mas leat čielga vuordámušat ahte mánát galget oahppat, nannet ja ovddidit iežaset sámi giela, kultuvrra ja identitehta mánáidgárddis. Danne oaivvilda Sámediggi ahte stuorámus hástalus dál lea dat ahte mánáidgárdeláhka ii atte sámi mánáide vuoigatvuođa oažžut sámegielalaš mánáidgárdesaji ja vuoigatvuođa oažžut sámegielalaš mánáidgárdefálaldaga beroškeahttá gos riikkas sii orrot.

Sámegielalaš bargiid váilun sámi mánáidgárddiin ja mánáidgárddiin main leat sámi mánát, lea dan geažil stuorámus hástalus go áigumuš lea nannet ja ovddidit sámegielaid ja sámi identitehta mánáidgárddis. Dat lea dasa lassin hástaleaddjin mánáidgárdeeaiggádiidda miehtá riikka háhkat ja doalahit sámegielalaš bargiid, dannego dakkárat maid ohcaluvvojit dábálaš bargomárkanis. Dat sáhttá dagahit ahte sámi mánát eai oaččo dakkár mánáidgárdefálaldaga man vuođus lea sámi giella ja kultuvra.

Fuolahan dihtii rámmaplána sámi sisdoalu, sihke sámi mánáidgárddiin ja eará mánáidgárddiin main leat sámi mánát, ferte mánáidgárddis leat máhttu ja gelbbolašvuohta sámegielaid ja sámi kultuvrra birra. Iskkadallan lea čájehan ahte sámi mánáid giela ja kultuvrra ovddideapmi nu ahte mánná vásiha oktavuođa gaskal mánáidgárddi pedagogihka ja ruovttu bajásgeassima, váikkuha sámi mánáid eallinhálddašeami ovddideapmái.4

Sámedikkis lea stuorra áŋgiruššan áŋgiruššan nannen dihtii sámi mánáidgárdefálaldaga. Sámi mánát ođđa searvelanjain (SáMOS) lea viđajahkásaš ovddidanprošeakta man váldomihttu lea sihkkarastit ahte sámi mánát deivet dakkár bajásšaddanfálaldaga man vuođđun lea gaskkustit, seailluhit ja ovddidit sámi gielaid, kultuvrra ja servodateallima. Oassin prošeavttas lea čađahuvvon ovddidanbargu njealji válljejuvvon ovddasmannimánáidgárddiin mat leat geahččalan ja viidáseappot ovddidan gealbbu sámi kultuvrras, árbedieđus ja das mo lea vejolaš bargat gievrras giellamálliid mielde. Prošeakta loahpahuvvo giđđat 2023.

Prošeavtta bohtosat galget leat mielde defineremin sámi mánáidgárddiid pedagogalaš sisdoalu, čilget guđet rámmaeavttut fertejit leat sajis dasa ahte sámi mánáidgárddiid pedagogalaš sisdoalus galgá leat alla kvalitehta. Pedagogalaš sisdoalu kvalitehta sihkkarastimii leat ovddiduvvon prinsihpat mánáidgárddi sámi pedagogihkkii. Sierra oasseprošeavttas lea čállojuvvon raporta gievrras giellamodeallain, mas leat konkrehta evttohusat ja čielga gáibádusat dasa mo sámi gielaid sáhttá nannet mánáidgárddis ja kuvllas.5

Sámediggi áigu geavahit čuovvudutkama bohtosiid dasa ahte ovddidit sámi mánáidgárdefilosofiija ja mánáidgárdepedagogihka. Prošeakta galgá maiddái juogadit vásáhusaid ja rávvagiid gealbodárbbu birra sámi mánáidgárddiin, ja rávvet mo láhčit gealbodoaibmabijuid sámegielat bargiid ja pedagogaid várás sámi mánáidgárdefálaldagas. Čielga ráva lea ásahit bagadanortnegiid ráhkadeapmái barggu várás sámi pedagogalaš prinsihpaiguin ja barggu várás gievrras giellamodeallaiguin sámegielalaš mánáidgárddiin.

Jagi 2022 várrii Sámediggi 750 000 ruvnnu bargui čađahemiin ja gealbudemiin gievrras giellaoahpahusmodeallaid geavaheami sámi mánáidgárddiin ja vuođđoskuvllain. Sámediggi lea jagi 2023 addán Sámi lohkanguovddážii bargamuššan ovddidit bagadusortnega gealbudeapmái ja gievrras giellamodeallaid implementeremii sámi mánáidgárddiide ja skuvllaide. Guovddáš galgá maid bagadišgoahtit ja gealbudišgoahtit sámi mánáidgárddiid ja skuvllaid bargiid, ja áigu dán muttus barggus válljet dan fálaldaga addit válljejuvvon mánáidgárddiide ja skuvllaide iešguđet sámi giellaguovlluin.

Sámi mánáidgárdefálaldagat

Sámediggi lea jagi 2023 várren badjelaš 9,8 milj. ruvnnu doarjjan 21 mánáidgárdái ja 11 sámi ossodahkii dáža mánáidgárddiin. Doarjja galgá earret eará geavahuvvot doaibmabijuide mat ovddidit mánáidgárdefálaldaga sámi árvvuid, giela, kultuvrra ja árbedieđu vuođul.6 Dasa lassin lea várrejuvvon badjelasat 1,8 milj. ruvnnu sámi giellaoahpahussii uhcit jovkkožiid dahje ovttaskasmánáid várás dáža mánáidgárddiin ja 2,7 milj. ruvnnu prošeavttaide ja ovddidanbargguide mánáidgárddiin. Sámedikkis leat čuovvovaš definišuvnnat sámi mánáidgárdefálaldagain mat leat vuođđun dasa mo Sámediggi juohká doarjagiid:

• Sámi mánáidgárdi: Mánáidgárdi man njuolggadusain čuožžu ahte mánáidgárddi sisdoalu vuođus lea sámi giella ja kultuvra. Mánáidgárdi galgá nannet mánáid identitehta sápmelažžan sámi giela ja kultuvrra nannemiin, geavahemiin ja ovddidemiin. Mánáidgárddi jođihit sámegielat pedagogalaš bargit, mánáidgárddi bargit leat sámegielagat, ja jođihangiella lea sámegiella.

• Sámi ossodat eará mánáidgárddis: Ossodat man njuolggadusain čuožžu ahte sisdoalu vuođus lea sámi giella ja kultuvra. Mánáidgárdi galgá nannet mánáid identitehta sápmelažžan sámi giela ja kultuvrra ovddidemiin, geavahemiin ja ovdánahttimiin. Ossodaga bargit leat sámegielagat ja jođihangiella lea sámegiella.

• Sámegieloahpaheapmi mánáidgárddiin: Mánáidgárddit mat addet sámegiela oahpahusa ovttaskas mánáide ja mánnájoavkkuide. Mánáidgárddis sáhttet leat sámegielat bargit dahje dat sáhttet háhkat sámegielalaš resurssaid mat sáhttet addit dán fálaldaga.

Sámediggi lea árvvoštallamin lea go dárbu defineret mánáidgárdefálaldaga sámegielalašvuođa dásiid vuođul.

Stuorit gova

Gáldu: Sámediggi

Nu mo govus 2.1 čájeha, de lea sámi mánáidgárddiid lohku ja daid mánáidgárddiid lohku main lea sámi ossodat, leamaš dássit maŋimus jagiid, muhto daid mánáidgárddiid lohku main lea sámegieloahpahus, lea molsašuddan áigodagas.

Jagi 2022 ledje oktiibuot 893 sámi mánát mat ožžo dakkár mánáidgárdefálaldaga mii lea vuođđuduvvon sámi árvvuide ja sámi gillii, kultuvrii ja árbedihtui. Dat lea alimus lohku mánáin sámi mánáidgárdefálaldagas áigodagas 2016 – 2022. Mánáid lohku sámi mánáidgárddiin lea molsašuddan veaháš áigodagas 2016–2022, muhto lea lassánan 522 rájes jagi 2016 571 rádjai jagi 2022. Maŋŋá go bajimus lohku lei 202 jagi 2019, de njiejai mánáidlohku sámi ossodagain, muhto lea jagi 2022 lassánan 183 rádjai. Daid mánáid lohke geain lea sámi giellafálaldat mánáidgárddis, lea seamma áigodagas lassánan 107 rájes 139 rádjai.

Mánáid lohku davvisámegiela mánáidgárdefálaldagas lea molsašuddan áigodagas, ja lea lassánan 696 rájes jagi 2021 802 rádjai jagi 2022. Áigodagas 2016–2022 lea ovdáneapmi leamaš positiiva máttasámegielas ja julevsámegielas.

Sámi mánáid lohku sámi mánáidgárdefálaldagain hálddašanguovllu gielddain

Raporttas Hvor går veien? Kartlegging av samisk språk og kultur i språkforvaltningskommunene čájeha NORCE sámi mánáidgárdefálaldagaid ovdáneami hálddašangielddain áigodagas 2010–2021. Govus 2.2 čájeha daid gielddaid sámi mánáidgárddiid dahje sámi mánáidgárdeossodagaid mánáid logu ovdáneami mat lahttuduvvojedje sámegiela hálddašanguvlui jagi 1992. Govus 2.3 čájeha sámi mánáidgárdefálaldagaid ovdáneami daid eará hálddašangielddain. Vaikke vel mánáidlohku ollu hálddašangielddain lea ge njiedjan, de čájeha NORCE raporta ahte mánáidlohku sámi mánáidgárdefálaldagain lea bisson dássidit áigodagas.

Stuorit gova

Gáldu: Sámediggi, NORCE heivehan

Hálddašanguovllus ledje sullii 40 sámi mánáidgárdeossodaga mat juohkásit sullii 20 sámi mánáidgárdái ja golmma, njealji sámi ossodahkii dáža mánáidgárddiin. Sámi mánáidgárdefálaldagat ledje maiddái gielddain hálddašanguovllu olggobealde, erenoamážit stuorát gávpogiin ja sámi guovddášguovlluid lahkasaš gávpogiin.

Hálddašanguovlluin ledje Guovdageainnus eanemus mánát sámi mánáidgárdefálaldagain, sullii 180 mánáin maŋimus jagiid. Guovdageainnus ledje dušše sámi mánáidgárddit. Hálddašanguovllu vuosttaš gielddaid gaskkas ledje Gáivuonas uhcimus mánát sámi ossodagain, gaskal 20 ja 30 máná, muhto doppe ledje ollu mánát mat ledje ožžon sámegiela oahpahusa dáža mánáidgárddiin.

Stuorit gova

Gáldu: Sámediggi, NORCE heivehan

Gáivuona suohkanis lea dáža mánáidgárddi sámi ossodat maŋŋá viiddiduvvon čielga sámi mánáidgárdin.7 Dain gielddain mat bohte mielde hálddašanguvlui maŋŋá jagi 1992, ásahuvvojedje priváhta sámi mánáidgárddit sihke Divtasvuonas, Skániin ja Hábmeris. Rosse oaččui vuosttaš sámi mánáidgárdeossodaga jagi 2016 maŋŋágo lei leamaš guokte jagi sámi giellaoahpahus dáža mánáidgárddis. Maiddái eará gielddain mat fálle sámi giellaoahpahusa mánáidgárddis, lei fálaldat viidáseappot ovddiduvvon sámi ossodahkan dáža mánáidgárddis. Muhtun gielddain mat adde sámi giellaoahpahusa mánáidgárddis, lei fálaldat ovddiduvvon viidáseappot sámi ossodahkan dáža mánáidgárddis.

2.1.2 Mánáidgárdedili čoahkkáigeassu

Vaikke vel sámi mánáidgárdefálaldagaid jearru lea lassánan, de lea fálaldaga ovdáneapmi maŋimus jagiid leamaš muttágit bissovaš. Dát lea dagahan mealgadis stuorra erohusa fálaldaga ja jearu gaskii. Dutkan lea čájehan ahte nu go sámi giellafálaldagat ge eambbo oppalaččat, de váikkuha olahahtti mánáidgárdefálaldat ge geavaheapmái. Jus galggaš juksat dan mihtu ahte oažžut eanet sámegielagiid, de lea dárbu ásahit eanet sámi mánáidgárdefálaldagaid ge.8

Dás mii dasto geahčadit dárkileappot mat sáhttet leat sivvan sámi mánáidgárdefálaldaga váilumii:

• Njuolggadusčoahkki mánáidgárdefálaldagaide sámi mánáid várás

• Diehtojuohkin sámi mánáidgárdefálaldagaid birra

• Sámegielalaš gelbbolašvuohta mánáidgárddis

Sámi mánáidgárdefálaldagaid viiddideami ja nannema lassin lea dárbu loktet gelbbolašvuođa sámi giela ja kultuvrra birra oppalaččat. Mánáidgárddi rámmaplánas čuožžu čielgasit ahte buot mánáidgárddit galget oainnusmahttit sámi kultuvrra, ja váikkuhit dasa ahte mánáin galgá ovdánit sámi máŋggabealatvuhtii árvvusatnin ja searvevuođadovdu, muhto dáža mánáidgárddiid bargiin váilu máhttu sámi giela ja kultuvrra birra.

2.1.3 Njuolggadusčoahkki sámi mánáid mánáidgárdefálaldahkii

Gielddas lea mánáidgárdelága mielde ovddasvástádus dakkár mánáidgárdefálaldagas sámi mánáide sámi guovlluin man vuođus lea sámi giella ja kultuvra, ja láhčimis dilálašvuođaid dasa ahte sámi mánát sámi guovlluid olggobealde sáhttet sihkkarastit iežaset giela ja kultuvrra. Mánáidgárdeláhka dattege ii mearrit vuoigatvuođa mánáidgárdefálaldaga sámegielas ja sámegillii seamma láhkai go oahpahusláhka mearrida vuoigatvuođa oahpahussii sámegielas ja sámegillii. Vuođđoskuvlaoahpahusas mii lea mánáide ja nuoraide sihke vuoigatvuohta ja geatnegasvuohta, lea sámi mánáin sámi guovlluin vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas ja sámegillii.

Vaikke vel gielddain lea ovddasvástádus láhčit mánáidgárdefálaldaga sámi mánáide gč. mánáidgárdelága § 10 goalmmát lađđasa, de leat máŋga gieldda mat eai vuorut ásahit ja láhčit diliid sámi mánáidgárdefálaldagaide. Árvalusain dieđáhussii čujuhuvvo dasa ahte sámi mánáidgárdefálaldagat eai vuoruhuvvo doarvái bajás heajos gielddaekonomiija geažil, ja dan oaivvilda maiddái Sámediggi. Sámediggi čujuha maid dasa ahte mánáidgárdeláhka lea eahpečielggas ja dan lea vejolaš dulkot iešguđet láhkai.

Mánáidgárdelága nuppástuhttin sihkkarastin dihtii sámi mánáide vuoigatvuođa sámegielalaš mánáidgárdefálaldaga deattuhuvvo dehálaš čuokkisin Sámedikki strategiijii sámi mánáidgárddiid várás. Árvalusat dieđáhussii čujuhit maiddái dárbui defineret čielga mihtuid ja gealbogáibádusaid sámi mánáidgárdefálaldagaide, sihke hálddašanguovlluid siskkobealde ja olggobealde, nu ahte dat vástida oahpahuslága § 6-2.

2.1.4 Diehtojuohkima váilun sámi mánáidgárdefálaldagaid birra

Sámi mánáidgárdefálaldagaid lassáneaddji jearu ja dálá fállannávcca gaska lea stuoris. Dát lea hástalus mii lea sihke siskkobealde ja olggobealde hálddašanguovlluid.

Eanet ja eanet nuorra váhnemat mat eai hála sámegiela ieža, háliidit mánáidgárdefálaldaga mánáidasaset. Sámi mánáidgárdefálaldagaid jearahallan lassána, hálddašanguovlluid olggobealde ge (erenoamážit gávpogiin), muhto váilot sihke dakkár sámi mánáidgárdefálaldagat maiguin sáhtášii dustet dárbbu, ja diehtojuohkin das makkár fálaldagat gávdnojit.9 Árvalusčoahkkimiin dieđáhussii čujuhuvvui dasa ahte máŋgga gielddas leat vuordinlisttat sin sámi mánáidgárdefálaldahkii, ja jagi 2022 fertii Deanu gielda heaittihit sin áidna sámi mánáidgárdefálaldaga go bargiin váillui sámegielgealbu.10 Buoret diehtojuohkin dárbbašuvvo váhnemiidda sámi mánáid vejolašvuođaid birra oažžut sámi mánáidgárdefálaldaga, ja dárbu lea maid ahte gielddat háhket eanet sámi mánáidgárdesajiid, ja hálddašanguovlluid olggobealde ge.

Mánáidgárddi rámmaplánas leat sámi mánáid vuoigatvuođat dábálaš fáddá. Rámmaplána deattuha ahte sámi mánáidgárddit galget

ovddidit mánáid sámegielalaš gelbbolašvuođa, nannet mánáid sámi identitehta ja seailluhit sámi árvvuid, sámi kultuvrra ja árbedieđuid.

Rámmaplánas čuožžu maiddái ahte

eaktun lea maid ahte bargit hálddašit sámegiela ja ahte sis lea máhttu sámi kultuvrra birra.

Rámmaplána mánáidgárddi sisdoalu ja bargamušaid birra mearriduvvui jagi 2017, ja dan implementeren árvvoštallojuvvo.11 Árvvoštallama vuosttaš oasseraporta čájeha ahte mánáidgárddi bargu sámi gielain ja kultuvrrain molsašuddá dan mielde leat go mánáidgárddit definerejuvvon sámi mánáidgárdin, mánáidgárdin sámi ossodagain/básain dahje dáža mánáidgárdin. Viidáseappot čájeha árvvoštallan ahte sámi mánáidgárddit vásihit stuorát hástalusaid bárggus sámi gielain go sámi kultuvrrain. Sámi giellamáŋggabealatvuođa seailluheapmi lea hástalus mánáidgárddiin, ja dat čilgejuvvo váldoáššis váilevaš gelbbolašvuođain ja stuorra hástalusaiguin háhkat gelbbolaš bargiid.

2.1.5 Mánáidgárdeoahpaheaddjit ja bargit sámegielgelbbolašvuođain váilot

Sámi mánáidgárdefálaldagaid bargiid gaskkas váilu ollu sámegielalaš gelbbolašvuohta. Sámegielalaš bargiid háhkan sámi mánáidgárdefálaldagaide gullá stuorámus hástalusaide dál. Sámi mánáidgárdefálaldagaid bargiid gaskkas váilu ollu sámegielalaš gelbbolašvuohta.

NORCE raporta Hvor går Veien? Kartlegging av samisk språk og kultur i språkforvaltnings­kommunene čájeha ahte buot hálddašanguovllu gielddat, earret Guovdageainnu, geavahit ollu návccaid háhkat doarvái resurssaid sámegielalaš gelbbolašvuođain mánáidgárddi várás. Erenoamáš váttis lea fidnet mánáidgárdeoahpaheddjiid ja fágabargiid dárbbašlaš golmmaoasat gelbbolašvuođain; mánáidgárdefágalaš gealbbuin ja sámi giella- ja kulturgealbbuin. Váilevaš rekrutteren mánáidgárdeoahpaheaddjioahpuide lea erenoamáš hástalus, erenoamážit Sámi allaskuvllas.

Mii eat dieđe logu mielde man ollu mánáidgárdeoahpaheaddjit dál gávdnojit sámi giella- ja kulturgelbbolašvuođain. Raporttas čujuha NORCE ahte gielddain iežaset kártemis lei buorre visogovva sámi gelbbolašvuođas iežaset gielddain, muhto dat ledje eanaš eahpeformála visogovat, eai ge statistihkat.12

2.1.6 Sámedikki mearkkašupmi

Sámi servodat lea čađat ovdáneamen. Mánáidgárddi rolla ja doaibma lea rievdan hui ollu, ja das leat čađat ođđa hástalusat. Sámi mánáidgárddis lea dál stuorát ja dehálat rolla go ovdal, mánáid sámi giela, sámi kultuvrra ja sámi identitehta ovdáneamis. Go dat sámi mánát mat bajásšaddet dál, jođašit guovtti kultuvrra gaskkas, de vuoitá dáža kultuvra álkit. Sámediggi vásiha ahte dábálaš áddejupmi lea ahte sidjiide geat bajásšaddet Norggas, aŋkke vásihuvvo seammalágánin. Dakkár oppastahttin fuolastuhttá Sámedikki, ja Sámediggi deattuha man dehálaš dat lea ahte nannet áddejumi sámi mánáidgárddiiguin.

Sámi mánáidgárdesuorgi lea heahtedilis. Dilli ii leat čadnon dihto báikkiide, muhto guoská olles riikii gos leat sámi mánáidgárddit dahje mánáidgárddit sámi fálaldagain. Dán dilis lea negatiiva váikkuhus mánáidgárddiid sámi sisdoalu kvalitehtii, ja dilli lea dál nu ahte dárogiella lea váldogiellan ollu sámi mánáidgárddiin. Sámi mánáin lea vuoigatvuohta oažžut dakkár dásseárvosaš mánáidgárdefálaldagaid mat dagahivčče ahte sii šattašedje sámegielagin ja bajásšattašedje buriin máhtuin sámi kultuvrras.

2.2 Vuođđoskuvla ja joatkkaoahpahus

2.2.1 Válddahallan ja ovdánanmearkkat

Oahppoplánadahkosa bajimus oassi válddaha sihke oahpahusa árvovuođu ja prinsihpaid oahppamii, ovddideapmái ja ávdnemii ja skuvlla geavadii.

Sámi kulturárbi lea oassi Norgga kulturárbbis, ja oahpahusa bokte galget oahppit oahpásmuvvat sámi álgoálbmoga historjái, kultuvrii, servodateallimii ja vuoigatvuođaide. Oahppit galget oahppat sámi kultuvrra ja servodateallima máŋggabealatvuođa molsašuddamiid birra. Dál mihtut leat aiddostahttojuvvon Bajimus oasis, ja vuođđuduvvon oahpahuslága ulbmilparagráfii, § 1-1, ja § 6-4.

Bajimus oassi gusto maiddái sámi skuvlii.

Sámi skuvla galgá láhčit dilálašvuođaid dasa ahte oahppit ožžot oahpahusa sámi árvvuid ja sámi giela, kultuvrra ja servodat eallima vuođul. Ulbmilparagráfa árvvut leat maid sámi árvvut ja gustojit sámi skuvlii. Sámi skuvllas lea dehálaš ahte lea oppasámi perspektiiva ja álgoálbmotperspektiiva, ja deattuhit dakkár materiála ja immateriála kultuvrra go árbedieđu, duoji ja sohka- ja bearašgaskavuođaid.

Gáldu: Bajimus oassi – vuođđooahpahusa árvvut ja prinsihpat

Ođđa oahppoplánain lea sihke eksplisihtta ja implisihtta sámi sisdoallu, ja sámi buohtalas dásseárvosaš oahppoplánain leat nannejuvvon sámi sisdoallu.

Vuoigatvuođa oahpahussii sámegielas ja sámegillii mudde dál oahpahuslága kapihtal 6. Sámi ohppiin lea vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas ja sámegillii vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas, beroškeahttá gos sii ásset riikkas. Oahppit válljejit guđe sámegielas sii háliidit oahpahusa, davvisámegielas, julevsámegielas dahje máttasámegielas.

Vuođđoskuvllas leat buot ohppiin geat orrot sámi guovlluin, vuoigatvuohta oahpahussii sihke sámegielas ja sámegillii. «Sámi guovlluin» oaivvilduvvo dain gielddain mat leat sámegiela hálddašanguovllus sámelága vuođul.13

Sámi guovlluid olggobealde lea dušše sámiin geat leat unnimusat logis gielddas, oktagaslaš vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas, muhto sihke sámi ja eai-sámi ohppiin geat leat unnimusat logis gielddas, lea vuoigatvuohta vuođđoskuvlaoahpahussii sámegielas ja sámegillii. Dát vuoigatvuohta bistá nu guhká go leat báhcán unnimusat guhtta oahppi dan jovkui.

Ii ovttage oahppis joatkkaoahpahusas leat vuoigatvuohta oahpahussii sámegillii. Stáhta eaiggáduššá guokte sámi joatkkaskuvlla, Sámi joatkkaskuvlla Kárášjogas ja Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla Guovdageainnus. Dát skuvllat leat riikkaviidosaččat ja galget addit oahpahusa sámagielas ja sámegillii.

Daid ohppiid lohku vuođđoskuvllas geain lea sámegieloahpahus

Vuođđoskuvlla diehtojuohkinvuogádaga (GSI) logut čájehit ahte daid ohppiid lohku geain lea oahpahus sámegielas, lea molsašuddan gaskal sullii 2700 oahppi ja 2100 oahppi, gč. tabealla 2.3. Skuvlajagiid 2006–2007 rájes 2014–2015 rádjai njiejai daid ohppiid lohku oktiibuot geain lei oahpahus sámegielas. Lohku bisui oalle vuollin 2016– 2017 rádjai, ovdalgo dat maŋimus guđa jagi lea fas lasánan. Tabealla čájeha maiddái ahte daid ohppiid lohku geat ožžot oahpahusa máttasámegielas ja julevsámegielas, lea veháš molsašuddan, muhto ahte maŋimus jagiid lea lassánan oktiibuot.

Ohppiid lohku sámegiela oahpahusain

GSI-logut čájehit ahte daid ohppiid oassi geat leat ožžon oahpahusa sámegielas vuođđoskuvllas maŋimus 17 jagi, lea molsašuddan veaháš, gč. govvosa 2.4. Maŋimus guhtta jagi mii oaidnit ahte ohppiid oassi lea lassánan, ja lea skuvlajagi 2022–2023 ruovttoluotta dan bajimusdássái mii lei ovdal 2009–2010.

Stuorit gova

Gáldu: Vuođđoskuvlla diehtojuohkinvuogádaga

Luohpan sámegieloahpahusas vuođđoskuvllas

Vaikke vel daid ohppiid lohku geat ožžot sámegieloahpahusa, lea lassánan maŋimus jagiid, de oaidnit ahte ollu oahppit luhpet oahpahusas oahppomannolagas. Dan oaidnit ovdamearkka dihtii go geahčadit daid vuođđoskuvlla ohppiid logu skuvlajagiidjagiid 2020–21, 2021–22 ja 2022–23 geain lea sámegiella vuosttaš- dahje nubbigiellan vuođđoskuvllas juogaduvvon cehkiide, gč. govvosa 2.5. buot dán golmma skuvlajagi oaidnit ahte leat eanaš oahppit 3. dahje 4. ceahkis geain lea sámegiella vuosttaš- dahje nubbigiellan. Dan rájes njiedjá daid ohppiid lohku geat oažžot sámegieloahpahusa.

Stuorit gova

Gáldu: Vuođđoskuvlla diehtojuohkinvuogádaga

Stuorit gova

Gáldu: Vuođđoskuvlla diehtojuohkinvuogádaga

Seamma soju oaidnit go buohtastahttit jahkodat bessožiid 2006–07 rájes 2022–23 rádjai. Vaikke vel dát leat ge nettologut mat eai čájet ahte muhtumat sáhttet boahtit oahpahussii gaskan ja earát fas luohpat oahpahusas, de dat čájeha dakkár soju ahte oahppit válljejit eret sámegieloahpahusas dađistaga go sii šaddet boarráseappot.

Orru leamen nu ahte váldá muhtun áiggi dan rájes oahppi álgá vuođđoskuvlii dassážiigo oahppi rekrutterejuvvon sámegieloahpahussii. Sivvan sáhttet leat ahte máŋga váhnema háliidit vuordit veaháš addimiin ohppiide dan oahpahusa, váilevaš dieđut ohppiid vejolašvuođaid birra, dahje ahte skuvllas eai leat oahpaheaddjiresurssat dahje ii leat vejolašvuohta addit oahppái dakkár oahpahusa.

Sámi logut muitalit 14 – Čielggaduvvon sámi statistihkka 2021 Čielggaduvvon sámi statistihkka 2021 gihppagis lea dutkkus mii guorahallá luohpama dárkileappot ja gávnnaha ahte sámegielohppiid luohpan vuođđoskuvlamannolagas lea sullii 20 proseantta sámegielas 1, badjel 30 proseantta sámegielas 2 ja badjel 60 proseantta sámegielas 3. Danne cuige dutkkus ahte dan geažil berre iskat mii lea sivvan dán suođđamii oahpahusas ja mo sáhtášii uhcidit dan.14

Uhcit luohpan daid ohppiid gaskkas geat ožžot oahpahusa sámegillii

Maŋimus 17 jagi lea daid ohppiid lohku geat ožžot oahpahusa sámegillii vuođđoskuvllas, molsašuddan gitta lagabui 1000 oahppis sullii 800 oahppái.

Govus 2.6 čájeha mo ohppiidlohku juohkása iešguđet ceahkkái skuvlajagiid 2020–2021, 2021–2022 ja 2022–2023. Dát profiila lea veaháš earálágan go dat gráfa mii čájeha mo daid ohppiid lohku juohkása geat ožžot oahpahusa sámegielas. Orru ovdamearkka dihtii nu ahte ollu oahppit álget oahpahusaid sámegillii vuosttaš jagi rájes jo. Dat lea lunddolaš go eatnašat dáid ohppiin ásset sámi guovlluin ja sis lea sámegiella vuosttašgiellan.

Stuorit gova

Gáldu: Vuođđoskuvlla diehtojuohkinvuogádaga

Go mii čuovvut maŋimus 17 jagi jahkodat bessožiid, de oaidnit ahte maiddái das lea nettoluohpan bessožiin vuođđoskuvllas, gč. tabealla 2.6. Muhto dat molsašuddá jagiid gaskkas. Ovdamearkka dihtii lea uhcit luohpan dan bessožis mii álggii skuvlajagi 2006–2007, muhto uhcit luohpan dan bessožis mii álggii 2012–13. Muhto váldogovva das lea ahte luohpan lea maiddái daid ohppiid gaskkas geain lea oahpahus sámegillii.

Oahpahusdirektoráhta logut čájehit ahte daid ohppiid lohku geain lea sámegieloahpahus joatkkaskuvllas maŋimus guovtti jagis leamaš dássidis allat go buohtastahttá ovddit čieža jagiin. Maŋimus golmma jagis leat badjel 500 oahppi válljen sámegiela vuosttašgiellan dahje nubbigiellan, oktan sámegielain 3 ja sámegielain 4 nubbigiellan, gč. válddahusa bajábealde bovssas. Skuvlajagi 2020–21 lea dattetge daid ohppiid lohku geain lea oahpahus sámegielas njiedjan veaháš 16 ohppiin, guovtti jagis. Menddo árrat lea dadjat lea go dát bistevaš vai sahte sodju.

Daid ohppiid lohku geain lea sámegieloahpahus joatkkaoahpahusas

Eará ovdáneapmi mii lea veara mihttet, lea ahte ollu oahppit joatkkaoahpahusas válljejit oahpahusa nubbigielas dan sajis go vuosttašgielas. Nu mo boahtá ovdan govvosis 2.7 sullii logi jagi rievddai dilli go eanet oahppit válljegohte sámegiela nubbigiellan dan sajis go vuosttašgiellan. Erohus lea lassánan vaikke vel orru ge ahte sodju maŋimus guovtti jagis lea jorggihan.

Mii eat dieđe mii lea sivvan dán molsumii vuosttašgielas nubbigillii. Muhto árvalusčoahkkimiin ja háleštemiin ohppiiguin lea boahtán ovdan ahte sin mielas orru sámegiella vuosttašgiellan hui gáibideaddji ja váttis lea das fidnet buriid árvosániid. Danne válljejit oahppit sámegiela nubbigiellan go sin mielas lea dalle álkit fidnet buriid árvosániid.

Stuorit gova

Galdu: Vuođđoskuvlla diehtojuohkinvuogádaga

Stuorit gova

Galdu: Oahpahusdirektoráhta

NORCE raporta Hvor går veien? Kartlegging av samisk språk og kultur i språkforvaltningskommunene čájeha ahte orru leamen positiiva ovdáneapmi daid ohppiid logus geat válljejit sámegieloahpahusa joatkkaoahpahusas. Ohppiidlogu lassáneapmi lea buorre go servodagas lea stuorra dárbu sámegielgelbbolašvuhtii. Oahppit geain lea leamaš sámegiella joatkkaoahpahusas, sáhttet leat buorre vuođđun rekrutteremii viidásat ohppui sámegieloahpaheaddjin.

Seammás lea ollu mii geažida ahte vuođđu dasa ahte eanet oahppit válljejit sámegieloahpahusa, lea stuorát. Olles nuoraidceahkis lea maŋimus jagiid leamaš sullii 600–700 oahppi mat leat ožžon sámegieloahpahusa. Olles nuoraidceahkis leat golbma jahkodat bessoža ja dan sáhttá buohtastahttit joatkkaoahpahusain mas maiddái lea oktiibuot golbma jahkodat bessoža. ja Daid ohppiid lohku geain lea vuosttašgiella ja nubbigiella joatkkaoahpahusas, lei skuvlajagi 2022–2023 oktiibuot 511. Muhto dain ledje 173 oahppi mat váldet sámegiela 4. Sámegiella 4 lea daid ohppiid várás geain ii leat leamaš sámegiella vuođđoskuvllas. Daid ohppiid nettolohku geain lea leamaš sámegieloahpahus vuođđoskuvllas, ja geat jotket dainna joatkkaoahpahusas, lea danne dušše 338 oahppi. Dát logut čájehit ahte sirdašuvvamis vuođđoskuvllas joatkkaoahpahussii, de njiedjá daid ohppiid lohku geat válljejit oahpahusa sámegielas. Eanet oahppit sáhttet válljet joatkit oahpahusain sámegielas go sii álget joatkkaoahpahussii.

Muhto logut leat maid mearkan dasa ahte eanet oahppit orrot šaddamin sáhkkii ja beroštišgohtet oahppat sámegiela. Maŋimus gávcci jagi lea leamaš positiiva sodju daid ohppiid logus geat válljejit sámegiela dásis 4 joatkkaoahpahusasi. Skuvlajagi 2015–2016 válljejedje 86 oahppi oahpahusa sámegiela 4:s, ja ohppiid lohku lea skuvlajagi 2022–2023 duppalastojuvvon, gč. tabealla 2.8.15 Go sámegiella 4 lea jurddašuvvon daid ohppiide geain ii leat leamaš sámegiella vuođđoskuvllas, de dat duođašta stuorát beroštumi oahppat sámegiela ja ahte lea duohta vejolašvuohta oažžut eanet ohppiid válljet oahpahusa sámegielas, sihke vuođđoskuvllas ja joatkkaoahpahusas.

Ollugat leat dieđihan ahte ohppiin geat ovdal eai leat ožžon oahpahusa sámegielas, lea stuorra beroštupmi oahppat sámegiela. Riikarevišuvnna raporttas čujuhuvvo jearahallamiidda skuvlajođiheddjiiguin mat duođaštit ahte gávdnojit oahppit geat háliidivčče oahppat sámegiela, muhto ahte sii eai oaččo dakkár fálaldaga dannego sis ii leat vuoigatvuohta dakkár oahpahussii.16 Danne livččii vejolaš oažžut eanet ohppiid oahppat sámegiela go dušše daid geain lea vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas, muhto ahte dat maid gáibida eanet oahpaheaddjiid mat oahpahit sámegielas.

Oahppit geat válljet oahpahusa sámegielas, sáhttet dan oažžut fylkkagielddalaš skuvllain dahje dan guovtti stáhta joatkkaskuvllas Guovdageainnus ja Kárášjogas. Vuolábealde tabeallas oaidnit ahte ohppiidlohku stáhta joatkkaskuvllain lea leamaš sullii 200 maŋimus viđa jagi.17

2.2.2 Vuođđooahpahusa dili čoahkkáigeassu

Vaikke vel daid ohppiid lohku geain lea sámegieloahpahus vuođđoskuvllas, lea lassánan maŋimus jagiid, de čájeha bajábealde dilleválddahallan ahte go geahččat olles vuođđooahpahusa oktanaga, de leat muhtun hástalusat. De vuos váldá veaháš áiggi ovdalgo oahppit válljejit oahpahusa sámegielas. Nuppádassii álgá luohpan oahpahusas jo 4. Ceahkis ja joatká olggos olles vuođđooahpahusa. Orru maid leamen nu ahte eanebut luhpet go sirdašuvvet joatkkaoahpahussii. Seammás orru leamen nu ahte joatkkaoahpahusa ohppiin lea stuorra beroštupmi oahppat sámegiela. Danne sáhtášedje eanebut čađahit ja ceavzit oahpahusa sámi giellagelbbolašvuođain.

Daid ohppiid dáfus geat ožžot oahpahusa sámegillii, lea ovdáneapmi hui seammalágan, muhto luohpan ii leat nu čielggas dán joavkkus go daid ohppiid gaskkas mat ožžot oahpahusa sámegielas.

Mii eat dieđe manne váldá muhtun áiggi ovdalgo oahppit válljejit sámegiela ja manne nu ollugat luhpet. Riikarevišuvnna raporta ja árvalusat dieđáhussii čujuhit muhtun vejolaš čilgehusaide:

• váhnemat háliidit vuordit. Skuvlaálgin lea stuorra rasttildeapmi ollu ohppiide, ja muhtun váhnemat oaivvildit ahte lea menddo gáibideaddji sihke skuvlaálgimiin ja oahpahusain sámegielas.

• váhnemat eai dovdda buot vejolašvuođaid ja vuoigatvuođa ovdal go mánát álget skuvlii

• skuvllain váilot oahpaheaddjiresurssat, ja váttis lea háhkat sámegielat oahpaheddjiid

• jus oahppis lea uhccán máhttu ovddalgihtii, de sáhttá leat gáibideaddji nuoramusaide konsentreret iežaset go sii ožžot oahpahusa gáiddusoahpahussan18

• fága- ja tiibmajuogu gáibádusat mearkkašit ahte dat oahppit geat válljejit oahpahusa sámegielas, ožžot dávjá dán oahpahusa lassin dábálaš tiimmaide, ja dalle go eará ohppiin leat eará doaimmat dahje fágat

• oahpahusas lea menddo heajos kvalitehta, ja oahppit movttahuvvet ja válljejit heaitit

• váhnemiin ii leat nu ollu sámegielmáhttu ahte sáhtášedje veahkehit mánáideaset oahpahusas, ja nu heitet oahppit sámegielain dađistaga go gáibádusat sturrot skuvlamannolagas.19

Vuolábealde válddahuvvojit muhtun vejolaš sivvačilgehusat lagabui.

2.2.3 Váilevaš ja vátna dieđut ohppiid vuoigatvuođaid birra

Departemeanttat leat ožžon dieđuid dan birra ahte váhnemat ja oahppit eai oaččo dárbbašlaš dieđuid vuoigatvuođaid ja vejolašvuođaid birra oahpahussii sámegielas. Riikarevišuvnna raporta sámegieloahpahusa birra čujuha dasa.20 raporta čájeha ahte oahppit geat bivdet oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii, ožžot ollašuhttojuvvot vuoigatvuođa, sihke siskkabealde ja olggobealde sámi guovlluid. Dattetge lea uhccán diehtojuohkin vuoigatvuođa birra oahpahussii sámegielas ja sámegillii. Dat guoská erenoamážit ohppiide olggobealde sámi guovlluid.

Váhnemat čujuhit dasa ahte sii fertejit ieža váldit oktavuođa gielddaiguin, fylkkagielddaiguin ja skuvllaiguin oažžun dihtii dieđuid sámegieloahpahusa birra. Raporttas boahtá ovdan ahte dušše njealjádasoassi gielddain main lea sámegieloahpahus, almmuhit ahte sii dieđihedje fálaldaga birra gieldda neahttasiidduin. Riikarevišuvdna lea guorahallan muhtun neahttasiidduid main leat dieđut gielddain, fylkkagielddain ja skuvllain, muhto dain leat uhccán dieđut. Váttisvuohta guoská maiddái stuorát gávpotgielddaide gos leat ollu oahppit main lea vuoigatvuohta sámegieloahpahussii.

2.2.4 Sámegieloahpahusa organiseren

Departemeanttat leat ožžon dieđuid dan birra ahte muhtun oahppit vásihit skuvllaid sámegieloahpahusa organiserema gáibideaddjin. Muhtun ohppiide lágiduvvo oahpahus sámegielas maŋŋá dábálaš tiibmaplána, ja earát fas váldojuvvojit eret dábálaš oahpahusas ja ožžot oahpu okto.

Oahpahusdirektoráhta lea ožžon muhtun dieđuid dan birra ahte báikkálaš čovdosat sáhttet vásihuvvot hehttehussan dasa ahte oahppit sáhttet válljet joatkit sámegielain vuosttaš- dahje nubbigiellan, joatkkaoahpahusas. Oahppit vásihit ahte sámegieloahpahus lágiduvvo eahpeoiddolaš áigái skuvlabeaivvis dahje vejolaččat olggobeallái beaivválaš skuvlaáiggi rámma. Oahpahusdirektoráhta diehtá maiddái ahte muhtun skuvllat válljejit ovttastahttit ohppiidjoavkkuid main lea sámegiella iešguđet dásiin. Dat sáhttá leat hástaleaddjin ohppiide jus erohus ohppiid gaskkas lea stuoris. Eará skuvllain daid ohppiid lohku geain lea sámegiella vuosttaš- dahje nubbigiellan, leat nu uhci ahte oahppit vásihit ahte sii leat okto tiimmain. Dat guoská erenoamážit ohppiide geat válljejit sámegiela olggobealde sámi guovlluid.

Jagi 2021 raporta mii earret eará gieđahallá daid ohppiid luohpama geat álget sámegieloahpahusain, čujuha dasa ahte sáhttet leat máŋga ja seagáš siva dasa mii gohčoduvvo «suođđan» sámegieloahpahusas.21 Vejolaš sivva lea ahte ohppiin geain lea sámegieloahpahus vuođđoskuvllas, leat eanet tiimmat go sis geat čuvvot dábálaš fága- ja tiibmajuogu. Muhtun oahppit vásihit hehttehussan dan go leat eanet tiimmat.

Gustojeaddji fága- ja tiibmajuohku

Sierra fága- ja tiibmajuogut leat ráhkaduvvon daid ohppiid várás geat čuvvot Máhttoloktema – sámi Oahppoplánadahkosa. Čilgejuvvon lea maid ahte dat oahppit geat eai čuovo Máhttoloktema – sámi, muhto geain galgá leat oahpahus sámegielas vuosttaš- dahje nubbigiellan, galget čuovvut dábálaš fága- ja tiibmajuogu heivehusaiguin.

Buot oahppit geain lea vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas, galgá maid leat oahpahus dárogielas, muhto sii eai dárbbaš oažžut oahpahusa čálalaš siidogielas (láhkaásahus oahpahuslága paragráfaide 1-9 ja 1-11 rádjai). Oahppit sáhttet ieža válljet lea go sámegiella vai dárogiella mii lea su vuosttašgiella.

Dalle go gustojeaddji fága- ja tiibmajuohku hábmejuvvui, lei dehálaš vuhtiiváldit ahte ohppiin galgá leat vejolaš oažžut ollašuhttojuvvot sin vuoigatvuođa ja vejolašvuođa oahpahussii sámegielas almmá dan haga ahte sii galge oažžut nu ollu lassitiimmaid daid ohppiid ektui mat čuvvot dábálaš fága- ja tiibmajuogu. Dehálaš lea maid vuhtiiváldit ahte ohppiin galget leat seamma vejolašvuođat ollašuhttit ulbmiljuksama eará fágain, ja ahte sis danne eai galgga leat mearkkašahtti uhcit tiimmat dáid fágain.

1.–7. ceahkki

Buot ohppiin geain mánáidceahkis galgá leat oahpahus sámegielas vuosttaš- dahje nubbigiellan, galget leat uhcimusat 1562 tiimma oktiibuot oahpahussii sámegielas ja dárogielas. Dat lea oktiibuot 190 tiimma eanet go dain ohppiin leat dárogielas geat čuvvot dábálaš fága- ja tiibmajuogu. Oahpahusa sámegielas sáhttá organiseret iešguđet láhkai:

• Dan 190 tiimma sáhttá addit lassitiibmun nu ahte tiibmalohku oktiibuot 1.-7. ceahkis šaddá stuorát go dain ohppiin geat čuvvot dábálaš fága- ja tiibmajuogu.

• Tiimmaid sáhttá viežžat eará fágain go geavaha dábálaš ortnega gitta 5 proseantta rádjai dávggasvuođas (čuokkis 2.1.1 Oahpahusdirektoráhta dokumeanttas 1-2022).

• Gitta 5 proseantta rádjai geavaheami ođđasisjuogadeamis eará fágain sáhttá ovttastahttit lassitiimmaiguin.

8.–10. ceahkki

Oahppit geain lea oahpahus sámegielas vuosttáš- dahje nubbigiellan nuoraidceahkis, eai dárbbaš oažžut oahpahusa vierisgielas/čieknudeamis/bargoeallinfágain. Jus oahppit geavahit dán spiehkastaga, de sii eai oaččo stuorát tiibmalogu oktiibuot nuoraidceahkis go dat oahppit geain lea oahpahus dárogielas ja vierisgielas/čiekŋudeamis/bargoeallinfágain. Oahppit geain lea oahpahus sámegielas, sáhttet válljet maiddái oažžut oahpahusa vierisgielas/čiekŋudeamis/bargoeallinfágain, ja dáid ohppiide šaddá stuorát tiibmalohku oktiibuot nuoraidceahkis.

Joatkkaoahpahus

Sihke dat oahppit geain lea leamaš ja sii geain ii leat leamaš loahpahus sámegielas vuođđoskuvllas, sáhttet válljet oahpahusa sámegielas joatkkaskuvllas.

Fidnofágalaš oahppoprográmmaid ohppiin lea oahpahus sámegielas sihke joatkkaoahpahusa ceahkis 1 (Jo1) ja joatkkaoahpahusa ceahkis 2 (Jo2), muhto sis lea oahpahus dárogielas dušše Jo2 ceahkis. Ohppiin geain lea oahpahus sámegielas, lea moadde tiimma uhcit fidnofágalaš čiekŋudeamis go eará ohppiin. Sis lea dattetge 12 tiimma eanet guovtti jagi badjel go ohppiin geat čuvvot dábálaš fága- ja tiibmajuogu.

Lohkanráhkkanahtti oahppoprográmmaid oahppit geain lea oahpahus sámegielas vuosttaš- dahje nubbigiellan joatkkaskuvllas, eai dárbbaš lohkat vierisgiela. Danne ožžot eanaš oahppit geain lea oahpahus sámegielas, oktiibuot seamma ollu fágaid go oahppit geain ii leat oahpahus sámegielas joatkkaskuvllas. Spiehkastat guoská daidda ohppiide geat ožžot sámegieloahpahusa easkka joatkkaskuvllas (sámegiella nubbigiellan, sámegiella 4). Dát oahppit sáhttet sámegillii geavahit 140 tiimma mat leat várrejuvvon válljenprográmmafágii.

Lohkanráhkkanahtti oahppoprográmmaid oahppit geain lea oahpahus sámegielas, sáhttet maiddái válljet oahpahusa vierisgielas. Dat oahppit geain lea oahpahus sihke sámegielas ja vierisgielas, ožžot muhtun tiimmaid eanet go oahppit geat čuvvot dábálaš fága- ja tiibmajuogu.

Organiserema birra

Skuvlaeaiggát dat mearrida mo sámegieloahpahusa galgá organiseret iešguđet skuvllas daid rámmaid siskkabealde mat leat fága- ja tiibmajuogus. Skuvlaeaiggát galgá ságaškuššat iešguđet čovdosiid váhnemiiguin. Skuvlaeaiggát/skuvla sáhttá organiseret oahpahusa nu ahte sámegieloahpahusa ohppiin eai leat eanet tiimmat oktiibuot oahppomannolagas go dain ohppiin geat čuvvot dábálaš fága- ja tiibmajuogu. Skuvlaeaiggát/skuvla sáhttá maiddái organiseret oahpahusa nu ahte oassi oahpahusas addojuvvo lassetiibman.

Beroškeahttá organiseremis ožžot dat 1.–7. cehkiid oahppit geain lea sámegieloahpahus, ovtta fága eanet go oahppit geat čuvvot dábálaš fága- ja tiibmajuogu. Nuoraidceahkis sáhttet daid ohppiin geain lea sámegieloahpahus, leat seamma ollu fágat go ohppiin geat čuvvot dábálaš fága- ja tiibmalogu dannego sis lea oahpahus sámegielas, muhto eai dárbbaš váldit vierisgiela/čiekŋudeami/bargoeallinfága. Jus sii válljejit vierisgiela maiddái, de dat boahtá lassin.

Lohkanráhkkanahtti joatkkaoahpahusas eai dárbbaš oahppit geain lea sámegieloahpahus, váldit vierisgiela. Danne ožžot sámegieloahpahusa oahppit seamma ollu fágaid go oahppit geat čuvvot dábálaš fága- ja tiibmajuogu, muhto eanet fágaid ja tiimmaid jus sii háliidit váldit vierisgiela lassin oahpahussii dárogielas, sámegielas ja eará fágain (geahča vuolábealde visogova mii čájeha tiibmalohkoerohusa sámegielas ja dábálaš fága- ja tiibmajuogus).

Vaikke vel fága- ja tiibmajuogu dávggasvuohta ja ohppiid válljenvejolašvuođat dagahit ahte ohppiin eai dárbbaš leat eanet tiimmat eai ge fágat, de sáhttet oahppit vásihit sámegieloahpahusa organiserema báikkálaččat eahpeoiddolažžan, gč. bajábealde čilgehusa. Danne lea dehálaš ahte skuvlaeaiggát, go sii organiserejit sámegieloahpahusa, geahččala dan dahkat nu ahte dat oahppit geat válljejit sámegiela, vásihit organiserema oiddolažžan, ja ahte dat lea mielde oažžumin ohppiid joatkit sámegieloahpahusain olles 13-jahkásaš skuvlamannolagas.

¹ Lohkanráhkkanahtti

² Fidnofágat

Galdu: Oahpahusdirektoráhta

2.2.5 Erohusat oahpahusfálaldagas daidda ohppiide geat ožžot gáiddusoahpahusa

Riikarevišuvnna loahppajurdda lei ahte oahppit geat ožžot oahpahusa sámegielas gáiddusoahpahusa bokte, eai oaččo dásseárvosaš fálaldaga daid ohppiid ektui geain lea báikkálaš oahpahus. Sivvan dasa lea sihke organiseren ja čađaheapmi. Iskkadeapmi čájeha ahte gáiddusoahpahusa ohppiid oahpahusálgin maŋiduvvo go rámmaeavttut, nu go oahpahuslatnja ja/dahje teknihkalaš reaiddut, eai leat sajis skuvlaálgima muttus. Nubbi sivva lea ahte gáiddusoahpahusdárbu dieđihuvvo menddo maŋŋit go skuvllat leat vuos geahččalan háhkat báikkálaš oahppi. Dasa lassin vásihit muhtun skuvllat ahte sis leat heajos teknihkalaš reaiddut ja dohkkemeahttun interneahttaoktavuohta.

Riikarevišuvnna raporttas boahtá maid ovdan ahte erenoamážit nuoramus ohppiide lea váttis konsentreret go sis lea gáiddusoahpahus sámegielas. Vánhemiid mielas lea sihke skuvlaálgin ja sámegieloahpahus menddo gáibideaddji. Dat sáhttá leat sivvan dasa go muhtun váhnemat válljejit maŋidit álgima sámegielain dassážiigo mánná lea veahá boarrásat.22

Statistihkka mii čájeha galle oahppi ožžot oahpahusa sámegielas gáiddusoahpahusa bokte, lea eahpidahtti ja muhtumassii váilevaš. Sámi logut muitalit 8 – Čielggaduvvon sámi statistihkka 2015 čájeha galle oahppi ožžo gáiddusoahpahusa skuvlajagiid 2005–06 ja 2014–15. Skuvlajahki 2011–12 lei buoremus jahki dán áigodagas go lagabui 200 oahppi ožžot gáiddusoahpahusa vuođđoskuvllas ja joatkkaoahpahusas.23

Riikarevišuvnna raporta čájeha ahte skuvlajagi 2017–18 ledje guhttanuppelogis geat fálle gáiddusoahpahusa, ja ahte 67 oahpaheaddji oahpahedje oktiibuot 340 oahppi vuođđoskuvllas ja joatkkaoahpahusas. Dat dagai 12 proseantta daid ohppiin geat ožžo oahpahusa sámegielas ja sámegillii. Oktiibuot 150 skuvlla vástidedje dan jearahallaniskkadeapmái maid Riikarevišuvdna sáddii skuvlajagi 2017–2018. Daid gaskkas ledje 56 vuođđoskuvlla ja 19 joatkkaskuvlla main ledje oahppit geat ožžo gáiddusoahpahusa sámegielas.24

Máhttodepartemeantta Prop. 1 S (2022–2023) čájeha galle gáiddusoahpahusoahppi leat stáhtalaš skuvllain ja Åarjelsaemien Vierhtiesåafoes.

Sámi joatkkaskuvllat Kárášjogas ja Guovdageainnus leat registreren eanet gáiddusoahpahusfálaldaga jearu davvisámegielas.

Åarjelsaemien Vierhtiesåafoes lea ohppiidlohku lassánan 2020–2021 rájes. Jagi 2021 jahkeraportta mielde lea doaibma nagodan ásahit buori fágabirrasa julevsámegiela gáiddusoahpahussii.25

Muhtun oahppit oažžot maid fálaldaga oassálastit giellačoahkkanemiide dahje hospiterenorrumiidda gáiddusoahpahusa oktavuođas. Skuvlaeaiggát dat árvvoštallá ja mearrida galget go oahppit oažžut dakkár giellačoahkkananfálaldaga. Riikarevišuvnna raporta geažida ahte sullii 50 proseantta daid ohppiin geain lei gáiddusoahpahus, oassálaste giellačoahkkanemiide dahje hospiterenorrumiidda.26

Riikarevišuvnna iskkadeapmi vuođđoskuvllain čájeha ahte ii lean ovttamielalašvuohta das mii guoská ávkái giellačoahkkanemiin/hospiterenorrumiin. 28 skuvlla 56 skuvllas oaivvildit ahte oahppit ožžot buori ávkki, vihtta skuvlla oaivvildit ahte oahppit eai oaččo buori ávkki, ja 23 skuvlla fas lea leat eai ovttaoaivilis eai ge vuosteoaivilis dan čuoččuhussii. 19 skuvlla oaivvildit ahte giellačoahkkaneamit/hospiterenorrumat čuhcet oahpahussii eará fágain, ja seamma ollu skuvllat fas oaivvildit ahte ii leat nu. 18 skuvlla eai leat eai ovttaoaivilis eai ge vuosteoaivilis dan čuoččuhussii.27

Jagi 2020 oaččui Oahpahusdirektoráhta bargamuššan Máhttodepartemeanttas árvvoštallat doaibmabijuid buoridan dihtii gáiddusoahpahusfálaldaga sámegielas.28 Ođđajagimánu 29. b. 2021 vástádusas válddaha Oahpahusdirektoráhta dili giellačoahkkanemiid oktavuođas ná:

Stáhtahálddašeaddjit dieđihit ahte giellačoahkkaneamit čađahuvvojit iešguđet láhkai. Muhtumat gohčodit daid giellačoahkkaneapmin, earát hospiteremin dahje leairaskuvlan. Stáhtahálddašeaddjit dieđihit ahte sis leat seahkálas vásáhusat das mo dakkár čoahkkaneamit doibmet geavadis, ja ahte ii leat mihkkege systematihkaid árvvoštallamis kvalitehta ja ávkki ohppiide. Hástalussan lea ahte doaibmabijuid gaskkas lea stuorra erohus iešguđet gielaid dáfus ja gaskal daid gielddaid, skuvllaid ja ásahusaid mat fállet hospiterema.

Oahpahusdirektoráhta čállá vástádusastis departementii ahte lea hástaleaddjin organiseret giellačoahkkanemiid mat sihkkarastet ahte buot oahppit ožžot buori, dohkálaš ja dásseárvosaš oahpahusfálaldaga. Direktoráhta deattuha erenoamáš dehálažžan fuolahit nuoramus ohppiid mat leat eret ruovttuin, ja eará ohppiid geat sáhttet leat erenoamáš rašis dilis. Ohppiin leat vuoigatvuođat oahpahuslága kapihttala 9A vuođul skuvlabirrasa birra, maiddái go sii oassálastet giellačoahkkanemiide.

Dát guorahallan čájeha ahte eanet go okta oahppi logi oahppis ožžot oahpahusa gáiddusoahpahusa bokte, ja ahte oahpahusfálaldagas daid ohppiide geat ožžot gáiddusoahpahusa, leat erohusat. Dasa lassin oaidnit ahte muhtun ohppiide sáhttet giellačoahkkanemiid ja hospiterenorrumiid kvalitehtas leat erohusat.

2.2.6 Váttis rekrutteret oahpaheddjiid geain lea gelbbolašvuohta sámegielas

Ovdalis raporttain lea bures duođaštuvvon ahte lea váttis rekrutteret oahpaheddjiid geain lea gelbbolašvuohta sámegielas. Riikarevišuvnna raporta čujuha jearahallamiidda skuvlaeaiggádiiguin, rektoriiguin ja váhnemiiguin mat duođaštit ahte sii vásihit oahpaheaddjiváilli hástalussan sámegieloahpahussii geavadis.29

Sámi logut 9 jagi 2016 mannosaš artihkal čájeha čielga erohusa gielddaid gaskkas go guoská sámegieloahpaheddjiid fidnemii.30 Orru leamen nu ahte hálddašangielddain leat uhcit hástalusat rekrutteret ođđa oahpaheddjiid go dan mii eará gielddain lea. Dat guoská erenoamážit davvisámi guvlui. Iskkadeami loahppajurdda lea ahte mađe guhkit gielda lea eret hálddašangielddas, dađe eanet hástaleaddjin lea rekrutteret oahpaheddjiid. Dan iskkadeami mielde lea julevsámegiela dilli duođaleamos, ja ahte oahpaheaddjiváili ii leat nu duođalaš davvisámegiela ja máttasámegiela ektui. Dattetge čájeha ahkegaskamearri ahte boahtte logi jagiid luhpet mearkkašahtti ollu sámegieloahpaheaddjit. Artihkkala loahppajurdda lea danne ahte mis soitet leat ollu uhcit sámegieloahpaheaddjit logi ja guoktelogi jagi geahčen go dál, jus rekrutteren sámi oahpaheaddjioahpuide ii buorránivččii ráđđehusa ja dieđáhus áigumušaid vuođul.

Njuolggadusčoahkki – gealbogáibádus

Oahpaheddjiin mat galget virgáduvvot oahpahusvirgái vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas, galgá leat guoskevaš fágalaš ja pedagogalaš gelbbolašvuohta, gč. oahpahuslága § 10-1 ja oahpahuslága láhkaásahusa §§ 14-1 rájes 14-4 rádjai.

Oahpaheddjiin geat oahpahit, galget leat kvalifikašuvnnat daid fágain main sii oahpahit. Oahpaheddjiin geat oahpahit dárogiela, sámegiela, dárogiela mearkagiela, matematihka dahje eŋgelasgiela mánáidceahkis, galget leat uhcimusat 30 oahppočuoggá fágas 1.–7. cehkiin ja uhcimusat 60 oahppočuoggá 8.–10. cehkiin. Dasa lassin lea gáibádussan uhcimusat 30 oahppočuoggá eanaš eará fágain nuoraidceahkis ja joatkkaoahpahusas.

Ráđđehusas lea oassin ođđa oahpahuslágas Dokumeanttas Prop. 57 L (2022–2023) evttoha ráđđehus spiehkastaga oahpahusfága gelbbolašvuođagáibádusas. Spiehkastat evttohuvvo guoskat oahpahussii maid dakkár oahpaheaddjit addet geat ollašuhtte virgádangáibádusaid ovdal ođđajagimánu 1. b. 2014, ja dakkár oahpaheaddjit geat leat čađahan dábálašoahpaheaddjioahpu beroškeahttá goas dat oahppu čađahuvvui.

Sámegieloahpaheaddjit vuođđoskuvllas

GSI statistihka mielde oahpahit oktiibuot 226 oahpaheaddji sámegiela vuođđoskuvllas skuvlajagi 2022–23. Dain oahpahit 136 oahpaheaddji 1.–7. cehkiin ja 90 oahpaheaddji 8.–10. cehkiin. Tabealla 2.10 čájeha ahte skuvlajagi 2016–17 rájes lea daid oahpaheddjiid lohku oktiibuot lassánan veaháš geat oahpahit sámegiela vuođđoskuvllas, muhto ahte lohku rievddada jagis jahkái ja mánáidceahki ja nuoraidceahki gaskkas. GSI statistihkka dán suorggis manná dušše ruovttoluotta skuvlajahkái 2016–17.

Skuvlajagi 2022–23 lea veaháš eanet go 80 proseantta oahpaheddjiin geat oahpahit 1.–7. cehkiin uhcimusat 30 oahppočuoggá sámegielas. Dat lea veaháš uhcit go skuvlajagi 2021–22 go oassi lei veaháš uhcit go 90 proseantta. Maŋimus čieža jagi lea oassi molsašuddan gaskal 70 ja veaháš uhcit go 90 proseantta. 8.–10. cehkiid oahpaheddjiin leat veaháš eanet go 40 proseantta uhcimusat 60 oahppočuoggá sámegielas skuvlajagi 2022–23. Dat lea uhcit go skuvlajagi 2021–2022 go oassi lei veaháš eanet go 70 proseantta. Maŋimus čieža jagi lea dát oassi molsašuddan gaskal veaháš eanet go 40 ja 75 proseantta.

NORCE raporta Hvor går Veien? Kartlegging av samisk språk og kultur i språkforvaltningskommunene čájeha ahte eanaš gielddain sámi hálddašanguovllus váilot oahpahusbargit golmmageardásaš gelbbolašvuođain, mii mearkkaša ahte eai leat doarvái oahpaheaddjit ja veahkkebargit geat máhttet sámegiela ja geain lea gelbbolašvuohta sámi kultuvrras. Raporta čájeha ahte uhccán gielddain leat nu ollu oahpaheaddjit ahte sii sáhttet addit oahpahusa sámegillii eará fágain. Dat duođašta ahte dárbbašuvvojit eanet oahpaheaddjit, ja dárbu stuorru boahttevuođas go eanebut mannet ealáhahkii boahtte 10 jagi áigodagas.

Riikarevišuvnna raporta referere jearahallaniskkadeapmái maid sii čađahedje vuođđoskuvllaid gaskkas. Dat čájeha ahte skuvllat main leat sámi oahppit, eanaš sáhttet fállat sámegieloahpaheddjiide oasseáiggevirggiid. 60 proseantta jearahallaniskkadeami skuvllain oaivvildit ahte leat váilevaš oahpaheaddjiresurssat, ja lagabui 70 proseantta skuvllain oaivvildit ahte sámegieloahpaheddjiin váilu fágabiras. Rektorat ja skuvlaeaiggádat dieđihit iskkadeamis ahte lea váttis rekrutteret oahpaheddjiid sámegieloahpahussii. Okta sivain maid sii almmuhit, lea ahte eai leat ohccit virggiide. Eará sivva lea ahte skuvllat sáhttet fállat dušše oasseáigevirggiid vuollegis virgecuovkkaiguin.

Máttasámegielas ja julevsámegielas mielddisbuktá oahpaheaddjiváili heahtedili, ja rekrutterenvuođđu lea gárži. Ollu oahpaheaddjit mannet eará hálddašan- ja hálddahusvirggiide ja oahpponeavvuid ráhkadeapmái.

Sámegieloahpaheaddjit joatkkaoahpahusas

NORCE raporta Hvor går Veien? Kartlegging av samisk språk og kultur i språkforvaltningskommunene čájeha ahte sámegieloahpaheddjiid rekrutteren joatkkaoahpahussii lea hástaleaddjin olles hálddašanguovllus, ja erenoamážit máttasámegielas ja julevsámegielas lea heahtedilli. Davvisámeguovlluin lea rekrutteren oppalaččat dohkálaš, muhto muhtun sajiin lea váttis bistevaččat virgádit oahpaheddjiid geain lea gáibiduvvon formála gelbbolašvuohta, erenoamážit jus skuvla lea gievrras giellaguovlluid dahje geasuheaddji gávpotsámi guovlluid olggobealde.

Raporta čujuha viidáseappot dasa ahte davvisámeguovllu osiin ja olles máttasámeguovllus, čuohcá buolvamolsun sámi oahpaheaddjisehtui. Julevsámiguovllus leat rekrutterenhástalusat issoras stuorrát eai ge čadnojuvvon ahkái, muhto oppalaččat stuorra oahpaheaddjiváilái.

Raporta čujuha dasa ahte ohppiidlogu ovdáneapmi sámegiela oktavuođas fylkkagielddaid joatkkaskuvllain lea dássit, ja muhtun guovlluin lassáneamen. Orru leamen nu ahte eanet ja eanet oahppit gávpogiin háliidit sámegieloahpahusa, sihke siskkabealde ja olggobealde giellahálddašanguovllu. Raportta loahppajurdda lea ahte sámegieloahpaheddjiid jearru lassánan boahttevaš jagiid, sihke buhtten dihtii sin geat mannet ealáhahkii, ja addin dihtii eanet ja eanet ohppiide buori oahpahusfálaldaga.

Oahpaheaddjit stáhta sámi joatkkaskuvllain

Sámi joatkkaskuvllas ja boazodoalloskuvllas Guovdageainnus lea daid oahpaheddjiid oassi geain lea oahpahusgealbu sámegielas, sullii 60 proseantta buot virgáduvvon oahpaheddjiin, ja Sámi joatkkaskuvllas Kárášjogas dat fas lea mealgat vuolábealde 40 proseantta. Oahpahusgealbu sámegielas mearkkaša ahte oahpaheaddjis leat uhcimusat 60 oahppočuoggá sámegielas, lassin dohkkehuvvon pedagogalaš ohppui.

Sullii 80 proseantta Guovdageainnu skuvlla oahpaheddjiin lea gelbbolašvuohta oahpahit sámegillii, dan ektui go sullii 70 proseantta Kárášjoga skuvlla oahpaheddjiin lea gelbbolašvuohta oahpahit sámegillii. Oassi lea leamaš oalle dássit maŋimus golmma jagi goappašiid skuvllain.31 Gelbbolašvuohta oahpahit sámegillii mearkkaša ahte oahpaheaddjis leat uhcimusat 60 oahppočuoggá dan fágas mas oahpahuvvo, dohkkehuvvon pedagogalaš oahppu, muhto eai fal 60 oahppočuoggá fágas sámegiella. Sis lea dattetge doarvái njálmmálaš ja čálalaš giellagelbbolašvuohta dasa ahte oahpahit fágaset sámegillii.

2.2.7 Sámi oahpponeavvuid váilun

Máŋga jagi lea leamaš hástaleaddjin fidnet doarvái sámegielalaš oahpponeavvuid, ja ođđa oahpponeavvuid ovddideapmi Máhttolokten 2020 S:i váldá áiggi dála ovdánanleavttuin.

Sámedikkis lea ovddasvástádus sámi oahpponeavvuid ráhkadeamis davvi-, mátta- ja julevsámegillii vuođđooahpahussii 1.-13. jahkecehkiide, sihke dábálaš ja erenoamážit heivehuvvon oahpponeavvuid.

Máhttodepartemeanta juolluda jahkásaččat stáhtabušeahta kapihttala 560 poastta 50 Sámi ulbmilat, Sámi giella, kultuvra ja servodateallin, bokte ruđaid Sámedikki bargui oahpahusulbmiliiguin, oktan oahpponeavvuid ovddidemiin ja buvttademiin sámegielaide. Oahppoplánadahkosa Máhttolokten 2020(LK20) ásaheami oktavuođas lea juolludus lassánan muhtun áiggi, dusten dihtii lassáneami oahpponeavvobuvttadusa.

Sámediggi bargá dan ala ahte sámi ohppiide galget dakkár sámi oahpponeavvut leat olámuttus mat čuvvot gustovaš oahpponeavvobuktosa davvi-, julev- ja máttasámegillii, ja ahte diehtojuohkin dan birra lea buorre. Sámediggi lea eaktudeaddji sámi oahpponeavvuid ovddideapmái ja ruhtada sámi oahpponeavvoprošeavttaid. Sámediggi definere ulbmiliid, strategiijaid ja doaibmabijuid váikkuhangaskaomiide oahpponeavvuid ovddideapmái plánadahkosiid ja bušeahttaproseassaid bokte.

Sámediggi juolluda, čuovvula ja dárkkista oahpponeavvodoarjagiid lágaid ja njuolggadusaid rámmaid siskkabealde. Sámediggi čatná iežas barggu oahpponeavvuiguin dan doaibmaplánii mii lea mearriduvvon oahpponeavvoovddideapmái. Doaibmaplánas leat višuvnnat, doaibmabijut ja fokussuorggit oahpponeavvuid ráhkadeapmái gustovaš plánadahkosiid vuođul.

Juolluduvvon prošeavttat fuolahit ođđa oahppoplánadahkosa áigumušaid, mas digitála gelbbolašvuohta galgá fuolahit persovdnadieđuid ja ovddiduvvot oahpponeavvuid oppalaš hábmema gustovaš lágaid vuođul. Vista Analysa lea ovttas Deanu gielddain evalueren Sámedikki ohcanvuđot doarjjaotnega Sámedikki ovddas.32 Evalueren čájeha ahte oahpponeavvoráhkadeami buvttadankapasitehta ja ovdáneami váldohástalussan lea čálliid ja jorgaleddjiid vátnivuohta ja gážžes doarjjarámma.

Nubbi guovddáš hástalus lea ahte ollu oahpponeavvoprošeavttat maŋŋonit ja dain lea guhkes buvttadanáigi. Ovddidanbirrasiin leat máŋga lađđasa, smávva giellabirrasat, smávva lágádusat ja uhccán čállit. Leat uhccán čállit ja giellaresurssat mat sáhttet ovddidit oahpponeavvuid ollesáiggis, dannego lágádusat ja ovddideaddjit gilvalit earret eará skuvllaiguin ja eará ásahusaiguin gelbbolašvuođa alde. Sámi oahpponeavvočállit leat eanaš oahpaheaddjit, geat dábálaččat leat virgáduvvon oahpaheaddjin sámi ohppiide. Bahkadassan ja hástalussan lea go oahpponeavvuid ovddideapmi sámegillii sáhttá dagahit váttisin fidnet oahpaheddjiid ohppiide.

Issoras stuorra váttisvuohta lea háhkat jorgaleddjiid geat sáhttet jorgalit oahpponeavvuid davvisámegielaš julev- ja máttasámegillii ja dárogiela buot golmma sámi oahpahusgillii. Olbmot geain lea jorgalangelbbolašvuohta ja geaid sáhtášii geavahit oahpponeavvuid jorgaleapmái, geasuhuvvojit maiddái eará jorgalanbargguide. Ovdamearkka dihtii váikkuha stáhtalaš neahttasiidduid dahje eará diehtojuohkimiid jorgaleapmi dakkár olbmuid fidnemii geat sáhttet jorgalit oahpponeavvuid. Dat mearkkaša ahte rivttes ja buori gelbbolašvuođa fidnen lea ráddjejuvvon, ja seamma olbmot galget čađahit dan barggu.

2.2.8 Ovttasbargu ja oktiiordnen

Ollu doaimmaheddjiin ja hálddašandásiin lea ovddasvástádus, doaimmat ja váikkuhangaskaoamit mánáidgárddi, vuođđoskuvlla ja joatkkaoahpahusa sámi fágasuorggis. Gielddain lea ovddasvástádus das ahte mánát ožžot sámi mánáidgárdefálaldaga, gč. mánáidgárdelága § 10 goalmmát lađđasa. Sis lea maid ovddasvástádus oahpahusas ohppiide geain lea vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas ja sámegillii oahpahuslága § 6-2 vuođul. Njuolggadusat ja vuoigatvuođat leat iešguđetláganat sorjavaččat das ásset go mánát dahje oahppit sámi guovllus dahje dan olggobealde.

Sámiide geat leat joatkkaoahpahusas, mudde oahpahuslága § 6-3 sin vuoigatvuođaid oahpahussii sámegielas. Muhtun joatkkaoahpahusa oahppit ožžot oahpahusa fylkkagielddalaš skuvllain, ja earet fas vázzet stáhtalaš joatkkaskuvllain.

Stáhta eaiggáduššá guokte joatkkaskuvlla, Sámi joatkkaskuvlla Kárášjogas (SJS) ja Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvlla Guovdageainnus (SJBS). Máhttodepartemeanta lea fápmudan etáhtastivrendoaimma Oahpahusdirektoráhtii. Dát skuvllat lea organiserejuvvon oktan doaibman ovttain oktasaš stivrrain. Stivrajođiheaddji lea Oahpahusdirektoráhta nammadan, ja daid eará stivralahtuid lea Sámediggi, lágideaddjigielddat ja fylkagielda j.e. nammadan. Dasa lassin fállá Åarjelsaemien Vierhtiesåafoe gáiddusoahpahusa ja giellačoahkkanemiid sámi ohppiide vuođđoskuvllas ja joatkkaoahpahusa dásis. Máhttopárka lea maid stáhtalaš ja Oahpahusdirektoráhtii lea fápmuduvvon etáhtastivrendoaibma ja doaibmaeaiggátdoaibma.

Bajábealde válddahus čájeha ahte doaibmaruđat leat lávdaduvvon máŋgga doaimmaheaddjái iešguđet hálddašandásiin. Dain leat iešguđet, muhto maiddái muhtumassii badjálas ovddasvástádus ja doaimmat. Dát vuogádat lea muhtumassii ovddiduvvon báikkálaš dárbbuid ja álgaga vuođul, muhto maiddái stáhtalaš álgaga geažil. Sámi lohkanguovddáš lea varas ovdamearka dan maŋimužžii. Vuogádat lea rievdaduvvon ja ovddiduvvon áiggi vuollái.

2.2.9 Sámedikki mearkkašupmi

Sámediggi lea fuolastuvvan ohppiid vejolašvuođaid geažil šaddat sámegielagin vuođđo- ja joatkkaoahpahusas, nu mo dilli lea sámi mánáidgárddiin. Sámediggi lea máŋga raportta bokte oahpásmuvvan dasa ahte oahppit geain lea oahpahus sámegielas, eai šatta sámegielagin. Evalueren Máhttoloktema ásaheamis čujuhii ahte lea stuorra erohus gaskal ideála ja duohtavuođa go guoská oahpahussii sámegielas ja sámegillii Norggas. Evaluerema loahppajurdda (2006) ja ohppiidiskkadeamit čájehit earret eará ahte sámi ohppiid mielas sámegieloahpahus lea noađđin eai ge sii oahpa giela doarvái bures ahte šaddat sámegielagin.

Viidáseappot čujuha Riikarevišuvnna raporta sámegieloahpahusa birra (2019) máŋga heajos beallái dálá oahpahusdilis. Ovdamearkka dihtii eai leat stáhtalaš váikkuhangaskaoamit doarvái beaktilat dasa ahte juksat dárbbašlaš buoridemiid sámi oahpahusfálaldagas ja váikkuhangaskaoamit lea ollu ja smávvát, ja dat juohkásit ollu doaimmaheddjiide. Sámedikki mielas eai leat bonjuvuođat maid earret eará Máhttoloktema evalueren (2006), riikarevišuvnna raporta (2009) sámi oahpahusfálaldaga birra, leat doarvái bures čuovvuluvvon doaibmabijuiguin.

Dakkár doaibmabijuid čađaheapmi mat dagahit ohppiid sámegielagin vuođđoskuvlamannolagas ja maŋŋá vuođđooahpahusa, leat stuorámus ja deháleamos vuogit sihkkarastin dihtii boahttevaš rekrutterema ja gelbbolašvuođa. Vai lihkostuvašeimmet buorebut sámegielagiid rekrutteremiin iešguđet oahpuide, mii fertet sihkkarastit ahte oahppit duođaid šaddet sámegielagin vuođđo- ja joatkkaoahpahusas. Dainna lágiin mii nannet sámegielat resurssaid rekrutterenvuođu iešguđet surggiide.

Luohpan sámegieloahpahusas olles oahppomannolagas lea duođalaš hástalus. Sámediggi ohcala dán problematihka buoret čuovvuleami. Ráđđehus berrešii árvvoštallat doaibmabijut mat hehttejit ohppiid luohpamis sámegieloahpahusas. Árra diehtojuohkin stipeanddaid birra dakkár oahpuide mat addet sámi giella- ja kulturgelbbolašvuođa, sámi eriid ja karriearabagadusa, váikkuhivččii ohppiid šaddat diehtomielalažžan giellaválljema ektui ja hehttešii luohpama. Viidáseappot lea dárbu eanet máhttui luohpama birra sámegieloahpahusas.

Jahkásaččat váldet váhnemat oktavuođa Sámedikkiin sámegieloahpahusa birra. Eanaš oktavuođaváldimat gusket vuoigatvuhtii oažžut oahpahusa sámegielas ja fálaldaga organiseremii. Oapmahaččat fertejit dávjá ieža váldit álgaga oažžun dihtii sámegieloahpahusa ja váttis lea oažžut fálaldaga álggahuvvot. Eanaš váidagat bohtet sámi hálddašanguovllu olggobealde, gos fálaldat dábálaččat lea gáiddusoahpahus. Váidagat gusket dávjá kvalitehtii ja organiseremii.

Sámediggi lea konsultašuvnnaid bokte sámelága kapihttala 3 ođasmahttima birra lokten dárbbu ásahit sámi giellaáittardeaddji, gč. válddaheami kapihttalis 3.1.5.

Dieđáhusas Meld. St. 21 (2020–2021) Fullføringsreformen – med åpne dører til verden og fremtiden lea Sámediggi konsulteren ráđđehusain dan birra ahte galget árvvoštallojuvvot doaibmabijut mat nannejit oahpahusa julevsámegielas ja julevsámegillii. Hábmera suohkan lea dieđihan ahte sis váilu dakkár stáhtalaš ásahus go Åarjelsaemien Vierhtiesåafoe ja sámi joatkkaskuvllat. Sámediggi oaidná dárbbu ahte Ráđđehus čuovvula dan ovttasráđiid Sámedikkiin.

Njulgen ja nannen dihtii rekrutterema fertejit skuvlla rámmafáktorat láhčit dilálašvuođaid dasa ahte oahppit duođai ohppet ja ovddidit iežaset sámegiela. Sámi oahpaheaddjit muitalit Sámediggái ahte sámi oahpponeavvuid váilun hástala sámi oahpahusfálaldaga. Riikarevišuvdna čujuha dasa ahte sámi oahpponeavvuid váilun hedjonahttá oahpahusfálaldaga. Danne lea Sámediggi konsultašuvnnain departemeanttain oahpahuslága birra čujuhan dasa ahte oahpponeavvut leat oahpaheaddji deháleamos reaiddut oahpahusas. Sámediggi oaivvilda ahte vuoigatvuođa sámi oahpponeavvuide ferte mearridit lága bokte. Oahpponeavvodilli ii njuolgga jus láhka ii geatnegahte sámi oahpponeavvuid fidnema.

Skuvlla duppal mandáhta, ávdnet ja oahpahit, gusto dieđusge maiddái sámi skuvlii. Dat mearkkaša earret eará ahte oahpahusfálaldat erenoamážit sámegiela mii lea ávdnenfága, muhto maiddái oahpahus eará fágain, galgá addojuvvot sámi kulturárvvuid vuođul.

Dán dehálaš prinsihpa geažil oaidná Sámediggi dárbbu ásahit nationála fierpmádaga daid skuvllaid gaskkas main stuorra oassi leat sámi oahppit, lonohallan dihtii vásáhusaid ja ovddidan dihtii sámi skuvlla ovttas. Dakkár fierpmádat livččii maid ávkkálaš daid ollu oahpaheddjiide olggobealde hálddašanguovllu, main ii leat sámi fágabiras mainna sáhtášii ovttasbargat ja mii sáhtášii leat doarjjan, ja mat vásihit noađđin okto doaibmat iežaset fágasuorggis. Sámediggi ruhtada sámi oahpaheddjiid fierpmádaga, NetSam. Sámediggi evttoha ahte departemeanta bearráigeahččá ahte NetSam šaddá oassin dán nationála fierpmádagas.

2.3 Alit oahppu

Alit oahppu sámegielain ja sámegielaide ja sámi diliid birra dárbbašuvvo dasa ahte viidáseappot ovddidit sámi giela, kultur- ja servodateallima ja lea eaktun dasa ahte sámi álbmogii Norggas sihkkarastojuvvojit buorit bálvalusat. Dakkár oahpu mii gohčodit dás sámi alit oahppun dahje sámi oahppun.

Sámi oahppofálaldagat leat ollu alit oahpu fágasurggiin: oahpaheaddjioahppu, sámegielat, sámi girjjálašvuohta, duodji, dáidda ja luohti, servodatdieđa, boazodoallu, álgoálbmotriekti, journalistihkka ja buohccedivššároahppu. Dattetge ii govčča oahppofálaldat ollásit alit oahpu dárbbu. Sámediggi nanne jagi 2016 mannosaš Sámediggedieđáhusas alit oahpu ja dutkama birra – ođasmahttojuvvon jagi 2022 ahte:

Sámi servodat lea gelbbolašvuođa heahtedilis mas váilot fágaolbmot sámi giella- ja kulturgelbbolašvuođain buot servodatsurggiin

Ollu surggiin váilot dakkár kvalifiserejuvvon fágaolbmot geain lea sámegielgealbu, earret eará oahpahusas, dearvvašvuođas, riektelágádusas ja almmolaš hálddašeamis.33

Sámi allaskuvlla oahpuide ja eará ásahusaid sámi giellaoahpuide beassamii gáibiduvvo sámi giellamáhttu.34 Nu mo lea čájehuvvon kapihttala 2.2.1 tabeallas 2.5, de lea oalle uhccán ohppiin geain lea vuosttašgiella dahje nubbigiella joatkkaoahpahusas ja geat ollašuhttet sisaváldingáibádusaid sámegielalaš oahppoprográmmaide. Sámediggi nanne jagi 2016 mannosaš Sámediggedieđáhusas alit oahpu ja dutkama birra – ođasmahttojuvvon jagi 2022 ahte

Stuorámus hástalus sámi giellageavaheddjiid rekrutteremis alit ohppui lea ahte rekrutterenvuođđu lea hui gárži.

Vaikke vel ovdáneapmi lea leamaš veaháš buorre maŋimus jagiid, de čájehit árvalusat dieđáhussii ahte rekrutterenvuođđu lea uhcci dasa ahte gokčat buot sámegielgealbbu dárbbuid servodagas. Dat dagaha váttisin rekrutteret doarvái studeanttaid sihke sámegielalaš oahpuide ja fidnuide main dárbbašuvvojit olbmot geain lea sámegielgealbu. Nappo lea ge rekrutteren sámegielalaš alit ohppui uhccán guoddevaš.

Muhtun mánáin ja nuorain, erenoamážit davvisámi guovlluin, lea sámegiella ruovttugiellan ja sii bajásšaddet ealli sámi giellaservodagas. Mánáin geat bohtet bearrašiin ja birrasiin mat ollásit dahje muhtumassii leat massán sámegiela dáruiduhttinpolitihka geažil, eai leat seamma eavttut sámegiela lohkamii go sis geat bohtet ealli sámi giellaservodagain. Go gearddi lea nu ahte ollu mánáin ii leat sámegiella ruovttugiellan, de lea oahpahusvuogádagas erenoamáš ovddasvástádus das ahte addit giellaoahpahusa sámi álbmogii. Kvalifiserejuvvon mánáidgárdebargit ja skuvlabargit geain lea buorre giellamáhttu, lea eaktun dasa ahte mánát galget nagodit oahppat sámegiela nu bures ahte dat sáhttá šaddat sin bargo-, oahppo-, ruovttu- ja beaivválašgiellan.

Ráđđehus áigu garrasit áŋgiruššat sámegielaiguin. Árvalusain dán dieđáhussii leat ollugat čujuhan dasa ahte giellaoahpuin ja oahpaheaddjioahpuin lea guovddáš rolla das ahte juksat positiiva gielalaš ovddidanbonji. Sámediggi čujuha dasa ahte lea hui dehálaš fállat sámi profešuvdnaoahpuid ja sámi giellaoahpuid álgooahpu rájes gitta doavttergrádadási rádjai.35 Danne lea dán dieđáhusa váldodeaddu alit oahpu válddahallamis biddjojuvvon oahpaheaddjiohppui ja giellaohppui, ja kvalifiseremii daid oahpuide.

Mánáidgárdi, vuođđooahpahus ja alit oahppu leat gaskaneaset sorjavaččat das ahte kvalifiseret doarvái sámi fágaolbmuid sámi servodahkii. Golbma beali leat hui dehálaččat dan ollašuhttimii: olámuddu, fálaldat ja beasatlašvuohta. Dakkár olbmot geat leat gielalaččat kvalifiserejuvvon alit ohppui, fertejit leat olámuttus, ja eanedan dihtii dán olámuttu ferte čađahit doaibmabijuid. Dehálaš sámi oahpuin ferte leat vuorddehahtti fálaldat. Dat eaktuda sihke doarvái stuorra fágabirrasa, ja ahte oahppofálaldagaide leat ohccit. Viidáseappot ferte guoskevaš ulbmiljoavkkuin leat beasatlašvuohta sámi oahpuide. Dat sáhttá ovdamearkka dihtii mearkkašit máškidis ja lávdaduvvon oahpput máŋgga sajis riikkas. Sámi allaskuvla dieđiha ahte sin studeanttaid gaskamearálaš ahki lea oalle allat, ja ahte dábálaš lea ovttastahttit sámi oahpuid bargguin sámi servodagas. Allaskuvla diehtá ahte ollugat geain livččii beroštupmi sámi oahpuide, ásset hálddašanguovlluid olggobealde. Alit oahpu ja gelbbolašvuođa direktoráhta dieđuid mielde čađahit ollu sámi oahpuid studeanttat eksámena eaŋkilfáttáin dan sajis go olles grádain.36 Beasatlašvuohta oahppofálaldagain berre dávistit studeantaveahkadaga máŋggabealatvuhtii.

Oahput sámegielas ja sámegillii fállojuvvojit eanaš dán golmma alit oahppoásahusas:

• Davvi universitehtas

• Romssa universitehtas– Norgga árktalaš universitehtas

• Sámi allaskuvllas

Dás duohko mii válddahit sámi alit oahpu oahppofálaldaga ja ovdánandovdomearkkaid oppalaččat ja dasto válddahit erenoamážit sámi oahpaheaddjioahpuid ja oahppofálaldaga sámegielain.

2.3.1 Sámi alit oahpu válddahus

Sámi allaskuvla

Sámi allaskuvlla (SA) váldocampus lea Diehtosiiddas Guovdageainnus ja jagi 2022 ledje 184 registrerejuvvon studeantta ja bargi mat dahke sullii 120 jahkebarggu, Alit oahpu ja gelbbolašvuođa direktoráhta dieđuid mielde.

Stuorit gova

Gáldu: Alit oahpu ja gelbbolašvuođa direktoráhta

Allaskuvla rahppojuvvui jagi 1989 oahpaheaddjioahppofálaldagain sámegilli sámi birrasis. allaskuvlla ovddimus erenoamášvuohtan dáidá leat ahte das lea davvisámegiella oahpu, dutkama ja hálddahusa váldogiellan. Dál fállá allaskuvla earret eará sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahpu, sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpu 1–7 cehkiide ja 5–10 cehkiide, oahpu sámi gielas, girjjálašvuođas ja kultuvrras, duodjeoahpu, ja oahpu servodatdiehtagis, boazodoalus, álgoálbmotrievttis ja journalistihkas. Sámi allaskuvllas lea maid doavttergrádaprográmma sámi gielas ja girjjálašvuođas.

Sámi allaskuvllas lea jahkásaš sisaváldin vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpuide, go leat doarvái ohccit. Mánáidgárdeoahpaheaddjiohppui lea sisaváldin juohke nuppi jagi.

Sámi lohkanguovddáš lea Sámi allaskuvlla vuollásaš resursaguovddáš ja lea jurddašuvvon oahppovuogádahkan mánáidgárddi rájes alit oahpu rádjai. Guovddáš bargá viidát ovddidemiin álbmoga njálmmálaš ja čálalaš sámegielageavaheami ja dutkan- ja ovddidanbargguiguin mat čatnasit dáid fágasurggiide.

Boksa 2.5 Sámi ofelaččat

Stuorit gova

Govva: Ørjan Marakatt Bertelsen

Juohke jagi nammada Sámi allaskuvla njeallje ođđa sámi nuora sámi ofelažžan. Sámi ofelaččaid doaibma bistá jagi. Ortnega mihttun lea juohkit dieđuid sámi diliid birra ja dan birra mo lea eallit sápmelažžan dálá Norggas daidda nuoraide geat eai leat sápmelaččat. Ortnega ulbmiljoavkun lea vuosttažettiin joatkkaskuvllat, muhto ofelaččat oassálastet maiddái eará báikkiin gosa nuorat čoahkkanit. Sii ožžot oahpu Sámi allaskuvllas ja ožžot 60 oahppočuoggá oassálastimis ortnegii. Sámi allaskuvllas lea ovddasvástádus čađaheamis ja jođiheamis, ja Gielda- ja guovlodepartemeanta fas ruhtada ortnega.

Davvi universitehta

Davvi universitehtas (Davvi) lea erenoamáš ovddasvástádus dutkamis ja oahpaheamis julev- ja máttasámi giela ja kultuvrra. Davvi universitehta gokčá geográfalaččat Saepmie/Sámeednam árbevirolaš julevsámi, bihtánsámi, ubmisámi ja máttasámi guovlluid. Jagi 2022 ledje 41 registrerejuvvon studeantta sámi oahpuin, Alit oahpu ja gelbbolašvuođa direktoráhta dieđuid mielde.

Davvi universitehta fállá earret eará julevsámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpu 1–7 cehkiide, máttasámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpu 1–7 cehkiide, bargosadjevuđot mánáidgárdeoahpaheaddjioahpu sámi profiillain, bachelor julevsámegielas ja ritmmalaš koarrajođiheamis, juoigamis ja árbevirolaš musihkas. Oahppofálaldaga dávjodat molsašuddá ohcciidlogu mielde, muhto vuolggasajis galgá leat sisaváldi vuođđoskuvlaoahpaheaddjohppui juohke nuppi jagi.

Davvi universitehta ásahišgođii jagi 2022 Sámi ja álgoálbmotoahpuid guovddáža, mii galgá oktiiordnet, oainnusmahttit ja nannet Davvi universitehta ja Nordlandsforskninga sámi- ja álgoálbmotguoski dutkama ja oahpu. Guovddáš galgá ovddiduvvot viidáseappot nu ahte struktuvra ja organisašuvdnahápmi galgá leat válmmas jagi 2024 rájes. Earret eará bargguin julevsámegielain ja máttasámegielain galgá guovddáš maiddái bargat bihtán- ja ubmisámi gielain ja kultuvrrain.

Stuorit gova

Gáldu: Alit oahpu ja gelbbolašvuođa direktoráhta

Romssa universitehta-Norgga árktalaš universitehta

UiT – Norgga árktalaš universitehtas lea sámi oahppofálaldat ja jagi 2022 ledje 132 studeantta main lei čatnaseapmi universitehta sámi oahppoprográmmii, Alit oahpu ja gelbbolašvuođa direktoráhta statistihka mielde. Universitehta fállá earret eará lektoroahpu 8–13 cehkiide davvisámegielain eatnigiellan, sámi buohccedivššároahpuin (ovttasbarggus Sámi allaskuvllain), sámi historjjálaš-filosofalaš fágaiguin ja sámi servodatdieđalaš fágaiguin. Vejolaš lea maid lohkat sámegiela fágan vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpus 1–7 cehkiide ja 5–10 cehkiide ja sámegiela viidásat oahppun oahpaheddjiide. Dáid oahpuid fálaldaga jeavddalašvuohta molsašuddá, muhto máŋga dain almmuhuvvojit juohke nuppi jagi. UiT fállá maiddái máŋga oahpu sierra sámi eriiguin, geahča boksa 2.8.

UiT áigumuš lea ahte universitehta galgá leat riikkaidgaskasaččat njunnošis go guoská máhttui ja gelbbolašvuhtii Árktisa ja davviguovlluid birra ja várás, ja UiT guhkesáiggi strategiijas jagi 2030 rádjai Eallju – Drivkraft i nord lea universitehta mihttun

Nannet gelbbolašvuođa sámi ja kvena diliid birra ja várás. Mii galgat leat njunuš universitehta máhtus ja gaskkusteamis sámi ja kvena giela, kultuvrra, dáidaga ja servodaga, ja deaivvadeamis gaskal majoritehta- ja minoritehtaservodaga.

Dán strategiija oktavuođas lea ásahuvvon dutkiidjoavku, Sámi- ja álgoálbmotriekti, mii galgá leat okta Juridihkalaš fakultehta váldoáŋgiruššansurggiin. Dutkiidjoavkku mihttun lea ásahit Sámi- ja álgoálbmotrievtti guovddáža.

UiT:s leat guokte sámi guovddáža:

Sámi dutkamiid guovddáš (Sesam) lea oktasaš resursa sámi ja álgoálbmotdutkamii, ohppui ja gealbudeapmái universitehtas. Guovddáš fuolaha bargamušaid mat galget nannet máŋggafágalaš sámi- ja álgoálbmotguoski dutkama ja oahpu olles UiT:s, lea mielde oainnusin dahkamin dáid doaimmaid ja eanedeamen studeanttaid ja dutkiid rekrutterema. Guovddážis lea viiddes fierpmádat mas leat mielde ovttasbargoásahusat sihke olggobealde UiT – báikkálaččat, nationálalaččat ja máilmmiviidosaččat.

Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáš (SSHF) lea iehčanas guovddáš Servodatmedisiinnalaš instituhtas, UiT:s. Guovddáža váldodoaibman lea háhkat ođđa máhtu Norgga sámi álbmoga dearvvašvuođas ja eallindiliin. Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta (DFD) addá vuođđoruhtadeami guovddážii, muhto olggobealde ruđat ruhtadit ollu prošeavttaid. Dearvvašvuođa- ja eallindilleiskkadeapmi SAMINOR lea guovddáža deháleamos dutkanprošeakta.

Stuorit gova

Govus ii čájet iešguđet olbmuid. Muhtun studeanttat lea registrerejuvvon máŋga ohppui.

Gáldu: Alit oahpu ja gelbbolašvuođa direktoráhta

Oahpahusásahusaid gaskasaš ovttasbargu

Davvi universitehta, Sámi allaskuvlla ja UiT – Norgga árktalaš universitehta ja ovddidanšiehtadusain mii čuovui Máhttodepartemeantta jagi 2023 juolludusreivve, daddjojuvvo ahte sii galget ovttasbargat gaskaneaset sámi dutkamiin ja oahpuin.

Departemeanttas lea ovddidanšiehtadusat buot stáhtalaš universitehtaiguin ja allaskuvllaiguin, ja ovddidanšiehtadusat leat oassin juolludusreivviin. Ovddidanšiehtadusaid ulbmil lea váikkuhit alla kvalitehtii ja máŋggabealat suorgái čielga ásahusprofiillaid ja buori bargojuogu bokte. Heivehuvvon stivren ovddidanšiehtadusaid bokte galgá láhččojuvvot dasa ahte ásahusat sáhttet fuolahit iežaset servodatdoaimma ja vástidit nationála, regionála ja báikkálaš dárbbuide.

Sámediggi oaivvilda ahte ovttasbargu lea dehálaš ja čujuha Sámediggedieđáhus alit oahpu ja dutkama birra – jagi 2016 mannosaš dieđáhusa ođasmahttin jagi 2022, dasa ahte čađahuvvo ollu buorre bargu gulahallamis gaskal dan golmma davimus ásahusa. Ovdamearkan dasa leat

• ovttasbargu Universitehta- ja allaskuvlaráđis, UHR-sámi

• ovttasbargu gaskal Sámi allaskuvlla ja UiT – Norgga árktalaš universitehta sámi buohccedivššároahpu oktavuođas

• ovttasbargošiehtadus gaskal Sámi allaskuvlla ja Davvi universitehta

• jahkásaš oktasaš gulahallančoahkkin gaskal Sámedikki, Sámi allaskuvlla, UiT – Norgga árktalaš universitehta ja Davvi universitehta – vuosttaš geardde dollojuvvon čakčajahkebealis 2021

Sámediggi oaivvilda viidáseappot ahte lea mearrideaddji ahte maiddái universitehtat ja allaskuvllat muđui riikkas láhčet diliid oahpahussii ja dutkamiid ja ovttasbarget háhkan dihtii eanet fágaolbmuid geain lea sámi giella- ja kulturgelbbolašvuohta.

Sisaváldin sámi alit oahpuide

Studeanttat mat besset sámegielalaš oahpuide, galget hálddašit sámegiela bures njálmmálaččat ja čálalaččat. Danne lea sámi giellagelbbolašvuohta gáibádussan iešguđet sámi oahpuide.

Láhkaásahusas alit ohppui sisaváldima birra lea ásahallojuvvon ahte

Studium ved Samisk høgskole og studium i samiske språk ved andre institusjonar har krav om at søkjarar må dokumentere kunnskapar i samisk språk etter nærmare reglar fastsette av institusjonen

Sámi allaskuvla definere sámi giellagelbbolašvuođa uhcimusgáibádusaid ná:

• joatkkaskuvla Norggas: sámegiella vuosttaš- dahje nubbigiellan.

• joatkkaskuvla Suomas: eatnigiellaeksámen dahje guhkes vierisgiellaeksámen

• gymnásaskuvllat Ruoŧas: eatnigiella A, B ja C

• sámi lohkanbadjefáddá 30 oahppočuoggáin dahje sullasaš oahppu

• giellaiskkus maid Sámi allaskuvla čađaha

Sisaváldinearit sámegielgealbbu sihkkarastimii

Sihkkarastin dihtii uhcimus mađe sámegielgealbbu ja sámegielat fágaolbmuid daidda surggiide mat adnojuvvojit dehálažžan gielalaš, kultuvrralaš ja/dahje eará sivaid geažil, fállet muhtun oahppobáikkit oahpuid main leat earit ohcciide geain lea sámegielgealbu, geahča bovssa 2.8. Earret oahpuid dábálaš sisaváldingáibádusaide galget dát ohccit sáhttet duođaštit ovtta čuovvovaš gáibádusain:

• sámegiella vuosttaš- dahje nubbigiellan joatkkaskuvllas

• oahppoduođaštus vuođđoskuvllas mii čájeha sámegiela vuosttaš- dahje nubbigiellan

• ceavzán 60 oahppočuoggá dahje lohkanbadjefáttá sámegielas eatnigiellan universitehtas dahje allaskuvllas37

Sámediggi lea iešguđet oktavuođain cealkán ahte ortnet doaibmá nu ahte sámi ohccit geain lea sámi giellagealbu mii kvalifisere sisaváldimii dábálaš earis, lohkkojit mielde sámi earis. Sin mielas dat mearkkaša ahte gaskamearri njiedjá, nu ahte daid earáin geat eai leat sámegielalaš duogáš, lea álkit beassat sisa.

Máhttodepartemeanta čujuha dasa ahte iešguđet sisaváldinearit leat jurddašuvvon dorvoventiilan. Dat leat mearriduvvon sihkkarastin dihtii ahte uhcimus mearri studeanttain ollašuhttet biddjojuvvon eavttuid, eai ge oažžun dihtii nu ollu ohcciid go vejolaš dihto kategoriijii. Dat mearkkaša ahte ohccit geat gullet dihto earrái, eai duvdde eret eará buoret kvalifiserejuvvon ohcciid jus ii leat dárbu deavdit eari. Dat gusto seamma láhkai sámi earrái go eará sisaváldingáibádusaide alit ohppui.

Ii leat miige automatihkaid das ahte oahppoprográmma oahpposajiid logu rievdan mielddisbuktá rievdama sámi giellaearis dahje eará eriin. Medisiidnaoahpu oahpposajiid lassáneami oktavuođas UiT:s jagi 2023 čavčča rájes lea dattetge earri sámi giellagelbbolašvuhtii viiddiduvvon guovtti studeantta rájes guđa studeantta rádjai.

Johtočállosis F-02-22 – Láhkaásahus sisaváldima birra alit ohppui:

Dasa lassin lea UiT čielggadan dárbbu lasihit ohcciid eará geain lea sámi giellagelbbolašvuohta sin profešuvdnaoahpus medisiinnas. Departemeanta bivddii oažžut dakkár čielggadusa dán jagi juolludusreivves UiT:i. Universitehta lea ožžon eanet oahpposajiid medisiidnaohppui ja dárbu lea eanet fidnodoaimmaheddjiide geain lea dat giellagelbbolašvuohta. UiT evttohii lasihit eari 2 ohcci rájes 6 ohccái, ja departemeanta lea čuovvulan dán rávvaga. Buot earit ohcciide geain lea sámi giellagelbbolašvuohta, lea juhkkojuvvon (sic) vuosttašgeardde skuvladuođaštusa ja dábálaš earrái. Dat guoská maiddái dáidda eriide Innlandet allaskuvllas ja Norgga biras- ja biodieđalaš universitehtas.

NOU 2022: 17 Veier inn – ny modell for opptak til universiteter og høyskoler evttohusa ja dán lávdegodderaportta gulaskuddama vuođul 2023 giđa, áigu Máhttodepartemeanta ollislaččat guorahallat sisaváldinnjuolggadusai alit ohppui, geahča bovssa 2.9.

Sámi perspektiivvat dearvvašvuođa- ja sosiálafágalaš oahpuin

Vai sámi álbmot galgá oažžut dásseárvosaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusa, ferte bálvalusain leat gelbbolašvuohta sámi gielas ja kultuvrras buot dásiin. ILO-konvenšuvnna nr. 169 artihkkala 25 mielde galget bálvalusat:

(…) nu guhkás go lea vejolaš čatnasit báikkálaš birrasii. Dakkár bálvalusat galget plánejuvvot ja hálddašuvvot ovttas guoskevaš álbmogiin ja váldit vuhtii sin ekonomalaš, geográfalaš, sosiála ja kultuvrralaš beliid ja maiddái sin árbevirolaš eastadeaddji vugiid, dikšun geavada ja dálkasiid.

Dat mearkkaša ahte sámiin álgoálbmogin lea vuoigatvuohta dearvvašvuođabálvalussii iežaset giella- ja kulturduogáža vuođul. Láhkaásahusas dearvvašvuođa- ja sosiálafágaoahpuid oktasaš rámmaplána birra daddjojuvvo ahte studeanttat galget oažžut čuovvovaš oahppanávkki oahpuid bokte:

Kandidáhta galgá maiddái dovdat sámiid vuoigatvuođaid, ja sus galgá leat máhttu ja áddejupmi sámi stáhtusis álgoálbmogin.

Nu galget ge buot riikka dearvvašvuođa- ja sosiálafágaoahput fuolahit ahte studeanttat ožžot dárbbašlaš gelbbolašvuođa sámiid vuoigatvuođain ja áddejumis sámiid stáhtusis álgoálbmogin.

Jagi 2019 juolludii Stuorradiggi ruđaid sámi buohccedivššároahpu ásaheapmái. Dan fállá UiT – Norgga árktalaš universitehta, ovttas Sámi allaskuvllain. Oahppu addá seamma gelbbolašvuođa go nationála buohccedivššároahppu, seammás go studeanta oažžu liige máhtu sámi kultuvrras ja servodatdiliin, nu ahte sii sáhttet deaivat sámi divššohasa buoremus lági mielde. Oahppu lea ollesáiggi oahppu Guovdageainnus. Vuosttaš sisaváldin dáhpáhuvai jagi 2021, ja ođđa ohppiidjoavku álgá jagi 2023.

Nannen dihtii eanet sámegielat fágaolbmuid rekrutterema eará dearvvašvuođa- ja sosiálafágaoahpuide, fállet muhtun oahpposajit, nu mo namuhuvvon, dearvvašvuođaoahpuid sierra eriiguin ohcciide geain lea sámi giellagelbbolašvuohta, geahča bovssa 2.8.

2.3.2 Visogovva sámi alit oahpus ja dan ovdánandovdomearkkain

Registrerejuvvon studeanttat

Čakčat jagi 2022 ledje Alit oahpu ja gelbbolašvuođa direktoráhta statistihka mielde 354 studeantta registrerejuvvon sámi oahpuin Norggas. Das leat sihke studeanttat mat leat registrerejuvvon oahppoprográmmain ja čuoggáaddi fáttáin alit oahppoásahusain mat fállet sámi oahpuid, nu mo čájehuvvon govvosis 2.15. Govus čájeha ahte vaikke vel registrerejuvvon studeanttaid lohku molsašuddá ge jagis jahkái, de lea váldosodjun ahte maŋimus logi jagi registrerejuvvon studeanttaid lohku sámi oahpuin lassánan.

Nu mo čájehuvvo govvosis 2.16, de ledje jagi 2022 registrerejuvvon eanemus studeanttat historjjálaš-filosofalaš fágain sámi alit oahpus. Dasa gullet earret eará giellafágat ja dakkár dáiddafága go duodji. Viidáseappot ledje registrerejuvvon muhtun studeanttat servodatdieđalaš fágain, earret eará máŋggas UiT mastergrádas álgoálbmotoahpuin (Indigenous Studies). Dasto leat registrerejuvvon muhtun studeanttat iešguđet sámi oahpaheaddjioahpuid oktavuođas.

Stuorit gova

«Registrerejuvvon studeanttat» čujuhit iešguđet olbmui. Muhtun studeanttat leat registrerejuvvon máŋga ásahusas dahje oahppoprográmmas. Dán govvosis lohkkojuvvo juohke olmmoš dušše oktii.

Gáldu: Alit oahpu ja gelbbolašvuođa direktoráhta

Stuorit gova

Govus ii čájet iešguđet olbmuid. Muhtun studeanttat lea registrerejuvvon máŋga ohppui. 2022 čavčča ledje registrerejuvvon uhcit go vihtta studeantta viđajahkásaš lektorohppui sámegielain.

Gáldu: Alit oahpu ja gelbbolašvuođa direktoráhta

Govus 2.17 čájeha registrerejuvvon studeanttaid logu nu mo dat juohkásit ásahusaide. Sámi allaskuvllas leat eanemus registrerejuvvon studeanttat sámi oahpuin (buot fáttáin/grádain). 2022 čavčča ledje 184 registrerejuvvon studeantta. Áiggi mielde lea maiddái daid studeanttaid lohku lassánan geat váldet sámi oahpuid eará ásahusain, ja čakčat 2022 ledje registrerejuvvon 41 studeantta Davvi universitehta sámi oahpuin ja 132 studeantta UiT – Norgga árktalaš universitehta sámi oahpuin ja. Jagiid 2011–2012 ledje muhtun studeanttat vel registrerejuvvon OsloMet oahpus Dulkon almmolaš suorggis dárogiella/davvisámegiella.

Stuorit gova

Govus čájeha iešguđet olbmuid logu ásahusaid mielde. Muhtumat sáhttet leat registrerejuvvon máŋga ásahusas.

Gáldu: Alit oahpu ja gelbbolašvuođa direktoráhta

Kandidáhtat mat leat čađahan eksámena

Registrerejuvvon studeanttaid lohku sáhttá govvidit doaimma ja beroštumi sámi oahpuide. Positiiva ovdáneapmi sámi servodagas gáibida ahte doarvái kandidáhtat čađahit eksámena mat sáhttet sáhttet fuolahit ja viidáseappot ovddidit čoavddadoaimmaid servodagas. Dát leat doaimmat olles oahppomannolagas mánáidgárddi rájes alit oahpu ja dutkama, dearvvašvuođalágádusa, riektelágádusa ja almmolaš hálddašeami jna. rádjai. Eanaš árvalusat dieđáhussii čájehit ahte eanet kandidáhtaid ferte oahpahit gokčan dihtii dán dárbbu.

Stuorit gova

Gáldu: Alit oahpu ja gelbbolašvuođa direktoráhta

Maŋimus logi jagi, 2012 rájes 2022 rádjai, leat 336 kandidáhta čađahan eksámena bachelor- dahje mástergrádain sámi alit oahpus. Dain leat oktiibuot 187 kandidáhta čađahan mástergráda. Govus 2.17 čájeha ahte eanaš kandidáhtat leat čađahan oahpaheaddjioahpuid, ja dasto grádaid servodatdieđalaš fágain ja historjjálaš-filosofalaš fágain. Dasa lassin leat 54 olbmo čađahan eksámena jahkásaš geavatlaš-pedagogalaš oahpus. Sii leat maid kvalifiserejuvvon oahpahit skuvllas.

Sodju lea ahte daid kandidáhtaid lohku geat čađahit eksámena, muhtun spiehkastagaiguin, lea bisson oalle dássidin maŋimus logijagi áigodagas, geahča tabealla 2.12. Dan stuorra govas leat maiddái oalle uhccán kandidáhtat mat čađahit eksámena olles grádaiguin sámi oahpuin, go buohtastahttá daid studeanttaid loguin oktiibuot geat leat registrerejuvvon iešguđet oahpuin ja eaŋkilfáttáin. Mii lea sivvan dasa, lea váttis dadjat. Sivvan dáidá leat oahpuid fálaldat ja olámuddu, ahte muhtumat lohket dušše eaŋkilfáttáid lassin bargui ja eará oahpuide, dahje ahte muhtumat bargagohtet ovdalgo sii leat gárvásit kvalifiserejuvvon.

Lassin dan 347 kandidáhtii geat leat čađahan olles gráda áigodagas 2012–2022, leat máŋggas čađahan eksámena iešguđet sámi fáttáin iešguđet ásahusain. Alit oahpu ja gelbbolašvuođa direktoráhta lea lohkan galle oahppočuoggá iešguđet olbmot leat háhkan seamma áigodagas. Tabealla 2.13 čájeha ahte viehka ollu olbmuin leat vuollel 30 oahppočuoggá sámi fáttáin (1704 olbmo) dahje 30–59 oahppočuoggá sámi fáttáin (693 olbmo). Oktiibuot leat 734 olbmo čađahan oahpuid mat oktiibuot addit 60 oahppočuoggá dán logijagi áigodagas. Oktiibuot leat 3132 olbmo čađahan oahppočuoggáaddi sámi fáttáid alit oahpus dán áigodagas.

Lassin Sámi allaskuvlii, UiT – Norgga árktalaš universitehtii ja Davvi universitehtii gullet dán oahppočuoggáid háhkama logahallamii maiddái muhtun sáme fáttát eará ásahusain, nu go musihkkaallaskuvllas, Norgga teknihkalaš-luonddudieđalaš universitehtas ja Birggona universitehtas.

Govus 2.18 čájeha ahte vaikke vel oppalaččat eatnašat leat háhkan vuollet 30 oahppočuoggá sámi oahpuin, de lea dát sodju rievdan. Maŋimus jagiid leat eanet olbmot čađahan eksámena fáttáin main leat badjel 30 ja badjel 60 oahppočuoggá, ja uhcit olbmot lea dušše čađahan eksámena fáttáin main leat uhcit go 30 oahppočuoggá.

Stuorit gova

Gáldu: Alit oahpu ja gelbbolašvuođa direktoráhta

Čađaheapmi ja luohpan

Árvalusvuoruin leat ollugat cuigen ahte alit oahppu sámegielas «suođđá goappašiid gežiid». Nuppi bealis leat unnán olbmot geat háliidit váldit sámi oahpuid ja nuppi bealis fas leat menddo ollu studeanttat geat heitet gaskan oahpuid, go sidjiide fállojuvvo bargu ovdal go sii leat loahpahan oahpuid. Sámi alit oahpu čađaheami ja luohpama ollislaš analyseren lea viiddes bargu. Alit oahpu ja gelbbolašvuođa direktoráhta lea iskan muhtun studeanttaid mat leat registrerejuvvon buhtes sámi oahppoprográmmain áigodagas 2009–2019 mii sáhttá muitalit čađaheami ja luohpama soju. Dat čájeha ahte 33 proseantta studeanttain mat ledje registrerejuvvon sámi oahppoprográmmaide, čađahedje normerejuvvon áiggis, 35 proseantta heite gaskan oahppoprográmmas ja 32 proseantta leat ain oahpus. Dát logut leat uhcit go gaskamearálaš čađaheapmi nationála dásis ja orrot čájeheamen ahte lea vejolaš oažžut eanet studeanttaid sámi oahpuin čađahit oahpuideaset.38

2.3.3 Oahppofálaldagat sámegielain

Alit oahppu sámegielain lea dehálaš sámegielaid viidáseappot ovddideapmái fága-, kultuvra- ja beaivválaš giellan ja dasa ahte oahpahit olbmuid geain lea formálalaš giellagelbbolašvuohta ja alla giellahálddašeapmi.

Olbmuide geain leat iešguđet ovdamáhtut, gávdnojit oahppofálaldagat sámegielain: Olbmuid rájes geain lea nana sámi giellamáhttu ja sámegiella vuosttašgiellan, daid olbmuid rádjai geain ii leat sámi giellagelbbolašvuohta muhto háliidit sámegiela vuođđooahpahusa.

Mátta- ja julevsámi oahpuid stáhtus

Oahppofálaldagat máttasámegielas ja julevsámegielas leat ráddjejuvvon. Davvi universitehta fállá bachelor julevsámegielas, muhto julevsámegielas váilu máster ja máttasámegielas váilot sihke bachelor ja máster. Dat mearkkaša ahte ii leat dohkálaš fálaldat daid studeanttaide geat háliidit čiekŋudeami dáin gielain. Tabealla 2.14 ja 2.15 čájehit visogova daid studeanttain geat leat čađahan oahpu julevsámegielas ja máttasámegielas Davvi universitehtas áigodagas 2012–2022. Dát visogovat čájehit ahte studeanttat geat leat čađahan julev- dahje máttasámi oahpuid, leat váldoáššis čađahan iešguđet eaŋkilfáttáid. Logis leat čađahan bachelora julevsámegielas.

Giellafáttáin julevsámegielas ja máttasámegielas leat dušše álgooahppofáttát mat fállojuvvojit oalle dávjá, ja eará fáttáid ja oahppoprográmmaid almmuhemiin fas sáhttá leat oalle guhkes gaska. Ovdamearkka dihtii lei ovddit sisaváldin bachelorii julevsámegiela jagi 2018, ja boahtte sisaváldin galgá Davvi universitehta neahttasiidduid mielde leat jagi 2024.

Davvisámi oahpuid stáhtus

Dál leat oahppofálaldagat davvisámegielas buot dásiin. Sihke UiT – Norgga árktalaš universitehta ja Sámi allaskuvla fállet oahpu buot dásiin davvisámegielas –bachelora, mástera ja ph.d. Goappašat ásahusat dieđihit dattetge ahte lea váttis sihke rekrutteret studeanttaid bacheloroahpuide ja oažžut daid čađahit oahpu. Dat fuolastuhttá dan vejolašvuođa ektui ahte oažžut doarvái sámegielfilologaid maiddái davvisámegielas gokčat fágaolbmuid jearu universitehtaide ja Sámi allaskuvlii, jorgaleddjiid jearu, áššemeannudeddjiid jearu hálddašeapmái iešguđet dásiin, jna.

Lassiin daidda oahpuide mat addet gráda, addet goappašat ásahusat maiddái álgooahpu, ja dan jearahit ollugat. Nu mo tabealla 2.16 čájeha, fállá Sámi allaskuvla guokte modula mat addet oahppočuoggáid, Davvisámegiella praktihkalaš oahppandilis (SAAL), man ollugat leat čađahan. Tabealla 2.16 čájeha viidáseappot ahte oktiibuot leat 454 studeantta čađahan iešguđet davvisámi oahpuid áigodagas 2012–2020.

Čađahuvvon bachelorgrádat ja mástergrádat sámegielas

Áigodagas 2012–2022 leat čađahuvvon oktiibuot 64 bachelorgráda ja mástergráda sámegielain, nu mo tabealla 2.20 čájeha. Dain leat 10 bachelorgráda čađahuvvon julevsámegielas ja 31 bachelorgráda davvisámegielas. Nu mo namuhuvvon de ii leat bachelorfálaldat máttasámegielas Norggas. Oktiibuot leat čađahuvvon 21 mástergráda davvisámegielas. Dat leat oalle uhccán go buohtastahttá buot daid studeanttaiguin mat leat čađahan sámegieloahpuid fáttáid, nu mo tabealla 2.16 čájeha.

Álgooahppu sámegielain

Servodat dárbbaša eanet sámegielgealbbu oahpahusas, hálddašeamis, dearvvašvuođa- ja sosiálasuorggis ja nu ain, ja danne berrejit eanebut oažžut gelbbolašvuođa sámi gielas ja kultuvrras alit oahpu bokte. Seammás leat nu mo čájehuvvon kapihttalis 2.2.1, menddo uhccán olbmot geat váldet sámegiela joatkkaoahpahusas dakkár dásis mii kvalifisere sin lohkat sámegiela alit oahpus. Dat dagaha erenoamážit mátta- ja julevsámegiela heahtedillái. Danne lea dehálaš maŋŋá kvalifiseret eanebuid lokten dihtii rekrutterenvuođu.

Danne fállet ge sámi giellaguovddážat ja joatkkaskuvllat guoskevaš kurssaid. Dasa lassin geavahit buot golbma alit oahppoásahusa davvin muhtun mađe resurssaid kvalifiseret vejolaš ohcciid vai sii sáhttet čađahit alit oahpu sámegielas dahje sámegillii. Ovdamearkka dihtii fállá Sámi allaskuvla guokte oahppočuoggáaddi modula, Sámegiella praktihkalaš oahppandilis (SAAL) mii rekruttere viidát. Dán suorggis mii oaidnit ahte seamma olbmot fertejit gokčat máŋga doaimma: muhtumat oahpahit sihke joatkkaskuvllain ja giellaguovddážiin, muhtumat sihke giellaguovddážiin ja universitehtas dahje allaskuvllas, jna.

2.3.4 Sámi oahpaheaddjioahput

Buorit oahpaheaddjioahput dárbbašuvvojit vai mánát ja nuorat ožžot dakkár oahpu mii ráhkkanahttá sin boahttevuhtii. Nu mo mii leat čájehan ovdal dieđáhusas, de lea stuorra dárbu mánáidgárddis, vuođđoskuvllas ja joatkkaoahpahusas eanet oahpaheddjiide geain lea sámi giella- ja kulturgelbbolašvuohta. Eanebuid oahpahit šaddat sámegielat oahpaheaddjin lea mearrideaddjin dasa ahte ásahit positiiva ovdánanbonji sámegielaide boahttevuođas.

Oahpaheaddjioahput Norggas stivrejuvvojit rámmaplánaid bokte. Mis leat dál guoktenuppelot rámmaplánastivrejuvvon oahpaheaddjioahpu, ja main leat golbma sámi rámmaplánastivrejuvvon oahpaheaddjioahpu, golmmajahkásaš fágaoahpaheaddjioahppu geavatlaš ja estetihkalaš fágain lea heaittihuvvomin. Geahča tabealla 2.21. Buot oahpaheaddjioahput, galget čuovvut rámmaplánaid

kvalifiseret dasa ahte fuolahit oahpahusa sámi diliid birra, dás maiddái dieđu dan stáhtusa birra mii álgoálbmogiin lea riikkaidgaskasaččat, ja sámi mánáid ja nuoraid vuoigatvuođa birra oahpahussii oahpahuslága ja gustovaš oahppoplánadahkosa vuođul.

Vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpuid kandidáhtat galget váikkuhit áddejupmái sámiid stáhtusis álgoálbmogin.

Sámediggi oaivvilda ahte oppalaččat váilu Norgga servodagas máhttu sámiid birra álgoálbmogin ja sámi servodatdiliid birra. Dat dagaha ahte menddo uhccán olbmuin lea vuođđomáhttu daid vuoigatvuođaid birra maid dát stáhtus addá.39

Sámi allaskuvla, Davvi universitehta ja UiT – Norgga árktalaš universitehta fállet sámi oahpaheaddjiohpuid dahje oahpaheaddjioahpuid main lea vejolaš válljet sámegiela fágasuorggis.

Sámi oahpaheaddjioahppu čuovvu seamma ovdánanmearkkaid go sámi alit oahppu oppalaččat. Maŋimus logi jagi leat lea leamaš lassáneapmi registrerejuvvon oahpaheaddjistudeanttaid logus, nu mo govus 2.20 čájeha. Sullii 42 proseantta registrerejuvvon oahpaheaddjistudeanttain leat čađahan normerejuvvon áiggis jagi 2009 rájes dán rádjai Alit oahpu ja gelbbolašvuođa direktoráhta loguid mielde. Maŋimus logi jagi, jagi 2012 rájes jagi 2022 rádjai, leat iešguđet oahpaheaddjioahput sámegielain dahje sámegillii oahpahan 147 oahpaheaddji, nu mo govus 2.21 čájeha. Jagi 2022 čavčča ledje 76 studeantta ja 9 kandidáhta registrerejuvvon sámi oahpaheaddjioahpuin.

Registrerejuvvon oahpaheaddjistudeanttaid lohku lea oppalaččat lassánan maŋŋágo dábálašoahpaheaddjioahppu ja mánáidgárdeoahpaheaddjioahppu válde badjelasaset ovdaskuvlaoahpaheaddjioahpu. Registrerejuvvon studeanttaid lohku geavatlaš-pedagogalaš oahpus (PPU) lea njiedjan maŋŋá jagi 2019. Sivvan sáhttá leat dat sisaváldingáibádusa rievdadus mii čađahuvvui jagi 2019, bachelora uhcimusgáibádusas máster gáibádussii. Dát lea nationála sodju. Sisaváldingáibádus rievdadeapmi sáhttá maid čilget manne ledje nu ollu kandidáhtat geavatlaš-pedagogalaš oahpus jagi 2019, geahča govvosa 2.21.

Jagi 2017–2018 válddii Sámi allaskuvla sisa ollu studeanttaid master-vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpuid goalmmát ja njealját jahkái. Ollugat sis ledje jo čađahan njealjejahkásaš oahpu ja ožžo másteralideami vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpu mástera bokte. alideami bokte. Dat čilge manne govvosa 2.20 diagrámma čájeha erenoamáš lassáneami studeantalogus dáid jagiid.

Stuorit gova

Gáldu: Alit oahpu ja gelbbolašvuođa direktoráhta

Stuorit gova

Gáldu: Alit oahpu ja gelbbolašvuođa direktoráhta

Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahppu

Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahpu rámmaplána dadjá čuovvovačča:

Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahpu vuođus lea sámi kultuvra ja servodat ja das leat sámegielat váldooahpahusgiellan. Sáhttá spiehkastuvvot váldooahpahusgiela gáibádusas daidda ásahusaide mat fállet julev- ja máttasámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahp. Sámi oahppanáddejumit, oahpahanvuogit ja árbevirolaš luondduáddejupmi lea oahpu guovddážis. Oahppu galgá addit buotbeallásaš máhtu sámi diliid ja etnopolitihka birra.

Dál fállojuvvo sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahppu davvisámegillii Sámi allaskuvllas. Allaskuvla váldá sisa ohppiid mánáidgárdeoahpaheaddjiohppui juohke nuppi jagi. Dat boahtá ovdan govvosis 2.22 mii čájeha kandidáhtaid mat leat čađahan eksámena Sámi allaskuvlla ovdaskuvla-/mánáidgárdeoahpaheaddjioahpuin. Jagi 2022 čađahedje vihtta kandidáhta eksámena sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahpus.

Jagi 2013 mearridii Máhttodepartemeanta láhkaásahusa sámi mánáidgárdeoahpu rámmaplána birra (ođasmahttojuvvon jagi 2022), ja nu mii oaččuimet vuosttaš sámi oahpaheaddjioahpu mánáidgárddi várás. Ovdal čuvvo buot oahppit láhkaásahusa ovdaskuvlaoahpaheaddjioahpu birra. Vaikke vel ovdaskuvlaoahpaheaddji- ja sámi máidáidgárdeoahpaheaddjioahpu studeantalohku Sámi allaskuvllas lea rievddan, sáhttá orrut nu ahte eksámeniid čađahan kandidáhtaid lohku lea lassánan maŋŋágo sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahppu ásahuvvui.

Davvi universitehta álggahii jagi 2021 bargosadjevuđot mánáidgárdeoahpaheaddjioahpu (ABLU) máttasámi ja julevsámi profiillain. Dat addojuvvo oasseáigeoahppun njeallje jagi badjel, čoahkkanemiiguin Leavkkus ja Bådådjos. Bargosadjevuđot oahppu mearkkaša ahte dat lea daid mánáidgárdebargiid várás geat jotket barggus dan botta go sii váldet oahpu. Sii leat dalle loktemin daid mánáidgárddiid gelbbolašvuođa gos sii barget, maiddái gaskan oahpu. Eanaš studeanttain dán oahpus ii leat sámegiella eatnigiellan. Bargosadjevuđot mánáidgárdeoahpaheaddjioahppu lea rekrutteren bures, ja vuosttaš kandidáhtat čađahit plána mielde dán oahpu jagi 2025.

Stuorit gova

Gáldu: Alit oahpu ja gelbbolašvuođa direktoráhta

Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahput

Jagi 2017 loktejuvvojedje buot vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahput másteroahppun. Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahput ja nationála vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahput leat dásseárvosaččat. Váldooahpahusgiellan sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpuin lea sámegiella, muhto spiehkastat sáhttá dahkkojuvvot daidda ásahusaide mat fállet julev- ja máttasámi oahpu. Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpu 1–7 ja 5–10 cehkiid rámmaplánat deattasit:

Oahpu vuođđun lea sámi kultuvra ja servodat, ja vuolggasadjin leat sámi oahppanáddejumit ja oahpahusvuogit. Oahppu addá buotbeallásaš máhtu sámi diliid birra ja deattuha viiddiduvvon oahppanarenaid ja luonddu dehálaš arena oahppamii ja ávdnemii. Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahppu galgá bidjat oahpaheaddjifidnu sámi- ja álgoálbmotoktavuhtii.

Sámi allaskuvla fállá vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpu 1–7 ja 5–10 cehkiide davvisámegillii. Čakčat jagi 2018 ásahii Davvi universitehta sihke máttasámi ja julevsámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpu 1–7 cehkiide, muhto oahpahusgiellan eanaš fáttáin lea dárogiella.

Stuorit gova

Gáldu: Alit oahpu ja gelbbolašvuođa direktoráhta

UiT – Norgga árktalaš universitehta fállá vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpuuid mat čuvvot nationála rámmaplána, muhto fállá davvisámegiela fágan vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpuin oahppobáikkis Álttás. Vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpus 1–7 cehkiide dahká davvisámegiella 60 oahppočuoggá daidda studeanttaide mat dan válljejit. Vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpus 5–10 cehkiide sáhttet studeanttat válljet jogo 30 dahje 60 oahppočuoggá davvisámegielas.

Govus 2.23 čájeha, nu mo ovdal lea namuhuvvon, ahte maŋŋá viđajahkásaš sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpu ásaheami lea registrerejuvvon studeanttaid lohku lassánan maŋŋágo vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahppu másterdásis ásahuvvui. Skuvlajagi 2017/18 válddii Sámi allaskuvla sisa máŋga studeantta ođđa másterdási vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpu goalmmát ja njealját jahkái. Dain ledje ollugat jo čađahan njealjejahkásaš oahpu ja sii ožžo másteralideami vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpu mástera bokte. Danne sii čađahedje eksámena johtilit nu mo govus 2.24 čájeha.

Jagi 2022 leadje 38 studeantta registrerejuvvon sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpuin ja golbma kandidáhta mat leat čađahan eksámena.

Stuorit gova

Gáldu: Alit oahpu ja gelbbolašvuođa direktoráhta

Lektoroahppu 8–13 cehkiide

Oahpaheaddjit mat háliidit oahpahit joatkkaoahpus, sáhttet válit jogo geavatlaš-pedagogalaš oahpu (PPU) maŋŋá mástergráda čađaheami dahje ovttaiduhttojuvvon mástergráda mii gohčoduvvo lektoroahppun. 8–13 cehkiid lektorohppui ii leat sierra sámi rámmaplána. UiT-Norgga árktalaš universitehta fállá lektoroahpu oahpposurggiin sámegiella eatnigiellan, dm. ahte dat lea dat fága mas studeanttat čiekŋudit iežaset ja čállet másterbarggu (fága 1). Sámi fáttát mat čatnasit fágii 1, dahket uhcimusat 160 oahppočuoggáin oktiibuot. Fága 2 sáhttá maid leat sámegiela eatnigiellan uhcimusat 60 oahppočuoggáin lektoroahpus. Viehka uhccán oahppit leat registrerejuvvo ovttaiduhttojuvvon lektorprográmmas, muhto jagi 2012 rájes lea leamaš veaháš lassáneapmi. Guokte kandidáhta leat čađahan eksámena oktiibuot dan prográmmas.

Geavatlaš-pedagogalaš oahppu (PPU)

Geavatlaš-pedagogalaš oahppu lea ovttajahkásaš oahpaheaddjioahppu daid kandidáhtaid várás mat leat čađahan gráda mii kvalifisere sin sisaváldimii. Oahppu sáhttá kvalifiseret virgádeapmái ja oahpahussii 5. ceahki rájes 13. ceahki rádjai. Sii geat leat čađahan guoskevaš gráda sámegielain fágasuorggis, sáhttet kvalifiseret iežaset šaddat sámegieloahpaheaddjin PPU čađahemiin.

Geavatlaš pedagogalaš oahpu rámmaplána lea nationála, ii ge erenoamážit sámi. Ovdal lea Sámi allaskuvla fállan PPU oahpu, muhto dál ii leat Sámi allaskuvllas oktage registrerejuvvon studeanta PPU oahpus jagi 2022. Soaitá leat nu ahte kandidáhtat čađahit eksámena eará ásahusain mat fállet PPU ja main lea sámegiella vuođđooahpuid fágasuorggis. Alit oahpu ja gelbbolašvuođa direktoráhtas váilu statistihkka mii sáhttá dan duođaštit.

Oahpaheaddjioahppu geavatlaš ja estetihkalaš fágain 1–13 cehkiid várás (LUPE)

Viđajahkásaš oahpaheaddjioahppu geavatlaš ja estetihkalaš fágain 1–13 cehkiid várás lea integrerejuvvon másteroahppu mii sáhttá addit oahpahusgealbbu buot dásiin vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas. Studeanttat váldet másterčiekŋudeami dakkár praktihkalaš fágas dahje estetihkalaš fágain main lea oahppoplána skuvllas. Dasa lassin sáhttet válljet ovtta dahje guokte oahpahusfága. Dán ohppui ii leat sierra sámi rámmaplána, muhto rámmaplána sáhttá addit studeanttaide vejolašvuođa válljet sámegiela, lassin másterčiekŋudeapmái geavatlaš dahje estetihkalaš fágas mas lea oahppoplána vuođđooahpahusas. Duodji lea estetihkalaš fága mas lea oahppoplána skuvllas ja sáhttá gullat dakkár ohppui jus muhtun ásahusat válljejit fállat dan fága.

Dál ii fála oktage dán oahpu vejolašvuođain válljet sámegiela, vaikke vel lea ge vejolašvuohta dan dahkat. Jus muhtun vállje fállat LUPE sámegielain, de sáhttá sámegiella dahkat jogo 60 dahje 30 oahppočuoggá.

2.3.5 Sámi alit oahpu dili čoahkkáigeassu

Mii leat oaidnán ahte sámi alit oahppu ollašuhttá máŋga ulbmila, nu go:

• oahpahit allagelbbolaš sámi giellageavaheddjiid,

• kvalifiseret fágaolbmuid dárbbašlaš doaimmaide sámi servodagas ja

• dutkat ja ovddidit sámi giela, kultuvrra ja servodateallima.

Dat boahtá ovdan govvosis 2.25.

Dát kapihtal duođašta ahte rekrutterenbotnji ii leat guoddevaš, ja ahte lea dárbu doaibmabijuide mat jorgalahttet dan.

Go eai oahpahuvvo doarvái olbmot sámegielgealbbuin ollašuhttin dihtii sámi servodaga dárbbuid, de dat vuolggaha eanet hástalusaid alit ohppui.

De vuos ii leat vejolaš oažžut doarvái gelbbolaš ohcciid sámi oahpuide ja doarvái fágaolbmuid kvalifiseret iežaset alit oahpu oahpahussii ja dutkamii.40 Eastadan dihtii ahte sámi gelbbolašvuohta hággana menddo sákka, dat mearkkaša ahte seamma olbmot fertejit rahčat olles áiggi eai ge boađe ođđa fámut, ferte láhčit dasa ahte eanebut ožžot njunušgelbbolašvuođa sámegielas. Dakkár nana gealbobirrasat dárbbašuvvojit main eanebut besset kvalifiseret iežaset njunušdásis lasihan dihtti daid olbmuid logu geain lea alla gelbbolašvuohta. Dárbbašuvvojit nana fágabirrasat vai eanebut sáhttet kvalifiseret iežaset máster- ja doavttergráda dásis eanedan dihtii daid olbmuid logu geain lea alla giellagelbbolašvuohta. Dat lea eaktun dasa ahte sáhttit loktet oahppofálaldaga ja máhttovuođu oppalaččat.

Árvaluscealkámušain dán dieđáhussii lea ollugat čujuhan dasa ahte dárbu lea ovddidit oahppofálaldagaid nu ahte dat sáhttet buorebut gokčat dan gealbodárbbu mii lea servodagas. Ollugat čujuhit maid dasa ahte vejolašvuohta beassat sámi oahppofálaldagaide ii ge dávis vejolaš sámi ohcciid ássanbáikái ja eallindillái. Máŋggas leat maid čujuhan dasa ahte berrejit leat oahppofálaldagat eanet sajiin riikkas, ja ahte berrejit leat máškidis fálaldagat maid sáhttá ovttastahttit bargguin.

Stuorra molsašuddamat leat das man dávjá sisaváldin sámi oahpuide čađahuvvo. Ollugat dieđihit ahte váilevaš dieđut ja vuorddehahttivuohta oahppofálaldagaid oktavuođas, dagahit váttisvuođaid. Sámi studeanttat muitalit ahte sámi oahput eai leat doarvái bures láhččojuvvon. Danne lea buoridanvejolašvuohta das ahte lágidit sámi oahpuid buorebut.

Sámegielat, ja erenoamážit mátta- ja julevsámegiella, leat heahtedilis. Alit oahppu lea mearrideaddjin dasa ahte kvalifiseret eanet sámi giellageavaheddjiid, maiddái rávesolbmuid, geain eai leat formála sámegielalaš gálggat. Seammás lea alit oahpu mearrideaddjin dasa ahte sáhttit ovddidit sámegielaid fágagiellan ja juohkebeaivválaš giellan. Dál ii gávdno oktage ovttagielalaš sámi sátnegirjjiid ii ge oktage sámi gielaid gaskasaš sátnegirjjiid. Buorit sátnegirjjit gaskal dárogiela ja sámegiela váilot maiddái. Oahppoásahusat dieđihit ahte smávva ja rašis fágabirrasiid geažil, lea gáibideaddji fuolahit dán ovddidanovddasvástádusa.

Dárbu nannet rekrutterengierddu

«Juoidá ferte dahkat, ja nu johtilit go vejolaš», lea dat maid eatnašat celket departemeanttaid. Ollu buorre bargu čađahuvvo buoridan dihtii sámi servodaga gelbbolašvuođa heahtedili. Sámedikki rekrutterenstrategiijii gullá mánáidgárde- ja vuođđooahpahusa vejolaš ohcciid galledeapmi ja persovnnalaš čuovvuleapmi. Dat golbma alit oahppoásahusa UiT – Norgga árktalaš universitehta, Davvi universitehta ja Sámi allaskuvla leat álggahan máŋga doaibmabiju áŋgiruššan dihtii sámi alit oahpuin. Dattetge čájehit alit oahpu ovdánanmearkkat ahte dálá doaibmabijut eai leat doarvái.

Vejolašvuohta lea oažžut eanet sámi ohppiid kvalifiseret iežaset sámi oahpuide vuođđooahpu bokte. Seammás ii dárbbaš leat nu ahte buot nuorat háliidit álgit alit ohppui, ja dat guoská maiddái sámi nuoraide. Vaikke vel lea ge positiiva ovdánanmearkkat vuođđooahpahusas, de váldá guhkes áiggi gealbudit dál nuoraid alit ohppui vuođđooahpahusa bokte. Oru leamen nu ahte gealbodárbu lea stuorát go dan maid vuođđooahpu rekrutterenvuođđu sáhttá geahpedit. Orru maid leamen nu ahte dárbu lea nannet sámi oahppovuogádaga dábálaš kvalifiserenbonji, no mu govus 2.2.6 čájeha.

Eanet kvalifiserejuvvon ohccit, rekrutterenvuođđu, fertejit leat olámuttus. Sáhttá leat dárbu jurddašit ođđasit dan birra mo sáhttá eanedit kvalifiserejuvvon ohcciid, viiddidit oahppofálaldaga ja loktet olahahttivuođa sámi alit oahpus. Mearrideaddjin lea ahte guoskevaš doaimmaheaddjit ovttas «boltot buot bávttiid» čoavdin dihtii sámi alit oahpu hástalusaid vai dat sáhttá leat mielde viidáseappot ovddideamen sámi servodaga ovdáneapmái doppe gos dasa lea dárbu. Sámediggi oaivvilda ahte dárbu lea integreret eará joavkkuid go ohppiid main lea joatkkaoahpahus, sámegielfágain, rekrutterenvuđđui. Sámegielat rávesolbmot geat háliidit alit oahpu, lea dakkár joavku.41 Mo rekrutterenvuođu galgá viiddidit, ságaškuššojuvvon viidáseappot kapihttalis 3.6.

2.3.6 Sámedikki mearkkašupmi

Sámi servodagat lea gealboheahtedilis, mas váilot fágaolbmot sámi giella- ja kulturgealbbuin buot servodatsurggiin. Dehálaš eaktun lihkostuvvat rekrutteremiin lea sihkkarastit ahte universitehta- ja allaskuvlasuorgi leat resurssat dustet sámi gealbodárbbu. Sámediggi oaivvilda ahte juolludusaid daid universitehtaide ja allaskuvllaid main leat sámi oahppofálaldagat, ferte lasihit huksen dihtii nana ja dássidit sámi fágabirrasiid mat fas sáhttet nannet oahppofálaldagaid.

Sámediggi oaivvilda ahte sisaváldinnjuolggadusat alit ohppui galget addit vejolašvuođa sierra eriide ja ásahit gilvalančuoggáid sisaváldima oktavuođas ohppiid geain lea sámegiella fágan joatkkaoahpahusas.

Sámi earit galget doaibmat nu ahte dat duođaid leat mielde sihkkarastimin nu ollu sámegielagiid oahpuide go vejolaš. Hui dehálaš lea ahte earit ja čuoggát gustojit ohcciide geain lea sámegiella fágan joatkkaoahpahusas.

Go oahpposajiid lohku lassána dain oahpuin main lea sámi earri, galgá lohku sámi earis maiddái lassánit.

Sámediggi vásiha ahte gollojuohkin stipeanddaid oktavuođas studeanttaid várás mátta- ja julevsámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpuin lea ávkkálaš ja árvvoštallá ahte lea vejolaš geavahit eará ekonomalaš váikkuhangaskaomiid sihkkarastin dihtii ahte eanet oahpaheaddjit oahpahuvvojit mánáidgárdái ja skuvlii. Sámediggi bivdá mearkkašahtti áŋgiruššama eanet oahppolobiiguin ja ahte ásahuvvojit ortnegat mas sáhttá studeanttaide fállat bálkká oahpu váldima áiggi. Viidáseappot áigu Sámediggi árvvoštallat sirdit Sámedikki stipeandahálddašeami alit oahpu studeanttaide Loatnakássii studeanttaid várás.

Viidáseappot ferte árvvoštallat láhčit diliid dasa ahte dat gielddat mat háliidit ovddasmanniprošeavttaid sámegielagiid rekrutteremis ja oahpaheamis, ožžot dan vejolašvuođa ekonomalaš loktema bokte.

2.4 Dutkan

Dutkamii lea dárbu sihke go galgá nannet ja viidáseappot ovddidit máhttovuođu ja ovddidit dutkangelbbolašvuođa. Dutkan ja alit oahppu gullet čavga oktii, go sis geat oahpahit alit oahpu, galgá leat dutkangelbbolašvuohta.

Dat mii earuha alit oahpu eará oahpus, lea ahte dan ráhkadit ja addet fágabirrasat maid bargiin lea dutkangelbbolašvuohta ja ollugat leat dutkit ieža. Alit oahpu kandidáhtat galget máhttit lohkat ja čállit dutkama, ovddidit kritihkalaš gažaldagaid ja geavahit dieđalaš vugiid čoavdit bihtáid oahppoáiggis ja bargoeallimis.

Dutkanráđđi ovdandoallu árvalusastis dán dieđáhussii «njeallje suorggi main lea stuorra dárbu dutkamii ja gelbbolašvuođaloktemii:

• Sámi gielat

• Sámi kultuvra

• Bajásšaddan ja oahppu

• Ealáhusdoaimmat sámi oktavuođas

Dutkandárbbu birra sámegillii sii čállet earret eará čuovvovačča:

Dutkan sámegielaide lea maid eaktun dasa ahte ovddidit sámegiela fágagiellan ja dieđagiellan. Sámegiella dieđagiellan lea dehálaš sámi servodateallima ovddideapmái, duođašteapmái, seailluheapmái, ja sámi terminologiija viidáseappot ovddideapmái iešguđet fágasurggiin, ja dasa ahte eanedit sámegielat fágaolbmuid rekrutterema ollu surggiin.

Davvi universitehta, Sámi allaskuvlla ja UiT – Norgga árktalaš universitehta oktasaš árvalusas dán stuorradiggedieđáhussii sii evttohit ahte galget addot ruđat dan golmma ásahusa oktasaš dutkanskuvlii, maid sii sáhttet ovddidit ja jođihit ovttas. Dutkanskuvla galgá guoskat sámi dutkamii ja dutkamii sámi servodateallima, giela, ealáhusa, kultuvrra ja máhtu birra govda áddejumis.

Sii čujuhit maiddái Sámi dieđalaš áigečállagii, mii lea áidna dieđalaš áigečála mii dušše almmuha originála sámegielalaš dutkanteavsttaid. Dat almmuhuvvo ovttasbarggus gaskal Sáme allaskuvlla ja UiT – Norgga árktalaš universitehta. Árvalusas čuožžu ahte berre árvvoštallat galgá go Davvi universitehta leat mielde doaimmahuslaš barggus.

Go guoská ruhtadeapmái, de lea sámi dutkama stuorámus ruhtadangáldu dat mii addojuvvo oassin rámmajuolludusas Máhttodepartemeantta bušeahta bokte Davvi universitehtii, Sámi allaskuvlii ja UiT – Norgga árktalaš universitehtii.

Boađusin das go ovdalis Davviriikkaid Sámi Instituhtta ovttastuvvui Sámi allaskuvllain jagi 2005, lea ahte Davviriikkaid ministtarráđđi ruhtada maiddái osiid Sámi allaskuvlla dutkandoaimmain.

Dasa lassin lea Norgga dutkanráđis lea Portefølje for samisk (SAMISK)42 nammasaš dutkančoakkáldat. Dasa gullá vuođđudeaddjit dutkan sámi čuolbmačilgehusain humaniora ja servodatdiehtaga surggiin, ja luonddudieđalaš duktan dearvvašvuođa-, dálkkádat- ja birassurggiin mat čatnasit njuolgga humaniorai ja servodatdiehtagii. Dasa lassin lea čatnaseapmi gaskal dutkama ja ealáhuseallima/innovašuvnna váldojuvvon mielde dutkančoakkáldahkii. Áigumuššan lea veahkkin fuolahit Norgga ovddasvástádusa ovddideamis ođđa, dutkanvuđot máhtu sihkkarastin ja ovddidan dihtii sámi gielaid, kultuvrra ja servodateallima. Dutkančoakkáldagas lea sierra stivra.

Jagiid 2021 ja 2022 bušeahtat ledje jahkásaččat 13,5 milj. ruvnnu, mas 10 milj. ruvnnu bođii Máhttodepartemeanttas ja 3,5 milj. ruvnnu Gielda- ja guovlodepartemeanttas.

Buorit sámi prošeavttat sáhttet maid oažžut doarjaga Dutkanráđi eará dutkančoakkáldagaid bokte. Jagi 2021 oaččui ovdamearkka dihtii doavttergrádaprošeakta doarjaga dasa ahte iskat Kultuvrralaš skuvlalávkka sámi sisdoalu (1,9 milj. ruvnnu), viidáseappot dutkanprošeakta iskan dihtii oktagaslaš giellaválljemiid ovttasdoaibmama (earret eará sámegielaid) ja okta giellapolitihkalaš láidestusaid ja sosiála oktavuođaid dainna lágiin ahte geahčadit mo olbmot vuođustit ja vásihit daid válljemiid maid sii dahket oahppomannolagas ( 12 milj. ruvnnu).

Dasa lassin čađahuvvo sámi čuolbmačilgehusaid dutkan máŋgga iešguđet dutkanbirrasis, nu go ovdamearkka dihtii Fuolahusdutkama guovddážis. Nu mo lea namuhuvvon kapihttalis 2.3.1, de oažžu UiT Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáš (SSHF), vuođđoruhtadeami Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanttas ja eará olggobealde ruhtadeddjiin.

Oktiibuot čađahuvvo ollu buorre sámi dutkan, muhto fágabirrasaš leat smávvát ja danne rašit. Sis leat stuorra hástalusat dan stuorra máhttoovddidandárbbu ektui mii lea sámi guovllus ja dan ektui ahte oahpahit sámegieloahpaheddjiid, sámegielfilologaid ja earáid geain lea sámegielgelbbolašvuohta, virggiide dearvvašvuođasuorggis, riektelágádusas ja almmolaš hálddašeamis.

Alit oahpu ja gelbbolašvuođa direktoráhta gávnnaha ahte čađahuvvon doavttergrádaid gaskkas áigodagas 2006–2021, leat 65 nákkosgirjjis dakkár namahus mii almmuha sámi tematihka. Dain leat 26 dearvvašvuođafágas/medisiinnas. Dušše okta doavttergráda lea sámi girjjálašvuođadiehtagis ja dušše njeallje sámi gielladiehtagis.

Eanaš doavttergrádat sámi tematihkain – olles 53 – leat čađahuvvon UiT – Norgga árktalaš universitehtas, ja dat gokčet ollu fágasurggiid. Daid earáin lea okta čađahuvvon Norgga biras- ja biodieđalaš universitehtas ja Birggona universitehtas, guokte Davvi universitehtas ja gávcci Oslo universitehtas.

Sámediggi lea árvalusas departementii maiddai čujuhan dasa ahte sámi dutkamis leat oppalaččat smávva dutkanbirrasat ja uhccán doaimmaheaddjit, ja ahte dat lea hástaleaddjin go jurddaša ahte dutkanruhtadeapmi sihke riikkalaččat ja riikkaidgaskasaččat dávjá movttiidahtte stuorát duktaprošeavttaide, áinnas ovttasbargoprošeavttaide máŋga ásahusa gaskkas.

2.4.1 Sámedikki mearkkašupmi

SAMISK nammasaš dutkančoakkáldaga stivra vásiha ahte ohcamiid lohku njiedjá garrasit. Sivvan lea várra dat ahte maŋimus jagiid lea dušše okta prošeakta jahkái mii lea ožžon ruhtadeami sámi prográmma bokte.

Dattetge lassána juolludeapmi dutkamii sámi diliin oppalaččat. Muhto dattetge lea eahpádus das lea dát lassáneapmi dagahan ahte sámi dutkanbirrasat leat ožžon eanet doaimmaid, vai leat go stuorát doaimmaheaddjit mat ožžot eanet dutkandoaimmaid sámi diliid ektui.